ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2014 Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan päätös 18.12.2014 45

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti 4 1.1.2 Valvontavelvoitteen sisältö 5 1.1.3 Valvontasuunnitelma 6 1.1.4 Valvonnan suunnittelu ja toteuttaminen 7 1.1.5 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen ja julkisuus 7 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 8 1.3 Pelastuslaitoksen muu onnettomuuksien ehkäisytyö 9 2 MÄÄRITELMÄT JA VALVONNAN KIRJAAMINEN 10 3 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 13 3.1 Yleistä 13 3.2 Määräaikaiset palotarkastukset 14 3.3 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset 14 3.3.1 Asuinrakennusten valvonnassa käytettävät keskeiset menetelmät ja niiden periaatteellinen kohdistaminen 15 3.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset 16 3.5 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 17 3.5.1 Yleistä 17 3.5.2 Yhteistyön nykytila, tarkoitus ja tavoitteet 17 3.5.3 Pelastuslain 42 2 mom.:n mukainen yhteistyö 18 3.5.4 Viranomaisyhteistyötahoja ja yhteistyömuotoja 19 3.5.5 Muut yhteistyötahot ja yhteistyömuotoja 21 4 MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 23 4.1 Epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset 23 4.1.1 Ylimääräinen palotarkastus 23 4.1.2 Erityinen palotarkastus 24

4.1.3 Jälkitarkastus 24 4.2 Pelastussuunnitelmien valvonta 25 4.2.1 Asuinrakennukset sekä yritykset ja laitokset 25 4.2.2 Yleisötilaisuudet 26 4.3 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta 26 4.4 Kemikaalivalvonta 26 4.4.1 Kemikaalivalvonnan sisällöstä ja vastuista 26 4.4.2 Pelastuslaitoksen vastuulla oleva kemikaalivalvonta 27 4.5 Pelastustoimen laitteiden ja väestönsuojien katselmukset ja tarkastukset 29 5 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT RESURSSIT JA OSAAMINEN 30 5.1 Koulutus ja osaaminen 30 5.2 Käytettävä valvontamenetelmä (Tutor) 30 5.3 Resurssit 31 6 VALVONTATEHTÄVIEN MAKSULLISUUS 33 6.1 Asuinrakennusten palotarkastusten maksullisuus 33 6.2 Muiden valvontakohteiden palotarkastusten maksullisuus 34 6.3 Maksujen kohdentaminen 35 6.4 Maksuista päättäminen 35 7 TIETOJEN KÄSITTELY JA SEURANTA 36 7.1 Tietojen käsittely 36 7.1.1 Valvontatiedot 36 7.1.2 Luottamukselliset tiedot 36 7.2 Seuranta 36 LIITTEET 38 Liite 1: Liitetaulukot A1-A6 valvontakohteiden määrävälit 38

4 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 1.7.2011 voimaan tulleen pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Valvontavelvoitteen suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttamisen on perustuttava riskien arviointiin. Toiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Aluehallintovirastot valvovat valvonnan suunnittelua. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelee valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen esim. palotarkastettavat kohteet valvontasuunnitelmassa palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan kaikki kohteet kuuluvat pelastuslain mukaisen valvonnan piiriin. Pelastuslain sääntelyn muuttamisella tavoitellaan pelastuslaitoksen valvontatehtävien kohdentamista entistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään onnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määriä. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta.

5 1.1.2 Valvontavelvoitteen sisältö Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ) ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin

6 liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. havaittujen puutteiden korjausten toteutuminen dokumenttien perusteella, jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitos luo tarvittavat menettelytavat ilmoittaakseen mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta ja on osoitus valvonnan laadukkuudesta. 1.1.3 Valvontasuunnitelma Pelastuslaitokset laativat valvontasuunnitelman valvontatehtävänsä toteuttamisesta. Valvontasuunnitelmassa on selvitettävä, miten valvontatarpeet ja valvonnan kohdentaminen on määritelty. Valvontasuunnitelmassa pelastuslaitos määrittää suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet vuodeksi kerrallaan. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitos tekee palotarkastuksia sekä muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi asiakirjavalvontaa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset.

7 Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1. Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. 1.1.4 Valvonnan suunnittelu ja toteuttaminen Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien periaatteellinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastuslaitos peri valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista Pelastuslain 96 mukaisesti hyväksytyn taksan suuruisen maksun. 1.1.5 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen ja julkisuus Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen verkkosivut, joiden kautta alueen asukkailla ja valvontakohteiden edustajilla on mahdollisuus tutus-

8 tua sen sisältöön. Tämän lisäksi suositellaan, että valvontakohteita tiedotetaan valvontasuunnitelman tuomista muutoksista esim. palotarkastuksien yhteydessä. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Siksi siinä ei käsitellä arkaluonteisia tai vain viranomaiskäyttöön tarkoitettuja tietoja. 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tähän tavoitteeseen pyritään pelastuslaitoksen valvontatoiminnan osalta todentamalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista kohteissa sekä vaikuttamalla turvallisuuskulttuurin kehittymiseen alueella. Tämän lisäksi valvontatoiminnassa kertyvän riskitietoisuuden avulla tuotetaan lisäarvoa pelastuslaitoksen onnettomuusriskienhallinnan palvelukokonaisuuteen sekä alueen muuhun turvallisuustyöhön. Valvontatoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuvat alueen riskien ja ominaispiirteiden arviointiin. Valvontavelvoitteen toteuttamisen osalta keskeiseen asemaan nousevat pelastuslaitoksen oma toiminta ja eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyö. Kohteiden oman toiminnan merkitystä korostetaan turvallisuuden parantamisessa. Valvontavelvoitteen toteuttamiseksi pelastuslaitokselle laaditaan vuosittain tätä valvontasuunnitelmaa tarkentava valvontaohje. Valvontaohjeessa määritettäviä asioita: Kaudelle asetettavat tavoitteet ja toiminnan painopisteet Käytettävät resurssit ja niiden kohdentaminen Menettelyohjeet ja toteuttaminen Tallenteiden ja luottamuksellisten tietojen käsittely Toiminnan seuranta ja katselmointi Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirryttäessä ensimmäisten vuosien keskeisenä painopisteenä on käytettävän valvontamenetelmän uudistaminen. Tältä osin tavoitteena on vakiinnuttaa alueelle pysyvät käytännöt kohteiden turvallisuuskulttuurin ja turvallisuustason yhteismitalliseen arviointiin.

9 1.3 Pelastuslaitoksen muu onnettomuuksien ehkäisytyö Valvontatehtävän lisäksi pelastuslaitos suorittaa onnettomuuksien ehkäisemiseksi muita tehtäviä: Turvallisuusviestintä; Turvallisuusviestinnässä pelastuslaitoksen tavoitteena on vuosittain kohdata 20%:a maakunnan väkiluvusta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on oma suunnitelma. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus; Pelastuslaitos osallistuu alueella maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että hankkeiden henkilö- ja paloturvallisuutta koskevissa ratkaisuissa tehdään kansalaisten kannalta kestäviä ja laadukkaita valintoja toimintaympäristön haasteet huomioiden. Tehtävää toteutetaan alueella asiantuntijan roolista yhteistyössä toiminnan päävastuullisten viranomaisten ja tahojen kanssa. Kuntien varautumistehtävän koordinointi ja ohjaus; Pelastuslaitos suorittaa sopimukseen perustuen kuntien varautumisen ohjaus ja koordinointitehtävää maakunnan alueella.

10 2 MÄÄRITELMÄT JA VALVONNAN KIRJAAMINEN Nimike Määritelmä Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten omavalvonta Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja - asenteiden parantamiseen. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiatuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Jälkivalvonta Kohde Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Jälkivalvonnalla tarkoitetaan annettujen korjausmääräyksen toteutumisen valvontaa. Jälkivalvontaa voidaan suorittaa tilanteen mukaan esim. jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan avulla. Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu.

11 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Pyydetty palotarkastus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yhdistetty tarkastus Yhteistarkastus Yleinen palotarkastus = määräaikainen valvontakäynti Yleisötilaisuuden palotarkastus Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty kohteen määräaikaisten palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka ei ole kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä kiinteistöön. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä kiinteistössä toimivien toiminnanharjoittajien määrä. Pelastuslaitos voi kirjata oman käytäntönsä valvontasuunnitelmaan. Valvontakäynti, jolla sama pelastusviranomainen tarkastaa samalla kertaa kohteen pelastuslain ja kemikaaliturvallisuuslain perusteella. Valvontakäynti, jossa useiden eri viranomaisten edustajat suorittavat samalla tarkastuskäynnillä valvontakohteessa tarkastuksensa samanaikaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt.

12 Ylimääräinen palotarkastus Öljylämmityslaitteiston käyttöönotto Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu tai kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen, toisen viranomaisen tai kuntalaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.

13 3 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Nyt voimassa olevan pelastuslain (379/2011) perusteella ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee ne alueella esiintyvien riskien perusteella. Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tällöin riskiperusteisen valvonnan suunnitteluperusteina voidaan käyttää henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia ja onnettomuusriskien seurantaa. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella valvonnan riskiperusteisuuden sisällössä ja toimenpiteiden suunnittelussa huomioitavia alueellisia tietoja; toimintavalmiuden paikkatietoaineisto (TVO-aineisto) asumisen paloriskikartta-aineisto SEVESO konsultointivyöhykkeet ja niiden sisälle jäävät toiminnot kansallisen kulttuuriomaisuuden kohteet pelastuslaitoksen omat tiedot (kokemukset, pronto -tiedot, palontutkintatiedot) muiden viranomaisten ja tahojen tuottamat tiedot Tässä valvontasuunnitelmassa on määräaikaisten palotarkastusten suunnitteluperusteena käytetty pelastuslaitosten verkoston laatimaa valvontasuunnitelmaohjetta ja sen antamia suosituksia.

14 3.2 Määräaikaiset palotarkastukset Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa pääkäyttötarkoituksen mukainen valvontaväli on eri pääluokissa A1 A8 alla olevan taulukon mukainen Seuraavan vuoden suunnittelu tapahtuu aina kuluvan vuoden tietojen pohjalta joulukuun loppuun mennessä. Suunnittelu tapahtuu palotarkastusohjelman avulla alla mainittujen pääkäyttöluokkiin perustuen. Kohde joka voi käyttötarkoituksen perusteella kuulua useampaan eri ryhmään tarkastetaan lyhyemmän tarkastusvälin perusteella. A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä tarkastusväli 6-96 kk A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit tarkastusväli 12-60 kk A3 Kokoontumis- ja liiketilat tarkastusväli 12-120 kk A4 Teollisuus- ja varastorakennukset tarkastusväli 12-120 kk A5 Maatalousrakennukset tarkastusväli 12-60 kk A6 Muut kohteet tarkastusväli 12-240 kk A7 Asuinrakennusten tarkastus 12-240 A8 Kesäasuntojen tarkastus 12-240 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella sijaitsevien valvontakohteiden jaottelu pääluokkien A1 A6 mukaisesti on kuvattu oheisessa liitteessä (liite 1). Luokittelun mukaista tarkastusväliä voi perustellusta syystä muuttaa, vain jos siitä sovitaan johtavan palotarkastajan kanssa. 3.3 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu tällä hetkellä vaihtelevan kokoisiin palotarkastusalueisiin. Näiden alueiden muodostamisen suunnitteluperusteena on käytetty mm. rakennuskannan monimuotoisuutta ja tiheyttä sekä pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikaa. Palotarkastuksia näillä alueilla on pääosin tehty 10 20 vuoden jaksoilla.

15 Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden valvonta suunnitellaan jatkossa mm. nykyistä palotarkastusaluejakoa, asuinalueiden paloriskeihin liittyvää karttaaineistoa, kiinteistöjen omavalvontaa sekä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta saatavia tietoja hyödyntäen. Uudet valvontamenetelmät ja asuinalueiden paloriskeihin perustuvat aineistot voivat vaikuttaa yksittäisten kohteiden valvontaväleihin ja käytettäviin valvontamenetelmiin jatkossa. Asumisen valvonnan suoritustiheytenä käytetään suunnitellusti keskimäärin 1krt./10vuotta. 3.3.1 Asuinrakennusten valvonnassa käytettävät keskeiset menetelmät ja niiden periaatteellinen kohdistaminen Omavalvonta Kohdistetaan alueen kaikkiin asuinrakennuksiin. On ollut tähän mennessä käytössä pienaloissa, nyt laajenemassa myös rivi- ja kerrostaloasuntoihin. Omavalvonta-asiakasta pyydetään samalla tekemään kesämökin omavalvonta, mikäli hänellä on sellainen omistuksessaan Etelä-Karjalan alueella. Omavalvontaan kuuluvia työtehtäviä ovat; valvonta-asiakirjojen lähettäminen, vastausten käsitteleminen, asiakkaiden opastus ja ohjaus sekä tarkastusten tekeminen ilmenevien turvallisuuspuutteiden perusteella.

16 Pelastuslaitoksen suorittamat valvontakäynnit Kohdistetaan asuinalueiden paloriskien, palautuneiden omavalvontalomakkeiden tulosten, tapahtuneiden onnettomuuksien sekä viranomaisyhteistyön kautta saatavilla tiedoilla. Pelastuslaitoksen valvontakäynteihin kuuluvia työtehtäviä ovat suunnittelun lisäksi mm. valvonnan ajankohdasta sopiminen asiakkaan kanssa, valvontakäynnin toteutus, tarvittava yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa, turvallisuuspuutteiden jälkivalvonta. Pelastusviranomaisen suorittama asiakirjavalvonta Asumiseen liittyvää asiakirjavalvontaa ovat mm. kiinteistöjen pelastussuunnitelmien, väestönsuojan kunnossapitoon liittyvien tarkastuspöytäkirjojen, mahdollisen nuohousilmoitusten sekä muiden viranomaisten ja tahojen toimittamien asiakirjojen valvontaa. Viranomaisten yhteiset valvontakäynnit Kohdistetaan tunnistettujen paloriskien ja viranomaisyhteistyön kautta saatavien tietojen perusteella. Viranomaisyhteistyöhön kuuluvia työtehtäviä ovat mm. riskitiedonvaihto sekä yhdessä ja erikseen tehtävät valvontatoimenpiteet. 3.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Vapaa-ajan asunnot ovat paloturvallisuusmielessä asuinrakennuksia vähäriskisempiä (Pelastuslaitosten valvontasuunnitelmaohje s.13), joten niiden valvontavälit on tarkoituksenmukaista pitää asuinrakennuksia harvemmassa. Poikkeuksena tästä ovat lomamökkialueet ja matkailukeskukset, joiden valvontaväli määritetään liitetaulukon A1 perusteella. Valvontamenetelmänä vapaa-ajan asuntojen osalta on tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi ns. omavalvontaa.

17 Vapaa-ajan asuntojen valvonnan tehostamiseksi Etelä-Karjalan alueella pyydetään asumisen omavalvonta-asiakasta tekemään samalla kesämökin omavalvonta, mikäli hänellä on sellainen omistuksessaan Etelä-Karjalan alueella. 3.5 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 3.5.1 Yleistä Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Velvoite koskee myös pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Lähitulevaisuuden haasteita pelastuslaitosten yhteistyössä valvontatoiminnan kehittämisessä ovat esimerkiksi yhtenäiset turvallisuuden arvioinnit kansallisissa yhtiöissä ja kiertävissä yleisötilaisuuksissa kuten sirkuksissa, asuntomessuissa ja hengellisissä tilaisuuksissa. Lisäksi asuinrakennusten omavalvonnan ulottaminen samalla kertaa koskemaan myös toisen pelastuslaitoksen alueella olevaa vapaa-ajan rakennusta, vaatii yhteistyön kehittämistä. 3.5.2 Yhteistyön nykytila, tarkoitus ja tavoitteet Viranomaisyhteistyöllä pyritään ensisijaisesti turvallisuuden tuottamiseen valvontatyössä mm. vaihtamalla riskitietoa ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä, kuten yhteisiä valvonta-käyntejä. Yhteistyötä voidaan pitää tehokkaana silloin, kun se on luonteeltaan säännöllistä ja suunnitelmallista ja sen lähtökohdaksi on tunnistettu kaikki olennaiset toimijat. Valvontasuunnitelmassa kuvataan vähintään yhteistoimintakäytännöt muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä mahdolliset seuraavaan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset ja tapaamiset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa, varsinkin kun toisen viranomaisen myöntämät luvat esim. ympäristöluvat vaikuttavat valvontavälien määrittämiseen. Osa keskeisistä yhteistyötahoista on alueellisesti tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta.

18 Yhteistoimintakäytännöistä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa on tavoitteena tunnistaa seuraavia ominaisuuksia, jotka on tarkoituksenmukaista huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa: Toiminta on suunnitelmallista, riskiperusteista ja tehokasta Toiminnan tavoitteet ja painopisteet on määritetty Yhteistoiminnan periaatteista ja menettelyistä on sovittu Toiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti ja toiminnan sisältöä kehitetään 3.5.3 Pelastuslain 42 2 mom.:n mukainen yhteistyö Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaan jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Säädöksen tavoitteena on mahdollistaa eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittäminen asiasta vastaavalle viranomaiselle siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen reagoimaan tarvittavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmeisen paloriskin sekä ilmeisen muun onnettomuusriskin torjunta on kyettävä käynnistämään välittömästi tiedon tulessa pelastusviranomaiselle. Tavoitteena on myös saavuttaa pysyviä tuloksia sopimalla käytänteistä, joilla vastaavien tilanteiden toistuminen on ennakoitavissa ja estettävissä. Pelastuslain 42 :n toisen pykälän tehokas soveltaminen edellyttää koulutusta ja ohjausta alueellisille ja paikallisille yhteistoimintaviranomaisille ja tahoille. Pelastuslaitos suorittaa omaa valvontatoimintaansa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Tässä luvussa on esitetty esimerkkejä yhteistoimintakäytännöistä eri tahojen kanssa. Jatkossa yhteistyökäytännöistä sovittaessa tulee huomioida pelastuslain (379/2011) 42 :n viranomaisille asettama vaatimus, joka koskee ilmoitusvelvollisuutta ilmeisestä onnettomuusriskistä tai palonvaarasta.

3.5.4 Viranomaisyhteistyötahoja ja yhteistyömuotoja 19 Pelastuslain 42 2 momentin tarkoittaman ilmoituksen mukaisesti jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä TUKES: Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan TUKES:n suorittamiin Seveso-kohteiden tarkastuksiin. Lisäksi pelastuslaitoksen ja TUKES:n kesken on tiedonvaihtoa sekä yhteistoimintaa kemikaalien ja räjähteiden valvonnassa. Tässä suunnitelmassa on oma lukunsa pelastuslaitoksen suorittamasta kemikaalivalvonnasta. Ympäristöviranomaiset: Pelastuslaitos tekee yhteistoimintaa ympäristövahingoissa ja antaa lausuntoja ympäristölupahakemuksista. Rakennusvalvontaviranomaiset: Pelastuslaitos suorittaa tämän valvontasuunnitelman kohdan 4.1.2 mukaiset tai rakennusvalvontaviranomaisen pyytämät erityiset palotarkastukset ennen rakennusten käyttöönottoon liittyvää rakennusvalvontaviranomaisen loppukatselmusta tai sen yhteydessä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimitoimi: Pelastuslaitos tekee mm. yhteistyötä erityisryhmien turvallisen asumisen edistämiseksi kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Pelastuslaitos käsittelee pelastuslain 42 mukaiset ilmoitukset, joita sosiaali- ja terveysviranomaiset toimittavat pelastusviranomaisen tietoon. Terveystarkastajat: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä terveystarkastajien kanssa esim. huvitilaisuuksien valvonnassa.

20 Poliisi: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä esim. huvitilaisuuksien, ilotulitusnäytösten ja ilotulitemyyntipaikkojen valvonnassa. Pelastuslaitos osallistuu viranomaisten suorittamiin yhteistarkastuksiin poliisin kanssa erillisen suunnitelman mukaisesti. Tällaisia tarkastuksia ovat esim. anniskeluravintoloihin tehtävät teematarkastukset yhdessä poliisin ja aluehallintoviranomaisen kanssa. Aluehallintoviranomainen: Aluehallintoviranomainen suorittaa oman suunnitelmansa mukaista valvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon luvanvaraisissa kohteissa. Pelastuslaitos toimittaa palotarkastuspöytäkirjan tarvittaessa kohteita valvoville viranomaisille ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteistarkastuksiin. Pelastuslaitos antaa mm. anniskelulupahakemuksiin lausuntoja ja suorittaa yhteistyössä tarkastuksia anniskeluravintoloissa. Näiden lisäksi tehdään yhteistyötä työsuojelun vastuualueen kanssa. ELY-keskus: valvoo patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti alueellaan olevia patoja ja varaa pelastusviranomaiselle tilaisuuden osallistua katselmuksiin ja tulla kuulluksi tarkkailuohjelmaa laadittaessa. Hätäkeskuslaitos: Pelastusviranomainen saa hätäkeskukselta käyttöönsä paloilmoittimia koskevaa luettelotietoa ja pelastusviranomaisen tehtäviin kuuluu ilmoittaa uusien paloilmoittimien osalta milloin ne voidaan liittää hätäkeskukseen. Huoltovarmuuskeskus: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä huoltovarmuuskeskuksen kanssa alueen YTS kohteiden valvonnassa. Rajavartiolaitos, Tulli ja Puolustusvoimat: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien kanssa liittyen erityisesti näiden hallinnassaan olevien kohteiden valvonnassa.

21 3.5.5 Muut yhteistyötahot ja yhteistyömuotoja Inspecta-, Dekra- ja Alco tarkastuslaitokset: Pelastuslaitos osallistuu resurssien mukaan tarkastuslaitosten tekemiin pelastustoimen laitteiden toimintavarmuuteen liittyviin tarkastuksiin valvontakohteissa. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tarkastuslaitosten kanssa. Vakuutusyhtiöt ja onnettomuustutkintakeskus: Pelastuslaitos hyödyntää tapauskohtaisesti valvonnassa onnettomuustutkinnassa saatua tietoa sekä mm. vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita. Nuohoojat: Pelastuslaitos ottaa vastaa nuohoojien lakiin perustuvia ilmoituksia ja suorittaa niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä, kuten tarkastuksia. Nuohoojilta voidaan pyytää myös asiantuntijalausuntoja sekä suorittaa tarvittaessa yhteistarkastuksia. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa pelastusviranomaisen ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taikka asennusliikkeiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Vanhuspalvelulain (980/2012) 25 :n mukaan alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Terveydensuojelulain (763/1994) 15 :n mukaan toiminnanharjoittajan majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon on ilmoitettava sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa. (28.4.2006/309).

22 Valtioneuvoston asetuksen kaivosturvallisuudesta (1571/2011) mukaan kaivosviranomaisen on ilmoitettavakaivoksen tarkastuksesta sekä toimitettava tarkastuskertomus asianomaiselle pelastusviranomaiselle.

23 4 MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4.1 Epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset Säännöllisten, määräaikaisten tarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa myös muita valvontakäyntejä ja katselmuksia. 4.1.1 Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräisellä palotarkastuksella tarkoitetaan valvontakäyntiä, joka suoritetaan kun on jostakin erityisestä syystä syytä epäillä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran lisääntyneen. Perusteena voi olla esimerkiksi: Nuohoojan tai tarkastuslaitoksen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen tai pelastustoimen laitteisiin liittyvistä puutteista Rakennuksen tai muun kohteen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäinen muuttuminen, joka vaikuttaa oleellisesti käyttäjien turvallisuuteen Merkittävää palovaaraa aiheuttava rakennus- tai muu työmaa Tapahtunut tulipalo tai muu onnettomuus Ajankohtaan tai olosuhteisiin liittyvä riskitason nousu tarkastuskohteissa (esim. kausitarkastukset ravintoloissa ja suurmyymälöissä) Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa suoritettava teemavalvonta Kohteesta tullut tarkastuspyyntö Pelastusviranomaisen harkitsema muu perusteltu syy.

24 4.1.2 Erityinen palotarkastus Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Erityinen palotarkastus tehdään ennen rakennusvalvontaviranomaisen suorittamaa lopputarkastusta tai sen aikana. Erityinen palotarkastus suoritetaan seuraavissa kohteissa: yli kolmekerroksisissa rakennuksissa (pelastustie) kohteet, joissa on väestönsuoja kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet (liitetaulukko A1) opetusrakennukset ja päiväkodit (liitetaulukko A2) teollisuus- ja varastorakennuksissa, >1000 m2 kokoontumis- tai liiketila, >1200 m2 4.1.3 Jälkivalvonta Jälkivalvonta, jossa pelastusviranomainen valvoo aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkivalvontaa voidaan suorittaa tilanteen mukaan esim. jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan avulla. Jälkivalvonta tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Jälkivalvontaan sisältyviä keinoja ovat jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan lisäksi hallintopakkokeinojen käyttäminen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitos luo menettelytavat ilmoittaa mahdollista pelastusrikkomuksista poliisille.

25 4.1.4 Hallintopakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun asianosainen ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet asianosaisen velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Prosessikuvaus hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisestä Hallintopakkokeinot käynnistetään Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella johtavan palotarkastajan tai riskienhallintapäällikön ohjauksessa, jotka konsultoivat tarvittaessa Lappeenrannan kaupungin lakimiehiä asiassa. Prosessia johdetaan ja seurataan keskitetysti sen vireille tulosta uhkasakon laskuttamiseen saakka. 4.2 Pelastussuunnitelmien valvonta 4.2.1 Asuinrakennukset sekä yritykset ja laitokset Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelman sisältöä valvotaan erityisesti, jos tarkastuksella havaitaan tarpeita suunnittelun ohjauksesta tai puutteita suunnitelmassa ja sen riskien arvioinnissa, turvallisuusjärjestelyjen kuvauksessa, henkilöstön koulutuksessa tai muussa keskeisessä asiassa. Tämän lisäksi tarkastetaan ne pelastussuunnitelmat, jotka toimitetaan pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos antaa neuvontaa pelastussuunnitelmien laadinnasta (pelastusasetus 407/2011 2 ).

26 4.2.2 Yleisötilaisuudet Pelastuslain 16 :ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma tarkastetaan ennen tapahtuman alkua. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antamanmääräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 :n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastuslaitos antaa neuvontaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laadinnasta (pelastusasetus 407/2011 3 ). 4.3 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen arvioi pelastuslain 19 mukaiset toiminnanharjoittajien toimittamat poistumisturvallisuusselvitykset ja tarvittaessa antaa pelastuslain 20 perusteella korjausmääräyksen poistumisturvallisuusselvityksen täydentämiseksi tai määrää suoritettavaksi poistumiskokeen. Tarvittaessa pelastusviranomainen voi määrätä pelastuslain 82 mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. 4.4 Kemikaalivalvonta 4.4.1 Kemikaalivalvonnan sisällöstä ja vastuista Euroopan unionin vaarallisten aineiden teollista käsittelyä ja varastointia säädellään Euroopan komission antamalla direktiivillä. Niin kutsutun Seveso-direktiivin tavoitteena on ehkäistä vaarallisista aineista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa niiden ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia seurauksia. Suomessa Seveso II -direktiivi on saatettu kansallisesti voimaan kemikaaliturvallisuuslailla (L 390/2005) ja sen alaisilla asetuksilla. Suomen lainsäädännön mukaan vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi voi olla kemikaalimääriin ja luokituksiin perustuen laajamittaista tai vähäistä. Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on aina luvanvaraista. Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista, jos se ylittää valtioneuvoston asetuksessa (A 59/1999) annetut rajat. (L 390/2005)

27 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo Suomessa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. Vähäistä käsittelyä ja varastointia valvoo pelastusviranomainen. 4.4.2 Pelastuslaitoksen vastuulla oleva kemikaalivalvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä, keskeisimpiä lakeja ovat laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855 /2012 ja Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856 /2012. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Erityistä huomiota näissä kohteissa kiinnitetään määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä I-luokan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevien käytössä oleviin tai käytöstä poistettujen maanalaisien öljysäiliöiden tarkastuksiin. Pelastusviranomainen perii suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat säädöksiin: laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855 /2012. Pelastuslaki (379/2011) antaa myös säädösperustan palotarkastusten maksullisuudelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemikaalikohteiden valvonnan perusteita. Valvontakohde Valvonnan peruste Valvontaväli Valvontatoimenpiteet Öljylämmityslaitteiston asennus Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855 /2012. katsastus 3kk käyttöönotosta suoritetaan erillisenä tarkastuksena Maanalaiset öljysäiliöt KTM päätös maanalaisten öljy- säiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1985) 10 v. säiliön esiasennuksesta ja sen jälkeen säiliön luokan mukaan yleiset palotarkastukset / tarkastusliikkeen raportit

28 Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö/ varastointi 200 kg - 5 t Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855 /2012. Ennen käyttöönottoa ja valvontasuunnitelman mukaan yleisten palotarkastusten yhteydessä Vaarallisten kemikaalien vähäinen käyttö/ varastointi ilmoitus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 Ennen käyttöönottoa yleisten palotarkastusten yhteydessä Palavan nesteen varastointi jakeluasemalla KTM päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakelu-asemalla (415/1998) Ennen käyttöönottoa yleisten palotarkastusten yhteydessä Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi turvallisuusselvityslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma + harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Harjoitus 3 v välein, palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti Tukes + yleiset palotarkastukset Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi toimintaperiaateasiakirjalaitos harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 Tukes + yleiset palotarkastukset Ammattimaiset ilotulitusnäytökset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 tarvittaessa poliisi ja pelastusviranomaiset Erikoistehosteiden käyttö yleisötilaisuudessa Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 ennen tapahtumaa ennen tapahtumaa Ilotulitteiden myynti ja varastointi kaupan yhteydessä Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) myyntiaikana ja päätökset ilmoitusten perusteella myyntiaikana ja päätökset ilmoitusten perusteella ennen varastointia. Aseliikkeet Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarkastus lausuntoa varten, palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisesti poliisi ja pelastusviranomaiset. Räjähteiden valmistus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) yleinen palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti tukes ja pelastusviranomaiset

29 Maakaasun jakeluasemat VNa maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) valvontasuunnitelman mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Atex-asiakirjat Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) valvontasuunnitelman mukaisesti työsuojeluviranomaiset ja pelastusviranomaiset. Radioaktiiviset aineet /säteily valvontasuunnitelman mukaisesti Stuk ja pelastusviranomaiset 4.5 Pelastustoimen laitteiden ja väestönsuojien katselmukset ja tarkastukset Pelastustoimen laitteisiin ja väestönsuojiin liittyen suoritetaan tarvittaessa käyttöönottotarkastuksia ja valvontaa, kuten esimerkiksi poistumisvalaistuksen, savunpoistolaitteistojen ja väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että laitteistot täyttävät niille asetetut vaatimukset.

5 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT RESURSSIT JA OSAAMINEN 30 5.1 Koulutus ja osaaminen Palotarkastajan työ on suuressa muutosvaiheessa uuden pelastuslain 379/2011 voimaantulon ja valvontasuunnitelmien käyttöön oton myötä. Lainsäädännön muutokset ja valvontasuunnitelman mukaiseen valvontaan siirtyminen sekä suoritteiden muuttuminen maksulliseksi asettaa paineita osaamisen tarkempaan seuraamisen ja ennaltaehkäisevän työn laadun arviointiin. Työn seurannan painopistettä on siirrettävä määrällisten tavoitteiden arvioinnista enemmän kohti laatutekijöiden arviointiin ja vaikuttavuuden seurantaan. Palotarkastustyötä tekeville henkilöille ei ole lainsäädännössä asetettu pätevyysvaatimuksia, mikä johtaa siihen, että tehtäviin voidaan valikoida henkilöitä hyvin erilaisilla taustoilla. Näin ollen osaamisen kartoittaminen ja varmentaminen ovat tärkeässä asemassa toiminnan kehittymisen ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Palotarkastustyötä tekevä henkilö tarvitsee työssään laaja-alaista osaamista myös muilta osa-alueilta, kuin pelastustoimesta. Työssä korostuu paloturvallisuuden lisäksi turvallisuuskulttuurin ja sen ilmentymien tuntemus, asiakaspalvelutaidot, rakennustekniikan tuntemus sekä kemikaaliasioiden tietämys. Palotarkastajaa voidaankin pitää turvallisuusalan moniosaajana. Osaamisen kehittäminen vaatii jatkuvaa panostamista, jotta muuttuvien säädösten ja toimintaympäristön asettamat vaatimukset kyetään huomioimaan työssä. 5.2 Käytettävä valvontamenetelmä (Tutor) Määräaikaisesti tehtävän suunnitellun valvonnan sisältöä kehitettään ja monipuolistetaan ottamalla käyttöön Tutor arvioiva valvontatyökalu. Menetelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2015 aikana ja se tullaan suorittamaan erikseen määritellyissä kohteissa. Vuonna 2015 tulee näitä asiakkuuksia/kohteita olemaan noin 50 kpl. määrä koostuu Etelä-Karjalan alueen Seveso kohteita, suurasiakkaita ja huoltovarmuuskeskuksen tärkeysluokittelemia yrityksiä.

31 Pelastuslaitoksen henkilökuntaa on koulutettu järjestelmän käyttöön Laurea ammattikorkeakoulussa vuosina 2013-2014. Menetelmän asiakaslähtöinen ja tehokas käyttö edellyttää investointia sähköiseen arviointityökaluun vuoden 2015 aikana. 5.3 Resurssit Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrä arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän sekä valvontatehtävään keskeisesti liittyvän muun onnettomuuksien ehkäisytyön työmäärätarpeen perusteella (valvontatyö osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväkokonaisuutta). Käytettävien valvontamenetelmien kehittyminen, asiakkuuksien hoitaminen, valvontayhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä ennakoimattoman valvontatyön sisältöjen kehittäminen voivat edellyttää jatkossa resurssien kohdentamistarvetta nykyisestä. Valvontatoiminnan kokonaisuuteen (suunnittelu, toteutus, vaikuttavuus) liittyvien sisältövaatimusten saavuttaminen edellyttää jatkossa vähintään taulukon mukaisen henkilötyövuosimäärän (8 henkilötyövuotta) mukaista panosta. KOHDERYHMÄ 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 LKM Asuinhuoneistot / 10v 821 433 1 413 996 1 410 1 042 532 995 1 453 1 362 10 457 Asuinhuoneistot / 20 v 1 538 2 516 2 140 1 267 1 369 778 1 342 2 290 2 446 2 271 17 957 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä Opetusrak. ja päiväkodit Kokoontumis- ja liiketilat Teoll. ja varastorakennukset Maatalousrakennukset 128 157 150 178 129 194 117 176 155 165 1 549 121 96 98 140 88 106 127 100 96 139 1 111 136 115 116 214 146 185 87 214 146 193 1 552 181 143 126 144 161 174 146 136 145 171 1 527 141 84 52 81 99 138 89 53 75 105 917 Kuva 3: Määrävälein suoritettavien palotarkastuskohteiden lukumäärät Etelä- Karjalassa Muut kohteet 254 251 279 250 260 299 235 262 288 288 2 666 3 320 3 795 4 374 3 270 3 662 2 916 2 675 4 226 4 804 4 694 37 736

32 Seuraavassa on esitetty yhteenveto valvontatehtävien toteuttamiseen tarvittavasta resurssitarpeesta tämän hetken tilanteen mukaisesti: Tehtävä Henkilötyövuodet Määrävälein suoritettava valvonta, muu valvonta, valvontaan liittyvä yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä toiminnan kehittäminen 4 Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten valvonta 3 Kemikaalivalvonta ja muut tehtävät 1 Yhteensä 8 Valvontaan tarvittavasta kahdeksasta (8) henkilötyövuoden panoksesta noin 60%:a suuntautuu valvontakohteissa tehtäviin toimenpiteisiin ja 40%:a valvontaan liittyviin muihin tehtäviin, kuten eri tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, lausuntojen antamiseen viranomaisille ja muille tahoille, pelastussuunnitelmien ja poistumisturvallisuusselvitysten arviointiin, nuohouksen valvontaan sekä toiminnan sisällön kehittämiseen. Tämän hetken arvion mukaan valvonnan työmenetelmien uudistamisella ei ole henkilötyövuosia vähentäviä vaikutuksia pelastuslaitoksessa.

33 6 VALVONTATEHTÄVIEN MAKSULLISUUS Pelastuslain 96 mukaisesti pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista maksun. Maksuperusteet ja maksujen suuruudet ovat kuvattuna seuraavissa kappaleissa, perusteet ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset. 6.1 Asuinrakennusten palotarkastusten maksullisuus Pelastuslaitoksen suorittama yleinen palotarkastus on maksuton. Samoin jälkipalotarkastus, mikäli asiakas kuittaa asetetut velvoitteet kirjallisesti suoritetuksi. Muutoin jälkipalotarkastus on maksullinen. Asuinrakennusten palotarkastuksista perittävät maksut Etelä-Karjalan alueella, oheinen taulukko. Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Asuinrakennusten yleinen palotarkastus maksuton 1) - Jälkipalotarkastus 50 2) - Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 50 50 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus - Omakotitalot yms. - Pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt maksuton 50-50 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) 1) Pelastuslaitos voi periä voimassa olevan jälkipalotarkastusmaksun suuruisen maksun asuinrakennuksen palotarkastuksesta, mikäli pelastuslaitoksen lähettämä omavalvontalomake jätetään palauttamatta ja sen perusteella kohteessa suoritetaan yleinen palotarkastus. 2) Mikäli asiakas kuittaa annetun korjausmääräyksen kirjallisesti tehdyksi, pelastuslaitos ei peri jälkitarkastuksesta maksua.