Muistio tutustumiskäynnistä Muonion ja Kittilän vanhuspalveluihin

Transkriptio

1 Muistio tutustumiskäynnistä Muonion ja Kittilän vanhuspalveluihin Tutustumiskäynti liittyi Ikäihminen toimijana vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois- Suomessa hankkeeseen. Tutustumiskäynnin tarkoituksena oli selvittää Muonion ja Kittilän vanhuspalvelujen tilaa sekä sitä, miten ja millaisia geriatrin palveluja kunnissa voitaisiin hyödyntää. Kittilä on käyttänyt hankkeen tarjoamia geriatrin videopalveluja paljon, Muonio ei. Tutustumiskäynti tehtiin geriatri Pirkko Jäntin ja projektipäällikkö Leila Mukkalan toimesta. Leila Mukkala oli myös suunnitellut päivien monipuolisen sisällön yhdessä paikkakuntien kehittäjätyöntekijöiden kanssa. Muonio Taustaa kunnasta: Lapin sairaanhoitopiirin laatiman kuntaprofiilin mukaan Muoniossa asui vuonna henkilöä, joista, joista yli 75-vuotiaita oli 7,4 % (vastaava % -osuus koko maassa oli 7,9), vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden % -osuus väestö on arvioitu olevan 12,5 (koko maassa 10,1). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa oli 3,4 % yli 75 -vuotta täyttäneistä, mutta kehittäjätyöntekijä Kati Korvan mukaan oikea luku on 7,4 % (koko maa 5,9 %). Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta oli 2830,4 pv (koko maa 2380,9 pv), perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta oli 1832,7 pv (koko maa 1327,8 pv). Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 7,4 % yli 75-vuotiaista (koko maa 11,2). Muonion kunnan vanhustenhoitoa kuvaa laitospainotteisuus ja kotiin annattavien palvelun osuus on hyvin vähäistä. Kotihoidon henkilökuntaa on muihin kuntiin verrattuna vähän laisesti. Suunnitelman mukaan henkilökunnan määrä lisääntyy vuosittain ja kotiin annettaviin palveluihin on satsattava. Myös kevyen palvelun asunnot kuten vuokra-asunnot puuttuivat kunnasta kokonaan. Terveydenhuollosta vastaa Enontekiön ja Muonio kuntayhtymä. Sosiaalipuoli ja sen myötä vanhustenhoito toimii omillaan. Tarvittaisiin enemmän yhteistyötä sosiaali- ja terveyspuolen toimintaan. Osallistuminen Muonion palvelukeskus Marjapaikan 30-vuotisjuhlaseminaariin Muonion vanhainkoti valmistui vuonna Nimi muutettiin palvelukeskus Marjapaikaksi vuonna Toiminta pysyi vanhainkotitoimintana kunnes se vuonna 2007 muutettiin palveluasumiseksi. Marjapaikassa on 15 paikkaa, jotka kaikki ovat käytössä. Jokaisessa huoneessa myös oma WC ja huoneet voi kalustaa omin huonekaluin. Juhlaseminaarissa geriatrilla oli puheenvuoro vanhusten tämän päivän hoitokäytännöistä. Kierto hoivaosastolla ja vuodeosastolla: kunnan johdon tapaaminen (Päivi Salmi sosiaalijohtaja, Kati Sirkka hoivaosaston vastaava sh, Pirkko Kuru vanhustyönohjaaja, Saara Vuollo johtava hoitaja, Kosti Hietala valtuuston pj ja Yrjö Perkkiö vanhusneuvoston edustaja) Muonion kunnassa on 9 paikkainen pitkäaikaishoitoa antava osasto, joka sijaitsee fyysisesti vuodeosaston vieressä ja tästä läheisyydestä on synergiahyötyä pitkäaikaisosatolle varsinkin yöaikaan, jolloin pitkäaikaisosastolla on vain yksi yöhoitaja.

2 Pitkäaikaisosaston kaikki paikat ovat käytössä. Pitkäaikaispaikalle tullaan joko vuodeosastolta, Marjapaikasta tai suoraan kotoa. Pitkäaikaisosaston henkilökuntamäärä: 9 hoitajaa, joista 1 sh, 6 lh ja 2 laitoshuoltajaa, jotka tekevät myös hoitotyötä. Yksi yöhoitaja, joka saa apua tarvittaessa vuodeosastolta yöaikaan. Pitkäaikaisosaston hoitaja/asukassuhde on 0,5. Lääkäripalvelut avopuolelta. Hoitajatilanne on tällä hetkellä hyvä, vasta valmistunut uusia lähihoitajia. Pitkäaikaisosaston asukkaista 3 tarvitsee yhden avustajan, muut tarvitsevat 2 avustajaa. Neljä asukasta on syötettävää. Keski-ikä yli 80 v, vanhin 92 -vuotias. Pitkäaikaisosastolla kaikki sängyt ovat sairaalasänkyjä. Vuodeosasto Vuodeosasto on rakennettu vuonna 1981 ja remontoitu vuonna Vuodeosastolla on 24 sairaansijaa ja potilaista yli puolet oli pitkäaikaisia, käyntihetkellä potilaista 8 oli lyhytaikaisessa hoidossa. Vuodeosastolla hoidetaan kaikki erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevat muoniolaiset, mm lonkkamurtumapotilaat, jotka tulevat osastolle 1 postoperatiivisena päivän. Osastolla on myös kunnan intervallihoitopaikat. Osasto on jaettu kahteen puoliskoon, joista toisessa pitkäaikaista hoitoa saavat. Sh ja ph toimivat tiiminä. Kaikissa huoneissa on oma WC. Kuntosalia osastolla ei ollut. Henkilökunta: 1 oh (puolet työstä hallintoa, puolet potilastyötä), 8 sh, 7 ph, 1 ft osaston käytössä, lääkäri kiertää osaston joka päivä (noin 2 t). Hoitaja/potilassuhde on 0,66. Ambulanssi Sairaanhoitopiirin ambulanssin tulon myötä ovat kustannukset nousseet merkittävästi. Tiedon kulku on puutteellista kotona tapahtuneesta hoidosta. Toivottavaa työpanosta ambulanssista ei ole tk:n saatu. Fysioterapiatilat Kunnassa on kaksi fysioterapeuttia, joista toinen keskittyy osastopotilaisiin, toinen muihin kuntoutusasiakkaisiin (myös Marjapaikassa käynnit). Fysioterapeutti ohjaa ryhmiä: Niska, selkä ja henkilökunnan ryhmät. Fysioterapeutti hoitaa myös apuvälineiden lainauksen ja käytön ohjauksen. Fysioterapiatilassa kiinnitti huomiota se, ettei siellä ollut yhtään kuntosalilaitetta. Käytössä oli vain nyrkkeilysäkki, voimakuminauha ja hulavanne. Tilassa oli useita väliverhoin eristettyjä hoitovuoteita. Muonion terveyskeskuksessa on oma laboratorio ja röntgen. Yksi röntgenhoitaja. Hoitoon pääsyn kriteerit: Muistihoidon tuen saannin perusteet ovat, muita ei. Vanhustyön ohjaaja tekee päätökset pitkäaikaishoitoon pääsystä. SAS-työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja sinne tulee vain osa pitkäaikaishoidon hakemuksen jättäneistä. Sosiaalihuoltoon tulossa RAI, terveydenhuollossa ei ole tehty päätöstä. Pienessä kunnassa asiakkaiden tilanne tunnetaan kohtalaisen hyvin. Muistipotilaiden tutkimus ja hoito Muistipotilaiden tutkimus- ja hoito: Kaksi työntekijää tekee CERAD-testejä. Toinen CERADin osaajista (Psykiatrin Insituutin kouluts) on sh Kati Korva, joka on myös Marjapaikan toimintayksikön vastuuhenkilö. Muistisairauteen sairastuneet ja heidän omaiset eivät saa riittävästi tukea. Tarvetta olisi matalan kynnyksen muistivastaanotolle. Muistisairausdiagnoosit + seuranta?

3 Ennaltaehkäisy: Kaikille vuonna 1958 syntyneille (56-vuotiaille!) lähetetään kirjekysely, jossa kysytään myös muistiasioita. Vastaukset tulevat terveydenhoitajalle, joka suunnittelee vastausten perusteella mahdolliset jatkotoimet. Avopalvelut: Vanhusten vuokra-asunnot Muoniosta puuttuvat. Siirtyminen sivukyliltä keskustaan siirtyminen on tämän vuoksi vaikeaa. Kotipalvelua voi saada kerran päivässä 50 km:n säteellä. KSH toimii vähän. Omaishoitajien määrä kasvaa tasaisesti(tällä hetkellä hoitajaa) Eläkeläisten kuuleminen Kunnassa on vanhusneuvosto jonka toimintaa ollaan kehittämässä. Vanhusneuvoston ja yhdistysten toivotaan miettivän miten aktivoitaisiin kyliä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on työn alla. Kuntouttava päivätoiminta Kunnassa ei ole lainkaan kuntouttavaa päivätoimintaa. Ikääntyvillä on yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Muoniossa on rakenteilla Muoniossa on rakenteilla 12-paikkainen ASPA-yksikkö, johon on suunniteltu pitkäaikaisosastoa. Nykyinen pitkäaikaisosasto lopetetaan, kun uusi on valmistunut. ASPA-yksikön on arvioitu valmistuvan vuonna Uuteen yksikköön ei lisätä henkilökuntaa vaan toiminta pyöritetään nykyisellä henkilöstöllä Kehittämisehdotukset: Muistipotilaan hoitoketju tulisi rakentaa diagnostiikasta jatkoseurantaan, kuntoutukseen ja lopulta pitkäaikaiseen hoitoon asti. Ennaltaehkäisevään työhön tulee kiinnittää huomiota, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen. Ikääntyvien omaa aktiivisuutta ja toimijuutta tulee vahvistaa. Monitoimijaista ja -ammatillista vanhustyötä tulee tavoitteellisesti ja suunnitellusti kehittää. Vuodeosasto tulisi muuttaa vain akuuttihoitoa ja kuntoutusta antavaksi ja sen vuoksi fysioterapian mahdollisuudet tulisi ottaa paremmin käyttöön. Kuntouttava työote vuodeosastolla vaatisi myös tehostamista. Vuodeosaston hoitaja/potilassuhde osastonhoitajan työpanos mukaan lukien oli kohtalaisen hyvällä tasolla ollen Fysioterapian tilat kaipaavat fyysistä kehittämistä: väliverhot ja vuoteet tarpeettomina pois -> tila avarammaksi liikuntaryhmille hyödynnettäväksi ja erilaisia kuntoutuslaitteita tulisi hankkia. Jotta iäkkäiden kotona asuminen voitaisiin turvata mahdollisimman pitkään, tulisi kotiin vietävien palvelujen määrää kunnassa lisätä huomattavasti, samoin kuntouttavaa päivätoimintaa. Kokonaisuudessaan kotihoidon kehittäminen vaatisi suunnitelmallista kehittämistyötä joka lähtee liikkeelle rakenteiden (palvelurakenteen muutos, asumisratkaisut, henkilöstörakenne) kehittämisestä aina toimintatapoihin ja hoitoketjuihin joissa tulisi enemmän huomioida läpileikkaavuus ja yhteistyö, suunnitelmallisuus ja systemaattisuus (terveydenhuolto ja sosiaalityö sekä erikoissairaanhoito). Tämä mahdollistaisi sen että sivukylillä ym. omissa kodeissa asuvat vanhukset eivät heti toimintakyvyn heikentyessä ja ensimmäisten palvelutarpeiden syntyessä joutuisi turvautumaan laitoshoitoon vaan että muitakin vaihtoehtoja löytyisi.

4 Vuokra-asuntojen rakentaminen olisi järkevämpää ja myös enemmän vanhuspalvelulain hengen mukainen kuin uuden pitkäaikaisosaston rakentaminen. Palvelurakenteen muutos edellyttää kotiin annettavan hoidon lisäämistä ja laitosmaisten hoitomuotojen vähentämistä. Pitkäaikaisosastoon suunnitellut varat voisi hyödyntää vuoka-asuntojen rakentamiseen ja kotihoidon kehittämiseen. Kittilä Taustaa kunnasta: Lapin sairaanhoitopiirin laatiman kuntaprofiilin mukaan Kittilässä asui vuonna asukasta, joista yli 75-vuotiaita oli 8,2 % (koko maa 7,9) ja ennusteen mukaan vuonna ,3 % (koko maa 10,1). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla oli yli 75-vuotiaista 8,5 % (koko maa 5,9). Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta oli 3062,6 pv (koko maa 2380,9 pv) ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät/1000 asukasta oli 1842,6 pv (koko maa 1327,8 pv). Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 22,3 % yli 75-vuotiaista (koko maa 11,2). Lääkärien tapaaminen Kittilän kunnassa on 5 ½ lääkärin virkaa, joista 3 oli täytetty. Kittilän lääkärien toiveena geriatrin videokonsultaatioista oli potilaskonsultaatioita ja koulutuksellista eli juuri sitä, mitä Ikäihminen toimijana hankkeen geriatripalvelut ovat tarjonneet. Akuutteihin tilanteisiin ei koettu tarvetta olevan ja videoyhteydet kerran viikossa koettiin riittävinä. Geriatrin käyntejä kunnissa toivottiin myös. Väki vanhenee ja muistisairaiden määrä lisääntyy, samoin lisääntyvät asiakkaiden käytöshäiriöt. Keinot lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla ovat rajalliset ja tarvitaan geriatrista tietoa asiakkaiden hoitamiseen. Asiakkaita ei voida lähettää kaikkien syiden vuoksi erikoissairaanhoitoon vaan heidät tulee hoitaa omissa kunnissa. Geriatrista osaamista tulee vahvistaa kuntien perusterveydenhuollossa. Keskustelussa tuli esiin geriatriaan erikoistumispaikkojen vähäisyys Lapin läänissä. Gerontologisen keskuksen yhteyttä yliopistoon toivottiin. Keskus voisi olla yhtenä geriatriaan erikoistumispaikkanakin. Tällaiseen toimintaan voisi saada mallia OYS:ssa toimivasta Sydänpajasta. Kittilän kunnassa on 9 (+ 9 paikkaa tulossa) -paikkainen hoitopaikka, jonka tuottaa yksityinen palvelujen tuottaja. Yksi paikka tulee kuntoutuspaikaksi. Ihmiset tottuneet siihen että aina pääsee osastolle hoitoon jos on joku ongelma. Kaikki ongelmat eivät edellytä lääketieteellistä hoitoa ja tarvittaisiin kriisipaikkoja (vanhainkoti?). Yksinäisyys ja turvattomuus isoja asioita Vierailu vuodeosastolla Vuodeosasto on rakennettu vuonna Vuodeosastolla ollut aikaisemmin 40 potilaspaikkaa, mutta 10 vuotta sitten ne vähennettiin 30 potilaspaikkaan. Näistä puolet on pitkäaikaisia. Jokaisessa huoneessa on oma WC. Vuodeoasto on jaettu akuuttipuoleen ja pitkäaikaispuoleen. Osastolla on kolme sh + lh -työpari moduulia, jotka työskentelevät vaihdelleen sekä akuutti- että pitkäaikaispuolella. Henkilöstömitoitus on varsin hyvä, 0.7. Lääkärinkierto on joka arkipäivä, lääkärin parina kiertää edellisen illan työssä ollut sairaanhoitaja. Illassa akuuttipuolella työskentelee 3 sairaanhoitajaa, pitkäaikaispuolella kaksi lähihoitajaa. Yöllä koko osastolla on 1 sh ja 1 lh.

5 Osastolla on myös saattohoitohuone, jossa myös läheiset voivat yöpyä. Laboratorio ja röntgen sijaitsevat samassa tasossa. Oma fysioterapeutti käy osastolla joka arkipäivä. Osastolla otetaan ja tutkitaan joitakin näytteitä kuten esimerkiksi TnT ja nielunäytteet. Pitkäaikaispuolella on 1 neljän hengen huone, 1 kolmen hengen huone ja loput 2 hengen huoneita. Osastolta on päiväsali joka oli muutettu tilapäiseksi potilashuoneeksi: pöydät ja tuolit oli poistettu ja paikalla oli sairaalasänky. Asiakkaille ja vierailijoille ei osastolta löytynyt tilaa mm. yksityisiin keskusteluihin. Ennen on järjestetty laulutilaisuuksia/hartauksia. Osastolle rakennettu alun perin saunakin kun ajateltiin että osasto on ihmisten koti, jäänyt käytöstä pois. Pitkäaikaispuolella lääkäri kiertää 3 kk välein. Lääkäreillä rengaspäivystys: Kittilä, Kolari, Muonio. Sairaanhoitajien vastuu osastolla mm. yövuorossa on suuri. Ottaa usein yksin vastaan asiakkaita. Koulutuksia eri aiheista (ravitsemus, muistisairaudet jne.) on järjestetty henkilökunnalle mm videoyhteydellä. Kuntouttavasta työotteesta on puhuttu paljon mutta kehitettävää kuntoutuksen osalta edelleen. Saattohoitokoulutuksia järjestetty jonkin verran jotta hoitoyksiköissä uskalletaan olla kuolevan kanssa ja tiedetään miten tulee toimia. Hoitotahtoja tehdään kohtalaisesti. Osastonhoitaja oli vaihtumassa syyskuun alussa. Johtavan hoitajan puute on suuri. Aikuis- ja vanhusneuvola on yhteisissä tiloissa Saatavilla on psykologin palvelut sekä puhe- ja toimintaterapeutin palvelut. Työnjako: ½ lapsiin, ½ aikuisiin ja vanhuksiin. Lisäksi farmaseutti, jolle kuului lähinnä lääkkeiden jako. Kunnassa on neljä fysioterapeuttia. Kuntosali sijaitsi neuvolan yhteydessä ja osaston potilaita voidaan kuntouttaa myös siellä. Myös omaishoitajien ja kansalaisopiston kuntosaliryhmät hyödynsivät samaa tilaa. Kunnan kokoon ja asukasmäärään nähden kuntosaleja on vähän käytössä. Kunnassa rakenteilla liikuntakeskus mutta tiedossa ei ollut miten tämän keskus hyödyttää ikäihmisiä?? Muistipotilaan hoitoketju Muistihoitajan työaika on 2 päivää viikossa ja muistihoitajalla myös muuta työtä. Muistihoitajalla on myös sijainen. Lääkäripalvelut: Dextran neurologia voidaan konsultoida ja nyt hankkeen aikana geriatrin konsultaatiot ovat tapahtuneet videoteitse. Ensitietopäiviä on järjestetty. Terveystarkastukset ja niihin liittyvät seurannat tehty 65-vuotiaille. Geriatrin etäpalvelut: konsultaatiot ovat olleet tykättyjä, koettu ihmisläheisiksi, muistihoitajakin kokenut saavansa ammatillista apua ja tukea geriatrilta. Muistihoitajan mielestä vie kuitenkin oman aikansa että pääsee systeemiin mukaan : asiakastietojen kerääminen ja toimittaminen eteenpäin, etäyhteyden järjestäminen jne. Kunnassa lääkäritilanne huono joten etägeriatrin palvelujen tarve on korostunut. Geriatrin etäpalvelut ovat kokonaisuudessaan saaneet hyvän jalansijan kunnan palveluissa ja kehittämistyötä voidaan jatkaa eteenpäin. Kunnan terveyskeskuksen lääkäreiden myönteinen asenne geriatriaan ja etäyhteyksiin on ollut edesauttamassa palvelun kehittymistä. Kotiutushoitajan/muistihoitajan työnkuvan kehittäminen suunnittelussa. Keskusteluissa tuli esille käsitys siitä että kunnassa on liikaa menty sille linjalle että kunta hoitaa kaikki mahdolliset palvelut -> asiakkaat vaativat yhä enemmän. Kuitenkin tulisi nostaa esille asiakkaiden oma vastuu ja rooli sekä myös omaisten vastuu, miten kotona pärjääminen mahdollistetaan. Yhteistyön merkitys tulee korostumaan lähivuosina. Kun palveluiden kustannukset kasvavat myös asiakasmaksut tulevat nousemaan. Tukipalveluista siivoukset on yksityistetty.

6 Päivätoiminta Havukassa, terveyskeskuksen naapurissa järjestetään ikäihmisten päivätoimintaa arkisin klo Päivätoiminta on tarkoitettu muistihäiriötä sairastaville kotona asuville henkilöille. Päivätoiminnalla tuetaan kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista. Päivätoiminnassa työskentelee kolme työntekijää. Havukka toimii myös tuettuna asumispalveluyksikkönä, jossa on 8 hoitopaikkaa. On pitänyt kovasti panostaa ja motivoida ihmisiä jotta käyttäisivät päivätoimintaa. Tavoitteena eriyttää asiakkaita eri ryhmiin (5-8). Kaikki eivät ota palvelua vastaan vaikka tarvetta olisi. Hyvissä ajoin käyttöön otettu palvelu myöhentäisi raskaampien palvelujen tarvetta. Päivätoiminta on kuitenkin lisääntymässä. Vanhusten asumispalvelut Palvelutalo Koivukoti, tehostettua palveluasumista 14 paikkaa. Pääasiallisesti muistisairaille. Kulunvalvontajärjestelmä käytössä, kaikki käyvät ruokasalissa syömässä Yläkerrassa 18 paikkainen palvelutalo. Myös kaikki asukkaat pyritään saamaan ruokasaliin syömään Vanhainkoti Pääskylänniemessä on 30 paikkaa, joista puolet laitoshoitoa, puolet tehostettua palveluasumista. Jaksohoidot vanhainkodilla. Työntekijöitä 19. Palvelutalo Metsolassa 29 paikkaa ja 18 työntekijää. Metsolan tehostettu toimintayksikkö on jaettu kahdeksi osastoksi, joista toisessa asuu ikäihmisiä, toisessa kehitysvammaisia ihmisiä. Havukassa 8 paikkaa ja 3 työntekijää. Kehittämisehdotukset Kittilän kunnan vanhustenhoitoa kuvastaa myös laitosvaltaisuus, jota tulisi jatkossa purkaa. Erityisesti vuodeosasto tulisi muuttaa akuuttihoitoa ja kuntoutusta antavaksi. Vuodeosaston toiminta vaatisi systemaattista toimintakäytäntöjen muuttamista. Tilakysymyksiin tulisi miettiä uusia ratkaisuja. Osastolle kaivattaisiin mm. oma kuntosali jotta kuntouttavan työotteen kehittäminen lähtisi toteutumaan konkreettisesti. Muutenkin tulisi miettiä sitä onko kuntalaisilla nyt ja jatkossa miten hyvin tarjolla kuntosalipalveluja. Kun kunnassa suunnitellaan ja rakennetaan mm. liikuntakeskuksia tai joitain muita tiloja ja rakennuksia olisi syytä vanhusneuvoston olla antamassa asioihin asiantuntijalausuntoja. Vanhusneuvostojen roolia kunnissa tulee vahvistaa sellaiseksi että se on ajamassa ikääntyvien ja iäkkäiden kuntalaisten etuja ja oikeuksia. Kunnassa voisi miettiä ja sopia mikä muu paikka kuin osasto olisi sopiva kriisitilanteisiin asiakkaille joilla ei ole lääketieteellistä hoidon tarvetta mutta kotona ei kuitenkaan pärjätä. Osastolle on totuttu tulemaan erilaisten ongelmien vuoksi. Toimintakäytänteitä voisi koko kuntatasolla lähteä miettimään uudella tavalla ja ohjata asiakkaita ja hoitohenkilökuntaa muutoksessa. Tämän myötä osaston rakenteita ja toimintakäytäntöjä voisi lähteä asteittain muuttamaan akuutti- ja kuntoutusosaston suuntaiseksi. Kuntouttavan työotteen todellinen kehittäminen ja toiminnan sisäistäminen vaatii yleensä radikaaleja toimenpiteitä, systemaattista ja suunnitelmallista kehittämistyötä joihin tarpeisiin ei kyetä vastaamaan vain sillä että hoitohenkilökuntaa koulutetaan. Siinä mielessä ajateltuna johtavan

7 hoitajan tarve korostuu toimintojen uudelleen suunnittelun ja koordinoinnin osalta sekä organisoinnin osalta. Muistipotilaan hoitoketju on kohtalaisen hyvin toimiva. Päivätoimintaa voisi lisätä ja miettiä tarkemmin kuntoutukselliset näkökulmat. Kotiutushoitajan/muistihoitajan työnkuvan kehittäminen on ajankohtaista. Myös palvelutarpeen perusteet vaativat tarkennusta: kenelle palveluja kohdennetaan, mikä on asiakkaan ja omaisten rooli? Kunnassa olisi hyvä miettiä ikääntyvien tavoitteellista kuntoutusta ja miten se järjestetään niin että se on jatkuvaa ja toiminnassa korostuu läpileikkaavuus. Vahvistuisiko tätä kautta asiakkaiden ja omaisten rooli ja vastuu? Pirkko Jäntti Ikäihminen toimijana hankkeen geriatri Leila Mukkala Ikäihminen toimijana hankkeen projektipäällikkö