Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus

Samankaltaiset tiedostot
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle

Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus

SISÄLLYS. TerveysKampus

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN A-I SOVELTUVUUSARVIO SOVELTUVUUSARVION PERUSTELUJA

Valmistelija: tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen, puh , anne-mari.lappalainen(at)ylasavonsote.fi.

Yhtymähallitus TerveysKampus hanke 312/00.01/2014. Yhall 185

Lausunto Terveyskampus, Vaihe 2 hankesuunnitelmasta

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Terveyskampus hanke toteutusaikataulu

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

INVESTOINNIT

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Hallinnon tilojen vuokrasopimuksen hyväksyminen

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) Iisalmi Puhelinvaihde (017)

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2023

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.

TerveysKampus. esittelyaineisto

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Yhtymähallitus Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/ /2012. Yhall

SUURET RAKENNUSHANKKEET

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Terveyskampus. Asemakaavaluonnos IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Maakuntavaltuuston seminaari Yhteiset- ja työikäisten palvelut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Kuntayhtymän hallitus

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

Investointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino

Assi. Miten suunnitellaan kokonainen keskussairaala? Projektiylilääkäri Paula Turunen

Asiantuntijaselvityksen käynnistäminen Iisalmen Sairaalan toiminnan kehittämisessä

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot

Kunnanhallitus / /2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Yhtymähallitus Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/ /2015. Yhall Yhall

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Maakuntien tilakeskus Oy

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Palvelulupaus maakunnille

Maakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Maakuntien tilakeskus

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

t y Iisalmen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5 Kaupunginhallitus

Olavi Hiekka Tilaisuus Uudenmaan liitto Pvm

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tilannekatsaus rakentamisen tietomalleihin Tulevaisuuden sairaala OYS Riikka Hannuksela A-insinöörit Rakennuttaminen Oy

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

INVESTOINNIT JA POIKKEUSLUVAT

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

SAVONLINNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA/KOKOUSKUTSU 2/2017. Perusturvalautakunta (8)

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Joensuun hallintokuntien tilamuutokset Muutostyö. Hankesuunnitelma. Torikatu 17 Siltakatu 18 Jokikatu Joensuun Tilakeskus

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Transkriptio:

1 Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014

2 1 SISÄLLYS 2 Tausta tilatarkastelulle... 3 3 Toiminnan muutostarpeet johtavat tilamuutoksiin... 4 3.1 Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen Ylä-Savossa... 5 3.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen... 5 3.1.2 Päiväkirurgia... 5 3.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta... 5 3.1.4 Vuodeosastotoimintojen... 5 3.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen... 6 4 TerveysKampus-Hankkeen valmistelu... 7 5 Hankkeen tavoitteet ja aikataulutus... 7 5.1 Hajallaan sijoitettavat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi... 8 5.2 Tilojen käyttöastetta nostetaan... 8 5.3 Aikataulutus... 8 6 muodostettavat palvelukokonaisuudet ja tilaratkaisuvaihtoehdot... 9 6.1 Palvelut yhden luukun periaatteella... 9 6.2 Vuodeosastotoiminnoista muodostetaan yhtenäinen akuuttivuodeosasto... 9 6.3 Psykiatrinen osastotoiminta saadaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti sijoitettua somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen.... 10 6.4 Vaihtoehto 1: nykyinen toimintamalli... 10 6.5 Vaihtoehto 2: Vuodeosastot terveyskeskuksessa ja ISA:ssa... 10 6.6 Vaihtoehto 3: vuodeosastot keskitetään ISA:an... 10 6.7 Vaihtoehto 4: Vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen... 11 6.8 Vaihtoehto 5: Uusi rakennus + olevien muutokset... 11 7 Vaihtoehtojen arviointi ja perustelut... 11 7.1 Taloudellisesti... 11 7.2 Toiminnallisesti... 12 7.3 Työvoiman säilymisen ja alueen elinvoiman kannalta... 12 8 Tilasuunnittelun perusratkaisut vaihtoehto 4 pohjalta... 13 Käytetyt lyhenteet: ISA = Iisalmen sairaala, TK = Iisalmen terveyskeskus, MT = mielenterveys- ja päihdepalvelut, R2 = Riistakadulla sijaitseva kiinteistö, joka on sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä, Allianssi = Meijerikadun ja Riistakadun kulmauksessa sijaitseva kiinteistö, jossa toimii mm. kehitysvammaisten päivätoiminta, Monitoimitalo = Riistakadulla sijaitseva Terveydenhuollon tukisäätiön kiinteistö, joka on vuokrattuna kokonaisuudessaan Sotelle

3 2 TAUSTA TILATARKASTELULLE Kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen jälkeen on tarkasteltu käytössä olevia tiloja, toiminnallisuutta ja mahdollisuutta tehostaa tilojen käyttöä. Kuntayhtymän tilat ovat pääosin vuokrattuna jäsenkunnilta. Lisäksi omassa omistuksessa ovat Iisalmen sairaalan ja Koljonvirran sairaalan kiinteistöt sekä nk. R2 kiinteistö Riistakadun varrella Sairaalan ja Ilvolasäätiön kiinteistöjen välissä. Yhteensä kiinteistöjä on käytössä n. 69.000 m2. Iisalmen kaupungin alueella kuntayhtymällä on tällä hetkellä käytössä n. 29.000 m2. Tilakustannukset (ylläpito, vuokrat, poistot) ovat osa palvelutuotannon kustannuksia. Tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat ovat myös perusta tehokkaalle toiminnalle, terveydelle, työviihtyvyydelle ja asiakaspalvelulle. Vuosina 2011 ja 2012 tehty kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehotuksista. Kuntayhtymällä on käytössä toimintamalli sisäilmaongelmiin. Kuntayhtymän toiminnan aikana on ilmennyt terveysongelmia tiloissa, joita on jouduttu poistamaan käytöstä, uhka tilojen sulkemisesta tai tilat on peruskorjattu. Iisalmen kaupungin alueella näitä kiinteistöjä ovat: R2 (Riistakatu, ennen mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytössä), tilat poistettu käytöstä terveydellisistä syistä. Kuntokartoitus tehty ja arvoidut peruskorjauskustannukset ovat 1,5 milj.. Omistajana on kuntayhtymä. Ns. Allianssin tilat (Meijerikatu), kehitysvammaisten päivätoiminta ja Mtt-palveluja. Tilat on peruskorjattu vaikeiden sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjatut tilat on otettu uudelleen käyttöön heinäkuussa 2014. Omistajana on Iisalmen kaupunki. Osassa Monitoimitalon (Ylä-Savon terveydenhuollon tukisäätiön) tiloja on todettu sisäilmaongelmia ja toiminnat jouduttiin siirtämään pois vuoden 2014 aikana peruskorjauksen vuoksi. Säätiö on toteuttanut peruskorjauksen kesän 2014 aikana ja tilat voidaan ottaa uudelleen käyttöön syksyllä 2014. Tiloihin siirtyy työterveyshuolto. Asuntoihin sijoitetuista vastaanottotiloista luovutaan, koska ne eivät sovellu työtilakäyttöön. Koljonvirran kiinteistö: kuntokartoitus tehty ja arvio peruskorjauskustannuksista on noin 8 milj.. Käynnissä on selvitys tilojen jatkokäytön mahdollisuuksista. Kuntayhtymän omistama tila. Tilasta on käytössä vain noin 20 % (psykiatrinen osasto). Kokonaispinta-ala n. 5500 m2. Sairaalan kiinteistön peruskorjaustarpeita on useissa eri kohteissa: vuodeosasto eivät täytä nykyisiä määräyksiä hygieniatilojen sekä potilashuoneiden osalta. Keittiötilat eivät vastaa toiminnan tarpeita ja ovat osittain kunnoltaan heikot. Kiinteistön viemäröinti on alkuperäinen ja joitakin kriittisiä kunnostuskohteita on suoritettava pikaisesti. Lisäksi kuntayhtymän toiminta-alueella Vieremän kunta joutui purkamaan terveyskeskuskiinteistön kokonaan (merkittävät sisäilmaongelmat) ja investoi uudisrakennukseen. Merkittävä peruskorjaus on käynnissä myös Kiuruveden terveyskeskuksessa.

4 Edellä esitettyjen tilaongelmien vuoksi on jouduttu jo yli kahden vuoden ajan jatkuvasti käyttämään väistötiloja osassa toimintoja. Hajallaan olevat epätarkoituksenmukaiset tilat johtavat tehottomuuteen ja ovat myös asiakkaan palvelun kannalta huonoja ratkaisuja. Lisäksi tehoton tilankäyttö aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Tällä hetkellä ylimääräisiä tilakustannuksia muodostuu vuosittain n. 460.000, jotka voitaisiin säästää esitetyillä uudella tehokkaammalla tilojen käytöllä. Kokonaisuudessa on arvoitu, että tilojen käytön tehostaminen toisi noin 700.000 euron säästöt vuositasolla. 3 TOIMINNAN MUUTOSTARPEET JOHTAVAT TILAMUUTOKSIIN Toiminnan muutokset ja investoinnit koskevat lähipalveluja ja ovat riippumattomia soteratkaisuista: Iisalmen sairaalan vuodeosasto-tilat eivät täytä nykyajan määräyksiä mm. hygieniatilojen ja potilashuoneiden osalta, peruskorjaustarve on ollut jo useita vuosia, vuodeosastopalvelut ovat lähipalveluja Iisalmen terveyskeskuksessa on jo valmiina nykymääräykset täyttävät vuodeosastotilat, joita voidaan peruskorjauksella muuntaa yhdistettäviin vuodeosastotarpeisiin, vuodeosastopalvelut ovat lähipalveluja yhdistämällä vuodeosastot akuuttivuodeosastoiksi, voidaan turvata riittävä vuodeosastopaikkatarve tulevaisuudessakin Koljonvirran psykiatrinen osasto on odottanut sijoituspaikkaa muiden palvelujen yhteyteen jo vuodesta 2011 asti. Osasto toimii erillään ja toimintaan sekä tiloihin liittyy merkittäviä lisäkustannustekijöitä, potilas- ja henkilökunnan turvallisuuteen liittyviä riskejä. AVI on edellyttänyt tiloihin peruskorjauksia ja olemme tiloissa jatkoajalla. Ylimääräiset kiinteistön ylläpitokustannukset ovat vuodessa n.330.000. Psykiatrinen osasto liittyy kiinteänä osana psykiatrisen hoidon avopalveluihin ja avohoitopainotteiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Osaston yhteydessä sijaitsee myös selviämisasema. Psykiatrinen osasto on myös välittömässä yhteydessä päivystystoimintaan. Palvelukokonaisuus on täysin sote-lainsäädännön mukaista integraatiota ja lähipalvelua. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja palveluketju on joustava. Esimerkkinä lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista ja sote-lainsäädännön mukaista integraatiota paikallistasolla. Sairaalan leikkaustoiminta keskittyy entistä enemmän päiväkirurgiaan ja pääosa nykyisestä poliklinikkatoiminnasta jatkuu suunnitellusti riippumatta soteratkaisuista, koska ko. toiminnat on järkevää tuottaa lähipalveluna alueen asukkaille palvelun taloudellisuuden ja saavutettavuuden vuoksi.

5 3.1 PALVELUJEN INTEGROINTI JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUJEN TURVAAMINEN YLÄ-SAVOSSA Jo voimassa oleva Paras-lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli palvelujen yhtenäistäminen on edellyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Nyt valmisteilla oleva Sote-uudistus edellyttää tätä integraatiota. Meillä pääasiassa sairaalan kiinteistössä toimivat erikoissairaanhoidon poliklinikat, leikkaustoiminta ja osastotoiminta ovat olleet edelleen erillisiä erikoissairaanhoidon palveluja, eivätkä ne toimi yhtenäisenä prosessina perusterveydenhuollon toimintojen kanssa. Lähetekäytäntöjä, jonokäytäntöjä jne. on edelleen olemassa ja nämä toimintatavat aiheuttavat tehottomuutta sekä erityisesti asiakkaan kannalta viivytyksiä palvelujen saavutettavuudessa. Sairaalan toiminnan selvityksen loppuraportti käsitellään lähiaikoina, mutta raportin tulokset ovat jo hyödynnettävissä toiminnan suunnittelua varten. Sairaalan toiminnasta on tehty asiantuntijaselvitys ja sen pohjalta hallituksen asettama työryhmä on työstänyt toiminnan linjauksia. Keskeisiä linjauksia ovat: 3.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen niissä toiminnoissa, jotka voidaan kustannustehokkaasti huomioiden käytettävissä olevat resurssit, tuottaa omana toimintana. Leikkaustoiminnan tulevaisuuden näkymistä on myös keskusteltu sairaanhoitopiirin kanssa ja siitä vallitsee yhtenäinen näkemys. Ns. raskas kirurgia (proteesikirurgia) tulee keskittymään laajemman alueen toiminnaksi tulevaisuudessa, mutta sitä on järkevää jatkaa niin kauan, kuin meillä on käytettävissä ammattitaitoinen henkilökunta ja toimivat asianmukaiset tilat ja välineet. 3.1.2 Päiväkirurgia tulee entisestään lisääntymään leikkausmenetelmien kehittyessä ja näitä toimintoja on järkevä pitää alueellamme asiakkaiden palvelun saatavuudenkin näkökulmasta. Koska on kyse lyhyistä toimenpiteistä, on järkevää tuottaa ne alueella ja välttää näin turhaa matkustamista esim. Kuopioon. Kaihikirurgia on yksi esimerkki. 3.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta on vakiintunutta toimintaa, jota on järkevää jatkaa omana toimintana Ylä-Savon alueella. Toiminta on luonteeltaan sellaista lähipalvelua, jota myös valtakunnalliset linjaukset edellyttävät sote-integraatiolta. Valtaosa erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintaa on luontaisessa yhteydessä perusterveydenhuollon toimintaan ja näin ollen on toiminnallisesti järkevää yhdistää ko. toiminnat myös samoihin tiloihin. Tämä nopeuttaa erityisesti palvelujen saatavuutta asiakkaan kannalta samalla tehostaen toimintaa, poistaen suurelta osin mm. lähetekäytännöt. Palvelut on saatavissa ns. yhdeltä luukulta. Sairaalan kiinteistöön jää edelleen leikkaustoiminta, erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintoja, dialyysi, päivystystoiminta, röntgen ja laboratoriotoiminnat. 3.1.4 Vuodeosastotoimintojen kokonaistarkastelu ja valtakunnalliset linjaukset edellyttävät toimintojen yhtenäistämistä ns. akuuttivuodeosastotoiminnoiksi. Tällä hetkellä vuodeosastotoimintoja on sekä Iisalmen terveyskeskuksen tiloissa että Sairaalan tiloissa. Yhteensä vuodeosastopaikkoja on vajaat 90. Vuodeosastopaikkojen tarpeesta on tehty selvitys vuoteen 2030 saakka. Käytettävissä olevien ennusteiden mukaan nykyiset osastopaikat riittävät 5-10 vuoden tarpeeseen ja tämän jälkeen paikkatarve lisääntyy vähitellen. Vuodeosastotoiminnat on selvitetty asiantuntijaselvityksenä sairaalan selvityksen yhteydessä.

6 Vuodeosastojen yhdistäminen tuo toiminnallista tehokkuutta resurssien käytössä ja on myös taloudellisempaa toimintaa kuin tällä hetkellä. Vaihtoehtoisina ratkaisuina on tarkasteltu vuodeosastojen sijoittumista joko terveyskeskuksen kiinteistöön tai sairaalan kiinteistöön. Näille ratkaisuille on myös laskettu kustannusarviot alustavassa suunnittelussa. Sairaalan nykyiset vuodeosastotilat eivät täytä enää hygieniamääräyksiä mm. wc-tilojen osalta ja lisäksi käytössä on suuria potilashuoneita, joita ei pidetä asiakkaan palvelun kannalta nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisina. Sairaalan vuodeosastojen peruskorjaus ja nykyaikaistaminen on joka tapauksessa toteutettava. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastotilat ovat peruskorjatut yhtä osastoa lukuun ottamatta ja tilat ovat hyvin toimivat ja nykyaikaiset. Vaihtoehtotarkasteluissa vuodeosastojen sijoittaminen terveyskeskukseen tulee kokonaisuutena edullisemmaksi kuin vastaava yhtenäistäminen sairaalan kiinteistöön. Vaihtoehtotarkastelussa on otettu huomioon psykiatrisen osaston sijoittamisen eri vaihtoehdot. 3.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen Keskeisimpiä kysymyksiä jo vuodesta 2011 saakka on ollut Koljonvirralla sijaitsevan osastotoiminnan siirtäminen somaattisen sairaanhoidon palvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteyteen. Osastotoiminta toimii nyt erillään muusta toiminnasta aiheuttaen jatkuvasti ylimääräisiä kustannuksia henkilöstön siirtyessä keskustassa sijaitsevien toimipisteiden ja Koljonvirran välillä. Lisäksi henkilöstön työturvallisuuden takaamiseksi on resursoitava sekä henkilöresursseihin, että muuhun turvatoimintaan. Asiakkaan kannalta palvelujen sijaitseminen erillään avotoiminnasta merkitsee palvelujen hankalaa saavutettavuutta ja vaikeuttaa mm. laitoshoidosta siirtymistä avohoitoon. Valtakunnallisten mielenterveyspalvelujen suositusten mukaisesti psykiatrinen sairaalahoito tulisi olla somaattisen hoidon läheisyydessä ja päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta muun päivystyksen yhteyteen. Tilaratkaisuissa on selvitetty eri vaihtoehdot toimintojen sijoittamiselle nykyisiin käytössä oleviin tiloihin. Lähtökohtana on ollut tilojen tehokas käyttö ja hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen. Edullisin ja toiminnallisin kokonaisratkaisu on osastotoimintojen sijoittaminen Sairaalan kiinteistön ensimmäiseen kerrokseen. On huomioitava, että osastotoiminta on luonteeltaan sellaista, että se ei häiritse tai aiheuta erityistoimia muuhun palvelutoimintaan nähden. Turvallisuusmääräykset ja toiminnan luonne otetaan huomioon suunnittelussa. Sairaalan kiinteistöön sijoitetaan mahdollisimman kattavasti myös muut mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnat, jolloin päästään nykyisestä hajasijoituksesta. Tämä parantaa sekä toiminnan tehokkuutta että asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja laatua.

7 4 TERVEYSKAMPUS-HANKKEEN VALMISTELU Hankkeen käynnistämisestä ja tilojen tarkastelusta on keskusteltu Iisalmen terveyskeskuksen osalta kaupungin johdon kanssa alkuvuodesta 2014. Lisäksi asiaa käsiteltiin tuolloin kuntajohtajakokouksissa. Samalla käynnistyi sairaalan selvitystyöryhmä, koska toiminnat ja tilaratkaisut nivoutuvat merkittävästi yhteen. Kaupungin kanssa yhteisesti sovittiin, että hankesuunnittelu toteutetaan ostopalveluna. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Katja Lintunen Insinööritoimisto Savolaiselta. Alustavia suunnitelmia toiminnan muutoksista ja tilaratkaisuista hankkeen eteenpäinviemiseksi esiteltiin laajassa talousseminaarissa 3.6.2014, jolloin pääosin kaikkien jäsenkuntien ja kuntayhtymän poliittinen ja virkamiesjohto sekä kuntayhtymän johto- ja esimiestaso sekä asiantuntijat olivat paikalla. Tuolloin myös sovittiin, että suunnittelua ja kustannusarviota tarkennetaan siten, että vaihtoehtoja voidaan käsitellä heti kesälomien jälkeen elokuussa. Kuntayhtymän johtoryhmä oli esittelemässä Iisalmen kaupunginhallitukselle suunnittelun tarkentumista ja toiminnan muutoksia 8.8.2014. Tämän jälkeen hankesuunnitelmaa on edelleen tarkennettu, sitä on esitelty kuntajohtajakokouksessa ja kuntayhtymän hallitukselle. Koko hankesuunnitelman ajan suunnittelussa ovat olleet mukana tehtäväalueiden päälliköt ja tarvittavat esimiehet, joiden asiantuntemusta ja näkemystä on hyödynnetty suunnittelussa. Yhtymähallitus on tutustunut tiloihin 2.9.2014 kokouksen yhteydessä ja hallitus kävi laajan lähetekeskustelun hankkeen valmisteluun liittyen. Johtoryhmä on nimennyt hankkeen valmisteluun laajan projektiryhmän, jonka tehtävänä on vastata valmistelusta, tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja analysoida ratkaisuja toiminnan, tilankäytön ja tulevaisuuden linjausten kannalta. Projektiryhmä vastaa myös hankkeen etenemisen tiedottamisesta henkilökunnalle. Projektiryhmässä ovat edustettuina toimialojen lisäksi ammattijärjestöjen edustus, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä viestintä. Hankkeen nykyvaihe on esitelty myös yhteistoimintaelimessä, yhteistyöryhmässä 25.8.2014. 5 HANKKEEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Hankesuunnittelussa on huomioitu palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 saakka käytettävissä olevien ennusteiden mukaan. Suunnittelussa on ennakoitu palvelutason säilyminen niin korkeana ja laadukkaana, että tulevissa Sote-ratkaisuissa palvelut säilyvät tällä alueella. Tilaratkaisujen on tuettava joustavasti tulevaa palvelutarjontaa. Lisäksi on huomioitu valmisteilla olevan sote-lainsäädännön vaatimukset palvelujen integraatiosta. Palvelujen turvaaminen laadukkaina on edellytys niiden säilymiselle alueellamme ja samoin se on edellytys myös työpaikkojen ja erityisosaamisen turvaamiselle. Suunnitellut ratkaisut tukevat alueen elinvoimaa. Toiminnasta lähtevät muutostarpeet on esitetty luvussa 3.

8 5.1 HAJALLAAN SIJOITETTAVAT TOIMINNOT KESKITETÄÄN SELKEIKSI PALVELUKOKONAISUUKSIKSI saman alan henkilöstö lähekkäin jolloin vuorovaikutus ja tiedonsiirto paranevat henkilöstön toisten luokse siirtymiseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää samankaltaisia tiloja voidaan vähentää, kun tiloja saadaan yhteiskäyttöön 5.2 TILOJEN KÄYTTÖASTETTA NOSTETAAN ei yhdelle yksikölle korvamerkittyjä kokoontumistiloja, mikäli tilat soveltuvat myös muille yksiköille, kuten kokoustilat erikoisvarustellut vastanotot erotetaan yleisvastaanottotiloista, jotta mahdollisimman paljon tiloja saadaan yhteiskäyttöön tilaratkaisuin haetaan kustannustehokkuutta, lisäarvona mahdollinen vuokratiloista luopuminen Tärkeintä on turvata monipuolisen palvelun helppo saatavuus asiakkaalle joustavasti ja yhden luukun periaatetta noudattaen Hankesuunnitelmassa ei tehdä yksittäisten toimintojen tilasuunnittelua, vaan haetaan periaatteelliset suunnitteluratkaisut, joilla voidaan määrittää toimintojen mahtuminen ja kustannustaso 5.3 AIKATAULUTUS Aikataulun määrittää Koljonvirta. Koljonvirta on joko saneerattava tai suljettava. Toiminta sisäilmaongelmaisissa tiloissa on jatkoajalla Sairaalan kiinteistössä on peruskorjausvajetta ja potilastilat eivät vastaa nykyvaatimuksia Osastopaikkojen tarve sekä vastaanotto- ja toimistotilojen tarpeet on selvitetty ja ovat perusta hankesuunnitelmalle Suunnitteluresurssit projektin toteuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa on selvitetty. Rakentamisen kannalta investointiaika on hyvä, koska alueella ei ole kilpailevia projekteja tiedossa ja rahoituksen nykyinen taso on merkittävän edullinen Hankesuunnitelmassa on myös huomioitu väistötilojen järjestelyt ja suunnitelmalla pystytään toteuttamaan peruskorjaukset ilman ulkopuolisia väistötilaratkaisuja, mikä tuo merkittävät säästöt kokonaiskustannuksiin. Sairaalan peruskorjaukseen liittyy keittiön peruskorjaus. Iisalmen kaupungille on esitetty selvityksen tekemistä siitä, onko kaupungin alueella tarvetta yhtenäistää suurkeittiötoimintaa. Ellei tällaista tarvetta ilmene, sisällytetään keittiön saneeraus investointiohjelmaan suunnitelmavuosille.

9 6 MUODOSTETTAVAT PALVELUKOKONAISUUDET JA TILARATKAISUVAIHTOEHDOT 6.1 PALVELUT YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA Erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen toiminnan prosessit yhdistetään ja toiminnat sijoitetaan samoihin tiloihin pääasiassa Iisalmen terveyskeskuksen tiloihin. Nämä muutokset ovat toteutettavissa ilman investointeja. Esimerkkinä naisten klinikka, lapsiperheiden palvelut ovat kattavasti neuvolatoiminnasta lastenlääkärin palveluihin samoissa tiloissa. 6.2 VUODEOSASTOTOIMINNOISTA MUODOSTETAAN YHTENÄINEN AKUUTTIVUODEOSASTO Potilasta ei tarvitse siirtää eri osastoille, vaan hän saa tarvitsemansa hoidon hoitoisuuden mukaan samassa paikassa. Yhtenäiset tilat, yhtenäinen henkilökunta ja toiminta mahdollistavat tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan esim. leikkauspotilaiden erityistarpeet, infektiopotilaiden eristysmahdollisuus, muistipoliklinikan toiminnat jne.

10 6.3 PSYKIATRINEN OSASTOTOIMINTA SAADAAN VALTAKUNNALLISTEN SUOSITUSTEN MUKAISESTI SIJOITETTUA SOMAATTISEN SAIRAANHOIDON JA MUUN PERUSPALVELUTOIMINNAN YHTEYTEEN. Usein psykiatrinen asiakas on myös somaattisen sairaanhoidon palvelun piirissä sekä sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Asiakkaan kannalta palvelun saatavuus ja laatu paranevat oleellisesti. 6.4 VAIHTOEHTO 1: NYKYINEN TOIMINTAMALLI Kiinteistömassa 29.000 br-m2 Tilatehokkuus 83 % (+ osa tiloista käytössä 1-2 krt /vko) Kustannusarvio 16 milj., (Koljonvirta, sairaala ja TK peruskorjaus) Iisalmen TK, välitön ilmastoinnin parantaminen 100.000, peruskorjaus 3-5v. 3 milj. (siipi 1:n 1-3 kerros), yhteensä 3,1 milj. Koljonvirta: MT-osastot erillään edelleen ISA: Polit (erikoisth, labra, vuodeosastoja 2 kpl, EA, röntgen, puheterapia, leikkaussalit ) TK: vuodeosasto, neuvolat, hallinto, MT-palveluita, ohjuri Pohjolaportti: hallinto Meijerinkatu: MT-palveluita Tilakustannukset vaikuttavat jo nyt kaikkien kuntien osalta, koska ne sisältyvät palvelun hintaan Koljonvirran kiinteistön ylläpito maksaa 330.000 / vuosi ylimääräistä kustannusta 6.5 VAIHTOEHTO 2: VUODEOSASTOT TERVEYSKESKUKSESSA JA ISA:SSA Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 9 milj. (tilamuutos- ja peruskorjausinvestoinnit sairaala ja TK) Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj.. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj., yhteensä 5,3 milj. Terveyskeskukseen jää yksi vuodeosasto, 2 muutetaan täysin MT-osastotoimintaan. 2 vuodeosastoa peruskorjataan ISA:an nykyisiin tiloihin. MT:n avopalvelut sijoittuvat sekä TK:n että ISA:n puolelle. tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta 6.6 VAIHTOEHTO 3: VUODEOSASTOT KESKITETÄÄN ISA:AN Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 10 milj. Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj.. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj., yhteensä 5,3 milj. Sairaalan tilat peruskorjataan vuodeosasto- ja vastaanottokäyttöön. Terveyskeskuksen 2. kerroksen tilat peruskorjataan MT-osastoiksi ja avopalveluiden toimistokäyttöön. Osa lääkärivastaanotoista on TK:ssa, osa ISA:ssa, neuvolatoiminnat ISA:ssa tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta

11 6.7 VAIHTOEHTO 4: VUODEOSASTOJEN KESKITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSEEN Kiinteistömassa 22.700 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Investointikustannusarvio 4,5 milj. Sairaalan (ISA) osuus on noin 3,1 milj., josta n. 2,0 milj. peruskorjauksen osuus. Iisalmen osuus (ITK) n. 1,5 milj., joka jakaantuu suurin piirtein puoliksi normaalin peruskorjaustarpeen ja toiminnan muutosten välillä Terveyskeskuksen vuodeosastoille pieniä muutoksia Lääkärivastaanotot keskitetään pääosin TK:n 1 kerrokseen. ISA:n puolelle jää Labroratorio, EA, röntgen ja tilavarusteluriippuvaiset poliklinikat (korva, nenä, silmä, gastro) MT-osastot ja avopalvelut vapautuviin tiloihin ISA:an. Tilakustannukset sisältyvät palvelujen hintoihin ja näin ollen hinnanmuodostus vaikuttaa kaikkien kuntien käyttämiin palveluihin, koska suuri osa palveluista on seudullista palvelua 6.8 VAIHTOEHTO 5: UUSI RAKENNUS + OLEVIEN MUUTOKSET Kiinteistömassa > 25.000 br m2 Tilatehokkuus < 100 % (osa nykyisistä tiloista jäisi vajaakäytölle) Kustannusarvio: uudisrakennus n. 10-15 milj. Merkittävä kustannusten nousu tilakustannuksissa ja vuokrissa, mikä vaikuttaa pääosaan palvelujen hinnoista kaikille kunnille 7 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI JA PERUSTELUT Vaihtoehtoisista ratkaisuista on tarkemmin tarkasteltavaksi noussut Vaihtoehto 4, jossa vuodeosastotoiminnat sijoittuvat Iisalmen terveyskeskukseen ja psykiatrinen osastotoiminta sairaalan kiinteistöön. Ratkaisua puoltavat: 7.1 TALOUDELLISESTI sairaalan kiinteistö ja terveyskeskuksen kiinteistö muodostavat koko sote-palvelujen ytimen, Kampus-alueen, joissa joka tapauksessa palvelutoiminta tulee jatkumaan laajana huolimatta valtakunnallisista ratkaisuista. Tilat ovat ydintoiminnan edellytys kaupungin alueella edullisin ratkaisu kokonaisinvestointina tilatehokuuden kasvu lähes 28 % saavutetaan käyttötaloudessa tilakustannusten ja toiminnan tehostumisen säästöjä, joiden nettovaikutus on arvioitu olevan vuositasolla n. 500.000 (huomioitu säästöt sekä tila- että muissa toimintakustannuksissa, vuokra- ja korkokustannusten sekä poistojen nousu) kokonaan poistuvat kiinteistöjen vuokra- ja ylläpitokustannukset yhteensä yli 400.000 muut toimintakustannussäästöt ovat noin 240.000 vuodessa, kun muutokset on toteutettu ja toiminnot integroitu Investointien aiheuttama vuokrakustannusten tason nousu terveyskeskuksen osalta n. 50.000 /vuosi laskien rahoituskulujen alentuessa. Iisalmen sairaalan osalta investointien tuloslaskelmavaikutus olisi korkeimmillaan ensimmäisenä vuonna n. 160.000 (korot ja poistot) rahoituskulujen osalta laskien pääoman alentuessa.

12 Iisalmen kaupungin osalta kaupunki saa investoinnin takaisin vuokrakustannuksista kuoletusaikana. Vuokrakustannusten laskentaperusteet ovat yhtenäiset ja järjestelmää ylläpitää Iisalmen kaupunki. 7.2 TOIMINNALLISESTI perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu ja vahvistaa palvelujen säilymisen Ylä-Savon Soten toiminta-alueen kunnissa. Ilman toteutettavaa integraatiota palvelujen keskittäminen kauemmaksi maakuntaan on todennäköistä. Integraatiotavoite on kirjattu valmisteilla olevaan sote-lakiin. psykiatrisen osastotoiminnan säilyminen alueella on merkittävä palvelujen kokonaisuuden kannalta. Jos avopalvelut ja osastotoiminta eriytetään esim. keskittämällä osastotoiminta maakuntaan, on merkittävä riski kustannusten kasvuun ja avopalvelupainotteisen mallin rapautumiseen osittain. vuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen akuuttivuodeosastotoiminnaksi tehostaa toimintaa, luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja parantaa asiakkaan palvelua. Asiakkaan hoitomaksu määräytyy hoitoisuuden mukaan eikä ole tilariippuvainen. 7.3 TYÖVOIMAN SÄILYMISEN JA ALUEEN ELINVOIMAN KANNALTA toiminnalliset ratkaisut vahvistavat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen mahdollisuuksia kuntayhtymämme toiminta-alueen asukkaille jatkossakin, koska poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen integraatio toteutuu konkreettisesti palvelutoiminnassa. Lisäksi sairaalan leikkaustoiminta, erikoispoliklinikkatoiminta ja näitä tukevat toiminnot sekä päivystystoiminta voidaan turvata hanke vahvistaa TerveysKampus-alueella tuotettavien seudullisten palvelujen keskittymää ja parantaa palvelujen saatavuutta palvelun tuottamisen edellytyksenä ammattitaitoisen työvoiman säilyminen ja saatavuus alueella mikäli erikoissairaanhoidon palveluja mukaan lukien mm. psykiatrisen hoidon osastotoimintaa ei voitaisi jatkaa alueellamme, merkitsi se erityisosaamisen ja työvoiman siirtymistä muualle ja palvelujen merkittävää saatavuuden heikkenemistä alueellamme. Kyseisten palvelujen piirissä työskentelee useita satoja työntekijöitä. On kyse myös merkittävästä verotulojen menetyksestä alueen kunnille, mikäli palveluja tukevia ratkaisuja ei toteuteta.

13 8 TILASUUNNITTELUN PERUSRATKAISUT VAIHTOEHTO 4 POHJALTA Toimintojen sijoittelu Kampus-alueelle Riskien arviointi on kiinteä osa valmistelua

14 Väistötilasuunnitelma pyritään toteuttamaan ilman ulkopuolisia tilaratkaisuja Sairaalan tilasuunnitelman periaateratkaisu

15

Iisalmen terveyskeskus 16

17

Alustavat kustannusarviot 18

19

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle HELAHOITO - HANKESUUNNITELMA www.ylasavonsote.fi

Keskeiset kysymykset: Halutaanko, että lähipalvelut säilyvät alueellamme ja niitä vahvistetaan? Halutaanko, että peruspalveluihin kiinteästi liittyvät erikoisairaanhoidon poliklinikkatoiminnat tai erikoislääkäripalvelut säilyvät alueellamme ja ne muodostavat lähipalvelukokonaisuuden? Halutaanko, että alueemme palvelutaso ja elinvoima säilyy hyvänä ja uudistuksilla voidaan turvata erityisosaamista, palveluja ja työpaikkoja? www.ylasavonsote.fi

Perusteita Toiminnan muutokset ja investoinnit koskevat lähipalveluja ja ovat riippumattomia sote-ratkaisuista Toiminnan ja tilojen muutoshankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa asiakkaan palvelua. Hankkeessa yhdistyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio sekä näihin keskeisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen integraatio. Nämä ovat välttämätön edellytys palvelujen turvaamiselle Ylä-Savossa jatkossa. Koljonvirran osaston toimintojen siirtäminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti välittömään yhteyteen somaattisen hoidon ja muun toiminnan kanssa edellyttää tilajärjestelyjä Iisalmen keskustassa. Tilajärjestelyt ovat olleet valmistelussa jo kolme vuotta. Hankkeella arvioidaan saavutettavan 28 % tilatehokkuuden parantaminen, jolloin kuntayhtymän toiminta sijoittuu keskeisesti joko kuntayhtymän omistamiin tai Iisalmen kaupungin omistamiin tiloihin Iisalmen alueella. Luopumalla tehottomista tiloista saavutetaan taloudellista säästöä, joka vastaa lähes yhden tk-osaston investointitarvetta. Hanke vaatii sekä Iisalmen kaupungin hyväksynnän terveyskeskuksen kiinteistön osalta että yhtymävaltuuston hyväksynnän sairaalan osalta. www.ylasavonsote.fi

Mitä Miksi Milloin? Sote-palvelujen integraatio = yhtenäistäminen Työterveyshuolto siirtyy Riistakatu 19 yhtiöitetään Välimatka n. 6 km Vuodeosastotoiminnat yhdistetään ja muodostetaan akuuttivuodeosastot, joissa toiminta jaetaan soluihin (leikkauspotilaat, infektiot jne.) huomioidaan haasteellisesti käyttäytyvät ja muistiasiakkaiden erityisvaatimukset Muodostetaan toiminnan kokonaisuuksia Akuuttivastaanottotoiminta ja erikoislääkäreiden pkl-vastaanotot Perhekeskus-toiminta kokonaisuutena Sairaalakiinteistöön sijoitetaan psykiatrinen osasto sekä mtt-palvelut, jotka ovat nyt useissa eri toimipisteissä Osa pkl toiminnoista siirretään peruspalvelujen yhteyteen Sairaalan vuodeosastot edellyttävät peruskorjausta Keittiötoiminnan jatkuminen edellyttää peruskorjausta Vain osa tiloista käytössä tällä hetkellä Ylläpito 330.000 e /v Työajan käytön tehostuminen Asiakkaan palvelun saatavuus ja laatu paranevat www.ylasavonsote.fi

Asiakas Palvelun saatavuus ja laatu paranevat Asiakas saa palvelun mahdollisimman joustavasti yhdestä paikasta. Tilat mahdollistavat laaja-alaisesti palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistyvät esim. terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan Akuuttivastaanottotoiminta ja erikoissairaanhoidon poliklinikat Perhekeskus, jossa yhdistyvät erityisesti lapsiperheiden palvelut (äitiys-, gynekologian-, lastenpoliklinikat ja neuvola). Vuodeosastopalveluissa asiakas on yhdessä paikassa ja saa palvelutarpeensa mukaista hoitoa. Vuodeosastohoidossa voidaan entistä paremmin toteuttaa kuntouttavaa toimintaa. Järjestetään asialliset, rauhalliset ja toimivat tilat muistivastaanotolle (seudullinen toiminta) sekä haastavasti käyttäytyville asiakkaille. Erikoissairaanhoidon palvelut eivät lakkaa, vaan ne integroidaan Sote-uudistuksen edellyttämällä tavalla muihin peruspalveluihin. Toiminnallisella yhdistämisellä varmistetaan ko. palvelujen saatavuus edelleen Ylä-Savon alueella. Mielenterveyspalvelujen suositusten mukaisesti psykiatrinen sairaalahoito siirretään somaattisen hoidon läheisyyteen ja päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta muun päivystyksen yhteyteen. www.ylasavonsote.fi

Henkilöstö Työviihtyvyys paranee (toimivat, oikein mitoitetut ja turvalliset tilat). Toimivat työtilat edistävät toiminnan tehokkuutta ja työn mielekkyyttä. Henkilöstön yhteiskäyttö turvaa esim. sijaistamisen paremmin. Edistää yhteistyötä eri erikoisalojen / erityisosaamisen ja toimintojen kesken. Koljonvirran osaston henkilökunta siirtyy erillisestä yksiköstä muiden toimintojen yhteyteen henkilö- ja potilasturvallisuus paranee. Kuvassa Iisalmen akuuttivuodeosaston henkilöstöä www.ylasavonsote.fi

TerveysKampus Insinööritoimisto Savolainen Oy Katja Lintunen www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi

SUUNNITTELUPROJEKTIN VAIHEET Vaihe 1: päätös suunnitelman laatimisesta Vaihe 2: tarveselvitys; huonemäärät, aputilojen tarve vaihtoehdot (ISA/TK, Meijerinkatu, Monitoimitalo) Vaihe 3: Hankesuunnitelma luonnokset tiloista, tilojen keskeiset ryhmitykset onko ongelma ratkaistavissa vai ei keskeiset muutokseen liittyvät muut investoinnit Vaihe 4: Rakennussuunnittelu tilojen hienosäätö, potilas- ja työturvallisuus, kalusteet, varusteet, värit VASTUU JORY tehtäväalueiden päälliköt tehtäväalueiden päälliköt yksikköjen esimiehet tehtäväalueiden päälliköt yksikköjen esimiehet henkilökunta www.ylasavonsote.fi

Tarveselvitys Tarveselvityksessä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetettavat vaatimukset. Tarveselvitysvaiheen tärkein tehtävä on eri tilanhankinta-vaihtoehtojen sekä niiden kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen. Tarveselvityksen pohjana on useamman vuoden aikana työstetty toiminnan muutosten tarkastelu huomioiden asiakkaiden palvelu, SOTE-uudistus. Tarveselvityksen pohjana on myös tavoitteet tilatehokkuuden parantamisessa siten, että ylläpidettävää kiinteistömassaa saadaan vähäisemmäksi ja tilojen todellista tilatehokkuutta voidaan kasvattaa. Tarveselvitysvaiheessa on tuotu esiin useita eri vaihtoehtoja, joita on tarkasteltu toiminnalliselta ja taloudelliselta kannalta ja joista kokonaistaloudellisesti edullisin on jatkotyöstetty hankesuunnitelmaksi. www.ylasavonsote.fi

Tarveselvityksen perusteella hankesuunnitelmalle asetetut tavoitteet: Koljonvirran toiminnot siirretään TerveysKampuksen alueelle Hajallaan sijoitettavat toiminnot keskitetään selkeiksi yksiköiksi - saman alan henkilöstö lähekkäin, jolloin vuorovaikutus ja tiedonsiirto paranevat - henkilöstön toisten luokse siirtymiseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää - samankaltaisia tiloja voidaan vähentää, kun tiloja saadaan yhteiskäyttöön Tilojen käyttöastetta nostetaan - ei yhdelle yksikölle korvamerkittyjä kokoontumistiloja, mikäli tilat soveltuvat myös muille yksiköille, kuten kokoustilat - erikoisvarustellut vastanotot erotetaan yleisvastaanottotiloista, jotta mahdollisimman paljon tiloja saadaan yhteiskäyttöön Tilaratkaisuin haetaan kustannustehokkuutta, lisäarvona mahdollinen vuokratiloista luopuminen Yksittäisten toimintojen tilasuunnittelua ei tehdä, haetaan periaatteelliset suunnitteluratkaisut, joilla voidaan määrittää toimintojen mahtuminen ja kustannustaso. www.ylasavonsote.fi

Tarveselvityksessä esiin tulleet päävaihtoehdot: Vaihtoehto: nykyinen - Tämänhetkiset toiminnot jatkavat nykyisissä tiloissa - Kiinteistöihin tehdään elinkaaren mukaiset investoinnit ja vuosihuollot Vaihtoehto: vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen - Kaikki akuuttivuodeosastopaikat nykyisen terveyskeskuksen tiloihin ja MT-palveluiden keskittäminen ISA:aan Vaihtoehto: vuodeosastot jakaantuvat terveyskeskukseen ja ISA:an - TK:n puolella 1 akuuttiosasto ja MT:n osastotoiminnot, kaksi akuuttiosastoa ISA:n rakennuksessa Vaihtoehto vuodeosastot keskitetään ISA:an - ISA:n 1. kerrokseen röntgen, EA, laboratorio ja 84-paikkainen vuodeosasto Vaihtoehto: uusi (psykiatria)talo ja nykyisten tilojen muutokset Lyhenteet: MT = mielenterveyspalvelut ISA = Iisalmen sairaala TK= terveyskeskus PTH = perusterveydenhuolto www.ylasavonsote.fi

Vaihtoehto: nykyinen Kiinteistömassa 29.000 br-m2 Tilatehokkuus 83 % ( + osa tiloista käytössä 1-2 krt/vko) Kustannusarvio 16 milj. Koljonvirta : MT-osastot ISA: Polit (erikoisterveydenhuolto, laboratorio, vuodeosastoja 2 kpl, EA, röntgen, puheterapia, leikkaussalit ) TK: vuodeosasto, neuvolat, hallinto, MT-palveluita, Ohjuri Pohjolanportti: hallinto Meijerinkatu: MT-palveluita Vaihtoehto: vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen Kiinteistömassa 22.700 br-m2 Tilatehokkuus 100% Kustannusarvio 4,5 milj. Terveyskeskuksen vuodeosastoille pieniä muutoksia. Lääkärivastaanotot pääosin keskitetään TK:n 1 kerrokseen. ISA:n puolelle jää laboratorio, EA, röntgen ja tilavarusteluriippuvaiset poliklinikat (korva-, nenä-, silmä-, gastroenterologian poliklinikat) MT-osastot ja avopalvelut vapautuviin tiloihin ISA:an. Vaihtoehto: vuodeosastot terveyskeskukseen ja ISA:an Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100% Kustannusarvio n. 9 milj. Terveyskeskukseen jää yksi vuodeosasto, 2 muutetaan täysin MT-osastotoimintaan. 2 vuodeosastoa peruskorjataan ISA:an nykyisiin tiloihin. MT:n avopalvelut sijoittuvat sekä TK:n että ISA:n puolelle. Vaihtoehto: vuodeosastot keskitetään ISA:an Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100% Kustannusarvio n. 10 milj. Sairaalan tilat peruskorjataan vuodeosasto- ja vastaanottokäyttöön. Terveyskeskuksen 2. kerroksen tilat peruskorjataan MT-osastoiksi ja avopalveluiden toimistokäyttöön. Osa lääkärivastaanotoista on TK:ssa, osa ISA:ssa, neuvolatoiminnat ISA:ssa Vaihtoehto: uusi rakennus + olevien muutokset Kiinteistömassa >25.000 br m2 Tilatehokkuus <100% (osa nykyisistä tiloista jäisi vajaakäytölle) Kustannusarvio : uudisrakennus n. 10-15 milj. www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi Tarveselvityksen perusteella hankesuunnitelmaksi valmistelussa oleva vaihtoehto

Vihreällä merkitty palvelut, joita hankesuunnitelma pääasiassa koskee www.ylasavonsote.fi

Hankesuunnitelman painotukset: Tärkeintä on turvata monipuolisen palvelun helppo saatavuus asiakkaalle joustavasti ja yhden luukun periaatetta noudattaen Projektisuunnitelmassa on ennakoitu palvelutason säilyminen niin korkeana, että palvelut on perusteltua tilata Ylä-Savon SOTE:lta, tilaratkaisujen tuettava joustavasti tulevaa palvelutarjontaa Aikataulun määrittää Koljonvirta. Koljonvirta on joko saneerattava tai suljettava toiminta sisäilmaongelmaisissa tiloissa jatkoajalla -> painostaa tilaratkaisujen päättämiseen Soteratkaisuja nopeammin, myös ISA:ssa peruskorjausvajetta ja potilastilat eivät vastaa nykyvaatimuksia Osastopaikkojen tarve sekä vastaanotto- ja toimistotilojen tarpeet on selvitetty ja ovat perusta hankesuunnitelmalle Projektissa huomioitu osiointi, Sote-integraation vaatimukset ja näihin mahdollisesti liittyvät tilaratkaisut aikataulutettu loppupäähän, jotta niitä voidaan vielä tarvittaessa tarkentaa/muuttaa Hankesuunnitelma perustuu seudulliseen yhteistyöhön, johon poliittinen päätöksentekoorganisaatio sitoutuu Suunnitteluresurssit projektin toteuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa on selvitetty. Rakentamisen kannalta investointiaika on hyvä, koska alueella ei ole kilpailevia projekteja tiedossa. www.ylasavonsote.fi

Hankesuunnitelmassa huomioidut tilatarpeet: Terveyspalvelut Avovastaanottopalveluiden ja perhekeskuspalveluiden toimisto-, vastaanotto- ja toimenpidetilat n. 90 kpl Kuvantamisen tiloissa vähäiset tilamuutokset Leikkausosaston osalta selvitetty mahdollisuus LEIKO-tiloihin Työterveyshuollon toimintojen siirto Monitoimitaloon Hoito- ja hoivapalvelut Vuodeosastopalveluille potilaspaikkoja 87 kpl, joista osa eristys- ja yhden hengen huoneita Hyvinvointipalvelut Aikuispsykiatrisen-, nuorten ja lastenpoliklinikan sekä akuuttitoiminnan toimistotilatarve n. 50 työhuonetta Mielenterveysosastoille 26 potilaspaikkaa Selviämisaseman tilatarve nykymitoituksen mukaan Tutkimus- ja kuntoutusyksikön tilat nykyiset (Monitoimitalo) Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto-, tuki- ja tietopalveluiden toimistotiloja n. 60 kpl ja lisäksi Ylä-Savo talon nykyiset tilat Siivouspalveluiden kerroskohtaisten tilojen muutostarpeet Muutostarve tiedossa, mutta rajattu tämän hankesuunnitelman ulkopuolelle: Keittiön tilamuutostarpeet Päätearkistointi www.ylasavonsote.fi

Hankesuunnittelussa selvitetään tilaratkaisujen lisäksi mm. vaiheistusta aikatauluja väistötilaratkaisuja riskejä ja niiden poistamista www.ylasavonsote.fi

VAIHE 1: Työterveyshuolto ja perhekeskus VAIHE 2: Osastojen peruskorjauksiin varautuminen, siirretään ESH poliklinikoita terveyskeskuksen puolelle VAIHE 3: Terveyskeskuksen vuodeosastojen kunnostaminen akuuttivuodeosastotoimintaan VAIHE 4: ISA:n tilamuutokset 4.1 Psykiatrinen osasto ja selviämisasema 4.2 Riippuvaisuusosasto 4.3 Lasten ja nuorten poliklinikka, leiko, muut muutokset Vaihe 5: sairaalan keittiö www.ylasavonsote.fi

Väistötilasuunnitelma Väistötilasuunnitelma vasta aloitettu. Väistötilojen suunnittelu voi vaikuttaa vielä vaiheistukseen, jotta toimintojen siirtely ja sitä kautta asiakkaiden jatkuva uudelleenohjaus voidaan minimoida. Väistötilakarusellia ei kuitenkaan pystytä näillä näkymin täysin välttymään mm. siksi, että MT-puolen palvelut ovat jo väistötiloissa terveyskeskuksessa, joka taas olisi vaiheistuksen osalta alkupäässä. Parakkikylää ei ole suunniteltu. www.ylasavonsote.fi

Työterveyshuollon siirtyminen ja perhekeskus 11-12/2014 Vuodeosastojen muutokset 11/2014.04/2015 MT-osastot 04/2015.10/2015 Keittiö 10/2015. Aikatauluun vaikuttaa päätöksenteko ja rahoitus. Suunnitteluaikataulussa varataan aikaa käyttäjien kanssa tehtävälle tarkemmalle suunnittelulle, mutta liikkeelle lähtö voi olla nopeaa. Siksi olisi hyvä miettiä jo etukäteen ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa mm. tilasuunnitteluun. Projektiryhmä ohjeistaa, miten käyttäjät tulevat kuulluksi ja tieto siirtyy hallitusti suunnitelmiin. www.ylasavonsote.fi

Riskiarvioinneissa on tullut esiin mm. Potilasturvallisuus Kellarikäytävän leveys, tekniikan toimivuus, liikennöinti Hissien toimivuus Henkilöiden liikkuvuus rakennusten välillä Tutkimusten toteuttaminen - laboratorionäytteet, röntgen, rasituskokeet Välinehuolto Tilamuutoksiin kytkeytyvän toiminnallisen muutoksen läpivienti Vastaavatko muutokset varmasti tulevaisuuden tarpeisiin Tehdäänkö varmasti oikeat ratkaisut, jos hanke lähtee liikkeelle ennen lopullista Sote-uudistusta www.ylasavonsote.fi

MTT- Hankesuunnitelma (tilanne 04.09.2014) www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi

(sinisellä merkityille alueelle muutoksia) www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi

www.ylasavonsote.fi

Lisätietoja antavat: Leila Pekkanen, puh.040 830 2789 leila.pekkanen@ylasavonsote.fi Janne Forsberg, puh. 040 712 1040 Seija Kärkkäinen, puh. 040 747 0506 Anne Mikkonen, puh. 040 014 4501 Kiitos! www.ylasavonsote.fi

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta Tilat pyritään pitämään tehokkaassa käytössä ja ylimääräisistä tiloista luovutaan Kaikki tilat ovat kuntayhtymän vastuulla olevien palvelujen käytössä Toiminnan luonteesta riippuen arvioidaan tilojen soveltuvuus, turvallisuus jne. Erityisesti Iisalmeen on keskittynyt paljon seudullisia palveluja ja näin ollen Iisalmen kaupungilta vuokratuissa tiloissa on erilaisia toimintoja, jotka muotoutuvat palvelukokonaisuuksien mukaan, ei perinteisen sektorijaon mukaan. Seudullisissa palveluissa kaikki kunnat maksavat palvelun yksikköhinnassa tilakustannuksia, joten tilaratkaisut ovat kaikkien SOTE:n jäsenkuntien yhteinen asia. Edellä esitettyä periaatetta edellyttää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja myös tuleva sote-uudistus Tulevaisuuden tilat ovat monikäyttöisiä muuntuvia tiloja Pyrimme suunnittelemaan toiminnan muutokset siten, että ne palvelevat mahdollisimman tehokkaasti ilman isoja muutoksia ja ovat myös asiakkaan kannalta selkeitä ja hyviä asiointiin. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Vuokrasopimukset Iisalmen terveyskeskus Kaupunki omistaa Kaupunki saa vuokratulot Kaupunki maksaa tilavuokrasta osuuden palvelun hinnassa, mutta seudullisissa palveluissa myös muut kunnat ovat tilojen maksajia Vuokrasopimus Iisalmen terveyskeskus SOTE Kuntayhtymä vuokraa kaupungilta SOTE maksaa kaupungille vuokraa 786.932 / vuosi = 63.911 /kk = 7,23 /m2 TILINPÄÄTÖKSET 2010-2013 JA TALOUSARVIO 2014 Terveyskeskuskiinteistö 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä SOTE:n maksama vuokra 728 268 814 308 840 024 766 932 786 932 3 936 464 Iisalmen kaupungin ylläpito 594 834 538 126 570 419 546 712 505 320 2 755 411 Ylijäämä 138 746 283 557 278 067 228 121 387 170 1 315 661 Tilavuokrat sisältyvät palvelun yksikköhintaan SEN MUKAAN KUIN NE NELIÖITÄ KÄYTTÄVÄT Kaupunki on todennäköisesti perinyt vuokrassa ns. korjausvelkaa tuleviin investointeihin, mutta ei ole perustanut rahastoa, johon ko. ylijäämä olisi tullut siirtää (saamamme tiedon mukaan) Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Esimerkkejä tilakustannuksista Ajanvarausvastaanotto Iisalmen terveyskeskuksessa vuokra tiloista 137.636 / vuosi = 11,469 / kk, käytössä n. 1.500 m2 tilaa Tilavuokra on 3,8 % ajanvarausvastaanottotoiminnan kok.kustannuksista Sairaalan sisätautiosasto sis.vuokra 106.816 /v = 8.900 /kk, käytössä n. 955 m2, 3,5 % / kok.kust. Sairaalan operatiivinen osasto sis.vuokra 173.106 /vuosi = 14.425 /kk, 4,7 % / kok.kust Palvelun kok.hinta Henkilöstökulut Palvelujen ostot tilakustannukset Muut kust. Oli kyseessä mikä kiinteistö tahansa, missä palveluja tuotetaan, niin tilakustannukset (vuokrat) kohdistetaan aina kyseiseen palveluun ja kukin kunta maksaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntalaisen palvelun käytön mukaan ei rakennuksen mukaan Asiakas käyttää palvelua = suorite Yhden suoritteen hinta = Palvelun kok.kustannukset / suoritteet yhteensä Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Investointien vaikutus vuokriin Ylläpito 4,83 4,83 Pääomavuokra 1,79 5,52 Korko poistam.pääom. 0,62 2,48 Yhteensä /m2 7,24 12,83 Vuokrasopimus Iisalmen terveyskeskus SOTE Kuntayhtymä vuokraa kaupungilta Kaupungin ylläpitokustannukset Terveyskeskuskiinteistöstä ovat remontin jälkeen Ylläpito TA 2014 505.320 Lyhennys 98.000 Korko 29.000 Poistot 48.400 Yhteensä 680.720 Investoinnin aiheuttamat vuosikustannukset peritään vuokrassa kuntayhtymältä eli pääomavuokrana ja korkoina, kokonaisvuokran nousu n. 5,5 /m2, kaupunki saa edelleen merkittävää ylijäämää investoinnin katteeksi SOTE maksaa kaupungille vuokraa Uuden keskihinnan mukaan eli 12,83 * 8.838 m2*12 = 1.360.698 / vuosi *Laskelmat perustuvat arviohintoihin investoinnin osalta Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Investointien vaikutus palvelujen yksikköhintaan huomioiden toiminnan muutokset Vuodeosastotoiminnan kokonaiskustannukset pysyisivät lähes ennallaan huolimatta tilojen peruskorjauksesta ja nykyaikaistamisesta Psyk.osaston kustannukset laskevat hieman ja kokonaisuutena kiinteistön ylläpitokust. Poistuvat lähes kokonaan Vuodeosastot Tilakustannukset Vuodeosastot Tilakustannukset Nyt Uusi malli TK vuodeosasto 1 85 710 osasto 1 153960 TK vuodeosasto 3 86 282 osasto 2 153960 Operatiivinen os 173 106 osasto 3 153960 Sisätautiosasto 106 816 Yhteensä 451 914 461880 Uudet tilaskustannukset oletettu vuokrahinnalla 12,83 /m2 terveyskeskuksessa Osastotilat 1000 m2 / osasto Koljonvirran tilakustannusten muutokset Nyt Uudet tilat Kv osasto 251 093 siirto sairaalaan 239 088 Tilakustannukset laskettu investoinnin jälkeen 11,72 / m2 Koljonvirran kiinteistön ylläpidon kokonaiskustannukset 335.000 /vuosi Osastopalvelujen yksikköhinta ei nouse investointien seurauksena ja resurssien tehokkuus huomioiden yksikköhinta tulisi laskemaan (muu tehostaminen) Psyk.osaston yksikköhinta hieman laskee tilakustannusten osalta ja resurssien käytön tehostuessa yksikköhinta laskee kokonaisuutena Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Kiinteistöjen tasearvot ja jatkosuunnitelmat Koljonvirran kiinteistö, tasearvo 1.429.920, poistot 69.000 /vuosi Tarkoituksena on jatkokäytön selvityksen jälkeen joko jälleen vuokrata tai siirtää kiinteistö muuhun omistukseen, esim. perustettavalle yhtiölle. Alaskirjauksia ei ole tarkoitus tehdä. R2 kiinteistö, tasearvo 458.576, poistot 27.700 /vuosi Tarkoitus on hyödyntää ko. rakennustontin rakennusoikeus esim. kilpailutuksella myymällä ko. tontti tms. Alaskirjausta ei ole tarkoitus tehdä, vaan tulouttaa ainakin tasearvon mukaisena, jolloin tappiota ei kirjata. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia

Muita kommentteja Arvioita SOTE-uudistuksen jälkeen Tuotantoon tarvitaan edelleen samat kiinteistöt kuin ennenkin, Iisalmi tulee olemaan joka tapauksessa seudun keskus Vuokrat maksetaan kuten ennenkin Kunnat maksanevat kapitaatioperiaatteen mukaisesti SOTEalueelle ja järjestäjäkuntayhtymä päättää jakoperusteista tuotantoalueille Mitä kustannustehokkaampi tuottaja on sitä parempaa palvelua se voi kuntalaisille tuottaa Palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti, valtio asettaa SOTEkustannuksille raamin? Jos tuottaja ei toimi kustannustehokkaasti, ei voine kovin kauan toimia tuottajana Esitetyt toiminnan muutokset ja niihin liittyvät investoinnit ovat täysin Sote-uudistuksen tavoitteiden ja lain mukaisia. Asiakaslähtöistä hoivaa ja hyvinvointia