MITEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOSTA SAADAAN KUNTOUTTAVA?

Samankaltaiset tiedostot
Virkanimike Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

KUNTOUTTAVA TYÖOTE LAITOKSESSA JA KOTIHOIDOSSA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,6 %

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

kuntoutus iäkkäiden toimijuutta vahvistamassa

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Esperi Care Anna meidän auttaa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Muistio tutustumiskäynnistä Muonion ja Kittilän vanhuspalveluihin

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kuntoutumista edistävän työotteen merkitys vanhusten elämänlaatuun ja vanhustyön vaikuttavuuteen

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Kotikuntoutus Rovaniemen kaupungin kotihoidossa Merja Kuokkanen ett, TtM, Ikäihmisten kotikuntoutuksen palveluvastaava

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

PERUSPALVELUOHJELMAAN LIITTYVIEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ

GERIATRINEN OSAAMISKESKUS. Laura Majander

VISIOIDEN PAREMMAKSI ULKOISTETTUJEN LÄÄKÄRIPALVELUJEN JA KUNNAN OMAN TOIMINNAN ONNISTUNUT RINNAKKAISELO VANHUSTEN TUKENA

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

SAVONRANNAN JA KERIMÄEN VANHAINKOTIEN JA KARPALOKODIN TOIMINNALLISET MUUTOKSET Jorma Hongisto Sosiaalipalvelujen tulosaluejohtaja

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

A. VAKINAISET TOIMET:

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Tilapäinen ateriapalvelu on mahdollinen esim. toipilasajan yhteydessä.

Ikäihmisten palvelut

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

SIILINJÄRVEN KUNTA. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet alkaen

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Sisäinen hanke/suunnitelma

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Muistisairaana kotona kauemmin

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio:

MITEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOSTA SAADAAN KUNTOUTTAVA? Lempäälän lähtötilanne Geriatri Pirkko Jäntti 15.5.2014

Lempäälän kunta

Lempäälän kunta Sijaitsee it 25 km:iä Tampereelta etelään Vuonna 2001 18.700 asukasta, joista yli 75- vuotiaita oli 848 (5%) Pääterveysasemalla oli alkutilanteessa yksi 42 - paikkainen vuodeosasto 76-paikkainen vanhainkoti Himminkoto, josta 16 jaksopaikkoja, 40 pitkäaikaispaikkaa, 20 paikan dementiaosasto 85-paikkainen säätiöpohjainen palvelutalo Ehtookoto, jossa myös kuntopalvelua Toimintatapojen suunnitelmallinen muuttaminen alkoi vuonna 2002

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi antamiseksi STM:n Laatusuositus 2013 75-v täyttäneet 2000 2017 Kotona asuvat 89,7% 91-92% 92% Säännöllisen kotihoidon 13-14% piirissä Omaishoidon tuen asiakkaat 1,7% 6-7% Tehostetussa palveluasumisessa l olevat Vanhainkodissa tai tk:n pitkäaikaisosastolla olevat 3,0% 6-7% 8,4% 2-3%

Lähtökohta muutoksille Kunnan vanhustenhoito laitospainotteista - 10% yli 75-v oli laitoksessa Vuodeosastolla paljon pitkäaikaispotilaitap Vuodeosaston kuormitusprosentti 93-100% Potilaat odottivat erikoissairaanhoidosta jatkopaikkoja sakkohoitomaksuja kertyi Jatkohoitopaikkaan odottelu passivoi/laitostaa

Vuodeosaston ulkopuolinen vanhustenhoito Vanhainkoti Himminkodon i 16-paikkainen i jakso-osasto oli aktiivisessa käytössä Vanhainkoti Himminkoto: i kuntosali, jota käyttivät jaksolla olevat, omaishoitajat Himminkodon i 20-paikkaisessa i dementiayksikössä myös kriisipaikka ja muistikoordinaattori Muistisairaiden hoitoketjua ei ollut Palvelutalo l l Ehtookodossa kuntosali, jossa monia ryhmiä kotona asuville iäkkäille.

Palveluiden kehittäminen Vuodeosasto muutettiin akuuttia hoitoa antavaksi, kuntouttavaksi Muistisairaitten palveluja kehitettiin: perustettiin muistipoliklinikka Avohoidon palveluita kehitettiin: seniorikuntosalitoiminta, jaksohoito Vaihtoehtoisia asumispalveluja kehitettiin

Tämä tiedettiin Terveyskeskusten vuodeosastoista 1990-luvulta lt "romutettu" tt " Lääkärityövoima vähennetty minimiin Hoitohenkilökuntaa liian vähän? Kuntouttava työote hakusessa ja tarvitsee myös lääkärin panoksen Fysioterapeuttien/hoitajien yhteistyötä y ei juurikaan ole > Hoito "säilövää tehdään pitkäaikaispotilaita

Tämä tiedettiin Terveyskeskusten vuodeosastot Terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidetaan monisairaita, iäkkäitä potilaita Vuodeosastot ylikuormitettuja Potilaat odottavat jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidossa

Lempäälän tk:n vuodeosasto kehittämisen alussa Paikat jatkuvasti ti täynnä, ä kuormitus vaihteli 93% - yli 100% Yli puolet odotti pitkäaikaispaikkaa ik i ikk Lähes puolet runsaasti hoitoa vaativia vuodepotilaita it Osa pääsi päivittäin istumaan, osa kerran pari viikossa Ruokailu tapahtui sängyssä Harva kävi WC:ssä, useilla WC-istuimet vuoteen vieressä

Pitkäaikaishoito ei paranna Kuntouttava hoito-ote: ote: vuodelepo on maksimoitu; vuoderuokailua rollaattorin käyttäjille USA:ssa suunnitellaan vanhusten ruokailu niin, että kaikki liikkumaan kykenevät kävelevät vähintään 3000 askelta aterioille kulkiessaan Vauramo, 2014

Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit

Henkilökuntamitoitus alkuvaiheessa 42 sairaansijaa 10 sh, 9 ½ ph, 5 laitosapulaista Henkilökunta/potilassuhde 0.57 Fysioterapeutti kävi osastolla Lääkäritilanne: 2 väestövastuulääkäriä käyttivät vuodeosastolla aikaa 2.5 t /pv, iltapäivisin i i väestövastuuvastaanottoa. Lääkäripalvelut yhteensä 5 tuntia / pv, mutta >> kumpikaan ei ottanut kokonaisvastuuta osaston hoidosta Yhteydenpito KSH:oon, kotipalveluun, hoitopaikkoihin, sosiaalityöhön satunnaista

Nykytilan kartoitus syksyllä 2001 Lempäälän vuodeosasto Kuntouttava työote oli ollut 2 vuotta: Päiväsali oli tyhjillään, koska potilaat niin huonokuntoisia, ettei kukaan jaksanut kävellä sinne Kansliassa kaksi k tietokonetta: t tt koneille jonotettiin ttii Kaksinkertaiset sairauskertomukset: osa tiedoista koneella, osa paperisena Akuutisti osastolle tulleita vanhuksia, joilla ei ollut mitään jatkosuunnitelmaa >> jääneet sänkyyn! Potilasvaihto: 20-40 / kk, kuolleita 8-10 / kk Potilaita jonotti erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle Tk-päivystyksestä ei päässyt suoraan vuodeosastolle muita kuin alkoholistit

Ongelmien listaus Työryhmä: geriatri, osastonhoitaja, sh, fysioterapeutti Matala henkilöstömitoitus Henkilöstön mielipiteet eivät selkeästi tiedossa Ei omaa osastonlääkäriä Fysioterapeutin ja hoitajien yhteistyö olematonta Liikaa huonokuntoisia vuodepotilaita! Vuodeosasto eristäytynyt saareke, yhteydenpito muihin toimijoihin vähäistä >> päätettiin aloittaa ensin omasta pesästä

Kahvihuoneen seinälle SWOT-nelikenttä Vahvuudet Geriatriseen kuntoutukseen motivoitunut henkilökunta Joustava työntekotapa Mahdollisuudet Toimiva, oppiva moniammatillinen tiimi Imago nousee Heikkoudet Riittämätön, pysyvä henkilökunta Lääkärin vaihtuvuus Fyysinen ympäristö ei ole kuntouttava Uhkatekijät Työntekijät eivät sitoudu, yhteistyö ei toimi Hoitotyöesimiehellä ei ole ymmärrystä

Yhteydenotto päättäjiin Geriatri i puhumaan valtuuston ton kokoukseen: Faktat esiin. Vanhusten määrä. Henkilökuntamäärästä on ohjeet + laskelmat Lempäälän vuodeosaston osalta. Kuntosalin merkitys. Koska henkilökuntaa ei saatu lisää, ehdotus paikkaluvun laskemisesta (42 36) Ehdotus kuntosalista ja laskelmat tarvittavien laitteiden hinnoista Lopputulos: samassa kokouksessa tehtiin kaikista asioista myönteinen päätös!

Hoitohenkilöstömitoitus Terveyskeskussairaalat 0.60-0.70 + lisätään 0.10-0.20:llä, jos yksikkö antaa kuntouttavaa tt lyhytaikaishoitoa i h it Mitoitustakin tärkeämpää on henkilökunnan asenne kuntouttavaan työotteeseen Tarvitaan oma fysioterapeutti Osastonhoitajan rooli on erittäin tärkeä Osastonlääkäri + osastonhoitaja näkevät asiat samalla tavalla puhaltavat yhteen hiileen

Kuntosalin laitteet Ostettiin Fysiolinelta l Laitteet Technogym-laitteita: jalkaprässi, vatsapenkki, selkäpenkki, loitonnuslaite. Hinta vuonna 2002 oli 18.000 euroa. Nykyisin hinnat laskeneet. Lisäksi tavallinen kuntopyörä, yläraajoille vastuskumit puolapuissa, tasapainolevy ja nojapuut.

Laadittiin koulutussuunnitelma Laatimassa ol, oh, ft ja osastolta sh, ph Hoitohenkilökunnalle koulutusta vanhusten hoidon haasteista, geriatrisen kuntoutuksen erityispiirteistä, ja kuntouttavasta työotteesta. Tiimityön periaatteista Osallistuminen valtakunnallisiin koulutuksiin Vierailukäynnit hyviksi tiedetyissä paikoissa Uusi toimintatapa aloitettiin kuitenkin välittömästi

Kartoituksen jälkeen ryhdyttiin y heti toimeen Geriatrian erikoislääkäri otti hoitaakseen vanhuspotilaat (=yli 75-vuotiaat/monisairaat). Tk-lääkärillä oli 5 potilaspaikkaa muille (nuoremmat ja alkoholistit). li Kaikille osastopotilaille tehtiin geriatrinen arviointi Kaikille tehtiin hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Osastolle tultaessa selvitettiin: ennen sairastumista ollut toimintakyky ja aikaisemmat avut Yhteistyötä KSH:oon ja kotipalveluun tehostettiin. Yhteiset palaverit kerran viikossa.

Vanhusten hoidon yksi tärkeimmistä toiminta-alueista on ikääntyneiden kuntoutus Tavoitteena on, että vanhuspotilaan toimintakyky palaa akuutin sairastumisen jälkeen mahdollisimman täydellisesti niin, että he voivat elää mahdollisimman itsenäisesti. Marjorie Warren yli 60 vuotta sitten

KUNTOUTUS = OLENNAINEN OSA GERIATRISTA ARVIOINTIA JA HOITOA Arviointi Sairauksien dg ja hoito Kuntoutus

Mitä seurasi? Osa henkilökunnasta ei halunnut näin akuuttiin työhön ja uhkasi irtisanoutumisilla Päädyttiin jakamaan osasto kahteen osaan: kuntoutus ja pitkäaikaispotilaat (8ss) + tklääkärin hoitamat potilaat. Hoitajat saivat valita, kummalle puolelle menivät. Kuntoutuspuolella ruvettiin kehittämään moniammatillista yhteistyötä. Fysioterapeutti alkoi olla osastolla joka päivä ja kehiteltiin yhteistyötä fysioterapeutti/hoitaja >> kuntosalin käyttö, WC-käynnit, ruokailutilaan auttaminen jne