Tiedän kaiken terveellisestä syömisestä. Hyvä syöminen 9.4.2008. ..mutta kun sitä on niin vaikea noudattaa... Kasvistuotteiden käyttö laihduttajilla



Samankaltaiset tiedostot
Ravinto jalkapallossa

Helpoin tapa syödä hyvin

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

RAVINTOLUENTO FHV

Pesäpalloilijan ruokalautanen

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Palauttava ja kehittävä syöminen -rytmitys ja laatu. ETM, Anna Ojala

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

Espoon Palloseura. Ravitsemus miten, mitä ja milloin syödä. Espoon Palloseuran Jalkapallo ry - Stefan Wikström

URHEILIJAN ravitsemusopas

Ravitsemusohjauksen painopistealueet

Nuoren liikkujan ruokavalio

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Syöminen, painonhallinta ja kilpirauhasen vajaatoiminta

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravinnosta puhtia päivään UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Luennon sisältö KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto ETM, Anna Ojala

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

perustettu vuonna 1927

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

INFRA:n Työhyvinvointitutkimuksen tulosten kehitys

Nuoren liikkujan ruokavalio

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu Voimistelijan ruokavalio

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula /Arja Lindfors

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Tiivistelmä ravintoluennosta

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti

Eväitä ruokapuheisiin

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

Marjo-Kaisa Konttinen Siilinjärvi

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Salpa ry, Taitoluistelu

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

RAVINTO Matti Lehtonen

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Nuoren uimarin ravitsemus

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

KUNNON RUOKAA NUORILLE GOLFFAREILLE

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS

NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO

KUNNON RUOKAA URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Ikäihmisen ravitsemus

Kovat kundit syöminen

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

Pysytään lujina naiset!

Suomen Suunnistusliitto

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

CCM Skills Camp Espoo

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE

Kokemuksia. ravitsemusohjauksesta. Lähetteiden taustana esim. Lähetteitä ravitsemusterapeutille, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten prosessi

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Salpa ry, Taitoluistelu

Hyvää oloa ja/vai terveyttä Roope Mäkelä ravitsemusterapeutti TtM

Transkriptio:

Hyvä syöminen Tiedän kaiken terveellisestä syömisestä..mutta kun sitä on niin vaikea noudattaa... Patrik Borg UKK Instituutti Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus g/1000 kcal 200 Kasvistuotteiden käyttö laihduttajilla g/mj/vrk 18 Epäterveellisempien ruokien käyttö 180 160 Vihannekset Hedelmät ja marjat 16 14 Alkoholijuomat Makkara 140 120 100 80 60 12 10 8 6 40 4 20 2 0-1 kk 0 kk 3 kk 8 kk 20 kk 31 kk 0-1 kk 0 kk 3 kk 8 kk 20 kk 31 kk Borg ym. Int J Obesity 2004 Borg ym. Int J Obesity 1

% 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koetut esteet ruokavalion muuttamiselle "Syö jo hyvin" Joutuu luopumaan Itsekurin puute Kiireet Epäsäännöllinen Ei esteitä Ei halua muuttaa lempiruuasta työ Kearney & McElhone. Br J Nutr. 1999 Apr;81 Suppl 2:S133-7 HYVÄ SYÖMINEN NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS TERVEYS PAINO SOSIAALISUUS KUNTO MIELIALA VIREYSTILA STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS HELPOMPI JA PYSYVÄ MUUTOS Tietoa on.. 1)..ettei suostu tekemään syömisestään ikävää vaikka pyrkiikin parantamaan sitä Syö niin paljon kuin haluat!.. no sitten ainakin syön liikaa!!! 2

NÄLÄN KONTROLLI Huutava nälkä Heikottaa Verensokerin romahdus NÄLKÄ Kova nälkä Pieni nälkä Nälkä lähti Alle 400 g ruokaa KYLLÄISYYS Liian täysi Sopivan kylläinen Ähky Ahmiminen 14 Liian kontrollin ongelmallisuus Laihduttajat Ex-laihduttajat Rennosti syövät 12 10 400-600 g ruokaa + makeanhimo Yksikk öä 8 6 4 2 Yli 600 g ruokaa!!! + makeanhimo + ahmimistaipumus 0 Syömisen rajoittaminen Alttius mielitekoihin Koettu nälkä Provencher at al. 2004 Energiansaanti 12 h aikana 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 Tietoa on.. 1)..ettei suostu tekemään syömisestään ikävää vaikka pyrkiikin parantamaan sitä 2).. ettei tappele nälkää vastaan vaan antaa itsensä syödä 400 200 0 Laihduttaa Ei laihduta, mutta valitsee ruokia Ei laihduta, ei valitse ruokia 3

kasviksia 500 g päivässä Ravinnon laatutakuut Elintapamuutosten vaikutus terveyteen Elintapamuutos Merkitys terveydelle Kasvisten määrä ja monipuolisuus +++++ Riittävä liikkuminen +++++ Rasvan laatu +++++ Hiilihydraattien laatu ++++ Energiapitoisten juomien vähäinen käyttö +++ Alkoholin liiallisen käytön ehkäisy ++ Proteiinin lisäys +(+) Herkkujen kohtuullistaminen ++ Rasvan määrä + Tasainen ateriarytmi + tai 0 Ravinnon muutos vs. paino arvio vaikutuksesta 100 kg:lla ateriarytmien tasaaminen yli 10 kg kasviksien lisääminen yli 10 kg energiapitoisten juomien vähentäminen 5-7 kg herkkujen kohtuullistaminen 4-5 kg kuitupitoisempien viljatuotteiden valinta 3-4 kg proteiinipitoisuuden lisääminen 2-4 kg vähäsokerisempien tuotteiden valinta 2-4 kg liian rasvainen ruokavalio sopivaksi 2-4 kg liikunnan lisääminen 0-3 kg rasvan laadun parantaminen 0,5-1 kg Tietoa on.. 1)..ettei suostu tekemään syömisestään ikävää vaikka pyrkiikin parantamaan sitä 2).. ettei tappele nälkää vastaan vaan antaa itsensä syödä 3).. ettei yritä parantaa kaikkea vaan tavoitteen kannalta olennaisimpia asioita 1. Ateriarytmi 2. Kasvikset 3. Juomat 4. Herkut 5.... 4

Ravinnon laatutakuut kasviksia 500 g päivässä täysjyväiset viljatuotteet yli 6 g kuitua/100 g osin vähärasvaisten ja sokeristen tuotteiden valinta margariinin ja kasviöljyjen käyttö min. 30 g/vrk kalaa kahdesti viikossa tai kalaöljyä proteiinia aterioilla ja välipaloilla älä korvaa aterioita välipaloilla syö lautasmallin mukaan juomat enimmäkseen energiattomia (pois lukien maito) herkkuja kohtuudella Jos makeanhimo on ongelmana 1) Syö riittävästi (ainakin yli 1500 kcal) 2) Syö tasaisesti ½ ennen iltapäivää Aamiainen Lautanen puuroa Kahvi Lounas Päivän välipalat Omena Caesarsalaatti 300 g Patonki (pala) Vesi Kahvi Tunnesyöjä vai vähän syövä? Päivällinen Sekavihannespakaste 150 g Porsaanfile 150 g Perunaa 2 kpl Iltapalat Porsaanfile 100 g Juustovoileipiä 2 kpl Mustikkapiirakka, muropohja 2 annosta Vaniljakastike 2 dl Yöpala Mustikkapiirakka, muropohja 2 annosta Tietoa on.. 1)..ettei suostu tekemään syömisestään ikävää vaikka pyrkiikin parantamaan sitä 2).. ettei tappele nälkää vastaan vaan antaa itsensä syödä 3).. ettei yritä parantaa kaikkea vaan tavoitteen kannalta olennaisimpia asioita 4)..että syö päivällä tarpeeksi 5

Jos makeanhimo on ongelmana 1) Syö riittävästi (ainakin yli 1500 kcal) 2) Syö tasaisesti ½ ennen iltapäivää 3) Älä suhtaudu kieltävästi syömiseen/makeisiin Ainoa tapa välttää houkutus on sortua siihen Oscar Wilde Onnistuneen painonhallinnan todennäköisyys RR 1,8 2 1,6 1,4 1,2 0,8 1 0,6 0,4 0,2 0 Ravinnon laatutakuut kasviksia 500 g päivässä täysjyväiset viljatuotteet yli 6 g kuitua/100 g osin vähärasvaisten ja sokeristen tuotteiden valinta margariinin ja kasviöljyjen käyttö min. 30 g/vrk kalaa kahdesti viikossa tai kalaöljyä proteiinia aterioilla ja välipaloilla älä korvaa aterioita välipaloilla syö lautasmallin mukaan juomat enimmäkseen energiattomia (pois lukien maito) herkkuja kohtuudella juo riittävästi monivitamiinivalmiste Westenhoefer et al. 2004, IJO 6

Aamiainen 7.15 Aamiaishiutaleet (kuitupitoiset) 50 g Rasvaton maito, lasi Banaani Appelsiinitäysmehu, lasi Lounas 11.00 Lohifile Peruna 3 kpl Kaali-appelsiinisalaatti 150 g Tomaatti Grahamleipä+margariini (80 % rasvaa) Vettä 4 dl Välipala 14.00 Omena Jogurtti (vähärasvainen) purkki Ruisleipä+margariini+kevytjuustosiivu Vettä 2 lasia Välipala 18.00 Kauraleipä 2 viipaletta+margariini+kinkkusiivut, lasi vettä Lenkki + venyttely 19-20.30 Urheilujuomaa lenkin aikana 4 dl Palautusjuomaa lenkin jälkeen 2 dl Vettä 4 d Päivällinen 21.00 Palvikinkku-kasvisrisotto 300 g Porkkana-appelsiiniraaste 80 g Ranskalainen salaattikastike 1 rkl Patonkia (pala) Margariinia 1 tl Keittokinkkua 1 viipale Iltapalat 22.00 Hedelmäsalaattia 2 dl Kinuskikastike 25 g Appelsiinitäysmehu 1 lasi Painopisteet liikkujan ravinnossa Sopiva energiansaanti Riittävästi vitamiineja ja mineraaleja Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun HH/Prot/Rasva - suhteet Kuinka paljon on hyvä syödä? NPY AGRP galanin Orexin-A dynorphin Brain Central Signals Stimulate Inibit α-msh CRH/UCN GLP-I CART NE 5-HT External factors Emotions Food characteristics Lifestyle behaviors Environmental cues Huutava nälkä Heikottaa Verensokerin romahdus NÄLÄN KONTROLLI NÄLKÄ KYLLÄISYYS Kova nälkä Pieni nälkä Nälkä lähti Liian täysi Sopivan kylläinen Alle 400 g ruokaa Ähky Ahmiminen + + Peripheral signals Glucose CCK, GLP- 1, Apo-A-IV Vagal afferents Insulin Ghrelin Peripheral organs Gastrointestin al tract Adipos e Adrenal tissue glands Food Intake 400-600 g ruokaa + makeanhimo Yli 600 g ruokaa!!! + makeanhimo + ahmimistaipumus 7

Ruokavalion kontrollin ongelmallisuus Laihduttajat Ex-laihduttajat Rennosti syövät Energiansaanti Huono ruokavalio nälän mukaan syöminen Pyrkimys hallita nälkää, osa 2 14 12 10 Hyvä ruokavalio nälän mukaan syöminen Yksikköä 8 6 4 2 Hyvä ruokavalio - varominen Pyrkimys hallita nälkää, osa 1 0 Syömisen rajoittaminen Alttius mielitekoihin Koettu nälkä Provencher at al. 2004 Laihduttamisen ajatteleminen - naiset 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Esteettinen Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Tavallisesti Aina Teho Taito Kestävyys Painoluokka Voima/teho Palloilijat Ei häiriintynyttä, mutta ei normaaliakaan suhtautumista syömiseen..on paljon varomista, turhaa tiukkuutta ja stressiä Ei olennaisia terveysriskejä Mahdollisesti sosiaalista rajoittuneisuutta ja elämänlaadun heikentymistä Suurella todennäköisyydellä suorituskyvyn junnaamista tai heikentymistä 8

Luonnollinen nälänhallinta Vahvistavia tekijöitä: - lupa syödä - lupa nauttia - ei pyritä voittamaan tai edes hallitsemaan nälkää Painopisteet liikkujan ravinnossa Sopiva energiansaanti Riittävästi vitamiineja ja mineraaleja Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun HH/Prot/Rasva - suhteet Liikunta ja suojaravintoaineiden lisätarve yleisesti lisätarve liioiteltu joillakin suojaravintoaineilla lisätarve melkein suhteessa lii otettava kuitenkin huomioon mm. raudan ja mahdollisesti muidenkin suojaravintoaineiden lisähukka paljon liikkuvilla urheilijoilla heikkoja statuksia huolimatta riittävästä ravinnonsaannista vitamiinit farmakologisina annoksina?? liikunnan aiheuttama oksidatiivinen stressi ja antioksidanttivitamiinit Vitamiinien saanti Suomessa Saanti, miehet miehet Saanti, naiset Suositu s, naiset A-vitamiini, µg 1039 900 926 700 D-vitamiini, µg 5,8 7,5 3,8 7,5 E-vitamiini, mg 11,8 10 8,9 8 Tiamiini, mg 1,4 1,4 1,0 1,1 Riboflaviini, mg 2,0 1,7 1,5 1,3 Niasiini, mg 31 19 22 15 Pyridoksiini, mg 2,0 1,2 1,5 1,2 Folaatti, µg 273 300 224 300 B12-vitamiini, µg 7,0 2 4,9 2 C-vitamiini, mg 91 75 105 75 9

Kivennäisaineiden saanti Suomessa Saanti, miehet Suositus, miehet Saanti, naiset Suositus, naiset Suola (NaCl), g 9,9 7 6,8 6 Kalium, g 4,0 3,5 3,2 3,1 Fosfori, mg 1775 600 1322 600 Kalsium, mg 1187 800 971 800 Magnesium, mg 405 350 309 280 Rauta, mg 13,2 10 10,0 15 Seleeni, µg 79 50 56 40 Suojaravintoaine Suositus Saanti (M/N) Tärkeimmät lähteet ruokaaineittain (Miehet/Naiset) A-vitamiini 900/800 µg 1039/926 µg Lihavalmisteet (33 %) Vihannekset (22 %) Tiamiini 1,4/1,1 mg 1,4/1,0 mg Viljavalmisteet (33 %) Lihavalmisteet (26 %) Vihannekset (18 %) Riboflaviini 1,6/1,3 mg 2,0 / 1,5 mg Maitovalmisteet 43 % Lihavalmisteet 20 % Viljavalmisteet 19 % Niasiini 18/15 mg 31/22 mg Lihavalmisteet 34 % Viljavalmisteet 28 % Maitovalmisteet 19 % Pyridoksiini 1,5/1,2 mg 2,0/1,5 mg Lihavalmisteet 29 % Viljavalmisteet 19 % Foolihappo 300 µg 273/224 µg Viljavalmisteet 43 % Vihannekset 16 % Lihavalmisteet 16 % Kobalamiini 2,0 µg 7,0 /4,9 µg Maitovalmisteet 43 % Lihavalmisteet 20 % Viljavalmisteet 19 % C-vitamiini 60 mg 109/113 mg Hedelmät ja marjat (56 %) Vihannekset (25 %) E-vitamiini 10/8 mg 12 / 9 mg Viljavalmisteet (28 %) Ravintorasvat (24 %) Urheilijoille sopiva saanti Sama 0,12 mg/ MJ (energiankulutus) ei alle 0,8 mg 0,14 mg/ MJ ei alle 1,2 mg 1,6 mg/mj ei alle 12 mg yli 1,5 mg/vrk (alle 25 mg/vrk) 36 µg /MJ ei alle 300 µg/vrk yli 2 µg/ vrk 300-500 mg/vrk Ei tiedossa. Pelkkää alfatokoferolia sisältävä valmiste ei suositeltava. Aamiainen 7.15 Aamiaishiutaleet (kuitupitoiset) 50 g Rasvaton maito, lasi Banaani Appelsiinitäysmehu, lasi Lounas 11.00 Lohifile Peruna 3 kpl Kaali-appelsiinisalaatti 150 g Tomaatti Grahamleipä+margariini (80 % rasvaa) Vettä 4 dl Välipala 14.00 Omena Jogurtti (vähärasvainen) purkki Ruisleipä+margariini+kevytjuustosiivu Vettä 2 lasia Välipala 18.00 Kauraleipä 2 viipaletta+margariini+kinkkusiivut, lasi vettä Lenkki + venyttely 19-20.30 Urheilujuomaa lenkin aikana 4 dl Palautusjuomaa lenkin jälkeen 2 dl Vettä 4 d Päivällinen 21.00 Palvikinkku-kasvisrisotto 300 g Porkkana-appelsiiniraaste 80 g Ranskalainen salaattikastike 1 rkl Patonkia (pala) Margariinia 1 tl Keittokinkkua 1 viipale Iltapalat 22.00 Hedelmäsalaattia 2 dl Kinuskikastike 25 g Appelsiinitäysmehu 1 lasi Yksikkö Päivittäinen saanti Saanti g/painokilo ja osuus kokonaisenergiasta kcal 2400 Energia Hiilihydraatti g 339,54 6,0 g/painokilo ja 53 % energiasta Proteiini g 101,71 1,8 g/painokilo ja 18 % energiasta Rasva g 67,02 1,3 g/painokilo ja 30 % energiasta A-vitamiini, RE µg 1138,68 142,34 D-vitamiini µg 20,77 415,48 E-vitamiini mg 14,56 182,03 B1-vitamiini, tiamiini mg 2,34 212,96 B2-vitamiini, riboflaviini mg 2,02 155,72 Niasiini, NE mg 43,27 288,47 B12-vitamiini, kobalamiini µg 9,68 484,00 Foolihappo µg 416,41 138,80 C-vitamiini mg 396,74 661,23 Natrium mg 3155,92 157,80 Kalium mg 5488,60 177,05 Kalsium mg 1178,20 147,27 Magnesium mg 526,65 188,09 Rauta mg 17,85 148,79 Sinkki mg 13,81 197,33 Seleeni µg 107,09 267,73 10

Painopisteet ravinnossa Sopiva energiansaanti Riittävästi vitamiineja ja mineraaleja Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun HH/Prot/Rasva - suhteet Elämä nestevajeessa 0 dl VIREYSTILA - 5 dl HIENOTOIMINNOT - 10 dl JANONTUNNE! SUORITUSKYKY 0 dl - 5 dl Nestetasapaino 2,5 h tanssissa VIREYSTILA HIENOTOIMINNOT Mekanismi suorituskyvyn laskuun Mentaalipuolen ongelmat ja väsymys Hapenkuljetuskapasiteetin lasku Ei ainakaa kohtuuvajeilla olennaista vaikutusta neuromuskulaariseen toimintaan - 10 dl JANONTUNNE! SUORITUSKYKY 11

Nyrkkisääntö nesteen määrään 1,5 litraa + 0,5 litraa liikuttua tuntia kohden päivässä - aliarvioi suurikokoisilla ja kestävyyslajeissa - yliarvioi pienikokoisilla ja tekniikkapainotteisissa lajeissa Painopisteet ravinnossa Sopiva energiansaanti Riittävästi vitamiineja ja mineraaleja Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun HH/Prot/Rasva - suhteet 5 90 min. ennen: Palautuminen 0 30 min jälkeen Painopisteet ravinnossa - Nestettä 3-6 dl -HH 10-30/50 g -Proteiinia 5-20 g Käytännössä: marjarahka jogurtti leipä kinkkutäytteellä banaani+raejuusto HARJOITUS -neste 5-8 dl/t Vesi Pitkissä treeneissä välillä urheilujuomaa/mehua -neste 5-10 dl/t -HH 0,5-1 g/kg -Proteiinia 10-25 g -Rasvaa (parin tunnin sisällä normaalin aterian mukana) Käytännössä: kunnon ateria tunnin sisällä tai samanlaisia välipaloja kuin ennen treeniä, mutta mahdollisesti isompina määrinä. Sopiva energiansaanti Riittävästi vitamiineja ja mineraaleja Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun proteiinipatukka palautusjuomaa 1-2 dl HH/Prot/Rasva - suhteet jne.. 12

Liikunta ja proteiinin tarve proteiinitasapainon tarve normaali-ihmisellä 0,4-0,6 g/kg -> suos. 0,8 g/kg paljon liikkuvilla lisätarve n. 1,5 g/kg laihduttamisessa lisätarve 0,5-1 g/kg Useimmiten maksivaste näyttää tulevan n. 1.5 g/kg LP = 0.9 MP=1.4 HP=2.3 Vaikka saattaa enempi joskus olla parempi Proteiinien sopiva saanti urheilijoilla eräs näkemys Lajityyppi Proteiinin saantisuositus % kokonaisenergiasta Proteiinin saantisuositus g/painokilo Keskimääräinen saanti Suomessa Kestävyyslajit 10-20 % 1.2-1.5 g/painokilo Riittävää Palloilulajit 10-20 % 1.2-1.5 g/painokilo Riittävää Nopeus-voima -lajit 15-25 % 1.5 1.8 g/painokilo Hieman liian vähäistä runsasta Kamppailulajit 15-20 % 1.5 1.8 g/painokilo Hieman liian vähäistä runsasta Taito-tarkkuuslajit 15-25 % 1.5 1.8 g/painokilo Riittävää 13

Liikunta ja rasvan tarve rasvan sopiva saanti suhteessa kokonaiskulutukseen 30(-35) E% laadullisia erovaisuuksia liikunnan mukaan ei tunneta terveys ja hormonaalinen toiminta kuntoliikunnassa lihasten sisäisten rasvavarastojen täyttyminen Rasva perinteinen vähärasvainen suositus (30 E%) ei ole juuri muuttunut käytännössä vähärasvaisen toteuttaminen johtaa joskus LIIAN vähärasvaiseen ruokavalioon energiavaje rasva-aineenvaihdunnan heikkous (suorituskyky) alttius verensokerin heilahteluihin Rasvan lähteet Suomessa Lajityyppi Rasvan sopiva saanti urheilijoilla eräs näkemys Rasvan saantisuositus % kokonaisenergiasta Rasvan saantisuositus g/painokilo Keskimääräinen saanti Suomessa Kestävyyslajit 25 35 % 1,5-2 g/painokilo Määrä liikaa, sopiva tai liian vähäinen laadussa parannettavaa Palloilulajit 25-35 % 1-1,5 g/painokilo Nopeus-voima -lajit 25 35 % 1 g/painokilo Kamppailulajit 25 35 % 1 g/painokilo Taito-tarkkuuslajit 25 35 % 1 g/painokilo Margariini, öljy Maitovalmiste Lihavalmiste Voi Kala 0 5 10 15 20 25 30 % Viljavalmisteet Kasvikset, hedelmät 14

Hiilihydraattiviestejä maailmalla hiilihydraattia paljon ja se on tärkein hiilihydraattia lajikohtaisen tarpeen mukaan hiilihydraatti lihottaa paljon liikkuvat voivat nauttia sitä ehkä jopa 150 g (2 g/painokilo) hiilihydraatti ei ole välttämätön Jaksamine n Hiilihydraatit ja jaksaminen - kestävyysliikunta, submaksimaalinen Hiilihydraattien saanti perusruokavaliossa E% Jaksamine n Hiilihydraatit ja jaksaminen - intervalli/teholiikunta,maksimaalinen Hiilihydraatit ja liikunta Aerobinen liikunta hiilihydraatit eivät olennaisia Anaerobinen liikunta hiilihydraatit olennaisia Lihasten neuromuskulaariset vasteet hiilihydraatteja syytä olla Hiilihydraattien saanti perusruokavaliossa E% Phinney SD. Ketogenic diets and physical performance. Nutrition & Metabolism 2004, 1:2 15

Liikkuja pärjää monenlaisella energiaravintoainejakaumalla, mutta optimi on jossain keskellä.. Tyypillinen ravintolisäkombinaatio Täynnä Tyhjä HH 75 E% Rasva 15 E% HH 40-60 E% Rasva 25-35 % HH 20 E% Rasva 60 % Glykogeenivarastot Lihaksen sisäiset rasvavarastot monivitamiini 1-5 x päiväannos magnesium 300-600 mg C-vitamiini 1-2 g E-vitamiini 200-400 mg kalaöljy/omega-3 valmiste rautalisä (kuureina) kreatiini Toimivia ravintolisiä Kreatiini Kofeiini Emästankkaus / beeta-alaniini Leusiini? Fosfoseriini? Antioksidanttilisät? 16