KAUSTISEN KUNTA PÄÄTÖS 14/2016

Transkriptio

1 LIITE xx KAUSTISEN KUNTA PÄÄTÖS 14/2016 Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Dnro 32/ /2016 ASIA HAKIJA Turkistilan toimintaa koskeva ympäristölupa Turkistarha Risto ja Jorma Penttilä Oy Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha Risto ja Jorma Penttilä Oy hakee ympäristölupaa turkistilan toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle. Turkistila sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tiloilla Lisä-Kettula RN:o 15:590, Kettula 15:453 ja Takakettula 15:693 Pränssön tarha-alueella. Nykyisin tilalla on 25 varjotaloa, yhteensä 1 552,5 m ja jossa tarhataan 590 siitosnaaraskettua. Lupaa haetaan 872 siitosnaarasketulle. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on 31 ja niiden yhteispituus on 1 972,5 m. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 mukaan turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vasta 500 siitosnaarasminkkiä on ympäristölupavelvollinen. Saman asetuksen 2 :n 10 momentin kohta d mukaan turkistarhan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaan alle 1200 eläinyksikön turkistarhaa, luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kaustisen kunnassa toimii ympäristölautakunta. Uudistetun, voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 :n mukaan hallintoviranomaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan voimassa olleiden säännösten mukaisesti. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ Toiminnalla on Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa enintään 590 siitosnaarasketulle. Alueella on voimaassa Kaustisen keskustan osayleiskaava, jossa turkistila sijoittuu kotieläintalouden suuryksikköalueelle (ME). Turkistilan koillispuolelle ja itäpuolelle on sijoitettu muuta turkistarha-aluetta, muulloin turkistila rajoittuu metsätalousalueisiin. Turkistila sijaitsee osittain Oosinharjun ( ) I luokan, vedenhankintaan varten tärkeällä pohjavesialueella, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kiinteistöt Lisä-Kettula (RN:o 15:590) ja Kettula (RN:o 15:453) sijaitsevat pohjavesialueella ja kiinteistöstä Taka-kettulasta (RN:o 15:693) noin 0,24 ha osa sijaitsee pohjavesialueella. Tanhuanpään vedenottamon yläsäiliö sijaitsee noin 670 m lounaaseen tarha-alueesta ja itse ottamo noin 1 km:n päässä lounaassa.

2 2 Pohjavesialue Oosinharju on Vetelistä Kaustisen kautta kohti rannikkoa kulkeva harjujakso. Harju on rantavoimien tasoittama ja paikoin hienojen sedimenttien peittämä. Pohjavesialue rajoittuu länsi- ja eteläosistaan peltoalueisiin ja itäpuolella kohoaa moreeni- ja kallioalueita. Oosinharjun kohdalla harjujakso jakautuu kahteen eri haaraan, Perhonjokilaaksossa kulkevaan ja toiseen, joka jatkuu kohti pohjoista. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen, joiden välisen vedenjakajan paikka on riippuvainen vedenottamoista otettavista vesimääristä. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat molemmilla osa-alueilla kohti vedenottamoa. Jonkin verran esiintyy myös itä-länsisuuntaista poikittaista virtausta. pohjavesi purkautuu jokeen sekä tihkumalla harjun ja Perhojoen välisille peltoalueille. HAKEMUS Turkistilan toiminta Turkistilalla on nykyisin 590 siitosnaaraskettua ja 25 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1 552,5 m. Laajennuksessa rakennetaan 6 uutta varjotaloa, jolloin varjotalometrejä on yhteensä 1 972,5 m. Laajennuksen jälkeen tilalla on 872 siitosnaaraskettua pentuineen. Turkistilan laskennallinen tuotto hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on ketunnahkaa vuodessa. Varjotalot ovat tiivisalustaisia, loput ovat maanvaraisia. Rakennettavat varjotalot ovat tiivisalustaisia ja niiden yhteispituus on 420 m. Rakennettavat varjotalot liitetään 5,5 m 3 kokoojakaivoon. Varjotalo 18 on liitetty 1 m 3 kokoojakaivoon, ja rakennettaville varjotaloille tulee yhteinen 2 m 3 kokoojakaivo. Kaivot tyhjentää ulkopuolinen urakoitsija. Turkistilalla on nahoittamo/huoltorakennus, joka on liitetty umpikaivoon. Tilalla ei valmisteta rehuja, rehun valmistaa Kaustisen Turkisrehu Oy. Rehuille rakennetaan siilohuone 2016 loppuun mennessä. Käytettävät vesi otetaan Kaustisen kunnan vesilaitokselta. Turkistilan kokonaispinta-ala on noin 3 ha, josta noin 0,9 ha on pohjavesialueen ulkopuolella. Alueen maaperä on kohtalaisesti vettä läpäisevää sora- ja silttimoreenia. Kaivuutöissä on alueella myös todettu savikerroksia kiinteistön Lisä- Kettulan RN:o 15:590 länsiosissa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Nykyinen eläinmäärä tuottaa 295 m 3 lantaa vuodessa. Laajennuksen jälkeen lannantuotanto on noin. 436 m 3 vuodessa. Lannat poistetaan varjotalojen alustoilta kerran vuodessa elo-syyskuussa. Tilalla ei ole omaa lantalaa. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi lannoitteena peltoviljelyksessä sopimusperäisesti Pränssön yhteislantalan kautta. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Hakemuksen mukaan kuivikkeita käytetään 443 m 3 /vuosi ja kuivikekerroksen paksuus on noin 15 cm. Kuivikkeet vaihdetaan lannanpoiston yhteydessä. Turkistilalla on ympärivuotinen juottojärjestelmä. Varjotaloissa on yli 30 cm pitkät räystäät ja lanta-alustojen korotukset ovat 30 cm. Puutteelliset saneerataan tarpeen mukaan. Varjotalojen 8 17 taloväleistä johdettaville vesille on hiekkasuodattimet varjotalojen päissä ennen vesien johtamista alapuoliseen uomaan. Alueelle

3 3 rakennettavat uudet varjotalot varustetaan tiivisalustakalvoin ja suotovesikaivoin. Olemassa olevat varjotalot saneerataan tiivisalustaisiksi seuraavien 6 vuoden aikana. Alue on osittain ympärysojitettu. Alue on osittain kuivatettu salaojituksella sekä avoojituksella. Sosiaalitilojen jäteveden johdetaan 5,5 m 3 umpikaivoon. Rehusiilojen ja rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan 5,5 m 3 umpikaivoon. Umpikaivot tyhjentää ulkopuolinen urakoitsija. Ketun ruhot ja kaavintarasvat toimitetaan Kaustisen Turkisrehulle. Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuiva nahoituspuru toimitetaan polttoon. Metallit, muovit, vaarallinen jäte (akut, maalit, loisteputket, jäteöljyt yms.) toimitetaan Oy Ekorosk Ab:n hyötykäyttöasemalle. Metalliromut kerätään yhteiskeräyksellä ja toimitetaan uusiokäyttöön. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen vireille tulo Lupahakemus on toimitettu Kaustisen kunnan ympäristölautakunnalle Kuuluttaminen Lupahakemuksesta kuulutettiin välisenä aikana Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kaustisen kunnan teknisessä toimistossa ja kuulutus on lähetetty kirjeitse tiedoksi vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Keski- Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausuntoa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut hakemuksesta lausunnon päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: Lähtökohtana on, että päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei saa tulla. Suojaustoimenpiteiden tulee estä lannan ja virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Varjotalot Kaikissa varjotaloissa tulee olla vesitiiviit lanta-alustat, joiden vedet on johdettu umpisäiliöön. Varjotaloille joissa ei vielä ole vesitiiviistä lanta-alustaa, tulee toiminnanharjoittajan esittää muutosaikataulu ja aikataulu tulee määrätä ympäristöluvassa. Jätteiden ja jätevesien käsittely Lannan, virtsan ja jätevesien käsittelyn tulee tapahtua siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Ruhot tulee varastoida tiiviillä alustalla. Rehusiilot tulee varustaa tiiviillä alustalla. Pesuvesiä ei saa päästää ympäristöön, vaan ne tulee kerätä hallitusti talteen. Kemikaalit ym. tulee säilyttää tiiviillä alustalla katetuissa tiloissa. Turkistarhan jätevesiä (huoltorakennuksen, rehusiilojen, ruokintalaiteiden, nahoittamon) ei saa imeyttää pohjavesialueen maaperään vaan ne tulee saada hallitusti talteen ja ohjata asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien keräily voidaan toteuttaa esimerkiksi umpikaivoilla.

4 4 Varastointi, polttoaineet Polttoainesäiliö tulee varustaa tiiviillä alustalla, katoksella, suoja-altaalla sekä ylitäytönestimellä. Polttoainevahinkojen varalta tankkauspisteessä tulee olla käytettävissä imeytysainetta. Pohjavesialueella olevat piha-alueet, joilla on varastointia, kuljetuskaluston tai koneiden säilytystä tulee päällystää tai alueet tulee korjata tiiviiksi. Kuivatusjärjestelmä Turkistila-alueen kuivatusjärjestelmän vesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella, vaan ne tulee johtaa hallitusti pohjavesialueen ulkopuolelle. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska karttatarkastelun perusteella kuivatusvesien kulkeutuminen keskemmäs pohjavesialuetta kohti Multaportaannevaa voi olla mahdollista. Vesien johtaminen pohjavesialueelta pois pitää tehdä lyhyintä reittiä pitkin. Hiekkasuodatuksen toimivuuden ja hiekkojen vaihtoon tulee kiinnittää huomiota, jotta suodatus toimii riittävän hyvin. Asiasta pitää määrätä ympäristöluvassa. Vain puhtaita vesiä voidaan imeyttää maahan pohjavesialueella. Alueen päästöjen vähentämiseksi paras ratkaisu olisi varjotalojen kattovesien hallittu talteenotto räystäskouruilla erilliseen sadevesijärjestelmään ja imeytys maaperään turkistarhaalueen ulkopuolella siten, että järjestelmään ei pääse alueen maaperästä kerättäviä kuivatusvesiä. Tarkkailu Turkistilan kuivatusjärjestelmän lähtevästä vedestä tulisi määrittää vähintään: kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus. Hakija tulee suunnitella pinta- sekä pohjavesitarkkailu ja siitä pitää antaa määräykset ympäristöluvassa. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pohjaveden laatua ottamalla pohjavesinäyte kerran vuodessa touko-kesäkuussa. Vesinäytteestä on analysoitava vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll-%), ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, nitraatti ja ammonium sekä lisäksi lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Toteutettavat tarkkailut on mahdollista toteuttaa myös yhteistarkkailuna muiden turkistilojen kanssa. Tarkkailtavan pohjavesiputken paikka ja laatu tulee esittää ELY-keskukselle ennen tarkkailun aloittamista. Kaikki tarkkailutulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle sekä ELY-keskukselle vuosittain sähköisesti. Turkistilan alueella on maaperässä kuormitusta aikaisemmasta toiminnasta, joten lähtevien kuivatusvesien tarkkailun ja käsittelyn tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen sen jälkeen kun kaikki varjotalot ovat tiiviillä alustoilla. Toiminnan lopettaminen Mikäli toimintaa ei alueella jatketa, tulee toiminnanharjoittajan tehdä suunnitelma turkistila-alueen kunnostamisesta toiminnan loppuessa.

5 5 Suunnitelma tulee sisältää selvitys aikatauluineen varjotalojen purkamisesta ja alueen puhdistamisesta sekä myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Toiminnan lopettaminen käsittää alueen varjotalojen purkamisen sekä maaperän puhdistamisen tarvittavilta osin. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös alueella mahdollisesti sijaitsevien muiden toimintojen kuten nahoittamon, huoltorakennusten ja varjotalojen myöhempi käyttö tai purkamisaikataulu. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelmassa pohjaveden laadun tarkkailu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Keski-Pohjanmaan ympäristönterveydenhuollolta on pyydetty lausunto päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Vedenottoon käytetyille pohjavesialueille ei tulisi osoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu riskiä veden laadulle. Mikäli näin kuitenkin sallitaan, tulee toiminta järjestää siten, että valumat lannasta ja muista pohjaveden laadulle haitallisista aineista estetään. Pohjavesialueella sijaitsevien varjotalojen rakenne tulee olla sellainen, ettei toiminnasta aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Maanvaraisten varjotalojen peruskorjaukseen on syytä esittää korjausaikataulu ja asetta korjauksille myönnettävässä ympäristöluvassa määräaika. Vanhojen varjotalojen maaperä tulisi tutkia ja maa-ainekset tarvittaessa saastuneilta osin vaihtaa. Alueella syntyvät epäpuhtauksia sisältävät suoto- ja pintavedet tulee kerätä ja ohjata hallitusti pois pohjavesialueelta asianmukaiseen käsittelyyn siten, ettei siitä aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Lannan varastointi ja poiskuljetus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun on syytä seurata säännöllisesti esim. asentamalla pohjaveden tarkkailuputki varjotalojen alapuolelle pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamolle päin, varjotalojen ja vedenottamon väliin. Ruhojen, lannan ja jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tulee huomioida pohjavesien suojelun lisäksi myös tuhoeläintorjunta. Alueella käytettävien ja varastoitavien kemikaalien ja öljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää riittävän tiiviillä alustoilla ja rakenteilla. Tarkastus Tarhalla pidettiin tarkastus Muistutukset ja mielipiteet Yksi muistutus on jätetty missä Pränssön yhteislantalan yhtiömies Mika Koskinen toteaa seuraavaa: Pränssön yhteislantalalla ei ole sopimusta kasvavan lantamäärän vastaanottamisesta. Yhteislantalalla ei ole kapasiteettia ottaa vastaan Turkistarha Risto ja Jorma Penttilä oy:n turkistarhan laajentamisesta syntyvälle lantamäärän lisäykselle. Turkistarha Risto ja Jorma Penttilä oy:n tulisi rakentaa oma kuivalantala tai vuokrattava lisätilaa lisääntyvälle lantamäärälle tai vastaavasti hankittava sopimuspeltoa kyseisen vajeen täyttämiseksi.

6 6 Hakijan vastine Hakijan vastine ELY-keskuksen ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausuntoihin: Toiminta ei varjotalojen lisärakentamisesta huolimatta muutu pääpiirteiltään nykyisestä. Toiminnan sijoittumisedellytykset on tarkasteltu edellisessä lupamenettelyssä, jonka yhteydessä on annettu muun muassa määräykset pohjavesille aiheutuvan kuormitusriskin hallinnasta. Tuolloin edellytetyt suojausrakenteet, lähinnä pintavesien suodatus- ja johtamisjärjestelyt, on toteutettu annettujen määräysten mukaisesti. Toiminnassa ei tämän jälkeen ole tapahtunut kuormitusta tai pilaantumisriskiä lisääviä muutoksia. Varjotalot Kaikki edellisen lupakäsittelyn jälkeen uudisrakennetut tai purkuperuskorjatut varjotalot on varustettu tiivisalustoilla. Nykyisille hyväkuntoisille maanvaraisille varjotaloille ei ole ympäristölupahakemuksessa määritelty saneerausaikataulua siksi, että näillä on rakenteiden kunnon puolesta vielä huomattavasti teknistä käyttöikää jäljellä. Täsmällisen rakenteiden kunnosta riippuvan peruskorjausaikataulun antaminen on siten ollut käytännössä mahdotonta. Hakija esittää vastineenaan, että nykyiset maanvaraiset varjotalot saneerataan tiivisalustaisiksi kuuden vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että tilan kaikki varjotalot olisivat tiiviillä alustoilla vuoden 2022 loppuun mennessä. Jätteiden ja jätevesien käsittely Ruhojen varastointiin on jo nykyisin olemassa tiivis alusta. Rehusiiloille on rakennettu umpisäiliöön viemäröity alusta, jonka päälle rakennetaan siilohuone vielä syksyn 2016 aikana. Samassa yhteydessä on toteutettu huoltorakennuksen viemäröinnin muutostyöt. Tämän jälkeen kaikki tilalla muodostuvat jätevedet on johdettu umpisäiliöihin. Nahoitusprosessissa ei käytetä kemikaaleja eikä muodostu jätevesiä. Vähäinen määrä yleisesti käytettäviä huoltokemikaaleja säilytetään nahoittamon sisätiloissa. Varastointi, polttoaineet Polttoainesäiliötä sekä imeytysmateriaalia koskevat vaatimukset ovat yleisen käytännön mukaiset. Tarhalla ei ole sellaista piha-alueilla tapahtuvaa varastointia tai koneiden säilytystä, joka edellyttäisi piha-alueiden asfaltointia. Kuivatusjärjestelmä Turkistila-alueen kuivatusvesiä ei imeytetä pohjavesialueeseen. Edellisen ympäristölupakäsittelyn yhteydessä toteutettiin muutostyöt, jolla aikaisemmin luoteeseen ja edelleen lounaaseen kohti pohjavesialuetta johtava oja suljettiin varjotalokentän länsikulmassa ja uusi oja kaivettiin kaakkoon ja edelleen itään kuivatusvesien johtamiseksi lyhintä reittiä pohjavesialueen ulkopuolelle. Nämä rakenteet ovat edelleen toiminnassa, vaikka asiasta saattaakin karttojen mukaan saada erilaisen käsityksen. Varjotalokentän peruskuivatusvesille on rakennettu edellisessä ympäristölupakäsittelyssä määrätyt hiekkasuodattimet. Räystäsvesien erillään pitäminen ja viemäröinti ei esimerkiksi varjotalojen pituuden vuoksi ole mahdollista (nykyiset varjotalot 13-17). Leveät räystäät sekä lasketut varjotalovälit pinnanmuotoiluineen tulee katsoa riittäväksi vesiensuojelutoimenpiteeksi. Pintavesien johtamisessa tulee lisäksi huomioida, että

7 7 turkistila sijoittuu vedenjakajalle, jolta kuivatusvedet johdetaan varjotalojen osalta suoraan koilliseen pois pohjavesialueelta. Tarkkailu Hakija hyväksyy tarkkailua koskevat yleiset periaatteet ja vaatimukset. Alueen käyttöhistoriasta ja toimintojen sijoittumisesta johtuen esimerkiksi pohjavesitarkkailua ei kuitenkaan tule määrätä yksin Hakijan toteutettavaksi. Hakijan vastine muistutukselle: Nykyistä eläinmäärää vastaavan lantamäärän toimittaminen yhteislantalaan hoidetaan nykyisen osakassopimuksen puitteissa. Mikäli Hakijan tuotanto uuden ympäristöluvan myötä kasvaa, tulee hakija hankkimaan tarvittavan lantavarastotilavuuden muualta. Tällöin kysymykseen voi tulla myös osallistuminen Pränssön yhteislantalan laajentamiseen, mikäli se myös muiden osakkaiden mielestä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. ASIAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Y-tunnukselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle ja laajennukselle hakemuksen mukaisesti Kaustisen kunnan Kaustin kylään tiloille Lisä-Kettula RN:o 15:590, Kettula RN:o 15:453 ja Takakettula 15:693 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristölupa myönnetään yhteensä enintään 872 siitosnaarasketulle pentuineen, siten että tarhan kokonaiskettumäärä on Varjotaloja saa olla 31 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 972,5 m. Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan toiminnalle myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalot ja niiden rakenteet Eläimet tulee sijoittaa hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti 31 varjotaloon, joiden yhteenlaskettu pituus on 1 972,5 m. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai varjotalot tulee varustaa vesikouruilla. Lanta-alustat tulee olla korotettuina vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Mikäli varjotaloihin rakennetaan räystäskourut, tulee puhtaat räystäsvedet johtaa erillisviemäröinnillä turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uusien ja korjattavien varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Tiiviiltä lanta-alustoilta syntyvät nesteet tulee johtaa umpisäiliöön, jonka tilavuus tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Uusien varjotalojen tiiviiden lanta-alustojen rakentamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista. Nykyiset maapohjaiset varjotalot tulee muuttaa tiivispohjaisiksi mennessä. Mikäli toiminnanharjoittaja ei tee purkukunnostamista, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa suunnitelman maapohjaisten varjotalojen muuttamisesta tiivispohjaisiksi hyväksyttäväksi Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään

8 8 Varjotalojen välit tulee pitää kunnossa siten, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely Lannanpoisto on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksenpaksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta varastoidaan hakemuksen mukaisesti Pränssön yhteislantalassa ja mikäli eläinmäärät nousevat nykyisestä varastoidaan sopimuslantalan sopimuksen ylittävät määrät muualla tiiviillä lantalaatalla. Mikäli lannan/virtsan toimittamisessa ympäristöluvalliseen yhteislantalaan tapahtuu muutoksia tai mikäli lantaa/virtsaa jatkossa käytetään lannoitteena omilla pelloilla, vuokra- tai sopimuspelloilla, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen muutoksien käyttöönottoa. Ilmoituksen yhteydessä tulee toimittaa tiedot käytössä olevasta lannanlevitysalasta (ha), kopiot peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista sekä kartat lannanlevityspeltojen sijainnista. Peltopinta-alaa tulee olla yksi hehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Mikäli lantaa levitetään pelloille lannoitteeksi, tilalla tulee olla levitettävälle lannalle käytettävissä lannan varastointitilavuutta 0,5 m 3 siitosnaaraskettua kohden. Lannan/virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. 3. Valuma- ja jätevesien käsittely Ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle tulee estää riittävällä ympärysojituksella. Ympärysojien kunto on tarkistettava vuosittain. Varjotalojen välien peruskuivatusta tulee ylläpitää siten, että välit pysyvät kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina, jotta sadevedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarha-alueen valumavedet tulee hallitusti johtaa pois pohjavesialueelta asianmukaiseen käsittelyyn. Turkistarhan valumavedet ei saa imeyttää pohjavesialueen maaperään. Jätevesikeräily voidaan toteuttaa esimerkiksi umpikaivolla. Vesien johtaminen pohjavesialueelta pois pitää tehdä lyhyintä reittiä pitkin. Hiekkasuodatuksen toimivuuden ja hiekkojen vaihtoon tulee kiinnittää huomiota, jotta suodatus toimii riittävän hyvin. Hiekkasuodattimen kunto on tarkistettava vuosittain Vain puhtaita vesiä voidaan imeyttää maahan pohjavesialueella. Alueen päästöjen vähentämiseksi paras ratkaisu olisi varjotalojen kattovesien hallittu talteenotto räystäskouruilla erilliseen sadevesijärjestelmään ja imeytys maaperään turkistarha-alueen ulkopuolella siten, että järjestelmään ei pääse alueen maaperästä kerättäviä kuivatusvesiä. Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla (esim. betonialustalla). Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön hakemuksen mukaisesti. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti ja

9 9 jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahoittamo-/huoltorakennuksen sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti erilliseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Umpisäiliölietteen vastaanottajalle tulee toimittaa siirtoasiakirja. Uusiin varjotaloihin rakennettavilta vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätyt nesteet on johdettava varjotalojen ulkopuolella umpiputkella vesitiiviiseen umpisäiliöön. Säiliö on mitoitettava siten, että siihen voidaan kerätä vähintään 12 kuukauden aikana kertyvät nesteet. Säilö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Säiliöstä jätevedet tulee levittää pellolle lannoitteeksi tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 4. Muut jätteet ja polttonesteiden varastointi Yksittäiset kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa kylmäsäilytystiloissa. Eläinjätettä tai muuta vastaavaa jätettä ei saa haudata. Toiminta tulee järjestää siten, että tarhalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai ettei jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia huononneta. Toiminnassa syntyvä jäte ja jätevesi tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten (Pohjanmaan jätelautakunta) jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kemikaalien ja pienten polttonestemäärien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Astiat tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien ja pienten polttonestemäärien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään eivätkä sadevedet pääse suoja-altaaseen. Polttonestesäiliön tulee olla varustettuna laponestolaitteella. Säiliön täytössä tulee käyttää ylitäytön estävää järjestelmää. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Nahoitetut ruhot ja kaavinrasva on toimitettava laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Ruhot ja kaavinrasvat tulee säilyttää ennen jatkokäsittelyä tiiviillä alustalla ja siten, että linnut ja muut eläimet eivät pääse ruhojen kanssa kosketuksiin. Ruhot on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta

10 10 jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompostointi ja levittäminen pelloille on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Polttonesteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 5. Tarha-alueen hoito, toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite Tarhalla sijaitsevat umpisäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Myös juomalaitteiston, rehusiilojen ja polttonestesäiliön kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Tarha-alueen jätevesien puhdistusjärjestelmän toimintaa on tarkkailtava ja valvontaviranomaisen pyytäessä puhdistamon ylä- ja alapuolelta on otettava vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava ainakin kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineksen määrä (BOD 7 ). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava järjestelmän läpi menevä vesimäärä. Mikäli kokonaisfosforin määrä kahdessa peräkkäisessä näytteessä ylittää raja-arvon 2 mg/l, on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustulosten tehostamiseksi. Pohjaveden laatua on tarkkailtava ottamalla pohjavesinäyte kerran vuodessa toukokesäkuussa. Vesinäytteestä on analysoitava vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll-%), ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, nitraatti ja ammonium sekä lisäksi lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: - siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä - käytetyt kuivikkeet ja niiden määrä, lisäysajankohdat ja -määrät - lantamäärät (m 3 /v), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - umpisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi), ajankohdat - ja toimituspaikat/vastaanottajat - kuolleiden eläinten määrät ja niiden toimituspaikat - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 6. Muut määräykset Tarha-alue on pidettävä aidattuna tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Kärpäshaittaa tulee vähentää riittävällä kuiviketurpeen käytöllä ja tarvittaessa myös kärpästen torjunta-aineilla.

11 11 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästä selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Vanhojen varjotalojen maa-alueiden saneerauksesta tulee tehdä suunnitelma, jonka ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy. Suunnitelma tulee sisältää selvitys aikatauluineen varjotalojen purkamisesta ja alueen puhdistamisesta sekä myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Toiminnan lopettaminen käsittää alueen varjotalojen purkamisen sekä maaperän puhdistamisen tarvittavilta osin. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös alueella mahdollisesti sijaitsevien muiden toimintojen kuten nahoittamon, huoltorakennusten ja varjotalojen myöhempi käyttö tai purkamisaikataulu. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelmassa pohjaveden laadun tarkkailu. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölautakunta katsoo, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräys 1: Varjotalojen lantalustojen riittävillä korotuksilla, varjotalojen riittävän pitkillä räystäillä tai vesikouruilla sekä uusittavien varjotalojen vesitiiviillä lannankeräysjärjestelmällä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Toiminnanharjoittajaa kehotetaan ilmoittamaan uusien varjotalojen tiiviiden lantaalustojen rakentamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista valvonnallisista syistä. Hyväksyttäminen vanhojen varjotalojen tiiveyssaneerauksesta ympäristönsuojeluviranomaisella tulee tehdä valvonnallisista ja ympäristönsuojeluohjeistuksen perusteella. Lupamääräys 2: Poistettaessa häkkien alla oleva lanta säännöllisesti, riittävän usein ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita,

12 12 erityisesti turvetta, vähennetään pinta- ja pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta sekä hajuhaittaa. Lanta on määrätty toimitettavaksi laitokseen hakemuksen mukaisesti. Umpisäiliöihin kertyvät virtsa/suotovedet tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 3: Tarha-alueen ympärysojitus vähentää turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Valumavedet on määrätty käsiteltäväksi hiekkasuodattimessa hakemuksen mukaisesti. Valumavesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi lupamääräyksissä edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelystä, mikäli valumavesiä ei käsitellä hakemuksen mukaisesti yhteiskäsittelyssä. Pohjavesien tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulaissa (527/2014) olevaan pohjaveden pilaamiskieltoon (17 ). Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nahoittamo-/huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä hajaasutusalueen jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti, esimerkiksi johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön ja toimittamalla jätevedet ja lietteet kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja mm. vaarallisesta jätteestä ja umpikaivolietteestä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä. Lupamääräys 4: Ruhojen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla eläinten ruhot laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. jätettä, estetään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantuminen sekä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteiden asianmukaisella varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten syntyminen. Jätelain (646/2011) 94 :n mukaan ammattimaisen jätteen kuljettajan/jätteen välittäjän tulee tehdä hakemus toiminnan hyväksymiseksi ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Käytännöllä varmistetaan, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen, polttoainesäiliöiden suojaukseen ja imeytysaineen käyttöön liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa.

13 13 Lupamääräys 5: Tyhjentämällä varjotalojen vesitiivisalustojen, rehusiilojen ja WCvesien umpisäiliöt vähintään kerran vuodessa varmistetaan varastointitilavuuden säilyminen. Tarkkailemalla eri laitteistojen ja rakenteiden kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Kirjanpito- ja tarkkailuvelvoitteet perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, jotta valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Lupamääräys 6: Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista käsittelyä koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Vanhojen varjotalojen maa-alueiden saneeraamista liittyvät määräykset on annettu pohjaveden pilaamiskiellon perusteella. Toiminnanharjoittajalla on YSL:n 6 mukaisesti selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tiedot olennaisista muutoksista tarhan toiminnassa ovat tarpeen valvonnan ja mahdollisen luvan tarkastamisen kannalta. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksiä ei määrätä tarkistettavaksi, koska voimaan tulleella lailla (423/2015) ympäristönsuojelulain muuttamisesta lupamääräysten tarkistamisvelvoitetta koskeva säännös on kumottu eikä lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen perusteella tarkistamista koskevaa säännöstä sovelleta, vaikka lupa-asiaan muutoin sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5 7, 11, 16, 17, 27, 34, 39, 40, 42 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 65, 70, 83 85, 87, 88, 89, 94, 170, 172, , 198, 205, 229 :t Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 4, :t Jätelaki (646/2011) 4, 7 8, 12 13, 15 17, 28 29, 72, 94, 118, 120 ja 122 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 9, 24 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta

14 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, Nitraattiasetus (931/2000) Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMMRMO-C4) Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 445 euroa (alv 0 euroa). Maksu perustuu Kaustisen kunnanvaltuuston hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaistehtävien maksuihin ( , 81 ). 3 :n mukaisesta käsittelymaksusta on vähennetty 5.7 :n mukaisesti 85 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksestä julkaistaan Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Internetsivuilla. JAKELU Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja päätöksestä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.