KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN
ONNISTUNUT RUOKINTA JOHTAA HYVIIN TULOKSIIN Rehuseoksen tärkeimpiin valintaperusteisiin kuuluu oikean ruokintavan löytäminen. Me rehuraisiolaiset haluamme auttaa löytämään juuri tilallesi parhaiten sopivan ja tehokkaimman tavan ruokkia vasikoita, mulleja ja lehmiä. Tavoite on yhteinen, sillä haluamme, että yhteistyö on jatkuvaa. Markkinoiden kiristyessä ei ole samantekevää, miten ja millä ruokkii. Rehuvalinnan lisäksi tuotostavoitteet, ruokintatekniikka ja monet muut asiat erottavat rehutuotteet ja niiden käytön toisistaan. Kehityspäällikkömme Sanna Seppälä ja Merja Holma ovat koonneet tähän kirjaan kotimaasta ja maailmalta löytyviä vinkkejä nautakarjan onnistuneeseen ruokintaan. Nämä vinkit edesauttavat tehokasta tuotantoa ja karjan hyvää terveyttä. Uskomme tiedoista olevan merkittävää hyötyä ruokinnan suunnittelussa, sillä tähän kirjaan on koottu vanhan ja kestävän lisäksi runsaasti uusinta ruokintatietoa. Haluamme olla tiiviissä yhteistyössä ruokinnan suunnittelussa, sillä sitä kautta saamme arvokasta palautetta tuotevalikoimamme suunnitteluun. Rehuraision kehittämä ruokintasuunnitteluohjelma on lajinsa huippua. Edustajamme tekevät sopimusasiakkaille tilan omiin arvoihin perustuvan ruokintasuunnitelman. Jos haluat kokeilla itse tätä varsin helppokäyttöistä ruokintasuunnitteluohjelmaa, hae se kotisivuiltamme osoitteessa: www.rehuraisio.com. Ota yhteyttä, palvelevasta työparistamme aina jompikumpi myyntiedustaja tai -neuvottelija on tavoitettavissasi. Olemme yhtä lähellä kuin lähin puhelin! Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö naudanrehut SISÄLLYS 1...Johdanto 2...Karjantarkkailu 4...Raisio viljatalona 6...Rehun prosessointi 8...Hygienia 10...Kuitupitoinen väkirehu 12...Ruokinnan suunnittelu 14...Ruokintasuosituksen termit 16...Vasikat 18...Hiehot 20...Vasikasta pihviksi 22...Kivennäiset ruokinnassa 24...Herutuskauden ruokinta 26...Poikimisen ajan ongelmat, tunnistus ja ehkäisy 28...Terveyttä edistävä ruokinta 30...Nyrkkisäännöt ruokintaan 32...Kumppanuus kannattaa! 1
KARJANTARKKAILU Lehmien keskituotos on noussut vuosi vuodelta. Kaikkien tarkkailutilojen tuotos on kivunnut jo 8500 kilon tuntumaan. Maidon valkuainen on 3,43 % ja rasva 4,27 %. Parhaat tilat heruttelevat jo päälle 13000 kiloa. Tilakoon kasvu ja maitomäärän lisäys alentavat tuotantokustannusta ja parantavat kannattavuutta. PAREMPI KANNATTAVUUS Väkirehujen käyttö eri tuotosluokissa, kg Maitotiloilla korkeampi tuotos johtaa parempaan kannattavuuteen. Parhaiten menestyneet tilat keskittyvät karjanhoitoon, panostavat ruokintaan ja haluavat hyvän tuotoksen. Lehmien pitkäikäisyydellä on osaltaan vaikutusta kannattavuuteen. Eräänä kestävyyden mittarina pidetään lehmien elinikäistuotosta. Joskus kuvitellaan, että lehmät kestävät karjoissa pidempään ja tuottavat elämänsä aikana enemmän maitoa, jos niiden vuosituotos on alhainen. ProAgrian tulosten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Korkein elinikäistuotos on karjoilla, joiden vuosituotos on suurin. Yli kymppitonnin karjojen lehmien elinikäistuotos on noin 5000 kg suurempi kuin keskivertotiloilla. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Tiiviste Täysrehu Vilja Muu Ulkoistettu väkirehuruokinta Säilörehu on korvannut heinää ja laidunta lehmien karkearehuruokinnassa. Ruokinta on kuitenkin kaiken aikaa väkirehuvaltaistunut. Etenkin valkuaisrehujen käyttö on lisääntynyt. Puolitiivisteet ovat yhä useamman maitotilan valkuaisrehuna. Karjakoon kasvaessa viljan käyttö vähenee, ja se korvataan täysrehulla. Monet suuret tilat keskittyvät nurmirehun tuottamiseen ja väkirehuruokinta on ulkoistettu. 500 0 <5500 5500-6500 6500-7500 7500-8500 8500-9500 9500-10500 10500> Teollisten rehujen osuus väkirehusta on kasvanut kotoista viljaa suuremmaksi. Viljan osuus väkirehuista jää enää 40 % tuntumaan. Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen myötä. Korkeatuottoisilla karjoilla lehmien tarvitsema lisäenergia saadaan täysrehuista ja puolitiivisteistä. Lähes 80 % väkirehusta koostuu teollisista rehuista. Valkuainen nousussa Maitomäärä on kohonnut parin vuosikymmenen aikana lähes kolmetuhatta kiloa. Samanaikaisesti maidon valkuaispitoisuus on noussut kahden kymmeneksen verran. Rasva puolestaan on alentunut. Yleensä maitomäärän noustessa pitoisuus laimenee jonkin verran, joten valkuaispitoisuudessa tapahtunut kehitys on todella ilahduttavaa. Maitotuotos, kg 1994-2004 8500 8000 7500 7000 6500 6000 Ruokinnan voimistuminen selittää ainakin osan valkuaispitoisuuden noususta. Myös väkirehun osuus on kasvanut. Samanaikaisesti täysrehujen sekä valkuaisrehujen osuus väkirehusta on kohonnut. 5500 5000 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2
Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen ja tilakoon kasvun myötä. Maidon pitoisuudet 1994-2004, % 3,45 Valk Rasva 4,5 3,4 4,45 3,35 4,4 3,3 3,25 3,2 4,35 4,3 4,25 4,2 MAITOTILOILLA KORKEAMPI TUOTOS 3,15 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi 4,15 JOHTAA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN. 3
RAISIO VILJATALONA Raisio on Suomen suurin pellontuotteiden jalostaja. Joka seitsemäs Suomen pelloilla kasvanut jyvä päätyy Raision viljajalostuksen raaka-aineeksi. VAHVUUDET Raisio osaa ja tuntee viljan Oma siemenlaitos takaa uusimman lajiketietouden hyödyntämisen. Lisäksi yhteistyöllä kotimaisten ja ulkomaistenkin kasvinjalostajien kanssa voidaan hyödyntää jalostuksen saavutuksia käytännössä. Viljelijöiden apuna on asiantunteva viljelyneuvonta ja monivuotinen kokemus sopimusviljelystä. Raisiolla on kaksi Suomen suurinta myllyä. Raisiossa valmistetaan jauhoja ja pastoja, Nokialla jauhoja, jauhoseoksia, leseitä, hiutaleita ja suurimoita. Nokian mylly tuottaa 74 % Suomessa käytettävistä puurohiutaleista. 80-vuotias Elovena on Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejä ja luotetuin puurohiutale. Osaamista kasviöljyteollisuudessa Raisiossa sijaitseva kasviöljytehdas on Suomen suurin kasviöljyjen ja valkuaisrouheiden valmistaja. Laadukkaita tuotteita valmistetaan yli 50 vuoden kokemuksella. Tuotevalikoimaan kuuluvat soija- ja rypsiöljyt sekä soija- ja rypsirouheet. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin 180 000 tonnia kasviöljyjä ja rouheita, joista 2/3 on soijan ja 1/3 rypsin jalostusta. Viljanjalostuksesta rehuksi Viljanjalostuksessa syntyvät rehujakeet ovat arvokkaita rehuseosten raaka-aineita. Niiden sisältämää energiaa, valkuaista ja kuitua käytetään monipuolistamaan rehuseosten koostumusta. Yhteistyötä MMM:n Interventioyksikön kanssa Osa Rehuraision Anjalankosken rehutehtaan siiloista on interventiokäytössä eli toimivat interventiokeskuksena. Anjalankosken rehutehtaalle aikanaan rakennetut viljasiilot ovat interventiotoiminnan vuoksi tehokkaassa käytössä. Raisio arvostaa viljaa Raision elintarviketuotevalikoimista löytyvät monipuoliset viljatuotteet niin kotileipojalle ja ruoanvalmistajalle kuin leipomoille ja elintarviketaloille. Viimeisimmät uutuudet tuotevalikoimassa ovat soija-kauratuotteet, kuten kaura- ja soijajuomat, jogurttien tyyppiset maidottomat välipalat eli soygurtit ja ruuanvalmistustuotteet, kuten ruokakerma ja vaniljakastike. Jalostuslaitosten hyvä maantieteellinen sijainti varmistaa raakaaineiden saannin kaikille kolmelle rehutehtaalle. Laadun merkitys Ohjelmoitu viljan vastaanotto ja täydellinen kuormakohtainen analysointi varmistavat raaka-aineiden laadun. Viljoista analysoidaan kosteuden, hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden lisäksi tärkkelyspitoisuus. Tämän lisäksi leipäviljasta analysoidaan mm. sakoluku ja sitko sekä mallasohrasta itävyys ja lajitteluaste. Viljoista tutkitaan myös epäpuhtaudet, homeet, hometoksiinit, torjunta-ainejäämät jne. Myös rypsillä on oma analysointiohjelmansa. Rehuraisio Oy:n käyttämä viljaraaka-aine on keskimääräistä laadukkaampaa. Raision tontille saapuu leipävehnäksi ja mallasohraksi suunniteltuja viljaeriä, jotka kuitenkin jonkin osatekijän vuoksi päätyvät rehuviljaksi. Myös Anjalankoski ja Oulu ovat viljantuottajien haluamia toimituskohteita. 4
5
REHUN PROSESSOINTI Prosessoinnilla varmistetaan rehun hyvä ja tasainen kemiallinen sekä fysikaalinen laatu, lämpökäsittelyillä lisäksi hyvä rehun hygienia. Rehujen prosessointi on olennainen osa ruokintaketjuamme, jonka tavoitteena on "tehokkaat rehut, terveet eläimet". 1. ANNOSTELU Tarkkuus takaa kemiallisen laadun eli ravintoainesisällön. Rehuseoksen eri raaka-aineet annostellaan useiden automaattisten vaakojen avulla kuhunkin sekoituserään. Erilaisia raaka-aineita voi olla rehuseoksessa useita kymmeniä. Pienimmät raaka-ainekomponentit lisätään erityisinä, ennakkoon valmistettuina esiseoksina. Edut: tarkkuus, kemiallinen laatu 3. SEKOITUS Kaikki annostellut raaka-aineet sekoitetaan 4 5 tonnin erissä pääsekoittimessa tasalaatuisiksi. Samalla seokseen lisätään nestemäisiä raaka-aineita. Etu: tasalaatuisuus 2. JAUHATUS Viljat ja karkeat raaka-aineet jauhetaan monilla vasara- ja hierremyllyillä sopivan karkeaksi jauhoksi ennen seoksen sekoitusta. Karkeus valitaan eläinten erilaisten tarpeiden pohjalta. Etu: jauhon karkeus 4. VALMENNUS Pääsekoittimesta tullut jauhemainen rehuseos kuumennetaan höyryn avulla, ja sekaan annostellaan melassi ja muita nestemäisiä raakaaineita. Pitkäaikaisvalmentimessa seos viipyy 15 20 minuuttia. Etu: nesteiden imeytyminen 6
5. EKSPANDOINTI Jauhemainen rehuseos kuumennetaan hetkellisesti yli 100 asteen lämpöiseksi puristusruuvin, höyryn ja paineen avulla. Edut: hygienia, sulavuus 8. SEULONTA Lastaukseen siirrettävästä rakeisesta rehusta seulotaan täryseulalla pölyt ja jauhemainen hienoaines pois. Edut: pöly ja jauho poistetaan 6. RAKEISTUS Seos puristetaan rakeistuspuristimessa puristinrullien avulla. Rehurae saa olomuotonsa, kun seos käy matriisien tuhansien porausten läpi. Edut: rakeen olomuoto, fysikaalinen laatu 9. LASTAUS Irtorehuauton lastaus käy automaattisella vaakalaitteistolla suoraan tuotesiiloista. Edut: hygienia, toimitusvarmuus 7. JÄÄHDYTYS Kuumat ja pehmeät rehurakeet jäähdytetään raejäähdyttimessä puhaltamalla ulkoilmaa rehuraekerroksen läpi. Jäähdytyksen jälkeen rehurae on kovaa, ja se voidaan tarvittaessa mureistaa. Etu: rakeen lämpötila 10. VALVOMO Koko rehunvalmistusprosessia ohjaa automaatiojärjestelmä, joka on kokeneiden ammattilaisten valvonnassa. 7
HYGIENIA Puhdas rehuketju lähtee raaka-aineista, jonka seurauksena puhtaiden tuotantolaitosten ja tehokkaan prosessoinnin tuloksena ovat hygieeniset rehuseokset. Puhtaat kuljetukset takaavat hygienian säilymisen tiloille saakka. Säädökset ja valvonta - Suomi sai EU-liittymissopimuksessa luvan soveltaa tiukempaa rajavalvontaa rehujen hygienia-asioissa mitä aiemmat EU-maat soveltavat. - EU-säännökset ovat nyt kaikkien maiden osalta vapautumassa, mutta Suomi saanee jatkaa entisten hygieniasäännösten noudattamista. - Viranomaisvalvonnasta vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) Maatalouskemian osasto (MKO). - Eläintautien torjuntayhdistys, ETT ry, on alan toimijoiden vapaaehtoinen liittymä, jonka tehtäviin kuuluvat tuotantoeläinten terveyden edistäminen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan. Rehuraision tehtaat - Raisio Naudan-, sian-, siipikarjan-, kalan- ja poronrehut Suomen suurin yksittäinen rehutehdas Rehutuotanto n. 350 milj. kg/v, 63 % Rehuraision tuotannosta - Anjalankoski Naudan-, sian- ja siipikarjanrehut Rehutuotanto n. 130 milj. kg/v, 22 % Rehuraision tuotannosta - Oulu Naudan- ja poronrehut Rehutuotanto n. 90 milj. kg/v, 15 % Rehuraision tuotannosta Rehuraision hygieniahallinta Rehuraision kaikki rehutehtaat ovat mukana ETT:n ylläpitämällä ns. positiivilistalla. Rehuraision hygieniahallinta perustuu siihen, että rehuseosvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat puhtaita: - Raaka-aineiden aukoton jäljitettävyys on hygieniahallinnan avain. - Oma kasviöljyteollisuus varmistaa rouheiden puhtauden. - Kaikki raaka-aineet kulkevat karanteenivarastoinnin kautta. Raakaaine pääsee karanteenivarastosta vasta sen jälkeen, kun se on sekä viranomaisvalvonnassa että Rehuraision omavalvonnassa todettu puhtaaksi. - Raaka-aineyhteistyötä tehdään ainoastaan hygienia-asiat luotettavasti hallitsevien tavarantoimittajien kanssa. Raaka-ainevalvonnan lisäksi koko tuotanto- ja varastointiketju ovat HACCP-tarkastelun perusteella suunnitellun omavalvontaohjelman piirissä. Hygieniavalvonta kattaa myös Rehuraision omat tuotekuljetukset - Tavarantoimittajien kanssa on solmittu laatusopimuksia ja heidän kanssaan tehdään tiivistä hygieniayhteistyötä. - Rehuraisio kouluttaa satamaoperaattoreita ja sopimusautoilijoitaan sekä tavarantoimittajiaan hygieniahallinnassa. - Lähes koko Rehuraision raaka-aine- sekä tuotantohenkilöstö on suorittanut Elintarvikeviraston valvoman hygieniakortin. 8
9
KUITUPITOINEN VÄKIREHU Lehmät jotka saavat runsaasti väkirehua, hyötyvät eniten kuitupitoisesta täysrehusta. MTT:n navetassa tehdyssä kokeessa maitotuotos lisääntyi ja energian hyväksikäyttö parani, kun tärkkelyspitoinen väkirehu vaihtui kuiturikkaaksi täysrehuksi. Kuiturehu myös maittoi paremmin kuin tärkkelysrehu. MINKIÖN KOE Sisäruokintakauden 2004 2005 aikana MTT:n Minkiön navetassa tehtiin herutuskauden ruokintakoe, jossa verrattiin kahta eri tyypin täysrehua sekä nopeaa ja hidasta väkirehun nostoa. Hyvätuottoisen lypsylehmän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että rehun syönti lisääntyy nopeasti poikimisen jälkeen ja pysyy vakaana lypsykauden edetessä. Mikäli syönninkehitys poikimisen jälkeen on hidasta, ja lehmä joutuu käyttämään kudosrasvojaan, aineenvaihduntasairauksien riski kasvaa. Riittävä syönti myös nopealla herutuksella Toisinaan pelätään, että nopea väkirehun nosto poikimisen jälkeen vähentäisi säilörehun syöntiä ja lisäisi pötsiongelmia. MTT:n kokeessa säilörehun syönti pysyi pötsin toiminnan kannalta riittävällä tasolla, vaikka täysrehun määrä vanhemmilla lehmillä nostettiin 17 kiloon. Säilörehun syönti pysytteli keskimäärin 8 9 kuiva-ainekilon välissä sekä nopealla että hitaalla väkirehun nostolla. Monipuolinen täysrehu lypsätti paremmin Vaikka kokonaiskuiva-aineen syönnissä ei ollut eroa ryhmien välillä, maitotuotos oli korkeampi, kun lehmät saivat monipuolista täysrehua. Vaikka eläimet saivat laskennallisesti vähemmän energiaa kuituväkirehuryhmässä, ne tuottivat enemmän eli energia käytettiin tehokkaammin maidon muodostukseen. Väkirehujen koostumus % kuiva-aineesta Tärkkelysrehu Kuiturehu Raakavalkuainen 20,5 20,3 Tärkkelys 42,1 25,8 NDF 16,7 25,1 Ry/kgka 1,10 1,07 Nopea herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 15,8 23,8 Maitoa kg 32,9 29,8 Hidas herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 14,7 23,7 Maitoa kg 33,1 32,4 TÄRKKELYSTASO KOHDALLAAN Kuitupitoiset täysrehut Pihatto-Maituri ja Maituri NDF mahdollistavat nopean herutuksen kaikissa karjoissa. Amino-Maiturin avulla myös viljaruokinnassa kuidut ja tärkkelys saadaan optimoitua. Maittava ja monipuolinen väkirehu on huoletonta käyttää. Herutusruokinta sujuu kivuttomasti, kun lehmät syövät rehunsa halukkaasti. Pihatto-Maiturissa ja Maituri NDF:ssä on samat peruselementit kuin Minkiön kokeen monipuolisessa täysrehussa. Lehmät lypsävät paremmin kuin hyvin viljapitoisella rehulla. Rehujen biotiini edesauttaa sorkkaterveyttä. Maittava ja rakeinen väkirehu tuo tehokkaan energian lisäksi ruokintaan hyvälaatuista valkuaista. Amino-Maituri monipuolistaa kotoista viljaa ja pitää ruokinnan tärkkelystason kohdallaan. 10
TÄRKKELYSPITOINEN KUITUPITOINEN TÄYSREHU MAITTAA LEHMILLE PAREMMIN JA LYPSÄTTÄÄ ENEMMÄN KUIN TÄYSREHU. 11
RUOKINNAN SUUNNITTELU Ruokinnan suunnittelun tavoitteena on pötsin mikrobiston vaatimukset täyttävä ja ruokintateknisesti järkevä suunnitelma. Taloudellisesti tavoitteena on minimoida rehukustannus tuotettua maito- tai lihakiloa kohti. RUOKINTAVAIHTOEHDOT Rehuraision ruokintasuositus ottaa huomioon säilörehun D-arvon väkirehutäydennystä laskettaessa. D-arvo vaikuttaa säilörehun energia-arvoon sekä karkearehun syöntikykyyn. Mitä alempi D-arvo, sitä enemmän tarvitaan väkirehua. Väkirehun valkuaistaso lasketaan tarvenormin mukaan. Seuraavasta kolmesta ruokintaesi- merkistä näet säilörehun laadun (D60 vanhana korjattu säilörehu, D66 normaali säilörehu, D72 nuorena korjattu säilörehu) vaikutuksen väkirehumääriin. Ruokintasuositus, täysrehu 45 kg tuotos Ruokintasuositus, täysrehu+puolitiiviste 45 kg tuotos Väkirehu, kg Säilörehu Pihatto-Maituri Säilörehu, kg Väkirehu, kg Amino-Maituri Säilörehu Maituri NDF Säilörehu, kg 20 50 16 50 14 15 40 12 40 30 10 30 10 8 20 6 20 5 10 4 2 10 0 0 0 0 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Kuitupitoisella Pihatto-Maiturilla erilaisten säilörehujen täydentäminen onnistuu hyvin. Kun halutaan täydentää täysrehua puolitiivisteellä, toimiva yhdistelmä on esimerkiksi Maituri NDF ja Amino-Maituri. Ruokinnan kuitupitoisuus (NDF) pysyy optimitasolla ja tärkkelyspitoisuus ei nouse liian korkeaksi. - Kun monipuolisesta täysrehuvalikoimasta valitaan omalle säilörehulle sopiva täysrehu, pärjätään yhdellä väkirehulla. - Säilörehun laadun parantuessa ruokinnan tärkkelystaso laskee. - Korkeilla tuotoksilla ruokinta saadaan helposti tasapainoon täysrehulla. - Hyvälaatuisella säilörehulla ruokinnassa on riittävästi kuitua. - Mitä nuorempana säilörehu on korjattu, sitä pienempi on tarvittava väkirehumäärä. - Mitä alhaisempi säilörehun D-arvo, sitä enemmän väkirehua tarvitaan. - Puolitiivisteellä saadaan ruokintaan lisää propyleeniglykolia sekä muita terveyttä ja tuotosta edistäviä aineita. - Säilörehun D-arvon kasvaessa puolitiivisteen osuus väkirehusta kasvaa. - Viljan määrä pysyy korkeissakin tuotosluokissa sopivalla tasolla, ja tärkkelystasoa on helppo hallita. - Hyvä säilörehu varmistaa riittävän kuidunsaannin. 12
Ruokinnassa kuidun määrän on oltava tasapainossa. Liika kuidun saanti rajoittaa syöntiä, liian niukka aiheuttaa pötsihäiriöitä. Säilörehun syöntiin vaikuttavia tekijöitä ovat rehun D-arvo, käymislaatu ja NDF-pitoisuus. Ruokintasuositus, vilja+puolitiiviste 45 kg tuotos Ruokintasuosituksen pohjaksi Väkirehu, kg 12 Amino-Maituri Säilörehu Vilja Säilörehu, kg 50 Rehuraision ruokintasuosituksen tekemiseen tarvitaan säilörehun: 10 8 6 4 2 0 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Käytettäessä viljaa saadaan ruokinnan tärkkelyspitoisuus sopivalle tasolle, kun valitaan viljan täydentäjäksi viljaton Amino-Maituripuolitiiviste. 40 30 20 10 0 1. kuiva-ainepitoisuus 2. D-arvo ihanne 66 69 niukasti energiaa 60 65 niukasti kuitua > 70 3. raakavalkuais-% ihanne 13 16 liikaa typpeä > 17 niukasti typpeä < 12 4. NDF-% normaali 55 niukasti kuitua < 50 vanhaa 60 5. OIV 6. PVT 7. RY-arvo Kivennäisanalyysin avulla myös ruokinnan kivennäistasot pystytään optimoimaan tilakohtaisesti. - Ruokintamalli tiloille, jotka tuottavat runsaasti viljaa. - Valkuaisrehu kannattaa valita säilörehuanalyysin mukaan. - Kun viljan määrä halutaan maksimoida, sopiva valinta on viljaton puolitiiviste. - Ruokinnan tärkkelyspitoisuus on helppo hallita, kun käytetään puolitiivistettä. - Kun säilörehun D-arvo on matala, ruokintaan voidaan käyttää enemmän oman viljan energiaa. Kun säilörehun D-arvo on korkea, omaa viljaa käytetään vähemmän. 13
REHUT MUUTTUVAT. TODELLISTA TILANNETTA. RUOKINTASUOSITUKSEN TERMIT Rehuraision ruokintasuositusta tehdessä optimoidaan ruokinnan energia- ja valkuaispitoisuus sekä tärkkelys- ja kuitumäärät. Näin saadaan aikaan jokaiseen tuotosluokkaan eläinten tarpeet täyttävä ruokinta. Valmiista ruokintasuosituksesta näet rehumäärät tuotosluokittain. NÄIN TULKITSET RUOKINTASUOSITUSTA 1. Energia Ry-arvo kuvaa rehun kuiva-aineen energiapitoisuutta. Märehtijöiden rehujen energia-arvo perustuu muuntokelpoiseen energiaan (ME), ja se ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Muuntokelpoinen energia lasketaan englantilaisella menetelmällä, jolla yksi rehuyksikkö on 11,7 MJ ME. Lehmä tarvitsee energiaa ylläpitoon, tuotokseen, tiineyteen ja kasvuun (ensikot). 2. OIV OIV on laskennallinen arvo, joka mittaa ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrää. Tämä valkuainen koostuu pötsin hajoamatta ohittaneesta rehun valkuaisesta sekä valkuaisesta, jonka mikrobit ovat muodostaneet pötsissä rehusta saamallaan energialla. OIV on se osa valkuaisesta, jonka eläin voi käyttää tuotantoon ja ylläpitoon. 3. PVT PVT, eli pötsin valkuaistase, kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen. Yksittäisen rehun PVT-arvo lasketaan vertaamalla sen pötsissä hajoavan valkuaisen määrää siihen määrään valkuaista, joka pötsin mikrobien lasketaan voivan tuottaa rehun sisältämän energian avulla. Näiden valkuaismäärien erotus on rehun PVT-arvo. 4. Raakavalkuainen RV/ka % kuvaa suunnitellun ruokinnan raakavalkuaistasoa. Lehmä saa valkuaisesta aminohappoja, joita tarvitaan ylläpitämään normaaleja elintoimintoja. Aminohappoja tarvitaan elintoimintojen ylläpitämisen lisäksi eläimen kasvuun, sikiön kehittymiseen sekä maidon valkuaisen rakennusaineeksi. Raakavalkuainen ei kerro vielä mitään rehun valkuaisen aminohappokoostumuksesta, liukoisuudesta, sulavuudesta tai pötsihajoavuudesta. Lehmän valkuaisen tarvetta ei voida tämän vuoksi arvioida pelkästään raakavalkuaisen perusteella. Ruokinnan raakavalkuaistason tulisi olla yli 16 %, kun maitotuotos on 30 kg. Tuotoksen noustessa 60 kiloon tulisi valkuaista olla yli 18 %. 5. Kuitu NDF = neutraalidetergenttikuitu kuvaa solunseinämäaineksen eli kuidun (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) määrää rehussa. Rehun solunseinämäaineiden määrän lisääntyessä niiden sulavuus yleensä heikkenee ja rehun energia-arvo pienenee. Märehtijöillä rehun kuituaineista selluloosa ja hemiselluloosa ovat tärkeää ja varsin käyttökelpoista ravintoa. Ruokintasuosituksessa eritellään karkearehusta tulevan NDF:n osuus (NDF kark.reh.) ruokinnan kokonais-ndf-pitoisuudesta. Raision ruokintasuositusten tavoitearvoina ovat NDF karkearehusta Kokonais-NDF 30 kg maitoa 25 30 % 37 42 % 60 kg maitoa Yli 20 % Yli 32 % 6. Tärkkelys Hiilihydraatteihin kuuluva tärkkelys on helppoliukoista ja toimii energianlähteenä pötsin mikrobeille. Hajoamistuotteena muodostuu haihtuvia rasvahappoja, jotka eläin käyttää energianlähteenä. Liika tärkkelys happamoittaa pötsiä. Ruokinnan tärkkelystason tulisi olla alle 20 %. 7. Väkirehu-% Väkirehu-% kertoo väkirehujen osuuden kokonaisrehumäärän kuivaaineesta. RUOKINTASUOSITUS KANNATTAA PÄIVITTÄÄ, KUN KÄYTÖSSÄ OLEVAT 8. Säilörehun laatu Säilörehun D-arvo ilmaisee, kuinka suuri osa rehumassan kuiva-aineen määrästä on eläinten ruuansulatuksen kautta hyödynnettävissä. D- arvon tavoitteena on yli 68 ja raakavalkuaisen tavoitetasona 13 17 %. NÄIN SUOSITUS VASTAA AINA 14
Tuotos 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Säilörehu 30,8 32,0 33,6 34,8 36,4 37,6 41,2 43,2 44,8 45,6 48,5 Maituri NDF 2,2 4,2 6,1 8,1 9,0 10,0 10,4 11,2 12,1 14,2 15,8 Amino-Maituri 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 5,0 5,0 Ry 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 OIV 91 94 96 98 100 101 102 103 104 104 104 PVT 11 10 9 8 10 11 12 14 14 13 13 RV/ka% 15,7% 16,0% 16,2% 16,4% 16,9% 17,3% 17,6% 17,9% 18,1% 18,1% 18,0% NDF/ka% 51,7% 48,2% 45,9% 44,1% 42,8% 41,7% 41,6% 41,0% 40,4% 39,7% 39,5% NDF kark. rehu 46,2% 39,6% 35,4% 31,9% 29,5% 27,4% 27,1% 26,0% 24,8% 23,4% 23,2% Tärk/ka% 5,9% 9,2% 11,3% 13,0% 13,4% 13,8% 13,4% 13,5% 13,7% 14,6% 14,9% Väkirehu% 20,3% 31,7% 39,0% 45,0% 49,1% 52,8% 53,3% 55,2% 57,2% 59,6% 60,0% Väkirehu kg 2,2 4,2 6,1 8,1 10,0 12,0 13,4 15,2 17,1 19,2 20,8 VILJA-ANALYYSI JA RUOKINTASUOSITUS LEHMILLE Asiakasnro... Viljelijä... Lähiosoite... Postiosoite... Puhelin... Ruokintasuositus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rehuarvot kg/ka 8. ry OIV g PVT g Ka % RV % D-arvo NDF Tärk Säilörehu 0,94 86,0 14,0 25,0 15,0 69 58,0 15
VASIKAT Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Pötsin kehitys edellyttää, että nestemäinen ravinto vaihdetaan kiinteäksi. Vastasyntynyt eläin tarvitsee maidon ravinteita kasvaakseen, mutta hyvin sulava väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Väkirehusta syntyy pötsiin haihtuvia rasvahappoja. Vasta haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. VÄKIREHUA JUOMAN OHELLA Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Koska vasikka ei ole vielä ensimmäisten elinviikkojensa aikana märehtijä, ei sitä myöskään pidä ruokkia kuten märehtijää. Alkuvaiheessa kuitua sulattavat bakteerit puuttuvat lähes kokonaan, minkä vuoksi vasikka ei pysty vielä hyödyntämään karkearehun ravinteita. Tärkeintä on antaa hyvin sulavaa väkirehua. VASIKKASTARTTERI Pikku-Mullin-Herkku on Suomen ensimmäinen vasikkastartteri. Siinä on hyvin sulavaa valkuaista sekä monipuolista hiilihydraattien energiaa. Pikku-Mullin-Herkkua annetaan vasikalle vapaasti koko juottokauden ajan. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä Hieho-Maiturin käyttöön. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Ensimmäinen ternimaitoannos (1,5 2 l) annetaan välittömästi syntymän jälkeen. Toiset 2 litraa juotetaan 12 tunnin sisään. Ternimaitoa annetaan 3 vrk:n ajan (3 x 1,5 l/pv). Ternimaitokauden jälkeen vasikalle juotetaan joko täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Juomarehun sopiva määrä on korkeimmillaan 8 litraa/pv. Toisen elinkuukauden aikana juoman määrää kannattaa vähentää, jotta vasikka alkaisi syödä enemmän kuivaa rehua. Pikku-Mullin-Herkkua ja puhdasta vettä annetaan juoman ohella vapaasti. Karkearehua laitetaan tarjolle, kun vasikka syö väkirehua jo kilon päivässä. Vasikan tulee syödä Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv ennen kuin se voidaan vieroittaa. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksen jälkeen siirrytään Hieho-Maituriin. 16
VASIKAN PITÄÄ KASVAA HYVIN ALUSTA ALKAEN. VIEROITETTAESSA 80 KG. TAVOITE ON, ETTÄ VASIKKA PAINAA 17
HIEHOT Hiehon ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn ja kestävyyteen. Tehokkaaseen kasvuun tarvitaan valkuaispitoista väkirehua ja pötsiä venyttävää karkearehua. Yksinomaiseksi karkearehuksi sopii säilörehu, jossa D-arvo on noin 63 ja raakavalkuainen 12 %. Jos säilörehu on hyvin nuorena korjattua, kannattaa pötsin täytteeksi antaa esimerkiksi olkea. KASVATUSKAUSI Kasvatuskauden aikana hieho on myös helppo pilata, jos sitä ruokitaan runsaalla viljamäärällä. Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa. Sopiva väkirehumäärä riippuu 6 kk:n jälkeen säilörehun laadusta. Puolivuotiaaksi saakka väkirehun määrä saa olla noin 2 kg/pv, minkä jälkeen väkirehumäärää voidaan tarvittaessa pienentää. Pelkällä olkiruokinnalla väkirehun määrää joudutaan nostamaan 3 kiloon päivässä. Ruokintasuositus Hieho-Maiturille eri ikävaiheissa Ikä Elopaino Hieho-Maituria, kg Alle 6 kk < 200 kg 2,0 6 kk 200 400 kg 1,0 2,0 siemennys Tiineet hiehot > 400 kg 0,5 2,0 Tarkan ruokintasuunnitelman voit tilata Rehuraisiosta karkearehuanalyysin mukaan. HIEHO-MAITURI Hieho-Maituri on Suomen ensimmäinen täysrehu, joka on suunniteltu nimenomaan uudistukseen kasvatettavia hiehoja varten. Sen valkuaistaso on riittävän korkea varmistamaan hyvän raamin kasvun. Rehun tärkkelyspitoisuutta on rajoitettu, jotta lihomista voidaan estää. Hieho-Maiturissa on mukana tarvittavat kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit kasvavan eläimen tarpeisiin. Lisäksi siinä on biotiinia sorkkien sarveisaineen vahvistamiseksi. Hiehon ruokinta Vierotukseen eli n. 2 kk ikään saakka Pikku-Mullin-Herkkua. Vasikan tulisi painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksesta 6 kk:n ikään saakka: vapaasti karkearehua + Hieho-Maituria 2 kg/pv. Keväällä syntyneitä vasikoita ei voida jättää ensimmäisenä kesänä laitumen varaan. Hiehon tulee olla yli 6 kk, ennen kuin sitä voidaan laiduntaa. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. 6 kk siemennys: karkeaa rehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Siemennys 15 kk iässä. Holstein-hiehon tulisi olla tiinehtyessään noin 400 kg:n painoinen. Korkeutta tulisi olla 15 kk:n iässä lähemmäs 130 cm. Ayrshire-hiehon tulisi olla 15 kk:n iässä vähintään 350 kg, ja korkeutta pitäisi olla noin 125 cm. Tiine hieho voidaan päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä (Pihatto-Melli). Huono laidun vaatii täydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun lisäksi 0,5 2 kg Hieho-Maituria. Poikimisen lähestyessä hieholle annetaan viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. 18
HIEHON RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA. HIEHON RUOKINNALLA VAIKUTETAAN TULEVAN Alkuperäinen kuva: C Elly Geverink LEHMÄN TUOTOSKYKYYN JA KESTÄVYYTEEN C Elly Geverink 19
VASIKASTA PIHVIKSI Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja vauhdittaa kiertonopeutta. Tehokkaan ruokinnan perusta on väkirehun oikein mitoitettu käyttö vasikasta alkaen. Kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen erityisesti alussa kannattaa, sillä rehua kuluu vähän lisäkasvukilon kasvattamiseen. LIHANAUDAN KASVATUS Lihanaudan elämä voidaan jakaa kolmeen kasvuvaiheeseen; juottokausi, alkukasvatus ja loppukasvatus. Kasvu on edullisinta alle puolen vuoden iässä Alussa rehua tarvitaan lisäkasvuun vähemmän: 2 6 kk 3 ry/lisäkasvu-kg 6 12 kk 5 6 ry/lisäkasvu-kg >12 7 8 ry/lisäkasvu-kg Juottokausi Vasikka tarvitsee korkealaatuista startteriväkirehua. Pikku-Mullin- Herkku tai Mullin-Herkku 1 kehittää vasikan pötsin nopeasti märehtijälle ominaiseksi. Hyvänmakuinen ensirehu nostaa kuiva-ainesyönnin tarpeeksi korkealle tasolle vieroitukseen mennessä, jolloin kasvu pysyy hyvässä vauhdissa myös juoton loputtua. Alkukasvatus Kiihtyvän kasvun aikana rehussa on oltava paljon energiaa ja valkuaista. Ohitusvalkuaista sisältävää Mullin-Herkku 1:stä suositellaan annettavaksi vapaasti puolen vuoden ikään asti, jolloin sonnien painohajonta pysyy pienenä. Mullin-Herkku 1 sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet samassa rakeessa, myös kivennäiset ja vitamiinit. Loppukasvatus Energiansaanti muodostuu helposti kasvua rajoittavaksi tekijäksi, ja siksi riittävä väkirehumäärä rehustuksessa on turvattava. Rakeistettu täysrehu, Mullin-Herkku 2, on turvallinen valinta, koska suurillakaan käyttömäärillä tärkkelyksen osuus rehustuksessa ei nouse liian korkeaksi. Jos tilalla on käytössä omaa viljaa, kannattaa syöttää se loppukasvatusvaiheessa Rouhe-Tiiviste Plussalla tai Rouhe-Tiivisteellä täydennettynä. Näin turvataan riittävä valkuaisen saanti myös loppukasvatuksessa. Väkirehumäärä ja energiansaanti Lihanaudan paino kg Väkirehua % elopainosta 100 250 1,5 2,0 250 500 1,2 1,5 >500 1,2 1,3 Rehuseoksen riittävä väkirehumäärä takaa lihanaudan energiansaannin. Väkirehumäärään vaikuttaa säilörehun laatu, joten ruokintatarkkuuden lisäämiseksi säilörehu kannattaa analysoida. Alle puolivuotiaan lihanaudan kasvunopeus 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 1 3 5 7 9 11 13 15 17 aika kk 20 Alle puolivuotias lihanauta kasvaa nopeasti, joten rehussa on oltava runsaasti valkuaista ja energiaa.