Lapsen kokemukset päihdeperheessä - haaste sosiaalialan työlle

Lapsen kokemukset päihdeperheessä - haaste sosiaalialan työlle Pienet Pohjalaiset päihdepäivät 19.11.2007 Projektipäällikkö, VTL Ensi- ja turvakotien liitto

Lähtökohtana esitykselle tutkimus Lapsen todellistuminen huumeperheen kuntoutusprosessissa Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatin tutkimus lapsi- ja nuorisosiaalityön erikosala Lapsi, huumeperhe ja toivo. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuja 2007

Tutkimuskysymys MITEN LAPSI TODELLISTUU HUUMEPERHEEN KUNTOUTUPROSESSISSA Katse perheen kanssa toteutuvaan toimintaa ja siihen, millaisen position tässä toiminnassa saavat lapsen kokemukset ja tarpeet, miten lapsi näkyy ja saadaan näkyväksi kuntoutusprosessissa

Lapsen todellistuminen työskentelyn lähtökohtana 1) Lapsi työskentelykumppanina Lapsi subjektina, aitona asiakkaana Lapsen kokemusten nostaminen esiin Korjaavat kokemukset 2) Lapsen näkökulma vanhempien kanssa työskentelyssä Lapsen kokemusten tunnistaminen/tunnustaminen Päihteisen vanhemmuuden tarkastelu Syyllisyyden läpi meneminen

Miksi lapsen näkökulma? Lapsilähtöisyys lastensuojelussa ja perheiden kanssa työskentelyssä ajoittain ongelmallista Lapsen elämä päihdeperheissä vihdoin tunnistettu lasta kuluttavaksi (esim. Itäpuisto) Päihdehuollossa päihteidenkäyttäjien lapset eivät ole näkyneet

Tutkimuksen aineisto Huumeperheen päihdekuntoutusprosessi Lapset 9- ja 5-vuotiaita kuntoutuksen aikana Pitkä päihdehistoria (heroiini, subutex, amfetamiini, kannabis, lääkkeet, alkoholi jne.), useita lopetusyrityksiä Kuntoutusprosessin aikaiset perheistunnot, yhteisökokoukset, vanhempien ryhmät, perheen asiakirjat, työryhmän keskustelut, oma päiväkirja Tutkija perheen omana työntekijänä

Lapsi huumeperheen arjessa Huumeperheen arki Huumemaailma ja kotiolot Huumeinen vanhemmuus ja hoiva Salailu ja turvattomuus

Huumemaailma ja kotiolot Lukittu makuuhuoneen ovi Koti käyttöpaikkana Huumekauppaa ja aseita kotona Koti kaaoksessa Velkaantuminen ja väkivallan uhka

Huumeinen vanhemmuus ja hoiva Hoivan ja huolenpidon puute Lapsen vastuu omasta selviytymisestään Vieroitusoireet ja överit Mielialojen vaihtelut Ennakoimattomuus Arjen rakenteiden puute

Salailu ja turvattomuus Huumeidenkäytön ja huumekaupan salailu Kotiolojen ja hoivan puutteiden salailu Pelko vanhempien mielialojen vaihtelusta Pelko vieroitusoireista ja övereistä Hätä vanhemmista Pettymykset Arjen rakenteiden puutteet

Vanhempien päihdeongelma ja lapsen sijoitus Päihteinen arki päättyy yleensä, kun lastensuojelu puuttuu perheen tilanteeseen Useimmiten vanhemmat ohjataan kuntoutukseen ja lapsi sijoitetaan tarkoitus on hyvä; lapsen on päästävä turvaan Vanhemman kuntoutuksen päättyessä a) Lapsi palaa kotiin b) Lapsi sijoitetaan pysyvästi/pitkäaikaisesti

Miten käy lapsen kokemusten? Lapsen kokemuksia ei käsitellä missään vanhempien ja lapsen kesken, koska sille ei ole luontevaa tilaa Lapsi jää ilman ymmärrystä pelottavasta ja käsittämättömästä maailmasta ja menneisyydestä, jota on vanhempien päihteidenkäytön keskellä elänyt Kokemukset pitäisi käsitellä vanhempien kanssa yhdessä

Miten työskentely olisi mahdollista? Tarvitaan sellaisia rakenteita, joissa vanhemmat ja lapset saavat yhteistä kuntoutusta heti kun vanhemmat kykenevät olemaan turvallisia lapsille (katkaisu/vieroitus) Kuntoutuksen päättyessä vaihtoehtoina jatkaa yhdessä perheenä lapsi siirtyy muiden aikuisten hoivaan lapsi on saanut mahdollisuuden kuntoutumiseen ja voi paremmin siirtyä elämässään eteenpäin

Lapsen huomioimisen ongelmat Lapsi jää aikuisten varjoon Lapsen kokemaa pahaa ei uskalleta kohdata, jotta ei haavoitettaisi vanhempia Tihkuva auttamistapa; lapsi tulee autetuksi, kun vanhempaa autetaan Ei ole aikaa tai rakenteita, joissa voisi luoda hyvän asiakassuhteen sekä lapsen että vanhemman kanssa

Lapsella on oikeus tulla subjektiksi Hyvä asiakassuhde Luottamus, hyväksyntä, välittäminen Kiinnipitävä ympäristö Psykologinen tukipiste tai sisäinen verkosto Korjaavat kokemukset

Lapsi osaksi työskentelyä Käsitellään lapsen elämää ja kokemuksia Puhutaan lapsen aikana ja lapsen kanssa => Lapsen todellistuminen työskentelyssä! Otetaan vastuu lapsen selviytymisestä aikuisille; vanhemmille ja työntekijöille Lapsi työskentelyn keskiöön Lapsilähtöinen sosiaalialan työ

Lapsi saa käsitellä häntä vaivaavia kysymyksiä Huoli vanhempien terveydestä ja selviämisestä Masennus ja viha Huoli ja pelko riidoista, väkivallasta ja sen uhasta Häkeltyneisyys vanhempien epäsopivasta käyttäytymisestä Pettymys rikotuista lupauksista Tunne siitä, että päihteet ovat vanhemmalle tärkeämpiä kuin lapsi Vastuu ja syyllisyys vanhempien päihdeongelmasta ja siitä, ettei pysty poistamaan sitä

Korjaavat kokemukset Lapsen kokemukset huumemaailmassa ovat rikkovia ja traumatisoivia, vääränlaisia tietoja ja taitoja kehittäviä Kuntoutuksessa lapselle pitää tuottaa eheytymisen mahdollistavia korjaavia kokemuksia

Kognitiivisesti korjaavat kokemukset Lapsi on omaksunut vahingoittavaa ymmärrystä ja tietoa Tarjotaan lapselle tietoa huumeista ja vanhempien tilanteesta Autetaan lasta ymmärtämään, ettei kyse ole lapsen ongelmallisuudesta vaan vanhempien ongelmasta

Emotionaalisesti korjaavat kokemukset Lapsi on kokenut turvattomuutta, heitteille jättöä ja kaltoin kohtelua Tarjotaan lapselle rakkautta, lämpöä, hyväksyntää, huomiota, kokemuksia, jotka vahvistava lapsen emotionaalista kehitystä

Moraalisesti korjaavat kokemukset Ymmärrys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta saattavat vääristyä huumemaailmassa Lapsi joutuu vääryyden kohteeksi, epäreilun kohtelun ja jopa pahan nujertamaksi Moraalitajunta vääristyy Kuntoutuksessa puhutaan avoimesti näistä asioista, moraalisesti korjaavien kokemusten avulla lapsen moraalitajunta voi kehittyä myönteisesti

Korjaavat kokemukset eheyttävät Lapsen kokemusten läpi kuljetaan lapsen kanssa yhdessä, sanoitetaan sanatonta Lapsi saa eväitä uuteen, hän voi oppia elämään tavallista elämää, jossa asiat saattavat saada uusia merkityksiä Lapsi kokee tulevansa rakastetuksi ja hyväksytyksi kokemuksistaan huolimatta

Hyvä tulos lapsen kuntoutuksessa Lapsi subjektiksi kuntoutusprosessissa Lapsi todellistuu kuntoutujana ja vanhemmilleen Lapsen kokemukset tulevat näkyviksi ja käsittelyyn Lapsi saa korjaavia kokemuksia, eheytyy Lapsi tulee autetuksi itsenään, erillään vanhempien päihdeongelmasta

Suhde lapsen vanhempiin Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan luvan puhua kokemuksistaan päihdeperheessään Lapsen lojaliteetti voidaan nähdä luonnonlakina, joka estää lasta lasta ilmaisemasta perheen salaisuuksia tai Vuorovaikutuksellisena ilmiönä, joka on yhteydessä lapsen kokemaan turvallisuuteen/turvattomuuteen (Mikko Oranen)

Olisi hyvä, jos vanhemmat saataisiin mukaan työskentelyyn, mutta ainakin: Lapsi tarvitsee avukseen aikuisia, jotka eivät tuomitse tai halveksu myöskään lapsen vanhempia Vanhempia ja menneisyyttä ei lapsesta voi eikä pidä leikata pois, niiden saaminen osaksi lapsen ehyttä minää on haasteellista

Lapsen todellistumisen merkitys vanhemman kuntoutumiselle Vanhemmuus motivaation lähteenä Vanhemmuus voimavarana kuntoutumisessa Vanhemmuus merkittävänä toimintaareenana Lapsen todellistuminen antaa uusia näkökulmia elämään Vastuullisuus kasvaa Erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Huumeidenkäyttäjän mustavalko-maailma väistyy

Päihdeperheen haasteet työntekijöille Lapsen kokemusten kohtaaminen on rankkaa ja vaativaa Kokemukset kaukana omasta kokemuspiiristä Lapsi on kokenut enemmän kuin uskoisimme Lapsen on voitava luottaa, että aikuinen kestää ja kuultuaankin välittää lapsesta ja hyväksyy myös tämän vanhemmat

Työntekijälle tulee helposti mieliteko pelastaa lapsi heti Ei jää mahdollisuutta lapsen ja vanhemman yhteiseen prosessiin Josta ehkä seuraa kuntoutuminen ja paluu perheenä kotiin mahdolliset retkahdukset?!

Vaikka lapsi sijoitettaisiinkin, olisi hyvä, jos hän voisi käsitellä kokemuksiaan niitä aiheuttaneiden ja niissä lapsen kanssa eläneiden vanhempien kanssa vanhemmat voivat auttaa eheän kertomuksen rakentamisessa vanhemmat voivat käydä läpi syyllisyyttään Helpottaa myöhempää yhteydenpitoa vastuu menneisyydestä, vanhempien kuntoutumisesta ja lapsen selviytymisestä siirtyvät aikuisille

Vanhempien lapselleen aiheuttamat kokemukset herättävät suuttumusta ja jopa vihaa lähtökohtainen luottamus työskentelyn lähtökohtana hyvä asiakassuhde vanhemman kanssa auttaa lapsen kanssa työskentelyä lapselle on korjaava kokemus, jos työntekijä pitää vanhempia teoistaan huolimatta arvokkaina

Onnistuneen työskentelyn lähtökohtana on toiveikkuuden ylläpitäminen perheen kaoottisessa elämäntilanteessa toivon ylläpito jää usein työntekijöiden tehtäväksi voi olla haasteellista uskoa ja toivoa perheen kuntoutumiseen silloin, jos lapsen sijoittaminen turvaan tuntuisi houkuttelevimmalta vaihtoehdolta työntekijän motivoituneisuus ja sitoutuneisuus ovat merkittäviä, asiakkaan motivaatio syntyy ja vahvistuu toiminnassa vähitellen

Lapsen kuntoutumisen tärkein lähtökohta on, ettei lapsen tulevaisuus ole riippuvainen vanhempien päihdeongelmasta!