SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 44 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 92-93 H ELSIN G ISSÄ 94 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Tlastokrjasto Statstkbbloteket 7 9 8 3
Ssällysluettelo. Tekst. Svu 4. Tauluja. Sem naart. svu. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 H. Oppladen ädnkel, kotpakka, s ä ä ty... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja oppladen srto... 6 IV. Sem naaren ta l o u s... 8 V. R ahastot, k rjastot y. m... 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 V II. H arjotuskoulut... 4 K aupunken kansakoulut. V l. K oululuokat ja opettajsto,,.. 6 IX. O pplaat 20 X. Jatkouokat, erkoskoulut y. m. 24 X L K oulujen talous 28 M aalaskunten kansakoulut. X II. Y lesä teto ja p rttä n... 32 X III. O pplaat k u n n tta n... 38 X IV. K oulujen talous kunnttan.... 74 Y hteenveto X IL sta T aulusta lukuvuoslta 90 3... 208 Y hteenveto X fflrsta T aulusta lu kuvuoslta 90 3... 20 Y hteenveto X lv :sta T aulusta lu kuvuoslta J92 3 ja 909 0 22 Table des m atéres. Texte. P ages 4. : Tableaux. Ecoles normales prmares. p age. P rofesseurs et. éléves... 2 I I. L angue m aternelle e t dom ele des éléves... 4 V aratons du nom bre des éléves; leur passage a la classe su v ante... 6 Econom e des sém nares... 8 F onds scolares et bblotheques etc... 0 C anddats-stagares... 2! E coles-annexés des sém nares... 4 Ecoles prmares des vlles, Classes e t n sttu teu rs... 6 j É léves... 20 : Cours supplém entares etc. 24 'Econome des écoles 28 Ecoles prmares des communes rurales. D onnées générales par d s tr c ts 32 R ensegnem ents détallés su r les éléves 38 Econom e des écoles... 74 R ésum é du ta b le a u X II: années scola-!...res 90 3... 208 ] R ésum é du tableau X III: années scolares 90 3... 20 R ésum é du tableau X IV : années scolares 92 3 et 909 0... 22 K ansanopstot, säntä- ja em äntäkoulut. XV.. K an san o p sto t... 24 2. V arsnaset em än täk o u lu t.... 222 Ecoles supéreures populares, écoles d agrj culteurs et de ménagéres. j Ecoles supéreures p o p u la re s... 24 {Ecoles de m énagéres... 222 X V I. K ertokoulunopettajasem naart 224 Sém nares d n sttu teu rs d ecoles en- fa n tn e s... 224
Y lesslm äys. Kansakoululatoksemm e on vm e vuosna kehttyn yt varsnasest m aalaskunnssa, mssä uusen kansakoulujen perustamnen lakkaam atta on ja t kunut. Vuodesta vuoteen tapahtuneet m uutokset ovat mussa suhtessa supstuneet ensnnäkn luokken, opettajston ja oppladen vahtelevn lukumäärn. Seuraavan taulukon numerotedot kansanopetuksen alalla lukuvuotena 92 3 tom vsta opplatokssta eroavat sentähden usessa kohdn van vähän edellsessä julkasussa annetusta. Opplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helm kuuta 93. Semnaareja. mnaaren harjotuskouluja. CO Luokka kaupunken a varsnasssa kansakoulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. lamnlyötyjen lasten ; koulussa.. aupunken kasvatustoksa kansakoulusta srrettyjä varten. aalaskunten kansakoulu] a. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. f o" H-' l o p * 2 p S o O2? et- e*- B.?" Tom nnassa ol... 8 8 80 34 28 28 n 3 079 40 6 6 86 34 338 82 63 26 7 4 06 269 90 35 6 03 O ppladen luku... 05 543 38 827 98 490 428 26 ] 43 597 526 54 2 89 05
2 Semnaart. Maamme semnaaressa ol helmkuun p:nä 93 yhteensä 05 op p lasta. Kummassakn kaksossemnaarssa ol ntä täys määrä: Jyväskylässä 234, Sortavalassa 235. Mussa semnaaressa vahtel opplasmäärä sten, että se Raahessa oh 8, Uudessakaarlebyssä taasen 87. Pääsytutkntoa suorttamaan saapu syyslukukauden alkaessa yl 600 hakjaa, josta anoastaan kolmas osa ol mehenpuolta. Tutknnon suorttanesta puuttuvan tlan taka e votu vastaanottaa enemmän kun 299. Nästä ol 46 mehen- ja 53 nasenpuolta. Tetojensa puolesta ol kyllä lukusamp määrä kokelata hyväksytty, m utta äsken mantusta syystä käv semnaarnpääsy m ahdottomaks monellekn, ntä kun ol 9 mehen- ja 70 nasenpuolta. Uussta opplasta olvat usemmat el 67 saaneet alkutetonsa kansakoulussa, 4 tul oppkoulusta ja ylopplata ol vhdon 5. N ästä tul 4 Tammsaaren semnaarn, mssä tällasa ylopplasopplata jo lähnnä edellsnä lukuvuosna on löytyn yt enemmän kun mssään muussa semnaarssa. Lukuvuoden kuluessa eros oppmäärää päättäm ättä 23 opplasta. Päästötodstuksen sa 277, se on ylmmän luokan kakk opplaat pats yks. P äästötodstuksen saanesta, jota tul 224 suomen- ja 53 ruotsnkelsstä semnaaresta, ol 28 mehen- ja 49 nasenpuolta. K elposuustodstuksen kansakoulunopettajanvrkaan sa lukuvuoden kuluessa 47 kuunteljaopplasta. Nstä ol 39 läpkäynyt ylopstoon johtavan opplatoksen, 8 vähntän kaks luokkaa valton jatkoopstoa. Kelposuus- todstus kästöden tah muun harjotusaneen opettajanvrkaan annettn yhteensä 9 hengelle. Tammsaaren semnaar on lukuvuotena saanut kaks lahjotusta, tosen, 5 000 markan suurusen, anto lehtor Mkael Lndén, tosen, 000 markan suurusen, lehtor Emma Irene Åström. Uudenkaarlebyn semnaarlle ol varatuomar Paul Verner Lybeck vanaja testamenttkrjalla määrännyt 5 000 markkaa, ja on tuo lahjamäärä semnaarn huostaan jätetty. K aupunken kansakoululatos. Varsnasssa kansakoulussa ol opplata yhteensä 38 827. Lukuvuotena 9 2 ol tuo lukumäärä 37 859. Opplata ol ss karttunut 968 el paljon vähemmn kun kahtena edellsenä lukuvuotena, jollon ntä tul lsäks 44 ja 475. Enmmän kasvo opplasmäärä Helsngn suomenkelsssä kansakoulussa. Lsäys nässä, 339 opplasta, vastaa 35 % koko lsämäärästä. L uokka, jota 9 2 ol 50, ylläpdettn täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 80, samalla kun 43 luokkaopettajaa tul lsäks. K u n k n opettajan osalle
3 tul keskmäärn 32 opplasta, Isalmella ol ntä koko 38, Raahessa van 20. Luokkaa koht ol opplata keskmäärn 33. Helsngn suomenkelsssä koulussa nous tuo määrä 38:aan, Tammsaaressa ja Krstnankaupungssa se alen 9:tosta. Luokkahuoneta kaupunken omstamssa koulutalossa tul lsäks 59, m utta kun vuokrattujen luokkahuoneden lukumäärä vähen 2 :llä, tul luokkahuoneta ss lsäks 38. Kansakoulujen ylmmällä luokalla ol yhteensä x) 3 94 opplasta; -päästötodstuksen sa 3 86. Jatkokouluta ylläpt, kuten lähnnä edellsenäkn lukuvuotena 8 kaupunka: Helsnk, Tammsaar, Turku, Tampere, Vpur, Kuopo, Joensuu ja Nkolankaupunk. Uusa luokka perustettn, Helsngssä 2 ja Turussa, jota vaston Tampereella luokka lakkautettn. Luokka, opettaja ja opplata ol 92 43: 34, 82 ja 98, edellsenä vuotena 32, 90 ja 803. Ilta- ja tehtaalaskouluja ol tomnnassa Helsngssä, Turussa, H äm eenlnnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, Savonlnnassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolan kaupungssa ja Petarsaaressa. Suuremp merktys ol nällä koululla kuten ennenkn anoast Tampereella. Lukuvuotena 92 3 ol luokka yhteensä 28, opettaja 63 ja opplata 490. Lähnnä edellsenä lukuvuotena, jollon tällasa kouluja löyty myöskn Hamnassa ja Kemssä, olvat vastaavat luvut: 32, 7 ja 530. Lam nlyötyjen lasten kouluja tom täällä kyseessä olevana lukuvuotena Helsngssä, Turussa, Tampereella, Vpurssa, Kuopossa ja Nkolan kaupungssa. Nssä ol yhteensä 28 luokkaa, 26 opettajaa, ja 428 opplasta, 9 2, jollon tällanen luokka ol tomnnassa myöskn Porssa, stä vaston 27, 24 ja 402. Kaupunken kansakoululatoksen kalentervuotena 92<tuottam at menot nousvat yhteensä 5 38 2 markkaan, johon määrään ssältyy om sta koulutalosta laskettu vuokra, 797 700 markkaa. Edellsen vuoden menohn verrattuna olvat kustannukset lsääntyneet 355 686 markalla. Suurmmat lsämenot olvat: opettajan palkkauksssa 58 952 markkaa, om sta koulutalosta lasketussa vuokrassa 66 700, stpendessä ja muussa avustuksessa 65 7, läm m tyksessä ja valastuksessa 46 068 markkaa. K alentervuotena 92 lsääntyvät kaupunken om at rahamenot kansakoulujen kannattamseks 754 934 markalla. Manttuna vuotena kaupungt, kuten tunnettua on, evät saaneet mtään avustusta valtolta. Vuonna 9 tämä avustus ol 594 496, vuonna 90 taas 34 576 markkaa. Koulutalohn käytettn usessa kaupungessa melkoset määrät: Turussa lähes 500 000, P o rssa 440 000, Nkolankaupungssa 300 000, Jyväskylässä 30 000 markkaa ) T ähän on lask ettu S ortavalan nelluokkasen kansakoulun IV :nnen luokan 36 opplasta, m utta R aum alla V I:nnen luokan opplasta van ylem m än vuososaston 39 opplasta.
4 ja n. e. Sten nous vuonna 92 koulukntemstöjen raha-arvo 606 000 markalla. K ustannus opplasta koht vahtel tuntuvast, nn että se Raumalla ol 83 markkaa, Raahessa stä vaston nous ana 235 mark Seuraavassa luettelossa, jossa kaupungt on ryhm tetty -) keskkustannuksen mukaan, annetaan tästä lähem m ät tedot. K u s ta n n u s, (ta s a s n m a rk o n ) K u sta n n u s, (ta s a s n m ark on ) R a u m a... 83 L a p p e e n ra n ta... 24 S avonlnna... 85 I s a lm... 29 L o v s a... 90 N aan tal... 3 K u o p o... 93 P or... 3 K a j a a n... 97 M kkel... 3 U u s k a u p u n k... 0 K ä k s a lm... 33 H äm eenlnna... 02 M aaranham na... 35 L a h t... 03 K rs tn a n k a u p u n k... 37 J y v ä s k y lä... 04 Jo en su u... 40 H a n k o...,... 09 T u rk u... 44 O u lu... 09 V p u r... 44 H a m n a... 0 N k o lan k au p u n k... 44 K o tk a...... 4 H e ls n k... 47 K a s k n e n... 7 P etarsaar... 49 T am p ere... 9 T a m m s a a r... 6 S o r ta v a la... 20 K o k k o la... 67 K e m... 2 T orno... 67 P o rv o o... 24 R aah e... 2)235 Opettajakrjastossa on nteden luku ertysstä systä (uuden luettelomsen y. m. sellasten kautta) vähän alentunut, mutta opplaskrjastossa ol tuo luku vuonna 92 runsaast setsemän tuhatta suuremp kun edellsenä vuonna. Tässä on kutenkn huomattava että opplaskrjastoja koskeven tetojen antamsessa er taholla e ole menetelty avan samalla tavalla, mutta muutos tässä kohden on jo ens vuonna odotettavssa uusen, Ylhalltuksen laatmen kyselykaavojen kautta. ) L askelm n ssältyy om sta koulutalosta laskettu vuokra. 2) O pplata ol opettajaa koht van 20: koulutalojen korjaus tek 4 350: m arkkaa, joka m äärä vastaa 43 /0 opettajan palkkauksesta.
5 Vme julkasussa (sv. 4) m antut kasvatuslatokset kaupunken kansakoulusta srrettyjä lapsa varten ovat täälläkn kyseessä olevana lukuvuotena kakk olleet tomnnassa, nmttän: Helsngn kaupungn ylläptäm ät Outamo ja K arstu Lohjalla, Tavola Nummella, Vanjok Vhdssä ja P apnen Spoossa, Lavers ja Vekkosk Porvoon maalaskunnassa, Asböle Fnnbyssä, edellset neljä suomen- ja jälkmäset neljä ruotsnkelsä lapsa varten, sekä Bengtsår Bromarvssa sekä suomen- että ruotsnkelslle opplalle, Porvoon, Lovsan, T a m m saaren ja Hangon kaupungelle yhtenen Lobbyn koulusrtola Lapträskssä sekä Turun kaupungn kasvatuslatos Oppbyn tlalla N auvon ptäjässä. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 92 3 yhteensä 3 079 ylempää kansakoulua, josta 2 647 suomenkelstä, 42 ruotsnkelstä ja suomenruotsnkelstä. Kuten yhteenvetotaulusta sv. 208 nähdään, jakaantuvat nämät koulut er läänelle seuraavast: Uudenmaan lä ä n... 370 Turun ja Porn lään... 50 Hämeen lään... 379 Vpurn» 535 Mkkeln lään... 90 Kuopon»... 373 Vaasan Oulun 474 257 Kästä 3 079 koulusta esntyvät 86 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa ja on ne sentähden tauluosastossa merktty uusks kouluks. Seuraavassa näm ät uudet koulut luetellaan läänttän ryhm tettynä opetuskelen mu L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o t s n k e ls ä. U u d en m a a n lään. P usula, I k k a l a... Inkoo, M ora... H elsnk, R äekhals (y k st.).. K arja, K hla, suom.k. (ykst.) Spoo, M y r b a c k a...» B r a s b y... T uusula, K ellokosk N um -» B e lla r b y... m en k y lä... B rom arv, V ä ttla k s...» N y b y... Espoo, A lberga I I suom al. k. Itt, M yllylä... ( y k s t.)... Jaala, H e r r a n s a a r... K rkko n u m m, N ä g e ls... Y hteensä 8 0 S u n to, P å v a ls -M a lm... N u m m, T a v o la...
6 L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. Turun ja P o rn lään. I K ä ksalm, S uotnem... B rändö, Å va... ' K aukola, J ä r v e n p ä ä... Tavassalo, H a k k e n p ä ä... l ; K u rkjo k, T erv u... K ustav, P o h jo s -p r... Sortavala, Ja n a s la h t... P ernö, T u o h t t a... Y hteensä 4 Normarlclcu, F n p y y... E ura, K a u ttu a... l! E urajok, V uojok (L nna- M k k eln lään. m aa).... _ V ljakkala, P e r ä m a a... Joutsa, R u o rasm äk... N ousanen, P a j u l a... K angasnem, L uusnem... Y h teen sä 8 Joronen, H u u to k o sk (P ek 9 säm äen Savonlnnan ra u ta te n koulu)... H äm een lään. P uum ala, K e tä v ä lä... Tam m ela, S uskkala... Y hteensä 5 H u m p p la, M urto... 5 Urjala, T r...! Somero, K ask sto... K u opon lään. K alvola, H enu... N urm es, K y n s n e m... Janakkala, V rala... Tohm ajärv, S a a o... L opp, J ä r v e n ta u s t a... Ilom ants, H a t t u v a a r a... K orplaht, H enosnem... Polvjärv, Sola... K uhm onen, L eppäkosk... Isa lm, K aupplan m äk... _ Hollola, J a l k a r a n t a... > P alosenm äk... N astola, Jä rv n e n... N lsä, L astu k o s k... Y hteensä Y h teen sä 7 7 V p u rn lään. V a a sa n lään. K uolem ajärv, S um m a... Lapväärtt, U tterm o ssa... K y m, T u t n e n... M aalaht, L å n g å m n n e... Vehkalaht, P a m p y ö l... Vöyr, A ndala...» P o tsla-p täjän - Oravanen, K u o p p a la... Vrolaht, K sk lah t... Perho, U kskosk... Valkeala, A n ttla... K okkola, N ärv lä (y k sty n en Lappee, P rala... k o u lu )... Savtapale, H äm älän en... A lajärv, M ö k s y... Joutseno, H a u k la h t...» S a u k o n p e rä... Jä ä sk, K u u rm a n ra n ta... K uortane, S a lm... 4.
7 Lään, kunta ja koulu. Lään, kunta ja koulu. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. K euruu, H u t t u l a... P u lkkla, J y lh ä ra n ta... Saarjärv, P aju m äk... Säräsnem, O term a... K ongnkangas, K a la n e m.... Suom ussalm, K a n t a... Y hteensä 8 5 Sotkam o, Sum sa... Y ltorno, N u o to r a n ta... _ 3 Y h teen sä 9 O u lu n lään. 3 K uusam o, S u n n k... Satonen, S y d ä n m a a... Salon kappel, S a lo n e n... Kakkansa 70 6 P ppola, L eskelä... 86 Lukuvuonna 9 2 tomvsta kansakoulusta on lakkautettu anoastaan K uusam on krkonkylään perustettu ykstynen koulu, joka ryhty tomntaansa syksyllä 9. Sen anoana tomntavuotena ol snä 36 opplasta. Samassa kylässä on vuodesta 893 tom nut kunnan perustama koulu, mssä lukuvuotena 9 2 ol opplata 37, lähnnä seuraavana taas 65. L ohjankylän suom a lanen koulu Lohjan kunnassa, jossa tähän saakka on ollut sekä johtaja että johtajatar ja joka sen perusteella tlastollsssa taulussa on esntynyt kaksoskouluna, on nyt järjestetty sten, että snä on anoast johtaja, ja tämän mukaan tauluhn m erktty yhdeks kouluks. Edellsessä on jo manttu mllä tavon lukuvuotena 92 3 tom vat 3 079 kansakoulua jakaantuvat er läänelle. K unka näm ät koulut jakaantuvat er kunnlle, se on kunka monessa kunnassa ol yks, kaks, kolme ja nn edespän koulua, -selvää seuraavan taulukon numerosta. Lään. j Kunten lukumäärä., Kunta, jossa ol seuraava määrä k 0 u u j a. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 22 29 30 3 35 I U udenm aan... 39 3 4 5 2 5 2 3 2 4! 0 7 OK09 9 9 O 0 H ä m e e n... 50 3 5 7 6 4 5 3 2 2 4 3 V purn... 55 5 4 2 4 3 5 5 3 2 2 4 5 3 2 M kkeln... 27 5 4 3 2 2 2 2 K uopon... 37 2 3 2 5 4 3 2 2 3 3 0 7 8 pp R'7 9 g 3 3 o O j O u lu n... 69 9 8 9 5 7 5 2 2 ------ Y hteensä 486 47 58 54I64463828 28 2 8 4 83 5 4 4 2 2
Suurn määrä kouluja, 35, ol Vpurn maalaskunnassa; stten seuras Porvoon maalaskunta 3:llä, Isalm 30:llä ja Kuopon maalaskunta 29:llä koululla. Taulukosta nähdään että se ryhmä, mnkä kussakn kunnassa ol 4 koulua, ol lukusamp kun mkään muu, shen kun kuulu 64 kuntaa. Anoastaan 47 kuntaa ol sellasta, jossa ol van koulu tomnnassa. Vertauksen vuoks manttakoon että velä lukuvuotena 90 02 olvat ne kunnat, mssä ol anoastaan yks koulu, enemmstönä. Sellasa ol sllon 05 ja anoast 49 kuntaa ol ehtnyt perustamaan neljä koulua. Samana vuonna ol velä 6 kuntaa (Sottunka, Velkua, Kodsjok, Kyyrölä, Resjärv, Inar), jossa e löytynyt yhtään kansakoulua. Maalaskunten kansakoulussa ol lukuvuotena 92 3 yhteensä 4 06»varsnasta opettajaa». Lukuvuodesta 9 2, jollon nätä opettaja ol 3 94, ol nden lukumäärä lsääntynyt 47 hengellä. Tämä opettajsto ryhm tellään seuraavassa er läänelle: L ä ä n. O pettaja. Op ettaj attara. Y h teen sä. U u d e n m a a n... 70 306 476 T urun ja Porn... 334 306 640 H äm een... 266 269 535 V purn... 445 380 825 M kkeln... 2 0 23 K uopon... 250 207 457 V aasan... 362 234 596 O u lu n... 39 62 30 Y hteensä 2 087 974 4 06 Jos kysym ys on stä, monessako koulussa opettaja on ollut sekä johtajana että yksn varsnasen opetuksen antajana, monessako taas on löytynyt apu- opettaja, ryhm ttyvät opettajat (opettajattaret) ja kansakoulut seuraavast.
9 K o u lu j a, jo s s a o p e tt L ä ä n. anoastaan jo h taja ta jo h ta jatar., johtaja (-tar) sekä] a p u o p etta ja (-tar).. johtaja (-tar) sek ä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) se k ä 3 a p u o p e tta ja a (-tarta). ^ o &p S. ' P» p o,--. L. S»: johtaja (-tar) s ek ä 5 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 6 a p u o p etta ja a, (-tarta). O sd t r ^ s. c p et-ä? 2 5 * X* * w p: johtaja (-tar) s ek ä 0 a p u o p e tta ja a (-tarta). Y h te e n sä. U udenm aan... o 00 79 7 3 370 T urun ja P o rn... 386 0 7 5 50 H äm een... 269 78 2 8 3 379 V purn... 336 52 28 9 5 2 9 ) 535 M k k e ln... 62 35 3 90 K u o p o n... 299 66 6 2 373 V a a sa n... 364 99 0 474 O ulun... 29 32 6 257 Y hteensä kouluja 2 305 642 88 28 0 3 3 079 Y hteensä opettaja nässä koulussa... 2 305 284 264 2 50 8 7 0 u 4 06 Olot muodostuvat, kuten luonnollsta on, er tavalla er osssa maata. Opettajen luku kussakn koulussa rppuu oppladen lukumäärästä ja tämä taas asutuksesta, testä y. m. s. Yksopettajaskoulujen prosenttmäärä ol suurn Oulun, vähn Vpurn läänssä, edellsessä 85, jälkmäsessä 63. Maalaskunten kansakoulussa ol p:nä helm kuuta 93 opplata y h teensä 43 597, el 3 94 opplasta enemmän kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. Tuo lsäys on paljon penemp kun kahtena edellsenä lukuvuotena, jollon se ol 0 633 ja 5 24, ja jakaantuu er koululle sllä tavon että selväst näkyy, mtenkä uusen koulujen perustamnen medän pävnämme vakuttaa ensnnäkn sen, että koulunkäynt tulee vähemmän vavaloseks, m utta stä vaston tuskn sanottavast kansanopetukselle vottaa uusa seutuja. Koulusta lyhemmän kun 3 klometrn matkan päässä asuven opplasten ryhmä lsäänty nm ttän 2 776:della, nden jolla ol 3 5 klometrn koulumatka 272:della ja nden vhdon, joden kot ol koulusta ptemmän kun 5 klometrn matkan päässä, anoast 46:della. *) Tlruukk, *) K olkkonm äk, kum pkn V purn ptäjässä. Kansanop. tlasto 93 3. 2
0 Opplasta ol 3 929»vrkamesten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen» lapsa.»» 57 203»pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen» lapsa.»» 82 465»torpparen, työväen y. m.»»»ylluokan» lapset ovat ss maalaskansakoulujen opplasta tuskn 3%. Stä pats on tämä opplasryhmä anakn lukuvuodesta 909 0 alkaen, kuten samasta vuodesta käytännössä olleet tlastotaulut osottavat, vähtellen mutta jatkuvast vähentynyt. Stä vaston ovat pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapset kansakoulussa lukumäärältään, veläpä prosenttluvultaankn olleet kasvamassa. Lukuvuotena 92 3 ol ylmmällä luokalla yhteensä 25 759 opplasta ja nästä sa 25 89 'päästötodstuksen. vastaavat luvut 24 079 ja 23 52. Lähnnä edellsenä lukuvuonna olvat Kustannukset maalaskunten kansakoulusta nousvat kalentervuotena 92 yhteensä 3 664 062 mark Tähän summaan ssältyy om sta koulutalosta»laskettu vuokra», 2 355 66 markkaa. Vuodesta 909, jollon tedot kansakoulujen taloudesta vm en julkastn, ovat kustannukset nousseet 68 637 markalla. Menoerät»kalusto, opetusvälneet ja krjasto» sekä»muut menot» ovat vähentyneet, edellnen 2 39 markalla, jälkmänen 36 297 markalla. K akk muut menoerät ovat stä vaston vuodesta 909 nousseet. Suurmmat nästä lsämenosta ovat: opettajen rahapalkossa 98 02 markkaa, oppladen stpendessä ja avustuksessa 72 663 markkaa sekä koulutalojen läm m tyksessä ja valastuksessa 34 528 markkaa. Kansakoulujen ylläptämseen ottvat osaa, valto 4 858 29 markalla, kunnat 4 832 935:dellä sekä prt 53 277 markalla. Tässä on kysym ys anoastaan rahamenosta, suortukset luonnossa koskevat anoastaan kunta ja prejä evätkä merktse m tään tuntuvam pa menoerä. Koulukntem stöjen arvo, joka vuonna 909 tek 39 89 500 markkaa, ol 92, ss kolmen vuoden kuluessa, noussut 49 06 694 mark Lsäys 9 25 94 markkaa on kyllä melkonen, m utta nona kolmena vuotena on 342 uutta koulutaloa rakennettu ja vanhosta koulutalosta on suur määrä kavannut uuts- tah lsärakennuksa. Oma koulutaloja ol vuonna 92 yhteensä 2 776 ja nden keskarvo 7 660 markkaa. Useden koulutalojen arvo on kutenkn merktty paljonkn vähemmäks, mutta olpa ntä sellasakn, joden arvo on kymmentuhansa markkoja.
K oulum aksuja kantovat kunnat vuonna 92 yhteensä 45 073 markkaa. Maksava opplata ol samana vuonna 83 684.»Ulkoptäjalaslta» kannetaan verrattan tuntuva maksu 0 markkaa e ole harvnasta ja rautatehalltus on rautatentyömesten lapssta maksanut 30 markkaa opplaalta. Koulumaksun keskmäärä kaklta m aksavlta opplalta ol non markka 70 pennä. Kakssa läänessä ol kutenkn, nnkun tauluosastosta nähdään, kunta, jotka puolestaan opplalta evät kantaneet koulumaksuja. Yhteensä ol ntä 50, nmttän Uudenmaan läänssä 2, Turun ja Porn läänssä 4, Hämeen läänssä 4, Vpurn läänssä 6, Mkkeln, Kuopon ja Vaasan läänssä, 0 ja 5 sekä Oulun läänssä 8. ') Kustannukset maalaskunten kansakoulusta nousvat, kuten täällä jo on manttu, vuonna 92 yhteensä 3 664 062 mark Kun kansakoulussa samana vuonna ol 43 597 opplasta, ol ss keskkustannus opplasta koht 95 markkaa. Koska tämä keskkustannus kutenkn er osssa maata vahtel 89:stä ana 0 markkaan, on tähän merktty myöskn ne määrät, mhn se er läänessä nous tasasn markon, nmttän: Uudenmaan läänssä... 90 Mkkeln lä ä n ssä... 95 Turun ja Porn lä ä n s sä 98 Kuopon» 89 Hämeen läänssä... 97 Vaasan» 92 Vpurn» 95 Oulun» 0 Keskkustannus rppuu osaks stä, paljonko on opplata opettajaa koht. Tämä opplasmäärä ol Vpurn läänssä, jossa se ol korken, 37; vähmpään se alen Oulun läänssä, jossa opplata opettajaa koht ol 32. Mutta tässä on mon muu sekka vakuttamassa, nn myöskn osaltaan ne menot, jotka löytyvät sarekkeessa»stpendejä ja apua opplalle». Tätä tarkotusta varten maksettn opplasta koht: Uudenmaan lä ä n ssä.. 2 mk. 5 p:ä Turun ja Porn».. 4» 90» Hämeenlnnan».. 5» 35» Vpurn».. 2» 95» Mkkeln läänssä.. 3 mk. 30 p:ä Kuopon».. 3» 65» Vaasan».. 3»» Oulun»., 4» 60» *) N äm ät k u n n at olvat: M usto ja P ornanen; L okalaht, L atla, K arjala, M etonen, L em u, K aruna, L uva, R aum a, Jäm järv, H uttnen, Vampula, P unkalato, O rpää ja K osk; Sahalaht, K ylm äkosk, Vanaja ja R enko; T ytärsaar, R autu, H tola, Salm, Suojärv ja K orpselkä; L evonm äk; Juuka, Valtmo, R autavaara, Ilom ants, K overo, R ääkkylä, K uruves, N lsä, V arpasjärv ja H ankasalm ; V etel, L ehtm äk, V tasaar, Sum anen ja K ongnkangas; Salon kappel, Pyhäjärv, P yhäntä, H yynsalm, Sotkam o, K olar, E nontekö ja U tsjok.
2 Turun ja Porn sekä samon Hämeen läänssä tähän tarkotukseen m aksetusta määrstä johtuu anakn suureks osaks verrattan suur keskkustannus opplasta koht nässä läänessä. Sama ol asan lata Oulun läänssä, m utta enemmän vakutt tässä läänssä kouluhuoneustosta aheutuvat kustannukset, lämmtys ja valastus, korjaus ja vuokra (sekä maksettu että laskettu), mtkä opplasta koht olvat paljon korkeammat kun mussa läänessä. T äydellsyyden vuoks otetaan täm äkn menoerä tähän, laskettuna tasasn markon. Uudenmaan läänssä.. 30 markkaa Mkkeln läänssä... 32 markkaa Turun ja Porn».. 30» Kuopon»... 29» Hämeen».. 32» Vaasan»... 29» Vpurn».. 30» Oulun»... 37» Jatkokurssen lukumäärä ol lukuvuosna 909 2 yhä kasvamassa: 909 0 annettn ntä 274, seuraavana lukuvuonna 293, 9 2 ol ntä 374. Mutta sen jälkeen on kansanopetuksen tom nta tällä alalla joutunut sesahduksn, nn että jatkokursseja lukuvuonna 92 3 tomeenpantn anoastaan 62. Syynä tähän ol, kuten prtarkastajat vuoskatsauksssaan ovat lmottaneet, ensnnäkn kurssen antajlle tuntuvat seuraukset stä, että tarkotusta varten e m yönnetty mtään määrärahaa kalentervuodelle 92. Se vähänen srtomäärä, joka edellseltä vuodelta löyty, yhteensä 2 90 markkaa, ol tetyst rttämätön. Harrastusta ol kyllä ollut olemassa ja kurssen alkamsta monella taholla nnolla odotettu. Mllä tavon täällä mantut 62 kurssa jakaantuvat er läänelle, kunka monta tunta ne kestvät ja kunka paljon nssä ol opplata, nähdään seuraavasta taulukosta:
3 Jatkoku rsseja. L ä ä n. Koko luku., N stä k est O pplata. 75 tu n ta. 0tu n ta. 50 tu n ta. U udenm aan... 3 2 45 T urun ja P o rn... 0 5 3 2 246 H ä m e e n... 6 4 50 V p u r n... 5 4 6 5 327 M k k eln... 3 3 34! K uopon... 3 5 3 226 V aasan... 3 8 2 Oulun... 3 2 39 Y hteensä 62 2 26 5 378 ; Y hteensä tu n teja nässä kurssessa 575 2600 2 250 j 6425 Kussakn kurssssa ol ss tunteja keskmäärn 04 ja opplata 22. Vertauksen vuoks manttakoon että vastaavat luvut lukuvuonna 9 2 olvat 20 ja 22. K ansanopstot. Kakk edellsessä tlastollsessa vuoskatsauksessa luetellut kansanopstot, 27 suomalasta ja 4 ruotsalasta, löytyvät tässäkn julkasussa. Vöyrn maamesja emäntäkoulu tosn e tomnut täällä kyseessä olevana lukuvuotena, m utta koska se taas ryhty tomntaansa jo syksyllä 93, on sen nm tauluosastossa sälytetty. Äsken mantusta syystä ol seurauksena se, että opettajston ja oppladen lu ku alen, oppladen luku enemmänkn kun m tä tuon yhden opston tomnnan lakkauttam nen ols aheuttanut. Lukuvuotena 92 3 ol kansanopstossa helmk. p:nä yhteensä 269 opettajaa ja 526 opplasta, lähnnä edellsenä vuotena 273 opettajaa ja 622 opplasta. Mtä opplasn tulee, on manttava että kansanopstohn pyrkjöstä se ryhmä jo on vähenemässä, joka ennen nähn tuloaan on käynyt kansakoulussa anoast jonkun lukukauden tah e ole käynyt kansakoulussa ollen Nnpä ol lukuvuotena 9J 2 tähän kuuluvan tlasto taulun sarekkesn 23 26 m erkttyjen luku 428, m utta 92 3 ol se alentunut 355:teen.
4 K ansanopstojen taloudellnen asema n äytt kalentervuotena 92 huolestuttavalta. Valtoapua myönnettn anoast säntä- ja emäntäkoululle, 3 000 mk koulua koht. Sten alen kansanopstojen valtoapu yhteensä 264 000 markalla (tasasn luvun). Vuonna 9 ol se 376 464, vuonna 92 stä vaston 2 500 markkaa. Ss ol pakko saada m enot vähenemään, ja tehtn täm ä sllä menestyksellä, että Vöyrn opston menoja lukuunottam atta edellsen lukuvuoden menoerästä postu yhteensä non 65 000 markkaa. K unten ja kannatusyhdstysten avustukset saatn stä vaston korotetuks melken 33 000 markalla. Kutenkn täyty muutamen opstojen velkaantua, toset olvat tlasuudessa nyt nnkun ennenkn turvautua ykstysten uhraavasuuteen. Täyskasvusa varten perustetussa Tampereen Työväenopstossa ja Oulun Työväenopstossa on tänä lukuvuotena ollut, edellsessä 292, jälkmäsessä 305 opplasta (helmkuun p:nä). Opetusta hot kuten lähnnä edellsenäkn lukuvuotena johtaja, m utta ol häntä er anessa avustamassa useat luennotsjat. Tampereen kaupunkkunta anto 9 000 markan suurusen avustuksen, Oulu samon 5 400 markkaa. Ylesstä varosta e kumpkaan opsto nauttnut mtään kannatusta. Samanlanen opsto on lukuvuotena 92 3 tomnut Kotkassa; opettaja oh 4 ja opplata 352. Kotkan kaupunk avust opston tomntaa 6 000 markalla. Helsngssä, Koulutomen Ylhalltuksessa elokuussa 94. O sc a r R o o s.
TAULUJA. TABLEAUX.
a» - 9 3. 3 I Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart helmkuun p:nä 93. Opettajen ja oppladen luku. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 93. Nombre de professeurs et d é!éves. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 S e m n a a rk a u p a n k. L e u d u sém nare. Anne de fo ndaton. Perustettu v u o n n a. H om m es. Sem naarnopettaja V ak n asa. O rdnares. M ehä. Professeurs des sém n a res. F em m es. N asa. V rk aa to m tta v a. H om m es. E x tra o rd - nares. M ehä. F em m es. N asa. Yhteensä. H om m es. Total. M ehä. Fem m es. N asa. H arjotuskoulu n o p e tta ja. T y ö n jo h - ta ja. M atres de tra- P rofesseurs des vaux ma- nuels. écoles-annexes. H om m es. Mehä. F em m es. Nasa. H om m es. M ehä. S S g g. F H om m es. M ehä. O p p l a t a er l u o k l l a Nombre d éléves de chaque classe. I. I I. I I I. IV. Femmes. N asa. Hom m es. M ehä. Femmes. N asa.! Hom m es. M ehä. Femmes. N asa. H om m es. M ehä. Femmes. N asa. H om m es. M ehä. Y teensä. Total. Femmes. N asa. Total. K ak k aan. Opplasta o l: a) Suom enkelset. Fnnos J y v ä sk y lä... 863 8 4 4 3 2 7 2 4 2 29 28 28 3 30 3 26 3 3 2 880 3 29 30 27 3 30 30 4 234 90 44 x 2 Sortavala... 2 4 5 3 3 3 30 28 235 90 45 2 3 R aum a... 896 6 7 3 3 27 26 26 30 09 09 09 3 4 R aahe.-... 896 4 5 4 ' 5 4 30 _ 29 30 29 8 8 8 4 5 H e n o la... 899 3 5 4 5 3 29 28 29 29-5 5 5 5 6 K a ja a n... 900 7-7 2 2 2 25 - '26-28 20 99-99 99 6 7 Yhteensä Total 40 20 7 4 47 24 6 2 07 08 8 2 06 9 435 475 90 80 730 7 b) Ruotsnkelset. Suédos 8 Tam m saar... 87 3 3 3 5 3 28 23 26 3 08 08 30 78 8 9 U u sk aarleb y... 873 6 - - 7 2 3 25-8 - 87 87 30 57 9 0 Yhteensä Total 9 3 2 0 5 2 5 3 25 28 2 23 8 26 2 3 87 08 95 60 35 0 K akkaan - 49 23 8 6 57 29 3 2 5-35 45 30 4 29 47 28 50 522 583 05 240 865 In tern es. S sä -o p p a ta. E xtern es. U lko-opplata.
4 92-93. 5 II Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart helmkuun sekä hedän vanhem* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le R févrer 93. p:nä 93. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des éléves; poston soca/e de leurs parents. S em n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. 2 3 [ 4 O p p lad en lu k u, jo d e n ä d n k e l ol: L angue m aternelle des éléves. S uom. F nnos. B n o ts. Suédos. M uu kel. A u tre langue. 5 6 O p p lad en lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: Nom bre d'éléves dom clés E n n tä ä n 00 km se m n a a rsta. ä 00 k m a u plus du sém n a re. Y l 00 km sem naarsta. d p lu s de 00 k m d u sém n a re. 7 V rltam eläja v apad en amrnatt. h a rjo tt. Foneton publque, p rofesson lberale. I 8 9 S u u rlk k e e n h a rjo tta ja. Négoce. 0 O p p l a d e n l l u k u, j o d e n v a n h e m m a t o l v a t : P k k u lk k e e n h a rjo tta ja sek ä p alv e lu s m eh ä. P ett com m erce, com m s. Poston socale des parents. T y ö v äkeä. S u u rtla llsa. (p a ts 3 sar.). G rands T ravalleurs proprétares (exe. col. 3). j r u r a u x. 2 P k k u - tla llsa. Petts proprétares ruraux. 3 4 jt o rp p a re ta ja! m a a n v lje ly s- ty ö v äk eä. P etts ferm ers, tra va lleu rs r u ra u x. O p p lata y h te e n sä. Total des éléves. a) Suom enkelset. J y v ä sk y lä... 233 50 84 26 2 S o r ta v a la... 235 72 63 9 3 Raum a... 09 4 68 3 4 R a a h e... 8-34 84 4 5 H e n o la... 5 34 8 2 6 K a ja a n... 98-6 83 5 7 Yhteensä Total 908-2 247 663 69 Fnnos. 50 9 u 63 65 234 l 4 63 26 3 98 22 235 2 27 8 2 49 20 09 3 28 20 4 40 2 8 4 28 8 2 38 7 5 5 20 2 54 8 99 6 5 26 03 22 342 53 90 7 b) Ruotsnkelset. 8 T a m m saar... 08 63 45 25 9 U usk aarleb y... - 87 22 65 6 0 Yhteensä Total 95 85 0 3 Kakkaan 908 95 2 332 773 00 Suédos. 6 24 22 9 6 6 08 g - 6 5-42 8 87 9 6 40 37 9 58 4 95 0! ' 256 40 3 400 67 05
l a a - 93. IH Taulu. Kansakoulunopettaja^ semnaart m uutokset ja lukuvuonna 92 93. oppladen srto. Opplasluvun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année sco/are 92 93). Varatons du nombre des éléves; leur passage å la classe suvante. S e m n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. P ä ä s y tu tk n to o n k u ts u tu s ta. C anddats a d m s a u x épreuves de V exam en d entrée q u ont été h y v ä k sy tty. regus. refusés. h y ljä tty. venant d écoles com m unales. 4 5 6 j 7 8 K ansakoulusta. O p p l a t a o t e t t u : Nombre d éléves n o u vea u x n scrts lu o k k a a n. en l:e année: V a lm stu sk u rssesta ja -k o u lu sta. venant des cours ou des écoles j préparatores. \venant d établssements dh nstructon secondare. O p p k o u lu sta. A utres. M u u alta. dans les années 2:e 4:e. I I IV lu o k k a a n. Total. 9 Y hteensä. 0 2 3 4 Adms å Vessa. K oeopplata. Opplata eronnut. N om bre d éléves sorts. O p p m äärää p ä ä ttä m ä ttä. A v a n t la fn de cours. M orts. K u o lleet. A u tres. M uut. Apres compléton des cours. Täydellsen o p p m ä ä rä n s u o rte ttu a a n. Y h teensä. Total. ^ Augmentaton (-\-) ou d m n u - ton ( ) du nombre d éléves. O pplasluvun lsäys (-{-) ^ ta vähennys ( ). 6 7 8 Oppaden srto. Passage å la classe su vante. Sans exam en. Ilman ehtoja se u ra a v a lle luokalle srre ty t. Apres avor passé Vexam en. Ehdot suortettuaan se u raavalle luokalle srre ty t. Restés a la méme classe. Luokalle jä ä n e e t. I a) Suom enkelset. J y v ä s k y lä... 6 3 20 32 8-6 2 S ortavala... 62 53 27 27 7 62 3 R au m a... 3 7 25 4 3 R a a h e... 3 8 2 2 7 3 5 H e n o la... 30 2 6 5 9 30 6 K a ja a n... 30 4 24 2 3 30 7 Y hteensä Total 245 336 33 7 34 3 4 245 Fnnos. 2 3 \ 57 63 2 69 6 60 6 + 67 5 2 2 3 2 30 35 4 67 2 3-29 29 4-2 84 2 3 28 30 86 5 5 20 25 + 5 83 2 4 6 2 3 4 224 243 4-2 656 37 7 b) Ruotsnkelset. 8 T a m m s a a r... 30 5 9 6 4 30 9 U usk aarleb y... 24-23 - - 24 0 Yhteensä Total 54 5 34 9 7 4 54 K akkaan 299 34 67 80 4 3 8 299 S u é d o s. 3 32 2 70 6 8 22 25 57 5 3 9 2 53 57 3 27 4 0 4 4 5 277 300 783 48 5 *) E ro te ttu.
s # I2-9 3. IV Taulu. Kansakoulunopettaja? semnaart lukuvuonna 92 93. Tetoja opp? latosten taloudesta. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année sco/are 92 93). Econome des sémnares. S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. des professeurs des sém nares. 2 3 4 6 M e n o t. D épenses. P a lk k a u s. A p pontem ents S em n a a rn o p e t- I ta je n. des professeurs des écoles-annexes et des matres de tra - vaux m anuels. Har j o tu sk o u lu n - opettajen ja ty ö n jo h ta je n. V a lto n a v u stu s v a ra t m lle o p p lalle. to- Subventon de T E ta t a u x éléves pauvres. j B ourses. A p u rahoja. j N o u rrtu re. R u u a n p to. 6 7 Entreten et reparatons des mmeubles du sém nare. Sem naartalon hoto- ja k o rja u sk u sta n n u k se t. Dépenses pour le ja r d n du sém nare. S e m n a a rp u u ta rh a n m enot. ' Autres dépenses. s 9 Muut m enot. A 2 T u l o t. - 3 4 Recettes. Smf. p s p s %mf. p \ ähnf. ym Smf. p s ps f/mf. ps S ktf tl» Sfaf. p s ätmf \ PS tm 3mf ym S m f -flm. SAnf. ym Y h teensä. Total. joyer calculé 5 % de la valeur des édfces). rvotu vuokra (5% se m n a a rtalon arvosta). Taxe des nternes. Ssäoppladen m ak su t. Revenus trés du ja r d n du sém nare. S em n aarpuutarh an tu lo t. Autres revenus. Muut tu lo t. Y h teen sä. Total. ^ Dépevse moyenne annuelle p a r éléve (col. 9 +0 6). K eskm ääränen v u o sk u sta n n u s (sar. 9-}- 0 6) opplasta koht. S Parte de cette dépense payée par T E tat. t ' tä valto m aksanut o p p la sta k o h t. t a) Suom enkelset. Fnnos. J y v ä s k y lä... 79 208 2829 93 6 000 29 563 09 5 925 3 008 29 ' 33 922 09 79456 5 55 940 70 8 400 556 55 430 53 0 387 08 980 65 936 26 2 Sortavala... 93 825 06 25 933 35 6 000 34 957 7 725 I 3 502 8 33 957 6 205 30 09 48 305 20 8 400 2 327 95 0 727 95 048 86 003 25 2 3 R aum a... 4350 59 8 760 3 000-4 950 83 77 3 46 24 9553 60 9 524 70 808 02 06 20 94 22 006 68 998 29 3 4 R a a h e... 39 39 92 8 850 3 000 5 050 794 33 9 349 89 87 364 4 20 960 25 773 5 54 69 827 84 875 2 868 9 4 5 H e n o la... 39 426 57 9370 3 000 725 2 84 39 5 932 02 87 667 98 20 99 274 65 32 98 307 63 876^2 864 65 5 6 K a ja a n... 42 60-3 700 7 000-4 559 40 2 233 30 5 450-95 552 70 27 7 40 l 035 80 600-635 80 93 03 76 50 6 7 Y h teen sä Total 337 540 25 98 443 28 68 000 64 520 80 34 734 40 584 89 32 072)40 750 496 02 92 047 25 6 800j 7 776 2 224)40 25 800 52 997)59 969 24 7 b) R uotsnkelset. Suédos. 8 Tam m saar... 4060 7 750 3 000 0 000 9 000-2 000 6 500-88 40: 8 682 85 2 400 2 08)44 ' 448)44 908 27 867 3 8 g U u sk aarleb y... 45890 3 600-3 000-0 000-3 785 45 500-00 O oco - 96 075 45 22 49 50 2 400 599 30 3 999 30 38 50 272 53 g 0 Yhteensä Total 86 050 2350-6 000 20 000 2 785 45 3 500 34 800-84 485 45 402 35 4 800; 3 67 74 8 47 74 09 29 048 3 0 Kakkaan 423 590)25 9 793)28 74 000-84 520)80 47 59 85 8 684 89 66 872 [40 934 98 47 23349 60 2 600 393 86 224 40 34 28 26 04 3 983 6 Kansanop. tlasto 92 93. 2
93 93. V Taulu. Kansakoulunopettaja?semnaart luku? vuonna 92 93. Semnaartalohn sjotetut pääomat, semnaaren rahastot ja krjastot. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares 92 93. Captaux placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothéques. 2 3! 4 5 S t p e n d -, p a l k n t o - y. m. s e n l a a t u s e Sem naar ka up n nk. L m d u sém nare. S e m n a a rta lo n arvo jo u lu k u u n 3 p. T u l o t. R e c e t t s. Valeurs en captal des édfces des sémnares, le 3 déc. K o rk o ja p ä ä om asta. L a h jo tu k s a y. m. R entes des Y h te e n sä. Total. D onatons etc. c a p ta u x. Sfanf fm. fm. Smf. ym Stmf. ym 6 7 ; S 9 0 l r a h a s t o t j a v a r a t. Fonds destnés a u x bourses et a u x p r m e s ete. J a e ttu je n stp e n d e n ja p a lk n to je n S e m n a a rn h o d e tta v e n ra h a s to je n tla joulukuun 3 p. S e m n a a rn m u d e n ra h a sto je n pääom a jo u lu k. 3 p. K rja sto n ntd e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Bourses accordées. E ta t des fo n d s a d m n stré s p a r le sém n a re (3 déc.) M ontant des capta u x des a u tres Nombre des ro-' k o k o n a ssu m m a. L u k u. fo n d s du lum es de la lu k u. sémnare (3 déc.) bblothéque P ääo m a. Captal. (3 déc.) N om bre de M ontant total. Nom bre de bourses. j fonds. S&nf j dä. Sfmf ym Smf. ym a) Suom enkelset. J y v ä s k y lä... 8 84 439 86 _ 439 86 2 S ortavala... 966 04 245 93 60 338 60 3 R a u m a... 390 494 _ _ R a a h e... 49 205 _ - 5 H e n o la... 403 980 6 K a ja a n... 542 348-90 0 90 7 Y hteensä Total 3 840 945 686 76 03 60 790 36 Fnnos. 47 50 ; 30 320 32 - - 263 \ 7 2 338 60 7 7 257 88 7 9 2 3 940 3 _ 2 60 4-2 09 5 - - - 6 90 - - 2 298 6 68 488 60 I 5 37 640 0-29 240 7 b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar... 373 657 903 08 6 000 6 903 08 9 U uskaarleby... 448 390-249 48 5 000-6 249 48 0 Y hteensä Total 822 047-252 56 000 352 56 Kakkaan 4 662»92-3 839 32 03 60 4 942 92 Suédos. 6 654 2 I 7 4 2 43 6 000 3 808 8 9 860 55 8 24 989 76 - - 3 84 9 25 54 67 39 20 9 6 000 7 622 0 5 93 3 003 27 30 76 84 29 6 000-36 862
2 93-93. V I Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart lukuvuonna 92-93. Tetoja tutknnon suorttanesta kuunteljaopplasta. Sémnares d nsttuteurs et d nst/tutrces prmares (année sco- lare 92 93). Canddatsstagares ayant passé examen. 2 3 4 fl 6 7 S 8 9 0 K e lp o s u u s to d s tu k s e n s a a n e ta k a n s a k o u lu n o p e tta ja n v rk a a n. S e m n a a r k a u p u n k. Lm du sémnare. Nombre de canddatsstagares ayant regu le certfcat de compétence M u t a k u u n t e l j o t a, j o t k a k a n s a k. a s e tu k s e n t_,,.. 2,......,. pour le poste dhnsttuteur prmare. ' 2 :n nojalla ta h ehdollsen ervap au tu k sen K elposuustodstuksen saan eta kästöden tall! s a a n e n a o v a t t n t k n t o a s u o r t t a n e e t. m u u n h a r j o t u s a n e e n o p e t t a j a n v r k a a n. S e m m o s e n o p p la to k s e n lä p k ä y n e tä, j o l l a o n p ä ä s tö o k e u s Y lo p s to o n. Apres avor fat leur études dans me nsttuton condusant au baccalauréat. M e h ä. Hommes. N a s a. Femmes. V ä h n t ä n k a k s lu o k k a a v a l t o n j a t- k o o p s t o a k ä y n e t ä. Apres avor étudé dans deux classes au mons des écoles d'études supéreures. Autres canddatsstagares ayant sub Vexamen én vertu de Vart 2 de VOrdonnance sur les Nombre de canddatsstagares ayant regn. le certfcat de competence pour le poste de matre Y h te e n s ä écoles prmares, ou d une dspense. de travaux manuels ou autes exe-tcces. Total. M e h ä. N a s a. ; Y h te e n s ä. M e h ä. N a s a. Y h te e n s ä. Hommes. Femmes. \ Total. Hommes. Femmes. Total. a) Suom enkelset. Fnnos. J y v ä sk y lä... 4 7 4 5 2 2 4 8 2 2 S o rta v a la... 3 j 4 8 4 3 0 3 4 2 3 R a u m a... 6 2 7 7 3 5 4 R a a h e... 3 2 5 4 4 4 H e n o la... 5 5 7 7 5 6 K a ja a n... - 5-5 5 5 6 7 Y hteensä Total j 7 29 8 4 4! 3 3 6 20 59 79 7 b) Ruotsnkelset. Suédos. 8 Tam m saar... 3 3 _ j 0 0 8 9 U u sk aarleb y... -! 2 2 9 0 Y hteensä Total 3 3 _- 2 0 ; 2 0 K a k k a a n 7 32 8 47 3 3 6 22 69 9 l
4 9 3-93. 5 V II Taulu. Semnaaren harjotus* koulut lukuvuonna 92 93. Eco/es-annexés des sémna/res fannée scolare 92 93). 2 3 5 6 7 8 j 9! o S e m n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. Nombre total (I VI). Koko luku ( I VI). - n. Sukupuolen m u P o k a. Gargons. I I I V I. Sexe. I I. O p p l a d e n l u k u h e l m k u u n p. T y ttö jä. F lles. I I I - V I. Entre 7 et 9 ans. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. Ijän m u Entre 9 et 3 ans. 9, mutta e 3 v u o tta tä y ttä n e tä Age. \ a) Suom enkelset. j J y v ä s k y lä... 233 36 80 38 79 67 38 27 2 Sortavala... 348 55 7 53 23 54 74 00: '20 3 R aum a... 40 45 95 40 8 6 3 R aahe...... 80 5 37 53 75 43 9 7 5 H e n o l a... 4 32 48 0 5 26 87 25 3 6 K a ja a n... 75 35 49 26 65 48 93 25 9 7 Yhteensä Total 27 28 426 80 393 278 692j 20 37 Entre 3 et 5 ans. IB. mutta e 5 v u o tta j tä y ttä n e tä. 5 ans et au~dessns. 5 vuotta tä y ttä n e tä. > 2 3 4 5 6 7 s 9 20 2 22 23 2 23 26 27 28 Nombre d éléves le l:er févrer. O p p la ta o llu t k o u U u sa o p lu s ta p o ssa lu k u v u o p. o te ttu den k u lu e s s a : k o u lu u n. O p etu sk elen m a k a a n. F nnos. Langue. S uom. Fnnos. Suédos. R u o ts. V a n h e m p a n sääd y n m u k aan, P o ston socale des parents. V rkam esten ja suurlkk. h arjo tt. lapsa. Foncton publque négoce, grande ndustre. P k k u lk k. h a rjo tta j. ja palvelusm. lap sa. Pett commerce, p ette Industre, com m s. Työväen lap sa. O uvrers. V u o so sasto jen m ukasn Années scolares. I. l. m. IV. V. VI. Eléves a y a n t été absents: 0 pävää. de ä 0 -jours. -30 p äv ää. de d 30 jo u rs. 3 60 p äv ää. de 3 d 60 jo u rs. E nenun. kun 60 päv. plus de 60 jo u rs. Eléves nonveaux nscrts. I - I I. U I VI. Päästötodstuksen saaneta. Eléves ayant qutté Vécole avec certfcat d'études. 233! - \ 82 40 36 38 47 44 4 27 28' 45 23 8 39 20 27 348 9 2 227 53 55 67 69 5 53 247 73 6 59 36 50 2 3 40 29 22 23 3 27 2 6 9 9 25 8 4 3 80-2 4 27 32 36 38 35 26 3 95 60! 5 6 34 27 3 4 4 7 20 04 6 26 32 32 9 6 87 25 2 3 9 7 4 5 75-20 79 76 33 28 40 35 20 9 42 2! 7 5 32 8 7 6 27 69 I 345 803 92 206 255 242 78 44 790, 243 53' 25 208 36 35 7 b) Ruotsnkelset. 8 T am m saar... 44 4 03 54: 67 8 5 9 U u sk aarleb y... 82 4 57 34 50 49 26! 5 2 0 Yhteensä Total 326 4 57 75I 53 03 93 23 7 n Kakkaan 543 259 483 255 546 38 885 233 44 Suédos 44 9 48 87 23 8 28 28 23 24 85 4 23 7 24 8 9-82 0 98 ; 74 36 39 36 33 9 9 48 7 38 2 4 9 326 9 46 6 59 57 64 6 42 43 233 6 5 6 9. 38 0 27 326 88 49 964 25 263 39 303 220 87 023 259 58 25 269 45 73 Must. H arjo tu sk o u lu jen o p ettajsto lö y ty y sem naaren taulukossa. (I)
\ 6 03-03. 7 V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun p:nä 93. Tetoja luoksta ja opettajsta. L ä ä n ja k a u p u n k. G ouvernem ent et vlle. U u d e n m a a n lä än. Eco/es prmares des vlles (er févrer 93). 2 3 J 4 5 6 7 8 9 0 2 Nombre total. Koko lu k u. L u o k k a. Classes. Suom enk elsä. Fnnoses. I II. I I I V I. R u o tsn k elsä. Suédoses. I - I I. I I I VI. L u o k k a hu o n e ta. Classes stées Omassa talo ssa. dans une mason scolare spécale.! V u o k ra tu lta. dans un local loué. K a u p u n g n kansak o u u la t. palvel. o l o p e tta ja ja o p e tta ja tt. k a k ka n sa : Nombre total de m a tres et de m a - tresses dans les écoles p rm a re s des vlles. Total. Koko luku. M ehä. H om m es..(suomalanen k. 9 78 3 86 20 233 65 [ N asa. Femmes. 3 j 4 K oko lu k u. Nombre total. I II. m v. Y hteensä. Total.! 68 86 25 2 2 (ruotsalanen» 99 35 64 57 4 30 35 95 4.3 65 08 s P o rv o o... 7 3' 4 4 6 7 20 3 7 7 0 7 4 L o v sa... 2 2 4 5 9! 3 3 0 6, 7 3 5 T am m saar... 4 3 4 7 8 4 4 3 5 8 6 H a n k o... 26 3 6 6 2-25 6 9 8 7 25 7 Yhteensä Total 356 85! 29 52 90 97 25 429 6 33 53 229 382 T u ru n ja P o rn lä ä n. 8 T urku... 32 44 63 9 6 64 44 59 36 23 52 80 32 9 N aantal... 3 2 _ 3 3 2 2 3 0 U uskaupunk )... 6 6 6 2 2 6 7 3 4 7 8 5 R aum a *)... 6 7 9 6 5 7 9 6 2 P o r (ynnä R ep o saar).. 60 7 3 4 8 47 55 6: 39 9 33 52 3 M aaran h am n a... 6 - - 2 4 5-4 3 2 2 4 4 Y hteensä Total 233 75 U I 7 30 46 44 254 58 96 88 34 222 H ä m e e n lä ä n. 5 H ä m e en ln n a... 7 6 2 5 7! 4 3 6 7 6 T a m p e re... 25 50 69 2 4 72 0 70 50 20 64 93 57 7 L aht... 6 6 0 - - 7 6 6 0 6 8 Yhteensä Total 58 62 90 2 4 95 5 204 60 44 76 4 90 9 V purn lään. V p u r... 63 22 33 2 6 49 5 68 6 52 20 37 57 20 H a m n a... 5 6 7 2 2 3 8 4 7 2 L ap p e e n ra n ta... 4 7 - - 7; 4 2 3 9 3! 7 0 22 K ä k salm... 5 2 3 5 7 4 3 2 3 5 23 S ortavala... 5 3 _ 6 7 3 4 2 3 5 2 2 2 4 24 5 37 2 25 5 22 37 24 K o tk a... 4 4 25 Yhteensä Total 40 50 74 6 0 97 20 42 4 0 46 79 25 ) K oulu okeastaan V ll-luokkanen. C/asses et nsttuteurs. 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 M uta (laulu n, v o m ste lu n, Varsnasa luokkaopettaja, Insttuteurs-généraux proprement dts. k ästö d e n y. m.) o p e tta ja. A u tre s m atres (chant, gym - nastque, tra v a u x m a m tels etc.) M ehä. H om m es. n. I I I VI. N asa. Fem m es. II. I I I VI. V rk ak elp o sa. Gompétents. V rk ak elp o - S e m n a a rn s u u s to d s tu s ta k ä y n e tä. M uta. v alla. Auee certfcat A u tres. S ans certfcat d u sém nare. de compétence. r n. III-V I. I IL. I I I VI. 55 86 70 44 78 2 40 2 7 22 2/ 28 43 37 35 63 8 2 22 7 5/ 2 2 7 8 4 0 3 3 2 3 3 6 4 4 7 2 4 4 3 3 5 _ ä 6 8 6 5 2! 6 98 53 3 96 78 33 44 24 7 49 9 30 7 28 52 52 33 6 7 3 2 6 4 6 8 8 9 2 7 6 7 5 2 0 7 8 3 8 4 ; - 4 9 9 9 30 3 2 7 3 2 2-2 2 2 - - - 3 47 88 87 49 09 4 6 7 3 0 3 _ 6 I II. < Nombre total. Koko lu k u. 8 24 7 2 0 4 l 44 63 ; 49 49 80 5 3 - - 5 6 6 5 6 5 5 9 - - 7 53 75 6 57 99 9 5 2 6 6 20 26 3 8 3 3 5 6!9 3 4 4 3 7 20 2 3 5 2 7 2 2 2 2 2 2 2 2 22 2; 2 2 3 2 2 23 0 4 2 9 2 6 - - 2 2-24 j 29 45 50 29 7 6 5 3 20 3 7 25 Kansanop. tlasto 92 3. 3 H om m es. M ehä. Femmes. N asa. l 5 8
j 8 93 93. 9 2 3 4 5 6 7 j 8 9 0 I 2 3! 5 6 7 8 j 9 20 ] 2 22 23 24 25 j 26 27 Luokkahuoneta. Varsnasa luokkaopettaja. kästöden y. m.) opettaja. L u o k k a, Muta (laulun, vomstelun, Classes. Classes stuées Insttuteurs-générauz proprement dts. A u tres m a tres (chant, gym - nastque, tra v a u x m a nuéls etc.) Lään ja kaupunk. Gouvernement et vlle. M kkeln lään. Koko luku. Nombre total. Fnnoses. f 'IA III Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suédoses. M III VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. Vuokratulta. dans un local loué. Kaupungn kansakoululat, palvel. ol opettaja ja opettajatt. k a k kansa: Nombre total de m a tres et de m a- tresses dans les écoles p rm a re s des vlles. Koko luku. Nombre total. Mehä. H om m es. *) 2:della luokalla ol sekä suomen- että ruotsnkelsä opplata. 2) Nästä on 2 vuokratta luovutettu. Total. Koko luku. Mehä. H om m es. Nasa. Fem m es. I IL I II-V I. Yhteensä. Total. j I IX. m v. Nasa. F em m es. I -I I. TTT VI. Vrkakelposet. Compétents. Semnaarn käynetä. Muta. Avec certfca t A utres. d u sém nare. I - I I. III VI. I II. III VI. Vrkakelposuustodstusta valla. Sa n s certfcat de compétence. M k k el... 3 5 8 3 3 4 9 5 8 3 4 j 4 4 8 l 2 S a v o n ln n a... 0 4 6 - - 6-0 3 7 4 6 0-3 4 3 2 6 - - 2 3 Yhteensä Total 23 9 4 - - 9-23 7 6 9 4 23-7 9 7 6 4 2 - - - - - : 3 K uopon lään. 4 K uopo... 43 20 23 - - 36 48 3 35 20 23 43 0 9 3 7 2 9 2 4 4 2 2 4 5 Jo ensu u... 2 4 8 2 5 6 9 4 8 2 _ 4 4 4 2 7 2 _ 3 2 5 6 I s a lm... 9. 4 5 - - 8 8 3' 5 3 5 8 3 3 % 3: 5-6 7 Yhteensä Total j 64 28 36 - - 56: 7 22 49 27 36 63 7 26 9 2 33 3 4-7 4 3 7 V aasan lään. j 8 N kolankaupunk... 62 )4 9 9 20 5! *)9 73 7 56 26 4 67 4 26 27 7 37 9 3 6 3 3 8 9 K rstn a n k a u p u n k.... 2 2 4 2 4 0 K ask n en... 6 2 4 3 8 4 5 9 _ 2 4 3 3 4 _ 2 9 8 4 3 3 4 4 2 2 0 P e ta rsa a r... 20 3 5 4 8 8! - 2 7 4 8 2 20 _ 6 8 6 7 2. 2 K o k k o la... 5 3 3 3 6 0 2 6 4 2 6 9 5 _ 4 6 5 6 9 _ 2 3 Jy v äsk y lä... 8! 5 3-5! 3 7 6 4 3 7-4 2 4-2 - - - -? 4 Y hteensä Total 23 27 34! 20 42 96 4 32 33 99 49 73 22 I _ 28 49, 45 38 65! 5 0 3 0 5 5 4 O ulun lään. 5 O u lu... 54 2 29 2 2 44 3 56 7 39 23 30 53 _ 4 23 6 9 29 4 _ 3 3 5 6 Raahe... 5 3 2 5 5 2 3 3 2 2 3 _ 3! 2 _ 6 7 K ajaan... 7 3 4 - - 6-6 2 4 3 3 8 T o rn o... 6 2 4! 6 6 2 4 2 3 ' 4 2 3 2 3 7 5 _ 2 2 ; 3 _ 8 9 K em (ynnä Latakar) 5 6-8 - 0 4 6 5 5 0 4 5 4 5! - 9 20 Yhteensä Total 83 34 45 2 2 69 3 83: 27 56 36 43 79-24 36 9 29 42 6-4 3 20 2 Kakkaan 80 370 533 99 78 775 22 338 364 974 484 722 206 3 303{ 48 49 36 6 03 9! 65 20 23! 60 63 2 I -I I. III- VI. Nombre total. Koko luku. H om m es. Mehä. Fem m es. Nasa.
20» a 93. 2 IX Taulu. Kaupunken kansakoulut luku* vuonna 92 93. Tetoja opplasta. Ecoles prmares des v/les (année sco/are 92 93). Eléves. L ä ä n ja k a u p u n k. Gouvernement et vlle. * Nombre total (cl. I - V I ). Koko luku ( I - V I ). 3 4 5 6 7 j 8 S u k u p u o le n m u k a a n. P o k a. G arfons. I II. I I I VI. Sexe. T y ttö jä. I - I I. F tles. 9 j 0 O p p l a d e n l u k n h e l m I I I V I. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. I Entre 7 et 9 ans. I ja n m u k a a n. Age. 9, mutta e 3 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 9 et 3 ans. 3, mutta e 5 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 3 et 5 ans. 5 vuotta tä y ttä n e tä. 5 ans et au-dessus. l k u n n 2 p. O p etu sk elen m u k a a n. L angue d ensegnem ent. F nnos. S uom. Suédos. R u o ts. 3 4 5 6 j Nombre d éléves le ler févrer. V an h em p an säädyn m u k a a n. E ta t socal des parents. V rkaraest. ja su u r lkkeen harj. lapsa. Foncton publque, negoce, grande Industre. P k k u lk k. harj. ja p alvelusm est. lapsa. Pett commerce, pette ndustre, com m s. O uvrers. Työväen lapsa. 7 8 9 2 0' 2 22 23 24 25 O p p la ta o llu t k o u lu sta Vuos' o sasto jen m u k aan. A: nnées scolares. I. II. I I I. IV. V. VI. p o ssa lu k u v u o d e n k u lu e ssa. E leves a y a n t été absents de d 0 jours. 0 pävää. de ä 30 jo u rs. BO pävää. Bl 60 pävää. de 3 d 60 jo u rs. Enemmän kun 60 p ävää. plus de 60 jo u rs. 2l 2 7 U u saoppa ta o te ttu k o u lu u n. E leves nou- v eaux nse.rts. TA I I I P äästö to d stu k sen saan eta. ^ Eleves ayant qutté Vécole avec certfcat d études. K rekk.-ven. uskont. kuul. opp. ^ Eleves appartenant ä VE glse grecque. U udenm aan lään. ( suom alanen k. 7 305 43 2 226 496 270 2 099 4 434 734 38 7 305 H elsnk! 2 ru o tsalan en» 3 524 62 094 644 65 879! 2 93 420 32 3 524 3 P orvoo... 599 3 79 4 93 38 37 8 9 245 354 4 L o v s a... 346 72 3 57 04 4 6 62 9 94 252 5 Tam m saar... 24 67 U I 24 2 63 23 26 2 27 87 6 H a n k o... 759 47 246 2 245 5 457 36 5 22 538 7 Yhteensä Total 2 747 2 433 3 969 2 456 3 889 3 444 7 739 459 05 7 892 4 855 Turun ja Porn lään. 8 T u rk u... 4 50» 943 36 899 342 462 2 54 446 5 3 729 77 9 02 23 33 5 3 22 60 7 3 02 0 U u sk a u p u n k... 423 28 04 80 35 24 47-344 79 R aum a... 558 09 80 33 236 96 38 44 558 2 P o r (ynnä ReposaarL.. 759 367 495 32 576 526 089 37 7 657 02 3 M aaranham na... 0 25 34 2 30 35 65 9 0 4 Yhteensä Total 7 452 595 2 062 500 2 295 2 376! 4 34 700 62 6 390 062 H äm een lään. 5 H ä m e en ln n a... 528 20 48 08 52 223 26 40 528 6 T am pere... 4 404 857 402 855 290 370 2 54 489 3 4 270 34 7 L a h t... 543 5 67 0 5 28 343 66 543 8 Y hteensä Total 5 475 092 77 073 593 72 38 595 4 5 34 34 V p u rn lään. 9 V pur... *)2 092 45 632 423 622 58 233 25 27 9 8 20 H a m n a... 329 56 03 83 87 68 99 60 2 32 7 2 L a p p e e n ra n ta... 352 62 06 62 22 90 209 46 7 352 22 K ä k salm... 45 8 46 34 47 32 89 24 45 23 S o r ta v a la... 68 30 46 42 50 68 99 68 24 K o tk a... 280 274 394 239 373 293 89 53 5 45 35 25 Yhteensä Total 4 366 855 327 883 30 32 2 648 535 5 4 033 333 0 Stä pats ol kansakoulun y hteydessä tom vssa kurssessa akusa v a rte n 26 o p plasta 67 2 968 470 52 388 325 223 99 857 4 780 97 66 60 552 28 84 9} 02 40 2 02 639 626 67 63 528 447 954 680 72 29 624 74 435 4/ 2 22 85 392 25 02 UI 08 9 62 43 7 4 5 20 9 59 3 8 8 220 65 64 80 49 47 4 239 2 9 69 4 39 6 4 5 2 55 47 53 38 46 37 23 7 9 50 2 2 53 8 7 6 244 499 8 50 58 44 99 90 538 87 2 2 23 88 2 327 4 97 7 449 2 52 2 368 2 39 274 779 54 8 033 880 387 7 2 54 57 479 69 7 56 6 2 733 954 888 8 930 549 368 2 205 480 2 46 948 70 35 27 8 42 60 4 24 2 24 7 86 4 2-6 2 0 2 62 83 278 62 77 58 54 4 3 243 34 4 8 3 29 2 0 42 40 376 32 0 73 77 63 03 298 89 6 6 4 20 37 60 576 23 355 333 365 33 99 94 763 95 27 23 349 23 9 2 2 2 65 43 25 2 29 7 7. U 35 3 4 23 8-3 322 2 57 4 63 642 453 348 45 876 78; 3 630 825 62 90 558 36 629 34 4 36 79 33 5 3 00 73 60 67 365 63 8 2 9 3 65 3 l s ; 5 20 3 043 823 889 838 86 580 458 2 532 34 77 39 8 : 85 44 6 20 26 307 5 0 00 03 66 49 338 75 8 37 28! 22 49 2 7 207 605 ; 3 663 053 2 038 992 706 574 3 235 452 93 78 058 20 555 6 8! 62 235 695 427 ; 4 436 409 247 62 246 47 70 6 445 7 54 50 9 3 4 202 70 69 58 50 50 32 208 38 7 3 70l 3 32 2 22 68 62 50 74 67 67 44 50 208 47 9 9 63 50 2 2 5 5 72 58 29 23 37 3 4 86 54 27 3 6 22 c 64 95! 40 32 60 36 63 50 24 4 5 3 I23! 242 027 282 23 252 220 72 23 830 98 43 44 280 38 23 9 24 232 895 2 239 898 O 00 (20 m estä ja 6 nasta); päästötodstuksen sa 8 opplasta. 90 83 527 378 2 64 858 53 8 926 35 40 79 25