Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020 (Luonnos 23.4.2012). Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Täydennämme tällä palautteella 25.4.2012 antamaamme palautetta kolmen kohdekortin osalta yksityiskohtaisemmilla kommenteilla ja rajausehdotuksilla. Tässä esitetyt rajausehdotukset perustuvat 11.5.2012 tekemiimme maastokartoituksiin. Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Ehdotamme, että kohdekortin 9. (Hervantajärven vanha metsä, jonka nimeksi sopisi paremmin Makkarajärven vanha metsä) ja kohdekortin 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) kuvailemat alueet yhdistetään. Kohteet muodostavat yhtenäisen arvokkaan kokonaisuuden. Alueiden metsä on pääosin vanhaa ja luonnontilaisen kaltaista. Makkarajärven ympärillä olevien vanhojen metsien ja Viitastenperän maisemallisesti hienojen kallioiden välissä on kiinnostavaa metsien, soiden ja kallioiden vaihtelevaa mosaiikkia. Kohteiden väliin jäävän alueen metsät ovat osin varttuneita, osin nuorehkoja. Metsät ovat pääosin kuusivaltaisia ja niissä on sekapuuna koivua, mäntyä, haapaa ja raitaa. Puuston rakenne on pääosin luonnontilaisen kaltainen, ja lahopuuta on paikoin muodostunut jo melko runsaasti. Ehdottamassamme rajauksen itärajalla on mukana myös nuorehkoa, mäntyvaltaista viljelyperäistä, mutta sekapuustoista metsää, jotta tuleva suojelualue olisi mahdollisimman yhtenäinen. Kaikki Makkarajärven ja Viitastenperän kohteiden väliin jäävän alueen suopainanteet ovat ojittamattomia ja siten luonnonsuojelullisesti huomattavan arvokkaita. Pääosa välialueen suopainanteista on erityyppisiä korpia, mutta rämeitäkin on hieman. Alueen lajistosta mainittakoon silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT) raidankeuhkojäkälä, jolla on alueella kaksi esiintymää: koordinaatit (KKJ) 6817605:3334167 ja 6817584:3333975. Jos väliin jäävä alue suojellaan ja jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle, kehittyvät sen luontoarvot nopeasti. Pääosa alueesta täyttää jo tällä hetkellä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet: ojittamattomat korvet arvoluokassa I, rämeet arvoluokassa II, osa kangasmetsistä arvoluokassa II ja osa arvoluokassa III. Luonnonsuojeluohjelman luonnoksessa Makkarajärvelle ehdotetulta suojelurajaukselta, Makkarajärven länsipuolelta, löytyi maastokäyntimme yhteydessä vanhan metsän indikaattorilaji ruostekäävän esiintymä (koordinaatit 6818207:3333643). Makkarajärvellä puolestaan oli kaakkuripari tuolloin 11.5.2012. Kaakkuri on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. 1 1
Ehdotamme tätä rajausta Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueeksi. Viitastenperän kallioaluetta kilpikaarnaisine aihkimäntyineen. Alue jää ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolelle. Viitastenperän pohjoinen alue pitää liittää rajaukseen. 2 2
Tyypillistä nuorehkoa varttunutta, luonnontilaistuvaa metsää kohteiden väliin jäävällä alueella (Kuvio 350). Kohteen luontoarvot kehittyvät nopeasti, jos se jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Ojittamaton räme (Metsäsuunnitelman kuvio 351). Valtakunnallisesti silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen raidankeuhkojäkälä kuvion 350 haavalla (Koordinaatit 6817605:3334167). 3 3
Tyypillistä hieman varttuneempaa metsää kohteiden väliin jäävällä alueella (Kuvio 350). Kohde on luonnontilaisen kaltainen ja sen luontoarvot ovat jo nyt merkittävät. Ne kehittyvät edelleen nopeasti, jos alueella ei tehdä hakkuita. Ojittamaton korpiräme (Kuvio 360) kohteiden väliin jäävällä alueella, suojeluohjelmassa ehdotetun rajauksen pohjoispuolella. Kohdekortti 28. (Hervanta, Lukonojanmäki, Pitkäahde) Pitkäahteen alue on mukana luonnonsuojeluohjelman luonnoksessa kovin suppealla rajauksella. Rajauksen ulkopuolelle on jäänyt runsaasti luonnonsuojelullisesti arvokkaita osa-alueita: muun muassa runsaslahopuustoisia lehtoja, kangasmetsiä ja kalliometsiä sekä luonnontilaisia tai sen kaltaisia pienvesiä. Rajausta olisi helppo täydentää ensinnäkin jo metsäsuunnitelmaan merkityillä metsälakikohteilla ja muilla arvokkailla luontokohteilla ohjelmaluonnoksessa esitetyn rajauksen pohjois-, koillis- ja itäpuolella. Näiden lisäksi suojelurajaus voitaisiin laajentaa kattamaan koko Pitkäahteen Selkämäen arvokas aluekokonaisuus, joka jatkuu idässä Houkanojan luonnontilaisen kaltaiselle purolle asti. Luonnonsuojeluohjelmassa ehdotetun rajauksen itäpuolella, Pitkäahde Selkämäki -alueen keskellä kulkevaan ulkoilureittiin asti metsä on pääosin luonnontilaisen kaltaista, vaihtelevaa kuusivaltaista sekametsää ja laajalti runsaslahopuustoista: järeää kuusilahopuuta on monin paikoin erittäin runsaasti, jopa useita kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilla, ja lahoa lehtipuutakin on melko paljon. Metsä on yleisesti lehtomaista kangasta ja lehtoa. Esimerkiksi imikkä kasvaa alueella runsaana. 4 4
Nuorimpienkin metsiköiden seassa on esimerkiksi vanhoja kilpikaarnamäntyjä, eikä metsä missään kohtaa ole luontoarvoiltaan heikkoa. Pääosin suojelurajauksen ja ulkoilureitin väliin jäävä metsä on varttunutta sekametsää, jossa kasvaa huomattavasti kookkaita haapoja. Myös vanhoja pihlajia on jonkin verran. Ulkoilureitin Väliin jäävän alueen huomattava luonnonmuodostuma on laaja lohkareikko, joka muodostuu suurista liuskekivistä. Suojelurajauksen itäpuolella on myös luonnontilainen puro. Nuoria metsiä on ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välissä vain vähän. Nekin ovat luonnontilaisen kaltaisia sekapuustoisia metsiä, joille on muodostunut jonkin verran lahopuuta. Useimmissa nuorissa metsissä oli vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä ylispuina. Ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välinen alue on pääosin varttunutta, sekapuustoista lehtoa ja lehtomaista kangasmetsää. Alueella virtaa myös luonnontilainen noro/puro, joka on metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Käytännössä koko alueella on huomattava määrä lahopuuta. Läheltä ulkoilureittiä löytyi vanhan metsän indikaattorilaji riukukäävän esiintymä (koordinaatit 6821152:3333228). Ehdotetulta suojelurajaukselta, alueen keskellä kulkevan ulkoilureitin itäpuolelta, kalliolta löytyi lisäksi vanhan metsän indikaattorilaji männynkäävän esiintymä. Kaikki luonnonsuojeluohjelman suojelurajauksen ja retkeilyreitin väliset metsäalueet täyttävät METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet selvästi, käytännössä kaikki vieläpä arvoluokissa I ja II. METSO-elinympäristöistä alueella tavataan runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, kalliometsiä ja pieneltä osin louhikkometsiä sekä pienvesien lähimetsiä (noro ja lähteiset tihkupinnat). Ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välisellä alueella, sen pohjoispuolella on myös laaja ja merkittävä lohkareikko. Lohkareiden päällä kasvaa muun muassa useita vanhoja pihlajia. Metsä luonnonsuojeluohjelman luonnoksessa esitetyn alueen ja ulkoilureitin välissä on paitsi monipuolisten elinympäristöjensä myös lahopuustonsa ja puuston rakennepiirteiden puolesta erittäin merkittävää. Näiden luontoarvojen takia se sopii loistavasti luonnonsuojeluohjelmaan. Ulkoilureitin itäpuolella, varsinaisella Selkämäen alueella metsä jatkuu luonnoltaan arvokkaana ja monipuolisena idässä Houkanojan puroon ja sen varren lehtoihin asti. Selkämäellä metsät ovat keskimäärin karumpia kuin Pitkäahteen puolella, mutta ne täydentävätkin kokonaisuutta merkittävästi tuomalla mukaan karumpia metsätyyppejä. Selkämäellä on muun muassa melko laaja, puustoltaan luonnontilaisen kaltainen, jäkälikköinen mäntyvaltainen kalliometsä keloineen ja maapuineen. Alueella on myös edustavia, runsaslahopuustoisia, kuusivaltaisia ja sekapuustoisia tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiä sekä rinteen tyvellä lehtoakin. Selkämäen laella aluetta monipuolistaa ojittamaton räme korpilaiteineen. Selkämäellä virtaa myös luonnontilaisen kaltainen noro heti ulkoilureitin itäpuolella. Pääosa Selkämäenkin alueesta täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet arvoluokkien I ja II kohteina (runsaslahopuustoinen kangasmetsä, kalliometsä, lehto, räme ja korpi). Loputkin metsät, jotka ovat hieman nuorempia ja käsitellympiä, ovat METSO-arvoluokkaa III, ja niiden osuus Pitkäahteen Selkämäen aluekokonaisuudesta on vain vähäinen. Pitkäahteen Selkämäen luonnoltaan arvokkaalla aluekokonaisuudella ei ole tehty viime vuosikymmeninä käytännössä lainkaan hakkuita lukuun ottamatta itäosan pientä avohakkuuta ulkoilureitin varressa talvella 2011 12. Aluekokonaisuudella on runsaasti varttuneita ja vanhoja 5 5
metsiä lehdoista jäkäläisiin kalliometsiin sekä lisäksi puroja, noroja, tihkupintoja, rämeitä ja korpia. Aluekokonaisuuden pinta-ala on kaikkiaan lähes 60 hehtaaria, joten kyseessä on poikkeuksellisen laaja, kaupunkirakenteen sisällä oleva luontokohde. Tampereen oloissa Pitkäahde Selkämäki on arvoltaan käytännössä ainutlaatuinen ja sillä on metsiensuojelun kannalta selvästi valtakunnallistakin merkitystä. Ehdotamme tätä rajausta Selkämäki-Pitkäahteen luonnonsuojelualueeksi. Kosteikkoa ja lehtoa suojeluohjelmassa ehdotetun rajauksen pohjoispuolella (Kuvio 162). Tämän alueen pitäisi olla kohteen pohjoisreunan rajauksen sisäpuolella. 6 6
Lehtoa ehdotetun rajauksen ulkopuolella, sen koillispuolella. Metsäsuunnitelman kuvio 164. Kuvio on sekapuustoinen ja luonnontilaisen kaltainen. Kuviolla on runsaasti lahopuuta. Kuviolta löytyi runsaasti punamaljakkaita. Lehtomaista kangasmetsää ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella, sen koillispuolella. Kohteen puusto on luonnontilaisen kaltaista ja sillä on runsaasti lahopuuta. Metsäsuunnitelman kuvio 163 Jyrkänteen reheviä aluslehtoja ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella, sen pohjoispuolella. Metsäsuunnitelman kuvio 161. Kuviolla on todella paljon järeää lahopuuta sekä järeitä haapoja, raitoja ja kuusia. Kohteelta löytyi kahden puun alta uhanalaisen (VU) liito-oravan ulosteita (koordinaatit 6821262:3332971). Kuvion laidasta löytyi myös vanhan metsän indikaattorilaji ruostekäävän esiintymä (koordinaatit 6821246:3332082). 7 7
Jyrkännettä ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella, sen pohjoispuolella. Metsäsuunnitelman kuvio 161. Kuvio on sekapuustoista lehtoa. Sillä on muun muassa järeitä haapoja, joiden alta löytyi liitooravan ulosteita. Luonnontilaista metsää ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella (Metsäsuunnitelman kuviot 159, 160 ja 181). Erittäin runsaan lahopuuston lisäksi kallion päällä on muutamia kilpikaarnaisia aihkimäntyjä. Luonnontilaista metsää ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella sen pohjoispuolella (Metsäsuunnitelman kuviot 159, 160 ja 181). Kuvioiden puusto on monipuolista. Kuvassa vanha pihlaja. 8 8
Metsäsuunnitelman kuviot 159, 160 ja 181. Kohteiden muodostama kokonaisuus ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella, sen pohjoispuolella ovat Tampereen luonnontilaisimpia ja runsaslahopuustoisimpia metsiä. Lahopuuta on kohteella useita kymmeniä kuutiometrejä. Lahopuuta löytyy lisäksi useita lahoasteita ja eri puulajeja. Luonnontilaista metsää ehdotetun suojelurajauksen ulkopuolella (Metsäsuunnitelman kuviot 159, 160 ja 181). Alue lienee Tampereen lahopuustoisimpia paikkoja ja siksi se tulee sisällyttää luonnonsuojeluohjelmaan. Ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välistä aluetta ulkoilureitin ja teollisuusalueen vieressä. Metsässä on runsaasti lahopuuta. 9 9
Nuoria metsiä on ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välissä on vähän. Nekin ovat luonnontilaisenkaltaisia sekapuustoisia metsiä, joille on muodostunut jonkin verran lahopuuta. Useimmissa nuorissa metsissä oli vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä ylispuina. Ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välinen alue on pääosin varttunutta, sekapuustoista lehtoa ja lehtomaista kangasmetsää. Alueella on huomattava määrä lahopuuta. Kaikki suojelurajauksen ja retkeilyreitin väliset metsäalueet täyttävät METSO-kriteerit selvästi (Pääosin METSO I ja II). Ehdotetun suojelurajauksen ja ulkoilureitin välisellä alueella, sen pohjoispuolella on laaja ja merkittävä lohkareikko. Lohkareiden päällä kasvaa muun muassa useita vanhoja pihlajia. 1 10
Metsä suojeluehdotuksen ja ulkoilureitin välisellä alueella on lahopuustoltaan ja puustorakenteeltaan merkittävä. Näiden luontoarvojensa takia se sopii luonnonsuojeluohjelmaan. Tyypillistä rehevää metsää suojeluehdotuksen ja ulkoilureitin välisellä alueella. Alueen puusto on monipuolista ja lahopuuta on runsaasti. Tyypillistä kuivahkoa kangasmetsää ehdottamamme suojelurajauksen itäosissa. Alueen puusto on ollut lähimenneisyydessä pääosin käsittelemätöntä. Puusto on monipuolista ja lahopuuta on jonkin verran. 1 11
Tyypillistä tuoretta kangasmetsää ehdottamamme suojelurajauksen itäosissa. Alueen puusto on pääosin käsittelemätöntä monipuolista ja lahopuuta on jonkin verran. Tampereella 18.5.2012 Jere Nieminen Puheenjohtaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys Mervi Myyrä Sihteeri Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys Timo Tamminen Puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Anni Kytömäki Sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri 1 12