Valtion henkilöstöpolitiikka päivityksessä: - Millaista työkulttuuria työnantaja tavoittelee 2020? - Mikä muuttuu johtamisessa ja omassa työssä? - Mitä valtion henkilöstölle on tarjolla? Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Valtion jäsenpäivä Kansallismuseon auditorio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Mikä haastaa meitä nyt ja kohta?
Lähitulevaisuuden haasteita Niukat henkilöresurssit/kovat työpaineet Palkkausjärjestelmien kannustamattomuus ja joustamattomuus Osaamisen puutteet (esimiehet, henkilöstö) Työssä jaksaminen ja työkykyyn liittyvä toiminta Talouden tiukentuminen Kankeat ja vanhentuneet VES-, TES- järjestelmät, säädökset Jäykät ja tehottomat ICT-järjestelmät, digitalisaation haasteet Valtion sopimustoiminta (sopijaosapuolet) eivät uudistu riittävästi SOTE-uudistus ja sen rakenteelliset vaikutukset valtion budjetitalouden virastokenttään 3
Miksi työn tekemiseen tarvitaan muutosta?
Mikä on johtamisen ja työn muutoksen taustalla Työelämä ja työn tekemisen muodot muuttuvat kovaa vauhtia digitalisaatio muuttaa ammattirakenteita ja töiden sisältöä muutos koskee kaikkia ammatteja, myös julkista sektoria kulttuurilla on ratkaiseva merkitys organisaatioiden menestyksessä Hallitusohjelmassa tavoitellaan tuottavuusloikkaa mm. - tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin - uudistamalla rohkeasti johtamista ja toimeenpanoa - ottamalla käyttöön kokeilukulttuuri sekä - nostamalla innovatiivisuus ja palvelualttius uusiksi virkamieshyveiksi perinteisten rinnalle Valtion uusi toimitilastrategia syksyllä 2014 toimitilastrategian tavoitteena on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa ja että työympäristöt uudistetaan uusia työnteon tapoja tukeviksi. Valtiotyöyhteisö 2020 linjaukset syksyllä 2014 5
Uusi työ haastaa myös julkishallintoa Työsuhteet monimuotoistuvat Työ ei ole enää paikka, mihin mennään vaan se, mitä tehdään Työn teko irtaantuu osin ajasta ja paikasta Digitaalisessa maailmassa kaikki on avointa, läpinäkyvää ja seurattavissa Uusi työ haastaa myös johtamisen käytännöt uudistumaan 6
Mitä digitalisaatiossa onnistuminen edellyttää - Joustavaa ja avointa suhtautumista muutokseen - Ymmärrystä sitä, että onnistunut muutos edellyttää aina huomattavaa panostusta ihmisiin ja toimintakulttuuriin - Muutokselle ja uusille toimintatavoille avointa toimintakulttuuri - Toimintastrategioiden ja mallien uudelleen ajattelua ja muotoilua - Vahvaa panostusta henkilöstön osaamiseen (uusi ajattelu, uudet toimintatavat, uudet teknologiat) - Lean ajattelun omaksumista missiona luoda lisäarvoa asiakkaalle - Avoimia ympäristöjä ja alustoja - Toimintatapamuutosta onnistuneesti tukevia teknologisia ratkaisuja *) Lähde: Digitizing Government - Understanding and implementing new digital business models (Brown, Fishenden, Thompson 2014) 7
Miksi Työ 2.0 Valtionhallinnon pitää olla mukana muutoksessa Digitalisaatio mahdollistaa valtionhallinnossa uudenlaisia toimintatapoja ja tuottavuuden parantumista monin eri tavoin. Potentiaalia löytyy sekä virastojen sisältä että suhteessa asiakkaisiin. Toimintatavat eivät muutu automaattisesti työympäristöjen uudistamisen tai työvälineiden sähköistämisen seurauksena Valtion toimitilastrategia tarvitsee rinnalleen vahvan konsernitason viestin siitä, että tilojen uudistamisen lisäksi valtionhallinnon organisaatioissa on lähdettävä monin eri tavoin uudistamaan työn tekemisen tapoja. Monessa virastossa on jo meneillään ja / tai kiinnostusta työympäristöjen ja toimintatapojen toisiaan tukevaan kehittämiseen. Kokoamalla ensin edelläkävijät ja innostuneimmat yhteen saadaan muutkin mukaan ja näin opit ja kokemukset skaalattua vähitellen koko valtionhallintoon. 8
Mikä muuttuu johtamisessa ja omassa työssä
TYÖ 2.0 Fasilitoijat ja kehittämisen kohteet Johtaminen VM VK Osaaminen Senaatti Tekemällä fiksusti töitä saadaan aikaan enemmän vähemmällä. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat että oma työyhteisö. Säästetään aikaa, rahaa ja hermoja Valtori Toimintatavat Työympäristöt ICT:n hyödyntäminen 10
TYÖ 2.0 - Tuotokset 1. Yhteiset linjaukset valtionhallinnon fiksuista työtavoista (työkalu virastoille) 2. Erityyppisissä valtionhallinnon organisaatioissa testattuja kokemuksia uusista tavoista toimia, hallintoon levitettäviksi 3. Lisääntynyt tietoisuus uusista työympäristö- ja toimintataparatkaisuista sekä valmius ottaa ne virastojen omista lähtökohdista käsin käyttöön. 11
TYÖ 2.0 VISIO ja sen saavuttaminen VISIO: Tekemällä fiksusti töitä saadaan aikaan enemmän vähemmällä. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat (kansalaiset, yritykset ja yhteiskunnan muut toimijat) että oma työyhteisö. Vision saavuttamiseksi - Varmistetaan, että valtionhallinto kokonaisuutena toimii kustannustehokkaasti - Parannetaan virastojen suoritus- ja aikaansaannoskykyä - Kehitetään johtajuutta uusien mahdollisuuksien luojaksi ja muutoksen käynnistäjäksi - Vahvistetaan työyhteisöissä työn iloa ja uudistumiskykyä - Poistetaan fiksun työn tekemisen esteitä (ml. säädösten uudistamistarpeet) - Kehitetään fiksun työn mittareita 12
Mitä johdetaan tulevaisuudessa? Jatkuvan parantamisen johtaminen Yhteisen tahtotilan johtaminen Innovaatiotoiminnan johtaminen, Tulevaisuuden johtaminen on innostuksen, jatkuvan parantamisen ja innovaatiotoiminnan johtamista sekä rakenteiden ja toimintatapojen että kulttuurin tasolla (lähde: Näkemys tulevaisuuden työstä Työelämä 2020 hanke) Innostuksen johtaminen 13
TYÖ 2.0 Mitä tavoitellaan 1. Tuottavuusloikan aikaansaamista uudistamalla valtionhallinnon tavat toimia 2. Kustannussäästöjä, suorituskyvyn nousua ja nopeammin tuloksia synnyttäviä toimintamalleja 3. Uusien innovaatioiden syntymisen mahdollistavia ja työhyvinvointia parantavia työtapoja ja työympäristöratkaisuja 4. Tietoisuuden lisääntymistä ja uusien toimintamallien skaalautumista koko valtionhallintoon 14
Johtotähdet ja työtä ohjaavat periaatteet Positiivinen asiakaskokemus Positiivinen työntekijäkokemus Poikkihallinnollisuus Kyseenalaistaminen Luottamus Rohkeus 15
The Way we work A guide to Smart Working in Government - Brittien malli tiivistetysti kysymyksinä Why are we doing this (at all)? Why are we doing this here? Why are we doing it in this way? Why are we doing it at this time (rather than another time)? Faster? More flexible? Lighter (i.e. less heavy on resources time, energy, physical resources)? More in line with customer needs? More in line with employee aspirations? 16
TYÖ 2.0 on must, ei vaihtoehto Transforming the way we work is not nice to have, it is the only way to make sure we provide the services our customers expect and demand now and in the future (Martin Donelly, Permanent Secretary, Chair of the TW3 Delivery Board) 17
Millaista työkulttuuria ja yhteisöä työnantaja tavoittelee 2020?
Valtiotyöyhteisö 2020 luvulle - Strategisen tason viestit 1. Henkilöstövoimavaroja johdetaan kokonaisuutena 2. Digitalisaatiota hyödynnetään täysimääräisesti 3. Hallinnon uudistumispotentiaali otetaan käyttöön Viestien sanoma sekä strategiselle tasolle että työyhteisötasolle Valtionhallinto on kestävän kasvun mahdollistaja Luottamus hallintoon perustuu avoimuuteen Valtionhallinto uudistaa toimintatapojaan 19
Työnteon tehokkuuteen vaikuttaminen Ylläpitämällä ja parantamalla henkilöstön johtamista, osaamista, motivaatiota ja työhyvinvointia älykkäällä tavalla, joka kasvattaa organisaatioiden ja koko valtioyhteisön tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta Valtioyhteisön sisäisiä tehokkuusetuja voidaan saavuttaa tehtävien priorisoinnilla organisaatioissa ja koko valtioyhteisössä, henkilöiden jatkuvalla optimaalisella uudelleen kohdentamisella, tarpeettomista tehtävistä ja päällekkäisestä työstä luopumalla, työtehtävien uudelleen organisoinnilla ja resurssien kohdentamisella eri toimijoiden välillä tarvittaessa jopa yli virasto- ja hallinnonalarajojen, yksiköiden koon ja rakenteen muuttamisella optimaaliseksi erityisesti toiminnan ja kustannusten kannalta sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmien kehittämisellä. 20
Uusiutumiseen vaikuttaminen Tällä hetkellä ei ole toimivaltuuksia henkilöresurssien/-työpanosten siirtelyyn yli hallinnonalojen ja käyttöön Resurssien yhteiskäyttöä tarvittaisiin joustavaan palvelujen kysynnän tarjonnan sopeutukseen ICT -teknologia ja digitalisointi, mahdollistaa töiden teon yli organisaatiorajojen ilman fyysistä siirtymistä palvelujen uudenlaisen tuotannon ja käyttöönsaaton 21
Sekä työt että ihmiset liikkuvat Suomen menestymisen yksi keskeinen edellytys on, että eri puolilla oleva asiantuntijuus saadaan palvelemaan koko yhteiskuntaa. Henkilöstövoimavaroja johdetaan entistä strategisemmin ja yhtenä kokonaisuutena, jotta kriittisimmät asiat hoidetaan jatkossa... Rakentamalla uusia kumppanuuksia ja verkostoja voidaan asiat hoitaa nykyistä tehokkaammin ja asiantuntevasti ilman, että kaikki resurssit ovat ao. organisaatiolla itsellään Koko valtioyhteisön toiminnan kulmakivenä on resurssien jatkuva uudelleen kohdentaminen toiminnan painopisteiden ja tarpeiden mukaan (töiden, ihmisten ja osaamisen liikkuvuus). Tämän toteutuminen edellyttää valtion henkilöstön oikeusaseman ja palvelusuhteen ehtojen uudistamista uutta toimintamallia tukevaksi sekä ministeriöiden ja organisaatioiden välistä avointa ja siiloutumatonta yhteistyötä Työn sisältöjä rikastetaan, opitaan 22 uusia asioita
Rakennetaan vastuun ja vapauden uusi liitto Digitalisaatio mahdollistaa myös valtionhallinnossa ihan uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Uudet työnteon tavat edellyttävät uudenlaista johtajuutta. Johtajan tehtävä on varmistaa, että organisaation tavoitteet ovat ymmärrettävät ja kaikkien tiedossa. Johtamisen tulee olla uudet työnteon tavat mahdollistavaa ja kokeiluihin rohkaisevaa. Samalla kun uudistetaan työteon tapoja ja lisätään yksittäisen työntekijän vapautta vaikuttaa omaa työtään koskeviin järjestelyihin, lisätään myös jokaisen yksilön vastuuta työtulosten saavuttamisesta. Työntekijöiden entistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja omiin työtapoihinsa edesauttavat työhyvinvoinnin ja työmotivaation parantumista. Näin lisätään myös mahdollisuutta siihen, että työntekijät jatkavat työelämässä nykyistä pidempään. 23
Panostetaan organisaatiokulttuurin kehittämiseen Madalletaan organisaatioiden sisäisiä rakenteita ja mahdollistetaan, että asioita tehdään enemmän yhdessä ja laajempina, toisiinsa kytkeytyvinä kokonaisuuksina Poistetaan tehokkuuden esteitä yksinkertaistamalla prosesseja ja luopumalla vanhoista turhista työvaiheista Rakennetaan kulttuuria, jossa arvostetaan jokaisen työntekijän erilaisuutta ja samalla tarvetta olla osa yhteisöä ( yksilönä yhteisössä ) 24
Monta erilaista työnteon moodia Valtionhallinnon tehtävät ovat moninaisia, sisältäen sekä tietotyötä että asiakaspalvelua ja kentällä tehtävää työtä Työn luonteesta riippuen digitalisaation tuomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää esim. seuraavasti: 1. Työntekijä on fyysisesti läsnä suhteessa asiakkaisiin ja virtuaalisesti läsnä suhteessa työyhteisöön Työskentelymoodi on tyypillinen monipaikkaisessa virastossa eli silloin kun organisaatiolla on toimi- / asiakaspalvelupisteitä usealla eri paikkakunnalla 2. Työntekijä on virtuaalisesti läsnä suhteessa asiakkaisiin ja fyysisesti läsnä suhteessa työyhteisöön Sähköistä asiointia lisäämällä helpotetaan julkisten palvelujen saantia sekä parannetaan asiakkaiden palvelukokemuksia. 3. Työntekijä on virtuaalisesti läsnä suhteessa sekä asiakkaisiin että työyhteisöön 25
Onko asioita, joita emme voi muuttaa?
Henkilöä Valtion henkilöstö vähenee Valtion budjettitalouden henkilöstö vuosina 1988-2015 ja ennuste vuoteen 2020 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 215 326 Liikelaitostaminen 146 948 Liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, budjettileikkaukset 1993-1996 yms. Yliopistosektorin poistuminen, tuottavuusohjelma yms. 124 670 13 000 12 500 123 721 123 821 86 383 73 676 72 900 72 200 71 500 58 000 57 500 Toteutunut 1988-2015 ja ennuste 2016-2020, BT:n henkilöstömäärästä on poistettu vuosina 2019-2020 alue- ja maakuntauudistuksen vuoksi pois siirtyvä henkilöstö Alue- ja maakuntahallinnon uudistuksen ennakoitu vähennysvaikutus 1.1.2019 alkaen ** = ennuste 27
Valtio on hyvin erilaistunut ja monipuolinen työnantajana (valtion henkilöstö toiminnan mukaan joulukuussa 2015, henkilöstömäärä 73 676) 28
Mikä on henkilöstön työhyvinvointi eri osa-alueilla? Henkilöstön työtyytyväisyys valtiolla vuosina 2006-2015 (VMBaro) 29
Miten henkilöstöä johdetaan? Johtajuusindeksi valtiolla vuosina 2006-2015 (VMBaro) 30
Henkilöstön tunnuslukuja vuosina 2010-2015 Tunnusluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön lukumäärä 1) 86 383 85 072 82 774 81 210 78 767 73 676 Henkilöstön lukumäärän muutos, % 1) -1,5-2,7-1,9-3,0-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 84 721 83 312 81 484 80 380 78 639 73 132 Henkilötyövuosien määrän muutos, % -1,7-2,2-1,4-2,2-7,0 Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 488 4 532 4 607 4 662 4 693 4 388 Työvoimakustannusten muutos, % 1,0 1,7 1,2 0,7-6,5 Naisia, % 1) 48,8 48,7 48,4 48,7 48,6 48,8 Osa-aikaisia, % 1) 6,5 6,6 6,3 6,0 5,6 5,2 Määräaikaisia (kaikki), % 1) 13,7 13,9 13,7 13,6 12,7 12,5 Keski-ikä, vuotta 1) 45,6 45,7 45,9 46,1 46,3 46,4 Ylemmmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 1) 28,6 29,4 30,4 31,1 31,9 30,2 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 1) 11,7 12,3 12,9 13,3 13,8 13,8 Tutkinnon suorittaneet yhteensä 1) 93,7 94,3 94,7 94,7 95,1 92,4 Koulutustasoindeksi 1) 5,1 5,1 5,2 5,2 5,3 5,1 Tehty vuosityöaika säännöllisestä teoreettisesta 81,2 78,7 78,8 78,1 78,2 79,2 Sairauspoissaolot, tpv/htv 9,7 9,7 9,3 9,0 8,9 8,6 Työtyytyväisyys yhteensä (1-5) 3,33 3,37 3,40 3,42 3,43 3,45 Työterveyspalvelujen kustannukset (netto), /htv 411 436 467 456 471 517 Henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset, /htv) 52 977 54 400 56 543 58 005 59 677 60 007 1) Tieto koskee joulukuussa palveluksessa olevaa henkilöstöä kunakin vuonna 31
Valtion henkilöstö 32
Kiitos! Juha Sarkio Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Puh. 0295 530031 juha.sarkio@vm.fi www.vm.fi