Oikeussosiologian perusteet 3: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Kaijus Ervasti
Tehtävä Miettikää ryhmissä, mitä vaihtoehtoisia konfliktinratkaisumenettelyitä Suomessa on ja mitä hyviä tai huonoja puolia niillä on?
Oikeustieteen opetuksen fokus? For law students to focus exclusively on the litigation process is like medical students studying only surgery as a means of curing illness. Of course, that is not what medical students do. They study an extensive range of subjects for the treatment and cure of illnesses. Law students too must extend their focus beyond the litigation arena to a greater understanding of problem-solving approaches. The legal community s failure to do this for so long may be part of the reason for so much congestion in the civil justice system. (Jaqueline M. Nolan-Haley 2001)
Mitä hyötyä on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä? Juristit työskentelevät paljon konfliktien kanssa Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridiikka antaa vaillinaisen kuvan
Konfliktit
Lähtökohtia Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua Tarvitaan konfliktien hallintaa tarvitaan myös lisää tutkimusta konflikteista ja konfliktinratkaisusta
Lähtökohtia (2) Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus
Konfliktien tasot Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)
Konfliktin ja riidan käsitteet Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu oikeuden mobilisaatioksi
Konfliktin osapuolten tavanomaiset ongelmat Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)
Konfliktien syyt rakennusurakoissa (Keinänen 2009)
Konfliktien syyt työpaikoilla (Pehrman 2009)
Konfliktien eskaloituminen Riideltävät asiat lisääntyvät Kritiikki määrättyä käyttäytymistä tai tekoa kohtaan muuntuu kritiikiksi persoonaa kohtaan Siirrytään kevyistä toimintatavoista voimakkaisiin Motivaatiot muuttuvat Käsitykset muuttuvat stereotyyppisiksi Kiistaan kiedotaan mukaan myös muita tahoja.
Konfliktien eskaloituminen 1. Kärjistyminen Keskustelu kovenee Umpikuja Keskinäinen ymmärrys heikkenee Varovaisuus Jännitys, kärkevyys Valikoiva havainnointi 2. Kiistely Älyllinen voima Kilpailu Ylemmyyden tunto Polarisoituminen Ärtymys Musta valkoajattelu 3. Toiminta Toiminta tulee sanojen sijaan Ei-verbaalinen kommunikaatio Arvovalta Kaivaudutaan poteroihin Empatia häviää Ei yhteisvastuuta Ratkaisumahdollisuudet kapenevat TASO 1: voitto voitto Osapuolet ovat varpaillaan ja toimivat kontrolloidusti Mahdollisuus yhteistoimintaan 4. Mielikuvat Stereotypiat 5. Kasvojen Itseään menettäminen toteuttavat Kunnian 6. Hyökkäävät ennusteet loukkaaminen ja strategiat Konfliktin kasvojen Kärjistyneet laajeneminen menetys vaatimukset Sympatian Likainen peli tarve Paljastukset Paniikkireaktiot Joukkojen Välttely ja Rangaistukset kokoaminen boikotoiminen Stressi Yhteenliittymät Uhkailu Epämoraalinen käytös Periaatteet ja ideologiat TASO 2: voitto häviö Henkilökohtainen ärtymys vallitsee Voitto ja häviö tulevat yhä tärkeämmiksi 7. Rajoitettu vahingoittaminen Vastapuolen näkeminen vihollisena Väkivalta Vastapuolen vahingoittaminen 8. Tuhoaminen Systemaattinen tuhoaminen Tekeminen toimintakelvottomaksi TASO 3: häviö häviö Kiivas yhteenotto Osapuolet eivät kohtele toisiaan ihmisinä 9. Uppoaminen Yhdessä syvyyksiin Ei paluuta
Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot
Riitapyramidi Tuomioistuin prosessin Muut toimintatavat Vieminen loppuun Asian vieminen tuomioistuimeen Oikeusriita Kääntyminen lakimiehen puoleen Riita Yhteydenotto toiseen osapuoleen Koettu vääryys Ongelma Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne. Eri elämänalueet
Terminologia Konfliktinratkaisu riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu vaihtoehtoinen riidanratkaisu Konfliktinratkaisu konfliktinkäsittely - konfliktinhallinta Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu konfliktiratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen määritelmä funktionaalinen määritelmä
Keinoja toimia konfliktissa
Toimintamahdollisuudet Oma menestys KILPAILU Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU Jaa erimielisyydet Molemmat jakavat voitot ja häviöt YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU Laajenna jaettavaa kakkua Molemmat voittavat VÄLTTÄMINEN kävele pois Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN Luovuta Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys
Konfliktinratkaisun vaihtoehdot Tuomitseminen Välimiesmenettely Neuvottelu Sovittelu Lisäksi lukuisia muita esim. asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja
Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja Instituution luonne Menettelyn luonne Julkinen valta Yksityinen Virallinen (aineellinen oikeus) Epävirallinen (tarpeet ja intressit) Tuomitseminen Sovinnon edistäminen prosessissa Neuvontapalvelut Lautakunnat Valtuutetut ja asiamiehet Tuomioistuinsovittelu Rikossovittelu Perhesovittelu Läheisneuvonpito Välimiesmenettely Rakennusinsinööriliiton sovittelu Erilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät Koulusovittelu Työpaikkasovittelu Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely Perhesovittelu
Näkökulmia konfliktinratkaisuun Legalistinen diskurssi Vaihtoehtodiskurssi Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia Tyypillinen ideologia oikeusvaltio kommunitarismi Huomion kohde valtio yhteisö Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama osapuolen kokemukseen perustuva Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit Ratkaisun toteutumisen tae pakkovalta yhteisymmärrys
Kirjallisuutta konfliktinratkaisusta
Sovittelu
Sovittelun määritelmä Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle
Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva professionaalinen taito Pyritään selvittämään osapuolten intressit ja tarpeet Keskeistä osapuolten kommunikaation parantaminen Sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)
Sovittelun piirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus
Sovittelu Yksilölliset sovittelumallit Sovittelu juridisessa kontekstissa Työhön liittyvien konfliktien sovittelu Moniosapuolinen sovittelu Muut sovittelun sovellukset Yhteisösovittelu Tuomioistuinsovittelu Kollektiivisten työriitojen sovittelu Moniosapuolinensovittelu Perhesovittelu Koulusovittelu Asianajajasovittelu Ympäristösovittelu Työyhteisösovittelu Rikossovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Sovinnon edistäminen siviiliprosessissa Kansainvälinen rauhansovittelu Sovittelu rakennusriidoissa
Sovittelun teoreettiset mallit Sovittelumallit Ongelmanratkaisuun tähtäävät inhimilliseen kasvuun tähtäävät Sovintohakuiset Intressipohjaiset Muutokseen tähtäävät Terapeuttiset Kompromissaminen Evaluatiivinen Fasilitatiivinen, intressipohjainen Transformatiivinen Narratiivinen Humanistinen Restoratiivinen
Sovittelun muodot Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)
Fasilitatiivinen sovittelu Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun
Evaluatiivinen sovittelu Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia
Transformatiivinen sovittelu Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita
Narratiivinen sovittelu Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa Olennaista ei niinkään ole se, mikä on totta Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille
Kompromissin hakeminen Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli
Sovittelun edut Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Osapuolten suhteiden paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset
Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys
Menettelyn arviointi (Tyler 1990) Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta Lopputulos Menettely Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Proseduraalinen oikeudenmukaisuus Todellinen lopputulos Odotusten särkyminen Kohtuus, tasa-arvo, tarpeet Tehokkuus, nopeus Johdonmukaisuus, puolueettomuus, eettisyys
Sovittelun kritiikki Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään
Kriittiset näkökohdat Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen
Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet Taso Oikeudenkäynti Sovittelu Väliintulija Menettely Lopputulos Laillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Aineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Lainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva Osapuolten intressit Yhdenvertainen kohtelu Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu
Sovittelu menettelynä
Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe
Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian lopputuloskeskeisiä sovittelijoina
Valmisteluvaihe Yhteydenotto osapuoliin ja alustava keskustelu osapuolten kanssa Keskustelu avustajien kanssa Aineiston kerääminen Paikka- ja aikataulujärjestelyt
Aloitusvaihe Alkujärjestelyt Osapuolten kohtaaminen Sovittelijan alkupuheenvuoro Keskeiset pelisäännöt Sovittelijan roolin selostaminen Luottamuksen luominen Puolueettomuuden esiin tuominen Informaatio menettelystä Osapuolten alkupuheenvuorot Informaation vaihto
Selvittelyvaihe Riitakysymysten, tavoitteiden, tarpeiden ja intressien kartoittaminen Sovintostrategioiden määrittäminen Käytetään usein sekä yhteisistuntoja että erillisistuntoja Tunteiden purkaminen
Asemat ja intressit Vaatimukset Vaatimukset Intressit Intressit Tarpeet Tarpeet Inhimilliset perustarpeet Inhimilliset perustarpeet
Sovinnon edistäminen Neuvotteluvaihe Osapuolten pitäisi saada pitää sekä ongelma että ratkaisu itsellään Voi olla yhteis- ja erillisistuntoja Yritetään löytää luovia ratkaisuja Aivoriihi Ei pidä kiirehtiä liian nopeasti ratkaisuun
Päätösvaihe Sovintosopimuksen tekeminen Sopimuksen pitää olla toimiva ja täytäntöönpanokelpoinen Sovinnon testaaminen Sopimuksen pitäisi olla osapuolten oma ratkaisu
Sovittelu menettelynä 1. Valmistelu ONGELMAN 2. Avauspuheenvuorot MÄÄRITTELY Avoimet kysymykset RATKAISUN 3. Ongelmien identifiointi 4. Selvittely 5. Neuvottelu 6. Erillisneuvottelut 7. Jatkoneuvottelut 8. Sovinnon rakentaminen 9. Sovintosopimuksen laatiminen 10. Sovittelun päättäminen Suljetut kysymykset HAKEMINEN
Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka
Sovittelijan kommunikaatiotaidot Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, peilaaminen, hiljaisuus, tiivistäminen) Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2) Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2) Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista Osapuolet eivät halua sovitella
Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä
Kirjallisuutta Ervasti, Kaijus: Tuomioistuinsovittelu. Käytännön opas. (2012) Ervasti, Kaijus: Uusi tuomioistuinsovittelulaki (2012) Knuts, Gisela: Förfarandegarantier vid domstolsanknuten medling (2006). Vindeløv, Vibeke: Konfliktmægling (2004) Austbø, Anne & Engebretsen, Geir: Mekling i rettskonflikter. Rettsmekling, mekling ved advokater og mekling i forliksrådene og konfliktrådene (2003) Boserup, Hans & Humle, Susse: Mediationsprocessen (2001) Norman, Jan: Medling och andra typer av ADR - alternativ konfliktlösning - introduktion och handbok. (1999) Moore, Christopher W.: The Mediation Process. Practical Strategies for Resolving Conflict. 3rd Edition (2003) Boulle, Laurence: Mediation: Principles, Process, Practice (1996)