-2, KH :00

-2, KH 2016-04-18 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 18. huhtikuuta 2016 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

103, KH 2016-04-18 16:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

104, KH 2016-04-18 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 25. huhtikuuta 2016. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Kenneth Holmgårdin ja Jarmo Ittosen pöytäkirjantarkastajiksi.

105, KH 2016-04-18 16:00 ILMOITUSASIAT Pohjanmaan liiton Ajankohtaista aluekehittämisestä seututilaisuus 10.5.2016 klo 10 12. Paikka: Pedersören kunnantalo. Osallistumiset sähköpostitse osoitteeseen irina.nori@obotnia.fi viimeistään 4.5.2016. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

106, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan 12.4.2016 kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla ottamatta päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta 12.4.2016 on tehnyt päätökset.

107, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 346/2016 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU POHJANMAALLA PYYNTÖ NIMETÄ JÄSEN VIITERYHMÄÄN JA TYÖVALIOKUNTAAN Pohjanmaan liiton kirje: Liite 107 Kaupunginsihteeri: Pohjanmaan liitolta on tullut pyyntö nimetä kunnan jäsen maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla -viiteryhmään ja - työvaliokuntaan. Pyynnön mukaan jokainen kunta nimeää edustajan ja hänelle varajäsenen viiteryhmään. Lisäksi Pietarsaaren seutu nimeää edustajan ja varaedustajan työvaliokuntaan. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä Kristina Stenmanin kaupungin edustajaksi viiteryhmään ja nimeää hänelle varaedustajan. Työvaliokunnan osalta kaupunginhallitus päättää lähettää nimeämisasian Pietarsaaren seudun yhteistyölautakunnalle.

107, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 107, kh 18.4.2016 Pyyntö 1 (3) 7.4.2016 Jakelussa mainitut MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU POHJANMAALLA PYYNTÖ NIMETÄ JÄSEN VII- TERYHMÄÄN JA TYÖVALIOKUNTAAN Maakuntauudistus (ent. itsehallintoalue) etenee valtakunnallisesti rivakasti. Ajankohtaisia uudistukseen liittyviä kevään valmistelukokonaisuuksia ovat mm. rahoitusratkaisu, valtion ohjaus, valtakunnalliset yksiköt sekä maakuntalaki ja sote-järjestämislaki. Sipilän hallituksen tavoitteena on saada toukokuussa lausuntokierrokselle sote- ja maakuntauudistusta koskevat päälait. Myös Pohjanmaalla maakuntauudistus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin 25.1.2016 Vaasassa pidetyssä kokouksessa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelun organisoinnista tehtiin päätös. Työtä varten on asetettu poliittinen ohjausryhmä, jolle valmisteluvastuussa on kunnanjohtajien ryhmä. Se puolestaan on nimittänyt ns. pienemmän valmisteluryhmän ( työrukkanen ). Poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Hans Frantz. Koska sote-järjestelmän suunnittelun ohella on tarpeen suunnitella myös maakuntauudistusta kokonaisuutena, päätti Pohjanmaan maakuntahallitus 29.2.2016 kokouksessaan aloittaa maakuntaviraston perustamista ja aluehallintouudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan valmistelun yhteistyössä asianosaisten tahojen kanssa. Tätä työtä varten Pohjanmaan liitto asettaa viiteryhmän ja työvaliokunnan. Viiteryhmä Viiteryhmään kutsutaan seuraavien tahojen edustajat: Pohjanmaan liitto ja sen jäsenkunnat, Vaasan sairaanhoitopiiri, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området FSKC (suomenruotsalainen sosiaalialan osaamiskeskus), Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, Pohjanmaan pelastuslaitos, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos, Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan TE-toimisto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Pohjanmaan liitto pyytää edellä mainittuja tahoja nimeämään edustajansa ja hänelle varajäsenen viiteryhmään, joka vastaa maakuntauudistuksen valmistelusta Pohjanmaalla. Pyydämme ehdottamaan sekä naisia että miehiä. Lisäksi Pohjanmaan liitto kutsuu viiteryhmään pääsopijajärjestöjen ja Österbottens förbund Pohjanmaan liitto PB 174 PL 174 65101 Vasa Vaasa Sandögatan 6 Hietasaarenkatu 6 65100 Vasa Vaasa Tfn Puh (06) 320 6500 Fax (06) 320 6550 info@obotnia.fi www.obotnia.fi FO-0970063-6 Y-0970063-6

107, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 107, kh 18.4.2016 2 (3) ammattiliittojen edustajat. Työvaliokunta Lisäksi pyydämme seuraavia tahoja nimeämään edustajansa ja hänelle varajäsenen työvaliokuntaan: Pietarsaaren seutu, Suupohjan rannikkoseutu ja Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa), Vaasan kaupunki, Vaasan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, SONet BOTNIA, Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Pohjanmaan TE-toimisto ja SOSTE. Työvaliokunta nimeää keskuudestaan valmistelevan sihteeristön. Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan edellä mainitut tiedot viimeistään 4.5.2016 sähköpostitse osoitteella kirjaamo@obotnia.fi. Viiteryhmä, työvaliokunta ja sihteeristö voivat kutsua asiantuntijoita kokouksiin ja muuttaa tarpeen vaatiessa myös ryhmänsä kokoonpanoa. Viiteryhmän, työvaliokunnan ja sen valmistelevan sihteeristön puheenjohtajana toimii Pohjanmaan liiton edustaja. Kokoussihteerit nimetään erikseen. Pohjanmaan liitto noudattaa palkkioiden ja korvausten osalta liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntöä. Muut edustajat tai heidän taustaorganisaationsa vastaavat itse osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista. Yhteistyöterveisin ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Olav Jern maakuntajohtaja Lisätietoja: maakuntajohtaja Olav Jern, (puh. 06 320 6527, 044 320 6567; sähköposti: olav.jern@obotnia.fi) aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, (puh. 06 320 6541, 044 320 6561; sähköposti: varpu.rajaniemi@obotnia.fi) JAKELU Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liiton jäsenkunnat Vaasan sairaanhoitopiiri Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området FSKC Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Österbottens förbund Pohjanmaan liitto PB 174 PL 174 65101 Vasa Vaasa Sandögatan 6 Hietasaarenkatu 6 65100 Vasa Vaasa Tfn Puh (06) 320 6500 Fax (06) 320 6550 info@obotnia.fi www.obotnia.fi FO-0970063-6 Y-0970063-6

107, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 107, kh 18.4.2016 3 (3) Pohjanmaan pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan TE-toimisto SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry TIEDOKSI Joakim Strand Mikaela Björklund Juha Häkkinen Miapetra Kumpula-Natri Kaj Boström Heimo Hokkanen Raija Vierikko Jaana Hytönen Tuula Mulju Tuula Peltoniemi Pohjanmaan liiton johtoryhmä Pääsopijajärjestöjen ja ammattiliittojen edustajat: Juha Ossi Kyösti Nousiainen Seija Kippola Don Seres Eeva Kopposela Vincent Westberg Vesa-Pekka Simula Hannu Kaatikko Siv Lundberg Marianne Höglund Kimmo Riusala Irina Nori Österbottens förbund Pohjanmaan liitto PB 174 PL 174 65101 Vasa Vaasa Sandögatan 6 Hietasaarenkatu 6 65100 Vasa Vaasa Tfn Puh (06) 320 6500 Fax (06) 320 6550 info@obotnia.fi www.obotnia.fi FO-0970063-6 Y-0970063-6

108, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 360/2016 VESTERSUNDINKYLÄN YHTEISEN ALUEEN OSAKASKUNTA /HALLITUS: KUTSU OSAKASKUNNAN KOKOUKSEEN 25.4.2016 Kaupunginsihteeri: Vestersundinkylän yhteisen alueen osakaskunta kutsuu varsinaiseen osakaskunnan kokoukseen 25.4.2016 kl.18.00 Pietarsaaressa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee kaupungingeodeetti Christer Tonbergin ja metsätalousinsinööri Roland Sundforsin Vestersundinkylän yhteisen alueen osakaskunnan varsinaiseen osakaskunnan kokokseen 25.4.2016.

109, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 363/2016 JÄSENTEN VALINTA PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNTAAN 2016-2017 Kaupunginsihteeri: Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta 14.3.2016. Sopimuksen 4 :n mukaan lautakunnan jäsenet valitaan seuraavasti: Osapuolet sitoutuvat valitsemaan lukiolautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: - kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, - lukiokoulutuksesta vastaavan lautakunnan tai toimikunnan puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, - lisäksi Pietarsaaren kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Pietarsaaren kaupunki nimeää näin ollen yhteensä 4 jäsentä ja 4 henkilökohtaista varajäsentä, muut kunnat 2 jäsentä ja 2 henkilökohtaista varajäsentä. Pietarsaaren edustajat ovat täten sopimuksen mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Peter Boström ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Annica Haldin. Heille tulee valita varajäsenet ja lisäksi Pietarsaaren kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää valita henkilökohtaisen varajäsenen Peter Boströmille ja valitsee Brita Brännbacka-Brunellin Annica Haldinin henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee Markku Pukkisen varsinaiseksi jäseneksi ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Lasse Perhiön. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja tälle henkilölle henkilökohtaisen varajäsenen.

110, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 359/2016 CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU OY: KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN 25.4.2016 KLO 13.00 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajan Centria ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 25.4.2016 klo 13.00 Kokkolassa.

111, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 103/2016 BUF R.F.: ANOMUS TOIMITILASTA Kh 22.2.2016 44 Kirjelmä: Liite 44 Kaupunginsihteeri: Buf ry tiedustelee kaupungilta mahdollisuutta käyttää osaa palokunnantalosta toimintaansa maksutta. Buf ry on toimintaansa aloittava yhdistys, jonka tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille tapaamispaikka ja maksuttomia aktiviteetteja. Yhdistyksellä on tarkoitus tehdä läheistä yhteistyötä kaupungin koulujen kanssa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää pyytää tila-asiaan lausuntoa vt. tekniseltä johtajalta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.4.2016 111 Valmistelu: vt. tekninen johtaja Rune Hagström, puh. 044 785 1463 Kaupunginhallitus on 22.2.2016 käsitellyt BUF rf:n kyselyä, joka koskee mahdollisuutta käyttää osaa palokunnantalosta yhdistyksen toimintaa varten. Kaupunginhallitus päätti pyytää tilaasiasta lausunnon vt. tekniseltä johtajalta. Palokunnantalo on yhteensä 1.790 m 2 suuruinen, ja neliöt jakautuvat seuraavanlaisesti: - autohalli 214,5 m 2 - teatteri, näyttämö ja backstage-tilat 427 m 2 - pukuhuoneet 99 m 2 - vapaapalokunnan tilat 449 m 2 - asunnot, 3 kpl 167,5 m 2 - toimistotilat 104,5 m 2 - kahvilatilat 83 m 2 - aulat 245,5 m 2 Kaikki tilat ovat tällä hetkellä vuokrattuja, joten BUF rf:n todennäköisesti tarkoittamia kokoontumistiloja ei juuri nyt ole vapaana. Tapaninniemen uuden autotallirakennuksen valmistuessa kaupungin konekanta muuttaa pois palokunnantalosta. Tuolloin vapautuva autohalli on jo varattu kaupungin muita yksikköjä varten.

111, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 103/2016 Muita kaupungin omistuksessa olevia sopivia tiloja ovat mm. monitoimitalo, koulut kouluajan ulkopuolella sekä mahdollisesti jokin tyhjä asunto, jonka Kiinteistö Oy Ebba omistaa. Monitoimitaloa koskevissa asioissa yhteyshenkilö on nuorisosihteeri, koulujen osalta sivistysvirasto ja Ebba Kiinteistö Oy:n osalta kiinteistön isännöitsijä. Vt. tekninen johtaja ehdottaa BUF rf:lle ensisijaisesti yhteistyötä monitoimitalon toimijoiden kanssa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus lähettää vt. teknisen johtajan vastauksen BUF rf:lle.

112, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 358/2016 LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kaupunginsihteeri: Liikelaitos Pietarsaaren Veden johtosäännön 6 :n mukaan liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto liikelaitoksen johtokuntaa kuultuaan. Johtosääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2008 eikä sitä ole sen jälkeen muutettu. Nyt olisi perusteltua muuttaa johtosääntöä koskien toimitusjohtajan valinnan menettelytapaa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa liikelaitos Pietarsaaren veden johtosäännön 6 :n mom 1. siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta.

113, KH 2016-04-18 16:00 TV: 24/2016 PASI JA PIA PELTONIEMI: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN TL 12.4.2016 55 Hakemus: Liite 55 A Kartta: Liite 55 B Asemakaava: Liite 55 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044-785 1399 Pasi ja Pia Peltoniemi vuokraavat noin 1.831 m² suuruisen tontin kiinteistötunnuksella 598-29-12-5 Ruusasholman kaupunginosassa, osoitteessa Kesäpolku 13. Tontti sijaitsee Borgarvikenin rannalla ja sille on vuonna 2004 rakennettu omakotitalo ja autotalli, ja se on vuokraajan vakituinen kotiosoite. Nykyinen vuokramaksu on 463,35 euroa/vuosi ja vuokrasopimus päättyy 8.9.2016. Pasi ja Pia Peltoniemi anovat vuokrasopimuksen uusimista ja samalla kysyvät, mitä tontti maksaa mahdollista lunastusta ajatellen. Kun tämänhetkinen vuokrasopimus tehtiin vuonna 1991, sisältyi tontti loma-ajan asuntojen korttelialueeseen (RA) silloisen asemakaavan mukaisesti. Vuonna 2001 asemakaavaa muutettiin ja kyseinen kortteli sai merkinnän AO/ra (Erillispientalojen korttelialue, olemassa olevia vapaa-ajan asuntoja saa edelleen käyttää vapaa-ajan asuntoina). Tontin rakennusoikeus on 458 kerrosm² (e=0,25) ja kerrosluku II. Kaupungin hintataksan mukaisesti sijaitsevat mm. Ruusasholma, Karhusaari ja Itälä hintavyöhykkeessä IV, mutta asuntotarkoitukseen asemakaavoitetut rantatontit Itälässä ja Lammassaaressa ovat hintavyöhykkeessä I. Ruusasholmassa on 20 kpl asemakaavoitettuja rantatontteja asuntotarkoitukseen, joista kaikki ovat yksityisten omistuksessa, lukuun ottamatta nyt tätä kyseistä tonttia. Tämän takia mitään erityistä hintavyöhykettä ei ole vahvistettu näille rantatonteille Ruusasholmassa. Kaupunginhallituksen pitäisi näin ollen vahvistaa vuokrahinta ja lunastushinta kaupungin omistamalle tontille 598-29-12-5. Ottaen huomioon tontin maantieteellisen sijainnin, asemakaavan ja että Borgarviken on osittain umpeenkasvanut, pitäisi vuokramaksu mieluiten laskea tonttihintataksan vyöhyke

113, KH 2016-04-18 16:00 TV: 24/2016 II mukaan. Vuokra tulisi silloin noin 0,74 /m²/vuosi ja vuosittainen vuokramaksu 1.358,30 euroa. Kaupunki ei ole myynyt viime vuosina suoraan verrattavissa olevia tontteja. - Vuonna 2012 kaupunki möi omakotitontin Itälahden rannalta indeksillä korjattuun yksikköhintaan 25,50 /m². - Vuosien 2007-2010 aikana kaupunki möi 8 kpl omakotitonttia tarjousten perusteella Kilisaaren rannalta. Tonttien pinta-alojen mediaaniarvo oli noin 1 140 m², indeksikorjattu yksikköhinta noin 35 /m². - Vuonna 2008 kaupunki möi YS-tontin Itälahden rannalta Folkhälsan r.y:lle indeksikorjattuun yksikköhintaan noin 23,90 /m². - Kyrkoby delägarlag möi vuonna 2004 osan rantatonttia Ruusasholmassa indeksikorjattuun hintaan noin 24 /m². - Vestersundbys delägarlag myy rannalla olevia tontinosia yksikköhintaan 25 /m². Vertailumateriaali huomioon ottaen, sekä kyseisen tontin yllä mainitut ominaisuudet, voisi kohtuullinen hinta kyseiselle tontille olla 24 /m² tai lunastushinta kokonaisuudessaan 43.944,00 euroa. Vt. kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki vuokraa tontin 598-29-12-5 Ruusasholman kaupunginosassa Pasi ja Pia Peltoniemelle ajalle 9.9.2016 8.9.2066 vuotuisesta vuokrasta 1.358,30 euroa sidottuna elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perus-indeksinä. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tontin myyntihinta vahvistetaan 43.944,00 euroon (24 /m²). Tämä hinta on voimassa kolme (3) vuotta päätöspäivästä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.4.2016 113 Hakemus: Liite 113 A Kartta:

113, KH 2016-04-18 16:00 TV: 24/2016 Liite 113 B Asemakaava: Liite 113 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää vuokrata tontin 598-29-12-5 Ruusasholman kaupunginosassa Pasi ja Pia Peltoniemelle ajalle 9.9.2016 8.9.2066 vuotuisesta vuokrasta 1.358,30 euroa sidottuna elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perus-indeksinä. Kaupunginhallitus päättää määrätä, että tontin myyntihinta vahvistetaan 43.944,00 euroon (24 /m²). Tämä hinta on voimassa kolme (3) vuotta päätöspäivästä.

113, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 113 A, kh 18.4.2016

113, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 113 B, kh 18.4.2016 488146 488200 065028 706502 488326 Arrendetagarna: Vuokramiehet: Pasi Peltoniemi Pia Peltoniemi 065000 Objekt: Kohde: Tomt nr 598-29-12-5 Tontti nro 598-29-12-5 706500 6 18 9 7 876:1 10 6 1831 m2 5 19 8:158 4 12 21 5 3 8 Sommarstigen 17 4 3119 15 14 3340 15 29K6 14 16 3 20 12 13 24 2 41 16 17 2 8:158 42 3341 22 4 29P1 15 1 21 Kesäpolku 23 43 57 1 064800 3342 1 64 706480 44 56 4 2 18 064767 16 23488146 31.3.2016 8 / 2016 1:500 46 23488200 55 3 22 Rosasholmssvängen 20 1 6 18 50 23488326 706476

Utdrag från detaljplan Ote asemakaavasta 12.4.2016 55 C STST KH 18.4.2016 113 C 488421 7065161 TN TL 488400 488200 488071 113, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 113 C, kh 18.4.2016 706516 7065000 7065000 12 AO/ra II e=0,25 W 29 ROSASHOLME RUUSASHOLM 1 7064800 7064800 VL-1 t 1:2000 7064637 7064637 23488421 23488400 23488200 23488071

114, KH 2016-04-18 16:00 CFV: 200/2016 POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS: VAHINGONKORVAUSLAKIIN PERUSTUVA RII- TA-ASIA Kaupungin vastine haastehakemukseen: Liite 114 (toimitetaan myöhemmin) Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki on vastaanottanut haastehakemuksen riita-asiassa. Riita-asia koskee omakotitaloa, jonka kantaja on rakentanut vuonna 2009. Kantajan mukaan Pietarsaaren kaupungin tulee korvata talolle aiheutuneet vauriot kosteusvahingoista. Asiaa on käsitelty kaupungin riskienhallintakomiteassa 19.11.2015, ja asiassa on pyydetty Pietarsaaren kaupungin puolelta myös ulkopuolisen asiantuntijan lausunto. Riskienhallintakomitean päätös oli, että Pietarsaaren kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan talolle aiheutuneita kosteusvahinkoja. Pohjanmaan käräjäoikeus pyytää nyt Pietarsaaren kaupungilta kirjallista vastausta kantajan haastehakemukseen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan vastineen haastehakemukseen ja kiistää kantajan vaatimukset kaikilta osin.

115, KH 2016-04-18 16:00 UBV: 284/2016 KIELIKYLPYKOULUN SIJOITUSPAIKKA SYYSLUKUKAUDELTA 2016 LUKIEN Sivl 30.3.2016 40 Kaupunginhallitus on tutustunut ympäristönterveydenhuollon päällikön ja terveystarkastajan raporttiin, jossa todetaan, että Pursisalmen kiinteistöä voidaan käyttää kevätlukukauden 2016 loppuun saakka. Kaupunginhallitus on myös kuullut ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrandia asiassa 8.2.2016. Kaupunginhallitus on päättänyt merkitä raportin tiedoksi ja on samalla todennut, että opetusta ei enää järjestetä Pursisalmen kiinteistössä syyslukukauden 2016 alusta lukien. Tämä tarkoittaa, että Kielikylpykoulun on toimittava syyslukukauden alusta alkaen väistötiloissa. Alustavan aikataulun mukaan kyseessä on kolmen lukuvuoden jakso. Erilaisia vaihtoehtoja on tutkittu ja periaatteessa päävaihtoehtoja on kolme: Vaihtoehto 1 Kaupunki vuokraa vanhan kauppaoppilaitoksen ja sijoittaa Kielikylpykoulun näihin tiloihin. Luokkahuonetilaa on riittävästi. Pihaympäristön suunnittelun yksinkertaistamiseksi voisi kuitenkin olla sopivaa sijoittaa nuorimmat lapset (5-6-vuotiaat) muihin tiloihin. Perusedellytyksenä tälle vaihtoehdolle on, että tilat asetetaan sellaiseen kuntoon, että niiden voidaan katsoa olevan tarkoituksenmukaiset. Kuntotarkastuksia on tehty ja on varmistettava, että tutkimuksissa ilmenneet toimenpide-ehdotukset on tehty ja saatettu päätökseen ennen tilojen käyttöönottoa. Vaihtoehto 2 Tämä vaihtoehto voi oikeastaan koostua useista eri muunnoksista. Ero edellä mainittuun vaihtoehtoon on, että kaupunki vuokraa tarpeellisen määrän tilaelementtejä. Elementtien määrän tarve riippuu suurilta osin niiden sijoituspaikasta. Jos tilaelementit sijoitetaan koulun yhteyteen, voidaan hyödyntää synergiavaikutuksia jo olemassa olevien tilojen kanssa. Esimerkiksi Länsinummen koululla on joitakin vapaita luokkahuoneita, joita voitaisi käyttää ja tilaelementit sijoitettaisiin tällöin koulun yhteyteen. Haittana tilaelementtien sijoittamisessa toisen koulun yhteyteen on oppilasmäärän huomattava kasvu jo olemassa olevien tilojen mitoitukseen nähden. Oppilasmäärää voidaan tässä tapauksessa vähentää jonkin verran sijoittamalla kielikylpyoppiaita myös muihin kouluihin. Vaihtoehto 3 Jos päätetään sijoittaa koko Kielikylpykoulu tilaelementteihin ilman suoraa yhteyttä olemassa oleviin koulutiloihin, tarvitaan luonnollisesti useampia elementtejä, jolloin toiminta tulee kalliimmaksi. Ulkoympäristö, ruokailutilanne ja erityistilojen käyttäminen on tällöin ratkaistava.

115, KH 2016-04-18 16:00 UBV: 284/2016 Kokouksessa esitellään konkreettisia vaihtoehtoja, joihin lautakunta saa ottaa kantaa. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, mihin Kielikylpykoulu sijoitetaan syyslukukaudelta 2016 lukien. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta päättää omalta osaltaan, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi. Sivistyslautakunnan mielestä vanha kauppaoppilaitos täyttää parhaiten sekä kasvatukselliset että taloudelliset edellytykset Kielikylpykoulun toimimiseksi yhtenäisenä kouluna. Sivistyslautakunta korostaa, että on varmistettava, että kaikki kuntotarkastuksissa ilmenneet toimenpiteet on tehty ja saatettu päätökseen ennen tilojen käyttöönottoa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota riittävään ilmastointiin ja siihen, että mitattavat tavoitteet ilmavirran osalta täyttyvät. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin sisäiseen tukipalvelujaostoon vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa varten. Merkittiin, että Kurt Hellstrand poistui pykälän käsittelyn ajaksi. Syy: naimisissa Kielikylpykoulun rehtorin kanssa. Stpj 12.4.2016 10 Sivistyslautakunta on kokouksessaan 30.3.2016 käsitellyt kielikylpykoulun sijoituspaikkaa syyslukukaudelta 2016 lukien ja mm. päättänyt omalta osaltaan hyväksyä, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi. Koska tilojen vuokraaminen on sisäisten tukipalveluiden jaoksen vastuualuetta, on jaoksen myös päätettävä tästä. Talousarvioteknisesti saa tilahallinto uuden ulkoisen kustannuksen, jonka johdosta on myös tämän vuoden käyttötalousarviota korjattava uudella 220.000 :n vuokramenolla. Teknisen lautakunnan nettoa on korjattava 220.000 :lla. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Sisäisten tukipalveluiden jaos päättää, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi, sekä delegoi vt. tekniselle johtajalle oikeuden sopia vuokrasopimuksen yksityiskohdista. Vuokrasopimus allekirjoitetaan vasta sen jälkeen kun

115, KH 2016-04-18 16:00 UBV: 284/2016 ne toimenpiteet, jotka Ideastructura Oy ehdottanut ja sivistyslautakunta peräänkuuluttanut, ovat tulleet tehdyksi. Sisäisten tukipalveluiden jaos hyväksyy omalta osaltaan ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että tilahallinnon käyttötalousarvio korjataan uudella ulkoisella 220.000 vuokrakustannuksella, ja että teknisen lautakunnan talousarvionetto korjataan 220.000 :lla. Päätös Sisäisten tukipalvelujen jaosto: Jaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.4.2016 115 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että teknisen lautakunnan alaisen tilahallinnon käyttötalousarviota korjataan uudella ulkoisella 220.000 vuokrakustannuksella, ja että teknisen lautakunnan talousarvionettoa korjataan 220.000. Lisämääräraha rahoitetaan luotolla.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 TORIN PINNAT JA KATUSUUNNITELMAT SEKÄ KUSTANNUKSET 2016 TL 12.4.2016 59 Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 59 A Poikkileikkauksia: Liite 59 B Yksityiskohtia: Liite 59 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 59 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 59 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 59 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 59 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 59 H Muistutus; Maj Boström: Liite 59 I Muistutus; Jakobstads Citygrupp r.f.: Liite 59 J Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh. 044 785 1221, kaupungininsinööri Harri Kotimäki, 044 785 1750 Katusuunnitelmaehdotukset: Isokatu välillä Kauppiaankatu ja Perämiehenkatu Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Kauppiaankatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Alholminkatu välillä Kanavapuistikko ja Perämiehenkatu Tori Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan 29.3.2016 alkaen.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Ehdotuksista on tehty kolme muistutusta ja www-sivujen kautta on jätetty paljon palautetta. Torin kustannusten vuodelle 2016 on arvioitu olevan 500.000. Tämä on se osa, jonka kaupunki tulisi maksamaan katusuunnitelmissa esitetyistä pinnoista. Mikäli pintojen laatutasoa ei nosteta, palautetaan pinnat alkuperäiseen tasoon (asfaltti). Taustatietoa Asemakaavan muutos hyväksyttiin 25.8.2014. Siinä tuli Osuuspankin edessä olevasta tontista torialuetta. Asemakaavassa sanotaan torista Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välissä, että Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Se ja erityisen topografian säilyttäminen oli myös Museoviraston kokonaisvaltainen tavoite: Avoin julkinen paikka vaihteleville toiminnoille ja tapahtumille, jotta RKY-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä omaleimaisuus ja erityispiirre säilytetään. Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. [Isokadun] puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on 1800---luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius). Uuteen asemakaavaan tuli tavaraliikennettä koskevia rajoituksia: Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. Maanpäällisiä rakenteita koskee: Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi (1) uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. (teksti on poikkeava eri kielillä) Tilaus ideasuunnittelusta Suunnittelun kohde on Pietarsaaren kaupungin tori ja kävelypainotteinen keskusta. Suunnittelutyö on kaksiosainen: kaupungin nykyisen ja tulevan kävelypainotteisen keskusta-alueen periaatteellinen yleissuunnitelma, jonka ytimen muodostaa yksityiskohtainen torialueen suunnittelu sekä torin arkkitehtonisten periaatteiden suunnittelu tarkempaa katusuunnittelua varten. LÄHTÖKOHDAT Yleissuunnitelma laaditaan kävelypainotteisen keskustan alueelle. Torialueelle suunnitellut kiveysratkaisut jatkuvat luonnollisesti myös muille yleissuunnitelman alueille, kun niistä alueista aikanaan laaditaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueen läpäiseville reiteille, kuten pohjois - eteläsuuntainen historiallinen akseli (Isokatu päästä päähän), Kanavapuistikon kevytliikenne ja itä - länsisuuntaiset raatihuoneen molemmin puolin olevat kadut kaupungin liikenneverkossa. Katutilan käyttöä jaetaan eri tarkoituksiin koko kävelykeskustan alueella, (käyttö voi vaihtua vuodenajan mukaan). Katu- ja toripinnat suunnitellaan esteettömiksi ja aina mahdollisuuksien mukaan esim. näkövammaisia opastaviksi. Liikenteen sijoittelusta tehdään luonnokset tyyppiratkaisuista, joissa otetaan huomioon viimeisin alan tietämys (kehitys ja säädösmuutokset). Yleissuunnitelma on luonnosmainen, mutta perustelee yksityiskohtaisen suunnitelman väliaikaisen liittymisen nykyiseen katupintaan. Yleissuunnitelmalla luodaan keskustaa yhdistävä looginen katupintojen hierarkia, joka ohjaa ja opastaa kadun ja torin käyttäjää ja luo viihtyisän ympäristön. Katupinta kertoo nimenomaisen alueen käyttötarkoituksesta ja säätelee esimerkiksi ajonopeutta. Materiaalivalinnolla, ladontatavoilla ja limityksellä voidaan hienovaraisesti kertoa kaupungin historiasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Materiaalivalinnoissa käytetään ohjeena Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjaa 2008-2020 (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky). Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan torialueelle ja siihen liittyville katujen osille. Toripinnoite suunnitellaan juhla- ja tapahtumatorille, Isokadulle ja kaupalliselle torille. Kaupallisen torin puolella varataan asemakaavassa osoitettu alue paviljonkirakennukselle. Paviljongin toteuttamisesta ei ole

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 tehty toistaiseksi päätöksiä. Porrashuoneiden väliin ja niiden tuntumaan sijoittuu erilaiset ruokakojut ja -kärryt sekä jäätelökioski. Muu torimyynti sijoittuu yleensä Isokadun länsipuolelle. Juhla- ja tapahtumatori levittäytyy Isokadun itäpuolelle raatihuoneen eteen. Torin pintaan ja sen alle asennetaan tarkoituksenmukaiset varaukset tapahtumien valaistuksia ja äänentoistoja varten. Pintavesien ohjaus on hallittu osa toripinnan ilmettä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimii luonnoksena virallisille katupiirustuksille. Suunnitelmassa esitetään materiaalit ja värit, limitykset ja ladontamallit, ja eri yksityiskohtien periaateratkaisut. Suunnitelma on havainnollinen päätöksenteon helpottamiseksi. Suunnitelma sisältää joukon teknisten ratkaisujen periaatteita toteutettavaksi nyt ja varauksina tulevaisuuteen. Suunnitelman kuvaus YLEISSUUNNITELMA Koko suunnittelualue on käsitelty kävelypainotteisena alueena. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä ovat muutettu yksisuuntaisiksi. Näillä kaduilla kävelijän asema korostuu aivan erityisesti. Suunnittelualueen kadut ovat hidaskatuja. Ajoradan ja jalkakäytävän välinen korkoero on 4 cm. Tämä on toimiva ratkaisu näkövammaisten liikkumista ajatellen. Pysäköinti on tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon, jolloin jalkakäytävät näyttävät visuaalisesti leveämmiltä. Samalla muutamiin paikkoihin saadaan nykyistä enemmän tilaa terasseille. Koko suunnittelualueella käytetään luonnonkivipinnoitteita. Ajoradoilla pinnoitteena on lohkopintainen nupukivi ja jalankulun ja pyöräilyn alueilla sileäpintainen nupukivi. Työssä esitettävissä suunnitteluratkaisuissa on pyritty ottamaan huomioon historiallisesti arvokas keskustamiljöö. TORIN ARKKITEHTISUUNNITELMA Toripinta uusitaan toriparkin rakentamisen myötä. Torin vanha kupera topografia säilytetään ennallaan. Torialueella pinnoitteena käytetään lohkopintaista noppakiveä kaariladottuna. Torimyyntipaikat osoitetaan nupukivirivein. Arkeologisten kaivausten perusteella paikannetun historiallisen torin sijainti vuodelta 1783 tuodaan hienovaraisesti esiin toripintaan vaaleammalla punaisella kiveyksellä ja teräsreunuksella.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Torin laidoilla ja Isokadun varrella jalankulun alueet pinnoitetaan sileäpintaisella nupukivellä. Valaisinpylväsrivit sijoitetaan Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varsille. Historiallisia rakennuksia korostetaan torin reunoilla seinävalaisimin ja torin kohokohta, raatihuone, erikoisvalaistaan. Isokadulla valaistuksen pylväsvalaisinten vaihtoehtona on kadun valaisu vaijerivalaisimin. Toriympäristön valaistusta käsitellään tarkemmin erillisessä valaistusraportissa. TORIMYYNTIPAIKAT Torialue palvelee pietarsaarelaisia ympäri vuoden ja mahdollistaa erilaiset tapahtumat, konsertit sekä torimyynnin. Torimyyntipaikat merkitään kahden nupukiven raidoin. Keskiakseli raatihuoneelle jätetään vapaaksi myyntikojuista. Torialueelle on mahdollista sijoittaa 115 torimyyntikojua. TEKNIIKKAKAIVOT Toripinnan alle asennetaan kuusi tekniikkakaivoa, joiden kautta hoidetaan sähkönjakelu torialueella. Lähtökohtaisesti torimyynti ohjataan torin länsilaidalle ja vedenjakelu järjestetään länsilaidalle suunnitellun toripaviljongin kautta. Tekniikkakaivoihin on mahdollista yhdistää myös vedenjakelu. Tällöin sähkökeskus vaatii leveämmän kannen. AJONEUVOLIIKENNE Ajoradan leveys keskustan kaksisuuntaisilla kaduilla on yleisesti 6,5 metriä. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä kuten myös osa Kauppiaankadusta on muutettu yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaisten katujen leveydet ovat 3,25 3,75 m. Kauppiaankadulla, joka on linja-auton reitti, ajoradan leveys on poikkeuksellisesti 7 metriä. Kauppiaankadun länsipäässä, Otto Malminkadun risteyksessä, on liikennöinti parkkihalliin huomioitu erillisellä ajokaistalla. Ajoneuvojen pysäköintipaikat ovat tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon. Ajoradan ja jalankulkuväyliä erottaa 4 cm yliajettava reunatuki. Runeberginkadun pohjoispää on ajateltu toimivan pääosin jalankulun ja pyöräilyn reittinä, jolla sallitaan huoltoajo kiinteistöille. Tällä osuudella ei ole tasoeroa jalankulun ja ajoradan välillä - jalankulun ja huoltoliikenteen väylä osoitetaan 0-tasoon upotetulla reunakivellä ja eri pintamateriaalein. JOUKKOLIIKENNE Kauppiaankadun ja Isokadun linja-autopysäkit ovat yhden linjaauton ajoratapysäkkejä, ilman pysäkkilevennystä. Tämä tarkoit-

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 taa sitä, että linja-auto hetkellisesi pysähtyessään ajoradalle muodostaa esteen sen takaa tulevalle ajoliikenteelle. Pysähdys kestää tosin ajallisesti niin pienen hetken ja tapahtuu sen verran harvoin, ettei sen ole arvioitu aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen. PYÖRÄILY JA JALANKULKULIIKENNE Polkupyöräliikenne on huomioitu erillisellä polkupyöräkaistalla Runeberginkadulla. Runeberginkadun pohjoispäähän on suunniteltu erillinen polkupyöräpaikoitus. Muilla hidaskatuosuuksilla polkupyöräilijät ajavat yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä. Kävelykadulla pyöräilijät sallitaan kuten aikaisemminkin liikkuvan jalankulkuliikenteen seassa. Kävelijän asema korostuu yksisuuntaisiksi suunnitelluilla kadunosuuksilla. KUNNALLISTEKNIIKKA Torin alle rakennettava pysäköintilaitos aiheuttaa luonnollisesti muutostarpeita alueen rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan muutossuunnitelmat on laadittu jätevesiviemäröinnin, vedenjakelun, hulevesiviemäröinnin ja kaukolämmön osalta insinööritoimisto Ylitalo Oy:n laatiman suunnitelman mukaan (piir. LVI 4813-001). KUIVATUS Torilla ei ole nykyisellään rakennettua kuivatusjärjestelmää ja torin uuden pinnoitteen suunnittelun yhteydessä on pyritty parantamaan pintavesien hallittavuutta uudella sadevesien keräysjärjestelmällä. Suunnitelman piirustuksessa 201 esitetään, että torin kumpaankin laitaan sekä torin rakennettavan paviljonkirakennuksen eteen rakennettaisiin linjakuivatusjärjestelmä, joka pystyy keräämään laajalta alueelta virtaavat pintavedet. Järjestelmä parantaisi pintavesien hallittua johtamista ja kulkeutumista sadevesienviemäreihin. Linjakuivatusjärjestelmä voidaan hieman ylimitoittaa siten, että se jossain määrin toimisi sadevesiä viivyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän yhteyteen voitaisiin tarvittaessa myös harkita rakennettavaksi maanalainen sadevesien viivytysjärjestelmä (säiliö sadevesien hetkellistä varastoimista varten), jos käytettävissä oleva tila sen sallii. Viivytyssäiliöt tasaavat sadevesien virtausta rankkasateiden huippuvirtaamien aikana, jolloin olevien sadevesiviemäreiden välityskyky useimmiten ylittyy. Linjakuivatusjärjestelmä liitetään olemassa oleviin tai rakennettaviin sadevesikaivoihin ja toimii täten osana sadevesiviemäriverkostoa. Suunnitelman detaljipiirustuksessa 202 esitetään sadevesikourun pari asennus-/perustamisvaihtoehtoa. KAUPUNKIKUVA

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 I Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjassa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky) keskustan ydin on määritelty laatuvyöhykkeeksi 1. Koko suunnittelualue kuuluu tähän alueeseen. Keskustan ytimessä pyritään luomaan viihtyisiä jalankulkuympäristöjä ja kävelypainotteisia liikenneympäristöjä. Suunnittelualueella käytetään luonnonkivipintoja ja pyritään esteettömään ympäristöön. PINNOITTEET Ajoradat päällystetään nupukivin, joiden pinta on lohkottu. Jalankulun ja pyöräilyn alueet toteutetaan pinnaltaan poltetusta luonnonkivestä. Torialue päällystetään kaariladotulla lohkopintaisella noppakivellä. Torialuetta kehystävät jalankulun väylät päällystetään poltettupintaisin nupukivin. NOPPAKIVET Kivenä käytetään lohkottua, väriltään punaista (Mäntsälän punainen) noppakiveä (kivikoko 90x90x90 mm). Noppakivet asennetaan 50 mm maakosteaan betoniin, saumaus tehdään sementtihiekalla. Saumojen leveys on 10 mm. Vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista noppakiveä (Viitasaaren pink). Kaikille noppakivettäville alueille tehdään yksi kivirivi ehjistä noppakivistä kivettävien alueiden ympärille. Samoin kaivojen ja valaisimien ympärille tehdään yksi kivirivi ehjistä kivistä. NUPUKIVET Ajoradoilla kivenä käytetään 140x140x220 mm kokoisia kiviä, joiden pinta on lohkottu. Kivet ladotaan tiililadontana kadun poikkisuuntaan. Jalankulun ja pyöräilyn alueilla käytetään pinnaltaan poltettuja ja sivuiltaan lohkottuja kiviä. Pysäköintipaikat toteutetaan pinnaltaan lohkotusta kivestä. Nupukiveykset ovat väriltään punaista kiveä (Mäntsälän punainen). Poikkeuksena vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista kiveä (Viitasaaren pink) ja torilla myyntipaikkoja osoittavassa ruudutuksessa väriltään harmaata (Kurun harmaa) kiveä. Pysäköintipaikat reunustetaan harmaalla nupukivirivillä (Kurun harmaa). TERÄSREUNUS Vanhan torin alue rajataan maahan upotetulla RSTteräsreunuksella. OPASLAATAT Isokatu Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella on samassa tasossa muun toripinnan kanssa. Tällä osuudella Isokatu erotetaan jalkakäytävästä kahden nupukiviraidan ja graniittisen opaslaatan avulla. Opaslaattaa käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa varoittamassa ajoradasta. Suojateiden kohdilla voidaan käyttää varoittavia laattoja, joissa on metallinastat, varoittamassa ylityspaikoista.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 KASVILLISUUS KATUPUUT JA KESÄKUKA-ASTIAT Raatihuoneenkadun varrelle istutetaan yksittäispuita lajina lehmus. Puiden suojauksessa käytettäviä varusteita ovat: rungonsuoja, maaritilä (1500x1500), tukikehikko, perustus, asennushelat ja kiinnikkeet. Kaikille katupuille asennetaan lisäksi ilmastusritilät. Torilla ja muulla kävelypainotteisen keskustan alueella käytetään sopivin paikoin siirrettäviä kesäkukka-astioita. Astioihin istutetaan kevätkaudella erilaisia sipulikukkia sekä kesä- ja syyskaudella kesäkukkia tai perennoita. PENKIT JA ROSKA-ASTIAT Torin ympäristöön asennetaan kiinteitä penkkejä, jotka ovat kestäviä ja helposti huollettavia. Penkit on sijoiteltu torialueen reunoille eri ilmansuuntiin. Selkänojattomat penkit mahdollistuvat istumisen eri ilmansuuntiin. Selkänojattomien penkkien lisäksi suunnittelualueelle on suositeltavaa sijoittaa myös selkäja käsinojallisia penkkejä erilaisia käyttäjäryhmiä palvelemaan. Penkkimalliksi soveltuu esimerkiksi Metalcon Libre, joka on hyvin muunneltavissa oleva malli. Torin kiinteisiin rakenteisiin, esimerkiksi penkkeihin, voidaan integroida valaisimia. Roska-astioina käytetään klassista astiamallia, esimerkiksi Lappsetin, CT30, 60, 100 litraisia roska-astioita. PYÖRÄTELINEET Laaja pyöräpaikoitusalue järjestetään Runeberginkadulle, kirjaston kulmalle. Pyörätelineeksi valitaan pyörän runkolukituksen mahdollistava telinemalli, esimerkiksi Elpacin kaariteline, Benkertbänken C500 pyöräteline tai Cykloksen Delta teline. INFORMAATIOTAULUT Torin laidalle asennetaan yksi informaatiotaulu, jonka tulee olla säätä ja vuodenaikoja kestävä. KESÄTERASSIEN RAJAAMINEN KATUTILASSA Liikkeidenharjoittajat voivat rajata kesäterassejaan suurin ruukuin tai siirrettävin köysiaidoin. MUUT VARUSTEET Talvisin torialuetta voidaan elävöittää elävällä tulella soihduin erikoistapahtumien yhteydessä. MUISTUTUKSET: Loppi

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun yksisuuntaistaminen? Perusteluna on yksinkertaisesti toripaikoitukselle suunnitellut ajorampit. Liikennesimulointeja on tehty asemakaavan yhteydessä (WSP). Miksei Isokatu kokonaan kävelykaduksi? Huoltoliikenne Perämiehenkadun kautta on vaihtoehto, mutta saavutettavuus vaatii ajettavan kadun pohjoisen suuntaan. Alholminkatu saa olla ennallaan? Suuria muutoksia ei suunniteltukaan, mutta samaa tyyliä ja logiikkaa pitää soveltaa kaikilla kaduilla. Tilapäinen ramppi vai pysyvä? Viimeisin tieto rakentajalta on, että rampista Kauppiaankadulla tulee pysyvä, vaikka uusi ramppi rakennetaan Raatihuoneen viereen. Kanavan ylittävä silta on ajateltu ottaa käyttöön. Uusi rumpu pitää asentaa. Torin tekniikkakaivot? Määrästä on keskusteltu niin, että rakennettaisiin enemmän. Länsipuolelle tulisi ehkä 8, riippuen mahdollisen toripaviljongin rakentamisesta. Vesijohto olisi mahdollista rakentaa, mutta kaivosta täällä tulisi matalampi kuin vakiokaivo niin, että molempien yhdistäminen voi olla hankalaa. Kytkemistä jätevesiviemäriin ei voida ajatella kaikissa paikoissa. Paikoitellen on hyvä varata enemmän sähkötehoa. Kasvillisuus? Museoviraston ja myös meidän mielestä ei keskelle toria. Syvyys, joka meillä on pysäköinnin yläpuolella ei riitä juurille. Istutettava puu tulisi istutuslaatikkoon n. 3m x 3m suunnilleen puoli metriä pinnan yläpuolelle. Pysäköintipaikkoja Raatihuoneenkadulle? Lyhytaikaiseen pysäköintiin, invapaikoiksi tai taksille pitää jäädä muutamia paikkoja. Katu ilman korkeuseroja viestittää liikenneympäristöstä, että se on tilaa, joka pitää jakaa kevyen liikenteen kanssa. Boström Pysäköinti ja tavaraliikenne? Shared space tilassa on tilaa kaikille, myös tavaraliikenteelle, mutta pysäköintipaikat tulee merkitä. Liikennemerkeillä voidaan sallia tai kieltää pysäköintiä. Eri vuodenaikoina sitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa tarpeen mukaan. Pysäköintipaikkojen poistuminen? Paikkojen määrä ei vähene, mutta tarve rakentaa lisää torin alle on edelleen olemassa. Maria Malmihan on tilapäinen ratkaisu. Suurin muutos, joka tarvitaan ajattelussa, on se, että jätetään lähimmät pysäköintipaikat juuri keskustan asiakaspysäköinnille. Tyhjä tori? Liikenne kulkee ja tori voidaan sisustaa huonekaluilla ja kasveilla, joulutoriksi tai siellä ovat nuoret ajoneuvoineen.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Siellä voi olla elämää ja siellä voidaan kokoontua. Silloin kun torikauppaa ei ole, niin mikään ei estä muuta käyttöä. Kioski takaisin? Siitä voidaan keskustella, sama tai uusi ja kummalla puolella. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa uudet sähkö-, vesi-, ja jätevesiliittymät. Kun itätoria kaivetaan, niin vanha tekniikka häviää. Citygruppen Lisää lyhytaikaista pysäköintiä? Se riitelee kävelykeskustan ajatuksen kanssa, mutta pitää paikkansa, että lyhyillä asioilla ei haluta kulkea pitkiä matkoja. On myös ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua ajaa pysäköintilaitokseen. Ne pysäköintipaikat, joita voidaan suunnitella, voisivat olla puolen tunnin paikkoja tai maksullisia niin, että ne sopivat hieman pitempään pysäköintiin. Pinnalla pitää olla myös riittävästi invapaikkoja. Pysäköinti Isokadun länsipuolella? Yhdellä katuosalla on vähän tai ei lainkaan ovia kadulle. Siellä ei siis myöskään tarvita tilaa myyntipaikoille tai terasseille, joten pysäköintiruutuja voitaisiin järjestää. Pysäköinti Isokadun itäpuolella? Siellä voidaan ajatella leveämpi jalkakäytävä tarpeelliseksi ja siten jää vähemmän parkkipaikkoja. Vinopaikoitus Forumin ja K-marketin kohdalla? Tämä oli suunnittelualueen ulkopuolella eikä pysäköintipaikkojen vähentämiseen ole tarvetta. Piirustukseen oli luonnosteltu vain muutama paikka. Liikenne torin poikki tulee sallia! Kyllä, se on edelleen sisäänajona ja ajomahdollisuus säilytetään. Vain korkeat reunakivet poistuvat. Saavutettavuus ja huoltoliikenne? Huoltoliikenne sallitaan myös. Siitä voidaan huolehtia niin, että koko matkaa ei täytetä terasseilla. Voimassa olevassa asemakaavassa on joitakin rajoituksia koskien Isonkadun huoltoliikennettä. Polkupyörien pysäköinti Runeberginkadulla? Runeberginkatu on myös polkupyöräreitti. Torin kunnallistekniikka? Ruokamyynti eli tori ja kävelykatu elintarvikehuoneistona aiheutti tori WC:n rakentamisen. Ajatus oli, että se on tilapäinen ratkaisu. Jos sähkö ja vesi halutaan samaan kaivoon, niin kesävesijohto voidaan rakentaa, mutta viemärin kanssa voi tulla ongelmia. Sen takia WC, pesutila ja pukeutumistila tulee olla erillisessä rakennuksessa kuten Raatihuone tai toripaviljonki.

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Tapahtumat? Sähkö ja äänitekniikka on suunniteltu tulevaksi ainakin torin itäpuolelle. Se vaatii ylimääräistä sähkötehoa niin kuin tietyt katukeittiötkin (tyliin Ranskalainen ruokatori) ovat jo osoittaneet. Näitä pisteitä tarvitaan myös Isollekadulle. Ulkonäyttämön paikka voidaan hyvinkin suunnitella ja se voi olla kivetyllä pinnalla pitempiä tai lyhyitä aikoja. Eri kysymys on se, kuka näyttämön omistaa. Koko suunnittelun tarkoituksena on ollut mahdollistaa kaiken tyylisten tapahtumien järjestäminen. Tori voidaan sisustaa tarpeen mukaan sellaisella, mitä kulloinkin tarvitaan. Ainut rajoitus on, että sen käy nosturilla nostaa. Jäätelökioski torille? Siitä voidaan keskustella, ja myös, kummalle puolelle. Kioski tarvitsee uudet sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Raatihuoneen puoleisella torilla kioski on ollut tilapäisenä rakennuksena. YLEISÖLTÄ TULLUT PALAUTE WWW-lomakkeen kautta olemme saaneet runsaasti palautetta. Yleinen vaikutelma on, että asukkaat haluavat muutosta keskustaan. Osa palautteesta oli sitä mieltä, että esitelty suunnitelma oli hyvä ja että valaistussuunnitelma oli hyvin tehty. Muut olivat eri mieltä, mutta tyytyväisiä siitä, että jotakin tapahtuu. Muutamia usein esiintyviä aiheita: - suurimmassa osassa palautteita haluttiin enemmän vihreyttä esiteltyyn suunnitelmaan, erityisesti torin reunoilla ja Isonkadun varrelle - lyhytaikaisia p-paikkoja Isollekadulle (15-30 min), näistä hyötyä liikeelämälle - yrittäjät huolissaan, että autoliikennettä liikkeisiin ei edistetä - esteettömyys keskustassa tärkeä kaikille, myös näkövammaisille, vanhemmalle väestölle - lisää puistomaista suunnittelua - ei pysäköintiä torille - Isokatu kaksisuuntainen, mutta kapeampi ajorata (4,5-5,0 m) - vihersuunnitelma koko alueelle - kävelykadun itäinen pää pitää antaa autoliikenteelle ja pysäköinnille - peräänkuulutetaan vihreää, viihtyisää toria oikeassa suhteessa pieneen kaupunkiin - korotettu kiinteä esiintymislava, jäätelökioski, taideteos ja paviljonki, suihkukaivo - ei rumia myyntivaunuja torille - sekä kiinteitä että siirrettäviä penkkejä sekä selkänojilla että ilman, valaistuja (LED) - lisää pysäköintitaskuja maantasossa - kaikki liikenne pois keskustasta, sallittava ainoastaan huoltoliikenne - istutuksia astioihin, pensaita ja perennoita - älkää unohtako lapsia ja nuorisoa, paikka, jossa voi seurustella muiden perheiden ja kulttuurien kanssa, leikkivälineitä, leikkipaikka - tulee olla hyvä meidän torimyyjillemme - suurenmoinen ehdotus, joka esiteltiin campus Allegrossa - roska-astiat pitää olla siististi suunniteltuja

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 - tehkää tori kokoontumispaikaksi, ei jäykkää ja autiota toria - torin laidoilla ja torin läpi ei autoliikennettä - torin uusi ulkonäkö hyvä - rajoittakaa yöaikaista liikennettä - missä meidän hienot lipputankomme - ottakaa huomioon nuorison ja vanhempien tarve kokoontua - tehkää kävelykaduksi väli Raatihuoneenkadusta Perämiehenkadulle - valmistelkaa sähköliittymät ja vesiliittymät suunnittelussa - hyödyntäkää kaukolämpöä se helpottaa ja säästää kunnossapitoa Tärkeä palaute on tullut näkövammaisilta (Norra Österbottens svenska synskadade). On syytä katsoa suunnitelmat myös heidän silmillään. On yksityiskohtia, jotka pitää tarkistaa. Nyt esitellyt suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia ainoastaan torin alueella. Tärkeintä nyt on ajatus, periaatteet ja jotkin mitat. Sitä, mikä liittyy sisustamiseen ei ole sidottu. Riippuen siitä, kuinka laajoja muutoksia tekninen lautakunta haluaa tehdä, voidaan yksityiskohtia ja pienehköjä muutoksia tehdä vasta rakennuspiirustuksiin, piirustukset voidaan nyt korjata katusuunnitelmaksi (uusi liite) tai muutokset asetetaan nähtäville. Kustannuksista on saatu uusi arvio. Aikataulun mukaan rakentaja haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä 2016. Jotta voidaan välttää tarpeettomat kustannukset ja työn niin se tarkoittaa, että me tarvitsisimme vielä tänä vuonna 1.400.000 sille alueelle, joka nyt on kaivettu. Torin toinen puoli ja se, mikä koskee toripysäköinnin vaihetta 2 tulee maksamaan suunnilleen saman verran. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat muutoksin uusien liitteiden mukaisesti. Vähäisiä yksityiskohtia voidaan tarkistaa rakennuspiirustuksiin. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa 1.400.000 vuodelle 2016 ja myöhemmin 1.400.000 torin vaiheeseen 2. Määräraha käytettäisiin torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi, niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta ehdottaa laadun parantamista torin pinnoille. Kunnallisteknisen osaston tulee toimittaa yksityiskohtaisempi kustannuslaskelma kaupunginhallituksen kokoukseen. Katusuunnitelma käsitellään teknisessä lautakunnassa kahden viikon kuluttua. Päätös

116, KH 2016-04-18 16:00 TV: 301/2016 Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti vt teknisen johtajan esityksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kh 18.4.2016 116 Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 116 A Poikkileikkauksia: Liite 116 B Yksityiskohtia: Liite 116 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 116 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 116 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 116 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 116 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 116 H Muistutus; Maj Boström: Liite 116 I Muistutus; Pietarsaaren Cityryhmä r.y.: Liite 116 J Tarkempi valmistelu ja ehdotus annetaan kokouksessa.

116, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 116 A, kh 18.4.2016 STST KH 18.4.2016 TN TL 12.4.2016 116 A 59 A

116, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 116 B, kh 18.4.2016.. CITROEN.. CITROEN.. CITROEN TYYPPIPOIKKILEIKKAUS KAUPPIAANKATU Katualueen raja Katualueen raja Puisto Jalankulku 3,50 Ajokaista Ajokaista Jalankulku 3,50 3,50 3,80 TYYPPIPOIKKILEIKKAUS RAATIHUONEENKATU Katualueen raja Katualueen raja Puisto Jalankulku 3,50 Ajokaista Pysäköinti 3,50 2,50 Jalankulku 6,40 Rakennuskohde PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN TORI JA KÄVELYKESKUSTA Piirustuksen sisältö Mittakaavat DETALJIPIIRUSTUS 1:100 SADEVESIKOURUN PERUSTAMINEN PIETARSAARI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 12 13, PL 186, 65380 65101 Vaasa Puh. 0104090 www.fcg.fi Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero TKA P28537 203 Tiedosto P28537_Keskustan_kuivatus.dwg Muutos Päiväys Pääsuunn. Hyv. 9.3.2016 C. Lundqvist, ins. Suunn./Piirt. C. Lundqvist, ins. Tarkastaja Yhteyshenkilö A S

reunatuki, tasoero 4cm V220, väri: punainen lohkopintainen nupukivi väri: punainen 220x140x140 nupukivi poltettu pinta väri: punainen 220x140x140 pysäköintiruudut: nupukivi, lohkottu, väri: punainen/ reunassa 1 harmaa kivirivi 220x140x140 nupukivi poltettu pinta väri: punainen 220x140x140 puun ilmastusputki ja -ritilä nupukivi, poltettu pinta tiililadonta, väri: punainen 220x140x140 vanhan torin rajaus: maahan upotettu rst-teräsreunus DETALJI 1: Isokadun ajorata nupukivi lohkottu pinta väri: punainen 220x140x140 DETALJI 2: Raatihuoneenkatu lohkopintainen noppakivi kaariladonta, väri: punainen 90x90x90 puun runkosuoja, kannatinkehikko ja maaritilä DETALJI 3: Raatihuoneen edusta reunatuki, upotettu väri: punainen kenttäkiveys lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä, väri: harmaa 220x140x140 vanhan torin alue: lohkopintainen noppakivi, kaariladonta väri: vaalea punainen 90x90x90 lohkopintainen noppakivi kaariladonta, väri: punainen 90x90x90 vanhan torin alue: nupukivi, poltettu pinta, tiililadonta, väri: vaalea punainen 220x140x140 nupukivi, poltettu pinta tiililadonta, väri: punainen 220x140x140 DETALJI 4: Vanhan torin rajaaminen lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä väri: harmaa 220x140x140 nupukivi poltettu pinta tiililadonta väri: punainen 220x140x140 lohkopintainen noppakivi kaariladonta väri: punainen 90x90x90 ohjaava laatta 285x595x80 väri: valkoinen (harmaaseen taittuva) DETALJI 5: Isokadun ajoradan ja jalkakäytävien erottelu toriosuudella Isokatu lohkopintainen nupukivi väri: punainen 220x140x140 lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä väri: harmaa 220x140x140 Pietarsaaren kaupunki PIETARSAAREN KESKUSTAN ARKKITEHTISUUNNITTELU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy DETALJIT 1:50 Suunnittelija Hyväksyjä M. Antere A. Sippola 14.3.2016

116, KH 2016-04-18 16:00 / :s bilaga: Liite 116 D, kh 18.4.2016 JAKOBSTAD GATA Katu. 7, 12, 15 PIETARSAARI pp/h C-1 sr-1 Yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa tiloja julkisia palveluja ja niitä täydentäviä toimintoja varten. Rakennukseen tai tontille suunnitelluista rakennustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 2, 4, 11...15 STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS- KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa-alueen raja. sr-2 5 KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 6 STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 4 7 ISOKATU +6.9 UNGEFÄRLIGT HÖJDLÄGE FÖR TORGET I ANGIVEN PUNKT Toripinnan likimääräinen korkeus merkinnän kohdalla 6800 BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. I BYGGNADSRÄTTEN ÄR DEN SKYDDADE BYGGNADENS VÅNINGSYTA INKLUDERAD. sm 8 DEL AV OMRÅDE, DÄR DET MÖJLIGEN ÅTERFINNS FORNLÄMNINGAR SOM SKYDDAS AV FORNMINNESLAGEN. PÅ OMRÅDET ÄR DET ENLIGT FORNMINNESLAGEN FÖRBJUDET ATT GRÄVA, TÄCKA ÄNDRA, SKADLIGGÖRA, BORTFÖRA ELLER UTFÖRA MOTSVARANDE INGREPP. PLANERING SOM BERÖR OMRÅDET KRÄVER MUSEIMYNDIGHETENS UTLÅTANDE. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusoikeuteen sisältyy suojellun rakennuksen kerrosala. +25.0 HÖGSTA HÖJDLÄGE FÖR BYGGNADS VATTENTAK. Rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema. +21.5 HÖGSTA HÖJDLÄGE FÖR SKÄRNINGSPUNKTEN MELLAN FASAD OCH VATTENTAK. OVANFÖR TAKLISTEN FÅR VATTENTAKET MOT GATA STIGA I HÖGST 34 VINKEL, MOT GÅRD I HÖGST 45 VINKEL. UTANFÖR DENNA LINJE FÅR INGA BYGGNADSDELAR ELLER KONSTRUKTIONER FINNAS. UNDANTAGET ÄR TERASSGÅRDARNA I TREDJE VÅNINGEN MOT KANALESPLANADEN SOM OCKSÅ I GATULIVET FÅR FÖRSES MED TRANSPARENTA RÄCKEN OCH PERGOLOR ÖVER NÄMNDA HÖJD. PÅ TOMT 13 SKALL BYGGNADSYTAN NÄRMAST TORGET FÖRSES MED SLUTTADE TAK SOM TAR UPP DE SKYDDADE BYGGNADERNAS TAKLANDSKAP. Alueen osa, jolla mahdollisesti sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviranomaisen lausunto. 12 TRÄD SOM SKALL SKYDDAS ELLER ERSÄTTAS MED EN GENETISKT LIKVÄRDIG INDIVID. Puu joka on suojeltava tai korvattava geneettisesti samanarvoisella yksilöllä. ip Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Räystään yläpuolella vesikatto saa nousta enintään 34 kulmassa katua vastaan ja enintään 45 kulmassa pihaa vastaan. Tämän linjan ulkopuolella ei saa olla mitään rakennusosaa tai rakennetta. Poikkeuksena ovat Kanavapuistikon puoleiset kolmannen kerroksen terassipihat, joille myös julkisivun pintaan mainitun koron yläpuolellekin saa rakentaa pergoloita ja läpinäkyviä kaiteita. Tontin 13 torin puoleisen rakennusalan katon tulee olla lapekatto myötäillen torin suojeltujen rakennusten kattomaisemaa. DEL AV KVARTERSOMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. OMRÅDET BÖR HÅLLAS I PARKARTAT SKICK MED BEAKTANDE AV RÅDHUSETS HISTORISKA OCH ARKITEKTONISKA KARAKTÄR. PÅ OMRÅDET FÅR ANLÄGGAS FÖR FASTIGHETENS ANVÄNDNING NÖDVÄNDIGA KÖRFÖRBINDELSER OCH LÄTTA KONSTRUKTIONER. Istutettava korttelialueen osa. Alue on pidettävä puistomaisessa, Raatihuoneen historialliseen ja arkkitehtoniseen luonteeseen sopeutuvassa tilassa. Alueelle saa rakentaa kiinteistön käytön edellyttämiä kulkureittejä ja kevyitä rakennelmia. le DEL AV BYGGNADS TAK SOM BÖR PLANTERAS OCH IORDNINGSTÄLLAS FÖR LEK OCH UTEVISTELSE FÖR FASTIGHETENS BOSTÄDER, MINST 1 M2 PER 10 M2 BOSTADSVÅNINGSYTA. DEL AV TORGOMRÅDE DÄR PAVILJONGER OCH KIOSKER FÅR UPPFÖRAS. PÅ BYGGNADSYTAN FÅR PLACERAS AFFÄRS- OCH BETJÄNINGSUTRYMMEN SAMT DEN UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGENS IN- OCH UTGÅNGAR OCH TEKNISKA ANLÄGGNINGAR. BYGGNADENS ELLER BYGGNADERNAS SAMMANLAGDA STÖRSTA BYGGNADSAREA ÄR 400 M2 OCH STÖRSTA SAMMANLAGDA VÅNINGSYTA 600 M2. Rakennuksen katon osa joka on istutettava ja osoitettava leikki- ja oleskelualueeksi kiinteistön asuntojen käyttöön vähintään 1m2 10 m2 asuinkerrosalaa kohti. Torialueen osa, jolle saa sijoittaa paviljonkeja ja kioskeja. Rakennusalalle saa sijoittaa liike- ja palvelutiloja sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen sisään- ja uloskäyntejä ja teknisiä laitteita. Rakennuksen tai rakennusten yhteenlaskettu pohja-ala saa olla enintään 400 m2 ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 600 m2. 12, 14 ma-lpy II js-1 DEL AV FASAD SOM BÖR UTFORMAS SÅ, ATT DEN SKYDDADE BYGGNADEN FRAMFÖR GES EN VÄRDIG INRAMNING. 1 2 3K1 11 VÅNINGSANTAL I kvarter 1:4 får utrymmen som inräknas i våningsytan placeras i tre våningar räknat från torgets höjdläge (ca + 7 m), i en till Kanalesplanaden/Otto Malmsgatan anslutande våning därunder (ca + 3 m), i en vindsvåning (ca + 18 m) samt i källarvåningar. Mot Otto Malmsgatan får man dock bygga en våning mera, varvid vindsvåningens höjdläge är ca + 21 m. Vindsvåningarna får byggas i full höjd mot gården. Som källarvåning räknas våningar under Kanalesplanadens nivå. I sr-märkt byggnad får befintliga utrymmen i källare inredas och utnyttjas i enlighet med tomtens användningsändamål utöver tomtens fastställda byggrätt. ÖPPEN PLATS/TORG TORGOMRÅDET SKA FÖRBLI ETT TILL SIN KARAKTÄR ENHETLIGT, ÖPPET RUM, AVGRÄNSAT AV DE OMGIVANDE KVARTERENS FASADER. ÖVER TORGET FÅR KÖRLEDER ORDNAS. PARKERINGSANLÄGGNINGEN UNDER TORGET FÅR INTE PÅTVINGA FÖRÄNDRINGAR I TORGETS TOPOGRAFI VILKEN SKALL ÅTERSTÄLLAS EFTER BYGGANDET AV PARKERINGSANLÄGGNINGEN. TORGET UTGÖR RKY-OMRÅDE OCH ÅTGÄRDER PÅ OMRÅDET FÖRUTSÄTTER ATT MUSEIMYNDIGHETEN HÖRS. 3 6 90 1110 4 3K15 12 12 7 5 08 6.907 6 22 III 15 IV 3K 1 II 4 86 IV 9 4 49 11 8 2 24 6 3 14 IV 1584 5 13 3 CENTRUM 3 KESKUSTA 10 4 V 1113 3K12 V 2 10653 14 3K18 3 30 PUISTIKKO LESPLANADEN KANAVA KANA 3K9 rp3 2K16 545 1111 sr-1 LPY I I +18.5 +15.5 ma- +5.0 1G1 PATORI SALUTORGET KAUP +5.6 3 11 3 5 56 2G1 1K8 Y -LP ma Y-1/s 6 38 ip II 4.237 +6.9 sm VII II 3 2 5 52 10981 III III 1 CENTRUM 1 KESKUSTA 2 CENTRUM 2 KESKUSTA PYSÄKÖINTILAITOKSEN MAANPÄÄLLISET RAKENTEET TORI- JA KATUALUEELLA Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista.näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. 12 9 2 60 2K4 1081 10813 1098 16 27 UNDERJORDISKA ANSLUTNINGAR TILL FASTIGHETER Under all gatumark på planområdet får anläggas anslutningar till parkeringsanläggningen under torget. MAANALAISET LIITTYMÄT KIINTEISTÖIHIN Katualueen alapuolelle saa koko kaava-alueella rakentaa liittymiä torin alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. MILLA KALLIOINEN t.f. stadssekreterare / vt. kaupunginsihteeri MIKAEL JAKOBSSON stadsdirektör / kaupunginjohtaja GODKÄND AV STADSFULLMÄKTIGE I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 16.06.2014 43 JAKOBSTAD PIETARSAARI NIKLAS TALLING stadssekreterare / kaupunginsihteeri BASKARTAN UPPFYLLER BESTÄMMELSERNA I FÖRORDNINGEN NR 1284/99 POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ ASETUKSEN N:O 1284/99 VAATIMUKSET 27.03.2014 ANDERS BLOMQVIST stadsgeodet / kaupungingeodeetti JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR: STADSDEL 1 CENTRUM KVARTERER 3(DEL) OCH 4 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN, STADSDEL 2 CENTRUM KVARTER 3 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN OCH STADSDEL 3 CENTRUM GATUOMRÅDEN. GENOM DETALJPLANEÄNDRINGEN BILDAS: STADSDEL 1 CENTRUM KVARTER 4 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN, STADSDEL 2 CENTRUM KVARTER 3 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN OCH STADSDEL 3 CENTRUM GATUOMRÅDEN. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KAUP.OSAN 1 KESKUSTAN KORTTELEITA 3(OSA) JA 4 SEKÄ TORI- JA KATUALUEITA, KAUP.OSAN 2 KESKUSTAN KORTTELIA 3 SEKÄ TORI- JA KATUALUETTA JA KAUP.OSAN 3 KESKUSTAN KATUALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KAUP.OSAN 1 KESKUSTAN KORTTELI 4 SEKÄ TORI- JA KATUALUEITA, KAUP.OSAN 2 KESKUSTAN KORTTELIA 3 SEKÄ TORI- JA KATUALUETTA JA KAUP.OSAN 3 KESKUSTAN KATUALUETTA. SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ 1:1000 J.KARJALAINEN PLANARKITEKT / KAAVAN LAATIJA PLANERARE / SUUNNITTELIJA STAFFAN LODENIUS JOHANNES V MARTENS 22.05.2014 och/ja 25.08.2014 JUSTERAD / TARKISTETTU 28.03.2014 JAKOBSTAD PIETARSAARI 6 3 43 2K 6 2 PIETARSAARI 4 2K10 22 2P2 3 48 10971 1 VIII sm +5.5 sm 6 87 PIAANKATU II KÖPMANSGATAN KAUP ma-lpy 2.712 21 1 2K5 sm 1 sr-2 3 NKATU RUNEBERGSGATAN RUNEBERGI C-1 PARKERINGSANLÄGGNINGENS KONSTRUKTIONER OVAN MARK PÅ TORG- OCH GATUOMRÅDE På torgets c-1 område får inom ramen för områdets byggrätt anläggas utrymingsvägar från parkeringsanlägggningen, trapp- och hissförbindelser till densamma, rökevakuerings-, ventilationsschakt och dylikt, vilka samtliga skall integreras i de torgpaviljonger/-kiosker som där får byggas. På torgets östra halva kan man placera en utgång, som får ha en våningsyta på högst 20 kvadratmeter, och som skall utformas huvudsakligen i glas och metall.de synliga konstruktionerna samt behandlingen av markytan bör göras med beaktande av områdets kulturhistoriska värden. Beträffande planer och åtgärder inom RKY-område bör museimyndigheten beredas möjlighet att ge utlåtande. 10 may 2K10 +6.4 sm sm +3.7 105 11 6 34 IHUONEENKATU RÅDHUSGATAN RAAT II +4,0 ma-lpy III 15 3 06 sm 2K1 4 80 JAKOBSTAD PIETARSAARI BESTÄMMELSER ANGÅENDE DEN UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGEN OCH DÄRTILL ANGRÄNSANDE GATUOMRÅDEN: MAANALAISTA PYSÄKÖINTILAITOSTA JA SIIHEN RAJOITTUVIA KATUALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 2 63 4.791 25.08.2014 276 45 1066 1096 546 1581 624 III sm sm sm +15.5 sm 547 1K6 19 VANHAT POISTUVAT KAAVAMERKINNÄT 1:2000 GAMLA PLANBETECKNINGAR SOM AVLÄGSNAS 548 1:2000 24 2 52 A 3.205 +15.5 js-1 +21.5 +21.5 +21.5 sm 3 4 12 GODKÄND AV STADSSTYRELSEN I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti 4 +21.5 7 +22.0 +21.5 BYGGLOV Största delen av planområdet ligger på RKY-område. Museiverkets utlåtande om bygglov och eventuellt undantagstillstånd ska inbegäras gällande torget, rådhuskvarteret samt tomt 13 i kvarter 4. Gällande tomt 12 inbegärs utlåtande av landskapsmuseet eller dess företrädare. RAKENNUSLUPA Kaava-alue sijaitsee pääosin RKY-alueella. Rakennusluvasta ja mahdollisesta poikkeamisluvasta on pyydettävä Museoviraston lausunto torin, raatihuoneen korttelin sekä korttelin 4 tontin 13 osalta. Korttelin 4 tontin 12 osalta lausunto pyydetään maakuntamuseolta taikka tämän edustajalta. js-1 sm III 13 4 2K5 6800 +18.5 +21.5 4 2 2K10 +12.5 +21.5 sm 1K9 +21.5 7 25 C-1 le-1 js-1 +18.5 sm 1 +22.0 2 31 +21.5 1K2 12 4 +22.0 +21.5 6800 1099b 2 27 +21.5 +21.5 sm sm +25.0 le-1 sm III O MALMINKATU OTTO MALMSGATAN OTT 2 VII +18.5 sm +21.5 sr/ur 1 8 sm 1K8 2 21 +12.5 +21.5 BESTÄMMELSE ANGÅENDE HANTERING AV DAGVATTEN På kvartersområdet bör byggas en anordning som fördröjer regn- och smältvattnen, innan dessa leds till det kommunala dagvattenavloppet. Anordningens kapacitet bör vara minst 1,5 kubikmeter per 100 kvadratmeter lodrät projicerad vattentät tak- eller gårdsyta. I denna yta räknas inte planterade områden eller planterade terrasser, vilkas jordlager är minst 20 cm tjock. Anordningen kan placeras utanför kvartersområdet om staden ger sitt samtycke. 3.670 +18.5 +18.5 FORNLÄMNINGAR / ARKEOLOGISKA UTGRÄVNINGAR Innan man börjar bygga på kvartersområde eller del av gatu- eller torgområden, där underjordiskt byggande är tillåtet, bör man i god tid meddela Museiverket om byggnadsplanerna samt genomföra de arkeologiska utgrävningar som Museiverket anser nödvändiga. Om det därtill under arbetets gång anträffas fasta fornlämningar, skall man omedelbart avbryta arbetet till den del det rör fornlämningen och ofördröjligen bringa saken till museiverkets kännedom för nödiga åtgärder. 3 68 4 06 pp/h Sp 376 2014 rp1 3K9 1 97 TILLHANDAHÅLLANDE AV KÖR- OCH GÅNGFÖRBINDELSE FRÅN DEN UNDERJORDISKA PARKERINGEN UNDER TORGET GENOM TOMT 13 TILL TOMT 12 Tomt 13 bör vid nybygge av källare anlägga en kör- och gångförbindelse från tomtens anslutning till parkeringsanläggningen under torget fram till tomtens gräns mot tomt 12 i den ungefärliga nivån +0. Tomt 12 bör beredas fritt tillträde att nyttja körförbindelsen. Förbindelsen bör anordnas i enlighet med gällande rekommendationer för offentliga parkeringsanläggningar. Förbindelsen skall därtill ha en fri körhöjd om 2,2 meter. HULEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVA MÄÄRÄYS Korttelialueelle tulee rakentaa laitos joka viivyttää sade- ja sulamisvesiä ennen niiden johtamista kunnalliseen sadevesiviemäriin. Laitoksen kapasiteetin tulee olla vähintään 1,5 kuutiometriä vesitiiviin katto- tai piha-alan pystysuoraan projisoitua 100 neliömetriä kohti. Tähän alaan ei lasketa istutettuja alueita eikä istutettuja terasseja, joiden maakerros on vähintään 20 cm paksu. Laitos voidaan kaupungin suostuessa sijoittaa korttelialueen ulkopuolelle. 2 28 V PASSAGER GENOM KVARTERET 1:4: På tomt 13 i kvarter 4 bör genom kvarteret och dess butiker anläggas en under butikstider för allmänheten öppen passage som leder från Kanalesplanaden till Rådhusgatan. Vid Kanalesplanaden skall passagen mynna ut i trakten av kvarterets mitt. Affärsutrymmen på tomt 12 bör beredas möjlighet att ansluta till passagen. Passagens fria bredd skall vara minst 3,6 meter. 2 8 3K7 25 TRAFIKANSLUTNINGAR Varuintag, lastningsportar, servicegårdar, inkörsportar m.m. bör placeras och utformas så, att de stör gatubilden och trafiken så lite som möjligt. Dessa funktioner får inte riktas mot Kanalesplanaden eller mot Storgatan. 3 4 2 1697 III 2 3K14 20 4 4 1 2 26 2 IV 3K4 3K1 7 21 67 1 40 STORGATAN ISOKATU VII ANPASSNING TILL STADSBILDEN OCH FASADUTFORMNING I KVARTER 4: Nybyggnaderna bör anpassas till den kringliggande värdefulla stadsbilden beträffande placering och höjd samt fasadernas artikulering, material och färg. Frånsett affärsvåningarna bör byggnadernas gatufasader i huvudsak utgöras av rappade ytor. Affärsvåningarnas fasader utformas huvudsakligen som skyltfönsterfasader. Utformningen av skyltfönsterfasader och dessas proportioner bör vara välavvägda mot fasader i samma gaturum. Slutna ytor görs i durabla material som åldras med värdighet. Balkonger i fasaderna mot Storgatan och Rådhusgatan bör integreras i en fasadhelhet som ger intryck av en enhetligt komponerad fasadyta med lugn fönsterrytm och i balans med torgmiljöns historiska byggnader. Balkonger får inte sträcka sig utöver tomtgräns mot gatan och inte heller över byggrutan inne på tomten. Den ursprungliga tomtindelningen bör beaktas så, att fasaderna på vardera sidan av tomtgräns uppfattas som skilda enheter. Trappor och ramper till byggnadernas entréer får inte förläggas på trottoar- eller gatuområde. Vid entréerna görs behövliga indragningar av fasaderna så att behövliga nivåarrangemang anordnas på tomten. Konstruktioner ovanför högsta tillåtna fasadhöjd utformas till ett fasaden underordnat enhetligt taklandskap i mörkgrå färg. Takvåningen kan innehålla bostäder och takterrasser inom ramen för givna höjdbegränsningar. Över högsta tillåtna takhöjd får inte anläggas maskinrum eller placeras kylanläggningar eller maskinerier. Förbudet gäller inte behövliga från- och tilluftspipor. MUINAISMUISTOT / ARKEOLOGISET KAIVAUKSET Ennen rakentamista korttelialueelle tai katu- ja torialueiden osalle, jolla maanalainen rakentaminen on sallittua, tulee hyvissä ajoin tiedottaa Museovirastolle suunnitelmista, ja suorittaa ne arkeologiset tutkimukset, joita Museovirasto katsoo välttämättömiksi. Jos sen lisäksi työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, on työ muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja viipymättä saatettava asia Museoviraston tietoon tarpeellisia toimenpiteitä varten. 3K21 II RÖKLUCKOR PÅ GATUOMRÅDE Rökluckor för rökavlägsning vid brand får förläggas i trottoarytan till en sträckning av max. 1,0 meter över tomtgränsen. Luckorna får inte utgöra rörelsehinder. ÖVRIGA SPECIALBESTÄMMELSER: MUUT ERITYISMÄÄRÄYKSET: 5 550 1122 BRANDMURAR Angränsande utrymmen vid tomtgräns behöver inte åtskiljas av vägg eller brandmur. 4 99 8 68 66 BYGGANDE UTANFÖR BYGGNADSYTAN Byggnadsytans gräns kan överskridas med utsprång, burspråk eller andra delar av byggnaden. Överskridningen får vara högst 1,5 meter i djupled. Den sammanlagda längden av överskridningar får vara högst 1/3 av fasadens totala längd. AJO- JA KULKUYHTEYDEN TARJOAMINEN TORINALAISESTA PYSÄKÖINTILAITOKSESTA TONTILLE 12 TONTIN 13 KAUTTA Kellarin uudisrakentamisen yhteydessä tontin 13 velvollisuutena on rakentaa ajo- ja kulkuyhteys liittymästään torinalaiseen pysäköintilaitokseen tontin 12 rajalle saakka likimääräisessä korkeusasemassa + 0. Tontille 12 on varattava vapaa käyttöoikeus yhteyteen. Yhteys rakennetaan noudattaen voimassa olevia yleisten pysäköintilaitosten suosituksia. Vapaan ajokorkeuden tulee olla 2,2 metriä. KERROSLUKU Korttelissa 1:4 saa kerrosalaan laskettavia tiloja sijoittaa kolmeen kerrokseen laskettuna torin korkeusaseman (n. +7 m), edellisten alapuolelle yhteen Kanavapuistikkoon/Otto Malminkadulle liittyvään kerrokseen (n. +3 m), yhteen ullakkokerrokseen (n. +18 m) sekä kellarikerroksiin. Otto Malminkadun varrella saa kuitenkin rakentaa kerroksen enemmän, jolloin ullakkokerroksen korkeusasema on n. + 21 m. Ullakkokerroksen saa rakentaa täysikorkuisina pihan puolelle. Kellareiksi lasketaan Kanavapuistikon tason alle rakennetut kerrokset. Tontin rakennusoikeuden sitä rajoittamatta, sr-merkinnällä varustetun rakennuksen kellarissa olevia tiloja saa sisustaa ja käyttää tontin käyttötarkoituksen mukaisesti. 11103 116 D KULKUYHTEYDET KORTTELISSA 1:4: Korttelin 4 tontilla 13 on järjestettävä korttelin ja sen liiketilojen läpi myymälöiden aukioloaikoina yleisölle avoin kulkuväylä Kanavapuistikolta Raatihuoneenkadulle. Kanavapuistikon puolella kulkuväylän tulee sijaita korttelin keskivaiheilla. Tontin 12 liiketiloille tulee järjestää mahdollisuus liittyä ko. kulkuväylään. Kulkuväylän vapaan leveyden tulee olla vähintään 3,6 m. RAKENNUSOIKEUDEN JAKAUTUMINEN, C-KORTTELIALUEET Yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saa C-korttelissa käyttää tonttikohtaisesti: - myymälätiloja varten korkeintaan 60% kerrosalaneliömetriä, - asuntoja varten enintään 60% ja - toimisto- ja palvelutiloja varten enintään 20%. Asuntoja ei saa sijoittaa kahteen alimpaan kerrokseen (n. + 3 m ja + 7 m). Korttelin osa, jolle saa rakentaa ajoluiskan viereiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Katuaukio/tori. Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Torin alle rakennettava paikoituslaitos tulee rakentaa siten, ettei se pakota muuttamaan torin olevaa topografiaa, joka kuuluu palauttaa entiselleen laitoksen rakentamisen jälkeen. Tori on rky-aluetta ja sitä koskevat toimenpiteet edellyttävät museoviranomaisen kuulemista. 12, 14, 15 11101 10 FÖRDELNING AV BYGGRÄTTEN, C-KVARTERSOMRÅDEN Av den sammanlagda byggrätten får i C-kvarteret användas per tomt: - för affärsutrymmen högst 60 %, - för bostäder högst 60 % och - för kontor och betjäningar högst 20 %. Bostäder får inte placeras i de två lägsta våningarna (ca + 3 m och + 7 m). DEL AV KVARTER DÄR MAN FÅR BYGGA KÖRRAMP TILL DEN ANGRÄNSANDE UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGEN. DE SYNLIGA KONSTRUKTIONERNA SAMT BEHANDLINGEN AV MARKYTAN BÖR GÖRAS MED BEAKTANDE AV OMRÅDETS KULTURHISTORISKA VÄRDEN. LIIKENNELIITTYMÄT Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. SÄRSKILDA BESTÄMMELSER: ERITYISMÄÄRÄYKSET: Maanalainen yleiselle pysäköintilaitokselle varattu tila. Enintään 50 % pysäköintilaitoksen autopaikoista saadaan käyttää lähikortteleiden yksityisiä autopaikkoja varten. Roomalainen luku osoittaa maanalaisten kerrosten lukumäärän. Alueelle saa rakentaa pysäköintilaitoksen sisäänajoramppeja. 14...16 may 9 Julkisivun osa, joka on suunniteltava siten, että suojeltu rakennus saa arvoisensa kehyksen. UNDERJORDISKT UTRYMME FÖR ALLMÄN BILPARKERINGSANLÄGGNING. AV UTRYMMETS BILPLATSER FÅR HÖGST 50 % ANVISAS FÖR NÄRKVARTERENS PRIVATA BILPLATSER. ROMERSK SIFFRA ANGER ANTAL VÅNINGAR UNDER MARKPLANET. PÅ OMRÅDET FÅR ANLÄGGAS INKÖRSRAMPER TILL PARKERINGSANLÄGGNINGEN. 18.4.2016 JULKISIVUJEN JÄSENTELY JA SOPEUTUMINEN KAUPUNKIKUVAAN KORTTELISSA 4: Uudisrakennusten on sopeuduttava ympäröiviin arvokkaisiin rakennuksiin sijoituksen ja korkeuden sekä julkisivujen jäsentelyn, materiaalien ja värin osalta. Liikekerroksia lukuun ottamatta rakennusten katujulkisivujen tulee olla rapattuja pintoja. Liikekerrosten julkisivut tehdään pääosin näyteikkunajulkisivuina. Näyteikkunajulkisivujen ja niiden suhteiden tulee olla suhteutettuja oman katutilansa oleviin julkisivuihin. Umpinaiset pinnat tehdään kestävistä, kauniisti vanhenevista materiaaleista. Isonkadun ja Raatihuoneenkadun puoleisissa julkisivuissa olevat parvekkeet on integroitava julkisivukokonaisuuteen, jota antaa vaikutelman yhtenäisesti sommitellusta julkisivupinnasta jossa on rauhallinen ikkunarytmi ja on tasapainoisessa suhteessa toriympäristön historiallisten rakennusten kanssa. Parvekkeita ei saa ulottaa katualueelle eikä myöskään tontinpuoleisen rakennusalan yli. Alkuperäinen tonttijako on otettava huomioon siten, että tonttirajan eri puolella olevat julkisivut koetaan erillisinä yksikköinä. Rakennusten sisäänkäynteihin johtavia portaita tai ramppeja ei saa sijoittaa jalkakäytävälle tai katualueelle. Sisäänkäyntien kohdalla vedetään tarvittaessa julkisivut sisään siten, että mahdolliset tasojärjestelyt ratkaistaan tontin puolella. Korkeimman sallitun julkisivun yläpuolella olevat rakenteita muotoillaan julkisivulle alistettuna yhtenäisenä, tummanharmaana kattomaisemana. Ylimmän sallitun vesikaton korkeusaseman yläpuolelle ei saa rakentaa konehuoneita tai sijoittaa jäähdytyslaitteita tai -koneita. Kielto ei koske tarvittavia tulo- tai poistoilman hormeja. BYGGNADSYTA. Rakennusala. C-1 STST KH BESTÄMMELSER OCH ANVISNINGAR ANGÅENDE BYGGNADSSÄTT OCH ANPASSNING TILL STADSBILDEN: RAKENNUSTAPAA JA KAUPUNKIKUVAAN SOPEUTTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET: Rakennus joka on säilytettävä tai korvattava vanhan rakennuksen kaupunkikuvallista merkitystä huomioon ottavalla uudisrakennuksella. Kaupunkikuvan kannalta tärkeää rakennusta ei saa purkaa, ennen kuin tilalle tulevalle uudisrakennukselle on myönnetty rakennuslupa. Uudisrakennuksen tulee ottaa huomioon olemassa olevan rakennuksen rooli kaupunkikuvassa. NAMN PÅ GATA ELLER TORG. Kadun tai tien nimi. BILPLATSER För tomterna bör anläggas: - minst 1 bilplats per 70 kvadratmeter affärs- och kontorsvåningsyta, - minst 1 bilplats per 85 kvadratmeter bostadsvåningsyta, - minst 1 bilplats per 150 kvadratmeter våningsyta för offentlig service. Bilplatserna kan helt eller delvis placeras i den parkeringsanläggning under gator och torg som detaljplanen ger möjlighet att bygga. För dessa bilplatser beaktas bestämmelserna i 17. KATUALUEELLE SIJOITETTAVAT SAVUNPOISTOLUUKUT Jalkakäytävän pintaan mahdollisesti sijoitettavat savunpoistoluukut saavat ulottua enintään 1,0 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Luukut eivät saa estää liikkumista jalkakäytävällä. BYGGNAD SOM BÖR BEVARAS ELLER ERSÄTTAS MED NYBYGGNAD SOM BEAKTAR DEN GAMLA BYGGNADENS ROLL I STADSBILDEN. DEN FÖR STADSBILDEN VÄRDEFULLA BYGGNADEN FÅR INTE RIVAS FÖRRÄN BYGGLOV BEVILJATS FÖR ERSÄTTANDE NYBYGGNAD. NYBYGGNADEN BÖR BEAKTA DEN NUVARANDE BYGGNADENS ROLL I STADSBILDEN. KVARTERSNUMMER. Korttelin numero. PYSÄKÖINTILAITOKSEN AUTOPAIKKOJEN KÄYTTÖ JA JAKO Autopaikkojen kokonaismäärästä tulee vähintään puolet varata yleiseen käyttöön. Loput voidaan jakaa tontin velvoitepaikkoja kompensoivina paikkoina sellaisille tonteille, jotka sijaitsevat korkeintaan 300 metrin päässä laitoksesta. Tontin pysäköintivelvoitetta kompensoiviksi paikoiksi luovutettuja pysäköintilaitoksen paikkoja ei saa osoittaa yksinoikeuskäyttöpaikoiksi vaan laitoksen kaikkien paikkojen tulee olla yhteiskäyttöisiä. Pysäköintilaitokseen yhteiskäyttöön osoitettu tontin velvoitepaikka lasketaan vastaavan 1,5 pysäköintipaikkaa niillä tonteilla, joiden velvoitepaikkoja laitoksesta osoitetaan. PALOMUURIT Eri tonteilla sijaitsevia vierekkäisiä tiloja ei tarvitse erottaa toisistaan väliseinällä tai palomuurilla. STADSDELSNUMMER. Kaupunginosan numero. sr/ur ANVÄNDNING OCH FÖRDELNING AV BILPLATSER I PARKERINGSANLÄGGNINGEN Av det totala antalet bilplatser ska minst hälften vara avsedda för allmänt bruk. Resten kan fördelas som kompenserande pliktparkeringsplatser för tomter som ligger på högst 300 meters avstånd från anläggningen. Platser som överlåts som kompenserande platser för parkeringsplatsplikt på tomter kan likväl inte reserveras som privata platser i parkeringsanläggningen, utan alla parkeringsplatser i anläggningen skall vara i samfällt bruk. Pliktplatser som tomten anvisar i den samfällda parkeringsanläggningen tillgodogörs så att de räknas motsvara 1,5 parkeringsplatser på tomten. RAKENTAMINEN RAKENNUSALAN ULKOPUOLELLE Rakennusalan rajan saa ylittää ulokkeilla, erkkereillä tai muilla rakennuksen osilla. Ylitys saa syvyyssuunnassa olla korkeintaan 1,5 metriä. Ylitysten yhteenlaskettu pituus saa olla korkeintaan 1/3 julkisivun kokonaispituudesta. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen ulkoasua ja sisätiloja. Rakennusta ei saa purkaa. Entisöivät muutokset ovat sallittuja. Entisöinti- ja korjaustoimenpiteet on toteutettava käyttäen alkuperäisiä vastaavia rakennusmateriaaleja ja menetelmiä. Muutostöiden tulee tähdätä pilattujen tilojen palauttamiseen. Toimintojen edellyttämät uudelleen järjestelyt tulee suorittaa rakennuksen arkkitehtuuria kunnioittaen. RIKTGIVANDE TOMTGRÄNS. Ohjeellinen tontin raja. 17 AUTOPAIKAT Tonteille on rakennettava: - vähintään 1 autopaikka 70 liike- ja toimitilakerrosalaneliömetriä kohti, - vähintään 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, - vähintään 1 autopaikka 150 kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikat voidaan osittain tai kokonaan sijoittaa asemakaavan sallimaan tori- ja katualueen alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Näihin paikoituslaitokseen sijoitettaviin autopaikkoihin sovelletaan mitä 17 :ssä säädetään. BYGGNAD SOM BÖR SKYDDAS. Kulturhistoriskt och för stadsbilden betydande byggnad som bör skyddas. Skyddet gäller byggnadens exteriör och interiör. Byggnaden får inte rivas. Återställande ändringar är tillåtna. Återställande åtgärder och reparationer bör utföras med material och metoder som motsvarar de ursprungliga. Ändringsarbetena bör sikta på att återställa förvanskade utrymmen. För verksamheten nödvändiga nyordningar bör göras med respekt för byggnadens arkitektur. INSTRUKTIV GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa-alueen ohjeellinen raja. I KESK 4 Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen ulkoasua, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa. Entisöivät muutokset ovat sallittuja. Entisöinti- ja korjaustoimenpiteet on toteutettava käyttäen alkuperäisiä vastaavia rakennus-materiaaleja ja menetelmiä. Katemateriaali voi olla sileä konepelti tai tiili. Suojelu ei koske pihanpuoleista laajennusta, jonka voi korjata uudella järjestelyllä, joka liittää suojellun rakennuksen tämän takana olevaan uudisrakennukseen. Suojeltu rakennus saadaan tontin uudelleen rakentamisen yhteydessä tilapäisesti siirtää maanalaisten tilojen järjestämiseksi pysäköintiä ja/tai väestönsuojaa tms. varten. Tätä tarkoitusta varten Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi myöntää siirtoluvan. Ennen siirtoa tulee tehdä asianmukainen inventointi ja dokumentointi museoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Rakennus on säilytettävä huolellisesti poissiirtämisen ajaksi. Välttämättömien maanalaisten rakennustoimenpiteiden jälkeen rakennus on pystytettävä uudelleen samalle paikalle. LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 59 D Kellarikerroksissa huomioidaan kerrosalana vain varsinaiset myymälätilat. Sen estämättä, mitä on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, kellarikerroksiin saa sijoittaa pysäköintitiloja, talotekniikan tiloja, väestönsuojatiloja, varastotiloja sekä sosiaalitiloja. BYGGNAD SOM BÖR SKYDDAS. Kulturhistoriskt och för stadsbilden betydande byggnad som bör skyddas. Skyddet gäller byggnadens exteriör vars särdrag bör bevaras. Byggnaden får inte rivas. Återställande ändringar är tillåtna. Återställande åtgärder och reparationer bör utföras med material och metoder som motsvarar de ursprungliga. Takmaterialet kan vara slät maskinvalsad plåt eller tegel. Skyddet rör inte den tillbyggda delen mot gården som kan ersättas med ett nytt arrangemang som kopplar den skyddade byggnade till nybyggnaden bakom den förstnämnda. Den skyddade byggnaden får i samband med nybyggnation på tomten temporärt flyttas för att möjliggöra iordningsställande av underjordiska utrymmen under byggnaden såsom parkeringsutrymme och/eller skyddsrum eller motsvarande. För detta ändamål kan Miljö- och byggnadsnämnden utfärda flyttningstillstånd. Före flyttning bör tillbörlig inventering och dokumentering uppgöras enligt museimyndighetens anvisningar. Byggnaden bör uppbevaras omsorgsfullt under tiden den är bortflyttad. Då de nödvändiga underjordiska byggnadsarbetena är slutförda bör byggnaden återuppföras på samma plats. KVARTERSOMRÅDE FÖR ALLMÄNNA BYGGNADER. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR PLACERAS UTRYMMEN FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH KOMPLETTERANDE VERKSAMHETER. MUSEIMYNDIGHETENS UTLÅTANDE SKA INBEGÄRAS OM PLANERADE BYGGNADSÅTGÄRDER I BYGGNADEN ELLER PÅ TOMTEN. UTRYMMEN SOM I C-1 KVARTER FÅR BYGGAS FÖRUTOM DEN I PLANEN ANGIVNA TOTALA BYGGRÄTTEN KAAVAN MUKAISEN KOKONAISKERROSALAN LISÄKSI SALLITUT TILAT C-1 -KORTTELIALUEELLA. Jalankululle, polkupyöräilylle sekä huoltoajolle varattu katu. Kanavapuistikon kävelykatua tulee vaalia kaupungin arvokkaana julkisena katutilana. Keskustatoimintojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa liike-, asuin- ja toimistorakennuksia. 1 14 12.4.2016 I källarvåningar beaktas som våningsyta endast egentliga butiksutrymmen. Utan förhinder av vad som bestäms om den totala byggrätten i kvadratmeter våningsyta, får man i källarna anlägga utrymmen för parkering, husteknik, skyddsrum, socialrum och förråd. GATA RESERVERAD FÖR GÅNG-, CYKEL- OCH SERVICETRAFIK. KANALESPLANADENS GÅGATA SKALL FÖRVALTAS SOM ETT AV STADENS VÄRDEFULLA OFFENTLIGA GATURUM. KVARTERSOMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR BYGGAS AFFÄRS-, BOSTADS- OCH KONTORSBYGGNADER. Y-1/s 3 TN TL STADEN JAKOBSTAD PLANLÄGGNINGSAVDELNINGEN PIETARSAAREN KAUPUNKI KAAVOITUSOSASTO