ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/2013/1 Dnro PSAVI/15/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 131/2013/1 Dnro PSAVI/15/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA Tervojan Turkis Oy Pajalantie Himanka

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Eläintilat ja tuotanto... 4 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 6 Huoltorakennukset... 6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 7 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 7 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 7 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 8 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 8 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksen täydentäminen... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Varjotalot Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely Valumavesien käsittely Rehun varastointi Jätehuolto ja varastointi Kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 25

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Tervojan Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Kannuskylään tilalle Jakoperä Rn:o Lantala sijoittuu kiinteistölle Välivainio Rn:o noin 600 metriä tarhalta lounaaseen. Alue sijaitsee noin 1,5 kilometriä Himangan keskustasta kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään siitosnaarasminkin turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro LSU-2004-Y-780) 390 kettusiitosnaaraan ja minkkisiitosnaaraan pitämiseen. Hakijalla on sopimus lannan toimittamisesta Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle ja kaksi toistaiseksi voimassa olevaa lannanluovutussopimusta (40,89 ha ja 38,1 ha). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, jonka ensimmäinen (2003) ja toinen (2007) vaihemaakuntakaava ovat Himangan osalta voimassa. Kaavassa hankealue sijoittuu aivan taajamatoimintojen alueen (A) tuntumaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnoksessa (ollut nähtävillä syksyllä 2012) taajamatoimintojen alue (A) ulottuu samalle kohdalle. Lestijokivarren osayleiskaavan kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaavarajaus ulottuu noin 200 metrin päähän turkistarhasta. Lähin kaavamerkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolla sallitaan maatalouteen liittyvä rakentaminen. Kaavamerkintä ulottuu pieneltä osin turkistarhan alueelle. Läheisen Rajalantien varteen on kaavaehdotuksessa

4 suunniteltu AP-aluetta (pientalovaltainen asuntoalue, merkinnällä osoitettu perinteiseen jokivarsiasumiseen tukeutuvat pientalovaltaiset alueet), jolla pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta. Lisäksi kaavaehdotuksessa on esitetty lähistölle lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maatalousaluetta (MT) sekä muutama maatilojen talouskeskusten sekä kotieläintilojen talouskeskusten alue (am ja am-1). Lisäksi alle kilometrin päähän hankealueesta sijoittuu muutama pienikokoinen A-merkinnällä osoitettu väljä pientaloasumisen alue, jotka eivät ole rakentuneet. Himangan keskustan asemakaava ulottuu noin 700 metrin päähän hankealueesta lännessä ja 300 metrin päähän pohjoisessa. Kärmekallion asuinalueen eteläosa on toteutunut. Alueen pohjoisosan toteuttaminen käynnistynee lähivuosina. Alle kilometrin päähän hankealueesta on asemakaavoitettu noin 115 AO-tonttia sekä 14 AR-tonttia. 4 Toiminta Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Lupaa haetaan olemassa olevan turkistilan toiminnalle ja toiminnan laajentamiseen. Eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee tarhalla olemaan 300 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhalla on nykyisin 31 varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 41, joista 16 varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen yhteensä 25 varjotaloa, joissa on häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus muutos- ja laajennustöiden jälkeen on yhteensä metriä. Kettutalojen pituus on yhteensä 770 metriä ja minkkitalojen pituus yhteensä 962 metriä. Minkkien varjotaloissa on kiipeilyhäkkiratkaisu ja varjotaloissa toinen häkkirivi on kiipeilyhäkkiratkaisulla ja toinen tavallisella häkkisarjalla. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan ketun nahkaa ja minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin kaksi hehtaaria. Tila-alueen perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Tontti on verrattain tasainen viettäen loivasti länsilounaaseen. Alueen peruskuivatus on toteutettu salaojituksin sekä pinnanmuotoiluin. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuolisia valumavesiä ei alueen pinnamuodoista johtuen virtaa turkistila-alueelle. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan alueen länsilaidalta edelleen pelto-ojiin, joista Tervojan ja Kinarehenojan kautta Lestijokeen. Etäisyys turkistilalta jokeen on uomassa tulvapengerrykset huomioiden noin kolme kilometriä.

5 Alueen varjotaloalustoja ja varjotalovälejä tullaan kunnostus- ja laajennustöiden yhteydessä muotoilemaan sekä salaojittamaan hyvän peruskuivatustilan ylläpitämiseksi. Kaikki tilalla olevat nykyiset ja rakennettavat varjotalot ovat tiivisalustaisia. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Hakemuksen mukaan mahdolliset puutteet tullaan saneeraamaan. Olemassa oleva varjotalokanta on kokonaisuudessaan tiivisalustakalvolla jolta erillisviemäröinti yhteiseen 6 m 3 :n umpisäiliöön. Laajennusosalle rakennettavat varjotalot toteutetaan säädösten mukaisina tiivisalustaisina tyyppivarjotaloina joiden lanta-alustojen suotovedet johdetaan yhteen 3 m 3 :n keruukaivoon. Alueen peruskuivatusvesille ei esitetä käsittelyä alueen tiivisalustavarjotalokannan vuoksi. Turkistila-alue on aidattu. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu nykyisen aidatun alueen yhteyteen ja liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi aitaa siirtämällä. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, kuten lannan ja kuivikkeiden ajoa varten, aluetta ympäröivät ja halkovat huoltokäytävät, jotka yhtyvät alueen muuhun tiestöön. Tilalla on tällä hetkellä käytössä kuppijuotto. Saneerauksen yhteydessä tilalla voidaan ottaa käyttöön vaiheittain myös ympärivuotinen juottojärjestelmä (lämpöjuotto). Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. 5 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Pääasiallinen lanta-alustojen kuivikemateriaali minkeillä on kutterinlastu/lastuvilla sekä olki (pesäkopeista). Ketuilla voidaan käyttää olkea ja turvetta saatavuuden mukaan. Yksikössä käytettävien kuivikkeiden laskennallinen kokonaiskäyttömäärä koko varjotalokapasiteetille on vähintään 390 m 3 vuodessa (irtotiheydessä). Nykyinen kuivikkeiden käyttö on noin 100 m 3 olkea ja noin 250 m 3 kutterinlastua/lastuvillaa vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta tavallisesti kaksi kertaa vuodessa. Pääasialliset lannanpoistoajankohdat ovat toukokuu ja elo- syyskuu. Poikkeuksellisen märissä olosuhteissa lannanpoisto voidaan ajoittaa myös jäätyneen maan aikaan. Lanta-alustoille jäävä kuivikekerros tasataan ja kuivikkeita lisätään välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita voidaan levittää häkkirivien alle myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lanta toimitetaan välivarastoinnin ja sen aikana tapahtuvan kompostoitumisen jälkeen sopimusperusteisesti lannoitteeksi peltoviljelykäyttöön. Lannanlevitykseen on käytettävissä yhteensä noin 79 hehtaaria sopimuspeltoa. Hakemukseen on liitetty kaksi lannanlevityssopimusta. Lisäksi hakemuksen täydennyksenä on toimitettu Kannuksen Hyötykomposti Oy:n

6 kanssa tehty sopimus turkislannan vastaanotosta. Sopimuksen mukaan kompostiyhtiö ottaa vastaan turkistarhalla tuotetun enintään 100 kettuemon ja/tai 500 minkkiemon tuotannosta syntyneen lannan. Tilalla on oma betonirakenteinen lantala, jonka tilavuus on 750 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 100 cm. Lantalassa on kolme seinämää. Ajoluiskan korkeus on 50 cm. Lantala sijoittuu kiinteistölle Välivainio Rn:o noin 600 metriä tarhalta lounaaseen. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Tilalla on sosiaalitilat, mutta siellä ei hakemuksen mukaan muodostu wcvesiä. Rehusiilojen alla on viemäröity betonilaatta, josta vedet johdetaan yhden sakokaivon kautta ojaan. Mikäli siiloille rakennetaan myöhemmin kiinteä siilohuone, viemäröidään pesuvedet samassa yhteydessä rakennettavaan umpikaivoon. Rehusiilojen sakokaivo tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. 6 Jätteet ja varastointi Kasvatuskauden aikana tilalla kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 500 kg vuodessa. Kuiva nahoituspuru, jota syntyy 4,5 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpölaitoksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy kg vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Minkkien nahoitus on ulkoistettu, joten luvuissa on mukana ainoastaan tilalla nahoitettava kettutuotannon nahoitusjätemäärät. Muovijäte (200 kg/vuosi) kierrätetään ja toimitetaan Vestian keräilypisteeseen. Ongelmajätteet (100 kg/vuosi) toimitetaan kierrätykseen Vestian keräyspisteeseen. Sekajäte (250 kg/vuosi) toimitetaan loppusijoitukseen Vestian keräilypisteeseen. Metalliromu (500 kg/vuosi) toimitetaan yhteyskeräilyyn ja sieltä uusikäyttöön. Turkistilan jätehuolto toteutetaan Kalajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty huoltorakennukseen, johon on sijoitettu taukotilat sekä huolto- ja korjaamotilat. Lisäksi alueella on erillisiä kylmiä varastoja tuotantotarvikkeille ja kalustolle. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 600 litraa. Säiliö on varustettu suojaaltaalla ja laponestolaitteella. Tilan varastossa säilytetään enintään 40 litraa muita öljytuotteita.

7 Turkistilan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa Kalajoen Jäähdyttämö Oy. 7 Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee noin 1,5 kilometriä Himangan keskustasta kaakkoon. Turkistilan nykyisellä tai muutettavalla toiminnalla ei ole vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään minkinlannan määrävälein tapahtuvalla poistamisella sekä kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajuja. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lintuja torjutaan tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden (vinolangat ja verkot) avulla. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Asutus ja maankäyttö Tervojan Turkis Oy:n turkistila sijaitsee Kalajoen kaupungin Himangalla noin 1,5 kilometriä kaakkoon Himangan kirkonkylältä. Toimintaa on harjoitettu alueella noin 60 vuoden ajan. Turkistila on laajentunut vaiheittain tämän hetkiseen ympäristöluvan mukaiseen enimmäiseläinmäärään. Turkistilan lähialueella (< 500 metriä) sijaitsee asuinrakennuksia lännessä noin 380 metrin ja pohjoisessa noin 430 metrin etäisyydellä. Tilan välittömässä tuntumassa sijaitseva asuinrakennus liittyy toimintaan. Lähialueella ei sijaitse vapaa-ajanasuntoja. Himangan liikuntakeskus on luoteessa noin 600 metrin etäisyydellä. Osa liikuntakeskuksen ulkoilureiteistä (lenkkeily ja latupohjat) kulkevat turkistilan luoteispuolitse lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä. Lähialueella ei ole toiminnan kannalta erityisesti huomioon otettavia häiriintyviä kohteita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminnan vaikutusalueella ei ole suojelukohteita. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai vedenhankintaan käytettävällä alueella. Varjotalokentän kuivatusvedet johdetaan alueen länsilaidalta pelto-ojiin ja edelleen Tervojan ja Kinarehenojan kautta Lestijokeen. Suora etäisyys Lestijokeen on noin 1,3 kilometriä ja laskuojien kautta noin kolme kilometriä.

8 8 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminta laajenee hakemuksen mukaisesti toteutettuna 92 eläinyksikköä. Nykyisen ympäristöluvan mukainen eläinyksikkömäärä (YM ) on ey. Muutosten jälkeen vastaava kerroin on ey. Olemassa olevan turkistuotannon kehittäminen ja toiminnan muuttaminen nykyisen varjotalokentän yhteydessä ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Tilalle rakennettavat uudet varjotalot sijoittuvat alueelle, joka on ilmoitettu asemapiirroksessa laajennusvarauksena jo edellisen ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Olemassa oleva toiminta, tuotannon nykyinen ja suunniteltu laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokenttä on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Salaojitusten lisäksi alueen peruskuivatus edellyttää varjotalovälien muotoilua vesien johtamiseksi varjotalojen väleistä reunaojiin. Laajennusalue sijoittuu lähelle vedenjakajaa. Alue on maaston muotojen ansiosta hyvin peruskuivatettavissa. Tilalla muodostuvia jätevesiä ovat ainoastaan rehusiilojen alustalta viemäröidyt pesuvedet. Järjestelmä on tarkoituksenmukaista saneerata umpikaivoon myöhemmin, mikäli tilalle rakennetaan erillinen siilohuone rehulaitteita varten. Kaikki nykyiset ja rakennettavat varjotalot ovat maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisia vesitiivisalustataloja. Tilan vuosittaisen hoidon yhteydessä ylläpidetään tarvittavia pinnanmuotoiluja, alustojen korotuksia sekä tiivisalustan suotovesien viemäröintejä. Tilan tuotannossa käytettävät häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Minkkituotannon laajennus toteutetaan mallilla, jossa rakennettavien varjotalojen toinen sivusta varustetaan tavanomaisella häkkiratkaisulla ja toinen sivusta kiipeilyhäkkiratkaisulla. Tämä on huomioitu eläinpaikkalaskennassa. Kaikkien varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin, joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn lannanluovutussopimuksiin perustuen. Ilmaan kohdistuvia päästöjä voidaan rajoittaa kasvatuskauden aikaisella kuivikkeiden lisäyksellä. Samalla kuivikkeet sitovat lannan sisältämiä ravinteita. Lannan annetaan kompostoitua omassa tiivisalustaisessa lantalassa ennen toimittamista lannoitteeksi peltoviljelyyn. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Tervojan Turkis Oy:n turkistilan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Toiminnassa muodostuva lanta toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn.

9 Minkkivarjotalojen alla käytetään olkea ja kutterinlastua virtsan sitomiseen. Kettutalojen alla mahdollisia kuivikkeita ovat olki sekä turve saatavuuden mukaan. Turkistila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat lännessä noin 380 metriä, pohjoisessa 430 metriä ja muissa ilmansuunnissa yli 500 metriä. Himangan liikuntakeskus sijaitsee tilalta luoteeseen noin 600 m etäisyydellä. Tilan välittömässä läheisyydessä (> 500 metriä) ei sijaitse erityisiä häiriintyviä kohteita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Suunniteltu laajennus sijoittuu asutukseen nähden poispäin. Toiminnan kehittämistä nykyisellä sijoituspaikalla voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty kopiolla voimassa olevasta ympäristöluvasta, kopiolla Kannuksen Hyötykomposti Oy:n kanssa tehdystä turkislannan toimittamissopimuksesta ja kartoilla lannanlevityspelloista. Hakemusta on täydennetty kahdella lannanluovutussopimuksella. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pitää tärkeänä, että varjotalojen rakenteet ja niiden kunnossapito toteutetaan voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm eläinhäkkien ulkoreunojen tason ja alustan tiivistyskalvon ulkopuolelle tai varjotalot tulee varustaa räystäskouruin ja vedenjohtorakentein. Varjotalot rakenteineen ja varusteineen tulee rakentaa määräysten edellyttämään kuntoon ennen eläinten sijoittamista niihin. Toiminta tarhalla on järjestettävä siten, että valuma- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Turpeen käyttöä voidaan pitää perusteltuna myös

10 sen hajua sitovien ominaisuuksien vuoksi, koska tarha-alue sijaitsee taajamatoimintojen ja asutuksen läheisyydessä ja ulkoilureittien vieressä. Kuivikkeiden riittävästä lisäyksestä tulee huolehtia myös lannanpoistojen välillä. Tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Jäljennökset toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee aina viipymättä toimittaa ELY-keskukselle. Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei niiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu terveydellistä haittaa eikä pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa. Rehusiilojen pesuvesiä ei tule käsittelemättä johtaa tarha-alueen ulkopuolelle, vaan vedet tulee koota tyhjennettäviin umpikaivoihin. Lannan kuljetuksissa ja varastoinnissa tulee estää lannan leviäminen ja mahdolliset vesipäästöt lantalasta ympäristöön. Toiminnan jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemusasiakirjoissa on esitetty, että nahoituspuru poltetaan lämpölaitoksen kattilassa. Rasvaa sisältävä puru tulee toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Ympäristöluvassa on syytä edellyttää, että toiminnasta määrättävään kirjanpitoon perustuva, tarhaustoimintaa koskeva yhteenvetoraportti tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetysti ja ympäristölupaan kirjattavien, toiminnan edellyttämien tavanomaisten lupamääräysten mukaisesti. 2. Kalajoen kaupunginhallitus/kaavoitusviranomainen Turkistarha sijoittuu Kalajoen Himangalle noin 1,5 kilometriä kaakkoon Himangan kirkonkylältä. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, jonka ensimmäinen (2003) ja toinen (2007) vaihemaakuntakaava ovat Himangan osalta voimassa. Kaavassa hankealue sijoittuu aivan taajamatoimintojen alueen (A) tuntumaan. Pohjois-pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnoksessa (ollut nähtävillä syksyllä 2012) taajamatoimintojen alue (A) ulottuu samalle kohdalle. Lestijokivarren osayleiskaavan kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaavarajaus ulottuu noin 200 metrin päähän turkistarhasta. Lähin kaavamerkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolla sallitaan maatalouteen liittyvä rakentaminen. Kaavamerkintä ulottuu pieneltä osin turkistarhan alueelle. Läheisen Rajalantien varteen on kaavaehdotuksessa suunniteltu AP-aluetta (pientalovaltainen asuntoalue, merkinnällä osoitettu perinteiseen jokivarsiasumiseen tukeutuvat pientalovaltaiset alueet), jolla pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta. Lisäksi kaavaehdotuksessa on esitetty lähistölle lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maatalousaluetta (MT) sekä muutama maatilojen talouskeskusten sekä kotieläintilojen talouskeskusten alue (am ja am-1). Lisäksi alle kilometrin pää- 10

11 hän hankealueesta sijoittuu muutama pienikokoinen A-merkinnällä osoitettu väljä pientaloasumisen alue, jotka eivät ole rakentuneet. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Himangan keskustan asemakaava ulottuu noin 700 metrin päähän hankealueesta lännessä ja 300 metrin päähän pohjoisessa. Kärmekallion asuinalueen eteläosa on toteutunut. Alueen pohjoisosan toteuttaminen käynnistynee lähivuosina. Alle kilometrin päähän hankealueesta on asemakaavoitettu noin 115 AO-tonttia sekä 14 AR-tonttia. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueelle tai pohjaveden käyttöön tarkoitetulla alueella. Lähin asutus sijaitsee vain noin 380 ja 430 metrin päässä turkistarhasta. Tilan läheisyydessä kulkee myös osa Himangan liikuntakeskuksen urheilureiteistä lähimmillään 150 metrin päässä. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan hankkeen mukaisilla siitosminkkien ja -kettujen määrällä laskettuna etäisyys häiriintyvästä kohteesta voi olla enintään 350 metriä. Ohjeen mukaisesti laajennus ja tarhan sijainti ei ole liian lähellä asutusta. Käytännössä hajuhaittojen on todettu kulkeutuvan noin kilometrin päähän turkistarhasta. Tässä suhteessa ongelmallinen on myös tarhan lantala, joka sijoittuu omistajien tilalle noin 450 metrin päähän tarhasta. Lantalan (kasvavia) hajuhaittoja ei hakemuksessa käsitellä. Hajuhaittoja voidaan ehkäistä huolehtimalla kuivikkeiden riittävästä käytöstä. Turkistarhan sijainti nykyisellään on haasteellinen. Turkistarha sijoittuu asemakaavalla osoitetun asuinalueen ja alueen tärkeimpien virkistysreittien läheisyyteen. Toiminta kuitenkin laajenee vain vähäisesti. Tavoiteltavaa olisi, että pitkällä aikavälillä toiminta siirtyisi jollekin Kalajoen yhteistarhaalueista, kuten Marjajärvenkankaalle. 3. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lausunnossa esitetään, että lupaehdoissa huomioidaan toiminnan laajennus ja sen edellyttämät toiminnalliset vaatimukset ja että rehusiilojen sekä rehun jakolaitteiden ylimääräiset pesuvedet tulee kerätä umpikaivoon ja kuljettaa luvan mukaiseen käsittelypaikkaan. Laajennuslupaa ja lupaehtoja harkittaessa tulee huomioida myös se, ettei toiminnasta ole tullut valituksia. 11 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakemuksen mukaan tiivisalustoilta kerättävät suotovedet johdetaan kahteen umpikaivoon, yhteistilavuudeltaan 9 m 3. Suotovesien loppusijoitukseen voidaan hyödyntää samoja sopimuspeltoja kuin lannanlevityksessä. Vaatimus rehusiilojen pesuvesien viemäröimisestä umpisäiliöön on vallitsevan ympäristökäytännön valossa kohtuullinen. Hakemuksessa viitattu nahkontapurun energiakäyttö kohdistuu sellaiseen rummutuspuruun, jonka sisältämän rasvan määrä on erittäin vähäinen. Runsaasti rasvaa sisältävät nahkontapurut toimitetaan käsittelylaitokseen yhdessä ruhojen kanssa.

12 12 2. Kalajoen kaupunginhallitus/kaavoitusviranomainen Turkistilan toiminta laajenee nykytilanteeseen nähden vain vähän. Nykyiseen ympäristölupaan nähden eläinyksikkömäärä lisääntyy 92 ey, kun huomioidaan kettusiitosnaaraiden määrän väheneminen 90 kpl ja minkkisiitosnaaraiden lisäys 500 kpl. Esimerkiksi lannan määrässä muutos tarkoittaa taulukkoarvoilla laskien 80 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukainen turkistilan laajennus käsittää sellaisen varauksen varjotalojen lisärakentamiseen, joka sijoittuu käytännössä nykyisen varjotalokentän muodostaman toiminta-alueen (piirin) sisäpuolelle. Lähialueen asutukseen nähden lisärakentaminen sijoittuu nykyisten varjotalojen taakse, jolloin etäisyydet esimerkiksi asuinrakennuksiin eivät rakentamisen johdosta muutu nykyistä pienemmiksi. Toiminta ei sijoitu kaavan vastaisesti. Harvaanasutuilla alueilla tulee kaavoitettaessa ottaa huomioon myös perinteisten maaseutuelinkeinojen tarpeet. Toiminnan nykyinen laajuus sekä lähialueen maankäyttö huomioiden hakija katsoo, ettei esitetty vähäinen laajennus ole ristiriidassa alueen muun maankäytön kanssa. Käytännössä ympäristövaikutuksia nykyisen ja laajennetun toiminnan välillä ei pystytä mittaamaan tai edes toteamaan. Laajennukselle on siten täydet edellytykset myös naapuruussuhdelain näkökulmasta. Turkistilan lanta varastoidaan jatkossakin eri kiinteistöllä sijaitsevassa lantavarastossa. Huomioitaessa laajennuksesta muodostuva todellinen vuotuinen lantamäärä, joka on noin 2/3 taulukkoarvoista, tulee lantalassa varastoitava lantamäärä lisääntymään laajennuksen johdosta noin 54 m 3. Tämä määrä ei missään toimintaolosuhteissa lisää lantalan ympäristövaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Onhan kyse, käytössä oleva maatalousteknologia huomioiden, vain noin neljästä traktorin peräkärryllisestä lantaa vuodessa. Tavoitetta toiminnan kertakaikkisesta siirtämisestä toiseen paikkaan voidaan alueella tähän asti tehdyt investoinnit huomioiden pitää lähinnä teoreettisena. 3. Kalajoen kaupunki, ympäristösuojeluviranomainen Rehusiilojen viemäröitävien pesuvesien osalta viitataan edellä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle vastattuun. Yhteenvetona annetuista lausunnoista hakija katsoo, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle on edelleen olemassa ympäristöluvan myöntämisedellytykset ympäristönsuojelulain 41 ja 42 mukaisesti. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Tervojan Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa Himangan kylässä tiloilla tiloille Jakoperä Rn:o (tarha-alue) ja Rn:o (lantala) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee.

13 13 Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen ( , muutos A ) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 300 siitosnaaraskettua ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään ja minkkien Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään metriä. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011). 3. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotaloissa tulee olla räystäskourut. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Sadevesijärjestelmät tulee pitää jatkuvasti toimintakuntoisena. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Tiivispohjaisten varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ylivalumien estämiseksi. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. 5. Lanta on varastoitava lanta-alustoilta poiston jälkeen tiiviissä lantalassa, toimitettava kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jäl-

14 keen tai hyödynnettävä lannanluovutussopimusten mukaisesti peltolannoitteena. Lantalan varastotilavuuden on oltava vähintään 775 m 3. Lantalan ulkopuolella on oltava tiivispohjainen kuormauslaatta. Lantalasta valuvat sadevedet on kerättävä umpisäiliöön, josta ne on toimitettava sopimusperusteisesti esimerkiksi peltolannoitukseen. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 71 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Lantala on katettava vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla tarvittaessa, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Lantala on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Mikäli lannan ja virtsan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lantaa ja virtsaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan ja virtsan luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. 6. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 8. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 14

15 Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. 9. Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet, mukaan lukien wc-vedet, tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. 15 Valumavesien käsittely 10. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 11. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Jätehuolto ja varastointi 12. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 13. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttonestesäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä va-

16 rustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. 14. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 15. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöihin ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. 16 Kirjanpito ja raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat

17 Muut määräykset - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää ( tai vastaavaa järjestelmää. 17. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Laajennusalueen tulee olla aidattu ennen alueen ottamista tuotantokäyttöön. 18. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhka aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 19. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 20. Uusien varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä ja muuttamisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17

18 18 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat noin 380 metriä länteen ja 430 pohjoiseen turkistarhalta. Ulkoilureitti kulkee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tarhan luoteispuolella. Ehdotuksessa turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi ( ) on esitetty, että suositeltava vähimmäisetäisyys suuresta turkistarhasta väestökeskuksen ulkopuolella olevaan asuntoon on vähintään 400 metriä. Suureksi tarhaksi lasketaan tarhat, jotka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavat yli siitosnaarasminkin turkistarhaa. Nykyisen ympäristöluvan mukainen eläinmäärä turkistarhalla on 390 siitosnaaraskettua pentuineen ja siitosnaarasminkkiä pentuineen (1 268 eläinyksikköä). Toiminta laajenee hakemuksen mukaan laajuuteen 300 siitosnaaraskettua pentuineen ja siitosnaarasminkkiä pentuineen (1 360 eläinyksikköä). Laajennuksen voidaan todeta olevan suhteellisen vähäinen. Uudet rakennettavat varjotalot sijoittuvat siten, ettei varjotaloja rakenneta nykyisiä varjotaloja lähemmäksi naapurien asuinrakennuksia. Toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi lantala on määrätty katettavaksi vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla tarvittaessa, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Kuivikkeena on määrätty käytettäväksi ensisijaisesti turvetta sen hajuja sitovien ominaisuuksien vuoksi ja kuivikkeita on määrätty lisättäväksi tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kaikissa tarha-alueen varjotaloissa on tiivisalustarakenne, joka vähentää osaltaan toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset myös toiminnan jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Päätöksessä on annettu lannanlevitystä ja varastointia koskevat määräykset lannan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräyksessä 19 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä

19 varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Turpeen käyttö kuivikkeena ja kuivikkeiden lisääminen myös lannanpoistojen välillä vähentää toiminnasta lähialueelle mahdollisesti aiheutuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin 775 m³ vuodessa. Tilalla on hakemuksen mukaan oma 750 m 3 :n lantala. Hakemuksen mukaan lanta toimitetaan välivarastoinnin ja sen aikana tapahtuvan kompostoitumisen jälkeen sopimusperusteisesti lannoitteeksi peltoviljelykäyttöön. Hakemukseen on liitetty kaksi lannanluovutussopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 79 hehtaarin lannanluovutuspinta-alaa. Hakemukseen on lisäksi liitetty Kannuksen Hyötykomposti Oy:n kanssa tehty sopimus turkislannan toimittamisesta, jonka mukaan kompostiyhtiö ottaa vastaan turkistarhalla tuotetun enintään 100 kettuemon ja/tai 500 minkkiemon tuotannosta syntyneen lannan, joka vastaa noin 175 m 3 lantaa, joten lannanvarastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää riittävän usein ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Käyttämällä virtsa peltolannoitteena, saadaan virtsan sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Määrittämällä maaperän ravinnepitoisuudet ennen lannoitusta voidaan välttää peltojen ylilannoitusta. Lannan ja virtsan toimitussopimusten muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukselle, jotta valvontaviranomaisella on ajantasainen tieto lannan toimituspaikoista ja voidaan arvioida lannankäsittelyn asianmukaisuutta. Lantala on määrätty katettavaksi, mikäli hajuhaittoja ilmenee, koska pellon ympäröimän lantalan lähellä, lähimmillään noin 180 metrin etäisyydellä, on naapureiden asuinrakennuksia. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000. (lupamääräys 6) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 7) 19