Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Kylmälän osayleiskaava, osayleiskaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 410/10.02.02/2011 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 Suunnittelualue Osayleiskaava-alue sijaitsee Kirkkonummen kunnan pohjoisosassa Veikkolan taajaman ja Evitskogin kylän välissä. Kaava-alueeseen sisältyy alueita Kylmälän, Petäjärven, Lapinkylän, Haapajärven, Koski-Navalan ja Kalljärven kylistä. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Kalljärven rannan asutukseen, idässä Haapajärven kylään ja sen maanviljelysalueeseen, kaakossa Lapinkylän osayleiskaava-alueeseen, etelässä Kylmälän kylän etelärajaan, lounaassa Petäjärven vesialueeseen sekä lännessä ja luoteessa Vihdin kunnan rajaan. Kylmälän osayleiskaava-alue jakautuu alueen länsipuoliseen paljolti maanviljelyskäytössä säilyneeseen haja-asutus- ja maatalousalueeseen sekä itäpuoliseen kylämäisempään erillispientalojen ja loma-asutuksen alueeseen. Osayleiskaava-alueen läntiselle osalle on ominaista sen itäistä puolta suuremmat tilakoot ja maisemassa selvästi erottuva maatalouden harjoittaminen. Siihen kuuluu liitännäis- tai itsenäisenä toimintana myös usein hevostalous. Osayleiskaava-alueen itäpuoli on rakenteeltaan tiiviimpää ja sen sijainti suhteellisen lähellä Veikkolan taajamaa aiheuttaa tulevaisuudessa painetta asutuksen leviämiselle ja erityisesti jo käytössä olevien rakennuspaikkojen uudisrakentamiselle. Erityisenä haasteena itäpuolisella alueella on vapaa-ajankäytössä olevien rakennusten suuri osuus rakennuskannasta, joka on noin puolet. Jo pelkästään kyseisten vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi aiheuttaisi lisärakentamista alueella ja kiinteistöjen käyttöasteen nousua. Alueen tilat ovat osalla aluetta hyvinkin pieniä ja erityisesti liikenneverkko on mitoitukseltaan ja kunnoltaan alimitoitettu merkittävälle asumisen lisäykselle. Koko osayleiskaava-alueen vesihuolto on kiinteistökohtaisten ratkaisujen varassa. Kaavan aikataulu ja suunnittelun vaiheet Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 16.6.2008 ja kaava tuli vireille 11.7.2008. Osayleiskaava laaditaan kunnan omana työnä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2010. Siitä saatiin 36 lausuntoa ja 77 mielipidettä.
Osayleiskaavan lähtökohdat ja sille asetetut tavoitteet Taustana suunnitteluhankkeelle on Kylmälän alueelle kohdistuva jatkuva rakentamispaine. Kaava-alueella sijaitsee paljon pieniä kiinteistöjä, joten maanomistus on alueella varsin pirstoutunutta. Maanomistusyksiköitä on kaikkiaan yli 700 ja maanomistajia yli tuhat. Osayleiskaava-alue on laajuudeltaan n. 1500 ha. Kirkkonummen kunta omistaa alueella maata yhteensä n. 38,5 ha. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat osa Eerikinkartanon tilasta, Sjökullan koulun tontti, pieni maa-alue Eerikinkartanontien varressa lähellä Kurkisto-järveä sekä Tampajan itäpuolinen retkeily- ja ulkoilualue. Sjökullan koulun alueella on voimassa asemakaava, jolla mahdollistetaan oppimiskeskuksen vaatiman lisärakentamisen toteuttaminen tontille. Asemakaava on saanut lainvoiman 24.5.2013. Alueella on ollut kaavoituksen alkaessa pysyviä asukkaita noin 730 henkeä, asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia noin 290 kpl ja vapaa-ajan asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia noin 260 kpl. Alueella on myös maatalouden harjoittamiseen liittyvää rakentamista ja mm. lukuisia hevostiloja. Lähtökohtana on ollut kehittää aluetta jatkossakin kylämäisen asumisen, maatalouden ja loma-asumisen ehdoilla, mutta osoittaa myös alueita tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle. Alueen keskeiset ominaispiirteet pyritään turvaamaan alueella jatkossakin, samoin kuin yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttaminen. Maankäytön ohjauksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa alueelle riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Osayleiskaavassa tutkitaan myös liikenneturvallisuuden parantamismahdollisuuksia ja -tarpeita ja varaudutaan alueen palvelutarpeen kasvulle, joita ovat mm. keskitetyn vesihuollon järjestäminen ja alueiden osoittaminen palveluille. Osayleiskaavan mitoitus Osayleiskaava-alueella on kunnan yleiskaavan 2020 mitoitusperiaatteen mukaisia hyödyntämättömiä rakennuspaikkoja noin 50 tilalla. Lisäksi alueen vapaa-ajan asunnot ja niiden rakennuspaikat muodostavat merkittävän uudisrakentamispotentiaalin. Sellaisia tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoina käytössä olevia rakennuspaikkoja, jotka saattaisivat soveltua jatkossa ympärivuotiseen asumiseen, on yhteensä noin 160 kpl. Asukasmäärän lisäys alueella voisi siten olla maksimissaan jopa 600 henkeä, eli melkein kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna, riippuen asuntokuntien keskikoosta. Mikäli osa aluetta asemakaavoitettaisiin, niin asukasmäärän lisäys olisi suunnittelualueella vielä suurempi. Osayleiskaavaehdotukseen ei sisälly määräyksiä alueen asemakaavoituksesta, mutta on todennäköistä että osa alueesta tulee pitkällä aikavälillä asemakaavoitettavaksi.
Liikenteellisessä tarkastelussa tuli esiin, että ennustetun maankäytön kasvun perusteella Kylmälän nykyinen tieverkko ei vaadi välityskykyä lisääviä parannustoimenpiteitä. Liittymäalueiden toimivuus ja liikenneturvallisuus, sekä osittain nykyisen tien geometria, kuitenkin vaativat toimenpiteitä. Näihin voidaan vaikuttaa osayleiskaavoituksella kuitenkin vain hyvin rajallisesti, sillä alempi tieverkko muodostuu yksityisteistä. Osayleiskaavaehdotuksen keskeinen sisältö ja muutokset osayleiskaavaluonnoksesta Osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut haastavaksi erityisesti vesihuollon järjestämisen sekä ulkoilu- ja ratsastusreittien osalta. Siirtoviemärihanke Nummela-Blominmäki Merkittävin yksittäinen osayleiskaavan valmisteluun vaikuttanut tekijä on ollut siirtoviemärihanke Vihdin Nummelasta Pohjois-Kirkkonummen ja Kylmälän kautta Espoon Blominmäen rakenteilla olevaan jätevedenpuhdistamoon. Kyseinen ratkaisu on ollut esillä usean vuoden ajan yhtenä vaihtoehtona, jolla olisi voitu järjestää Vihdin jätevesien puhdistaminen ja korvata Vihdin kirkonkylän ja Nummelan jätevedenpuhdistamot. Alkuperäinen vuonna 2009 laadittu yleissuunnitelma koski siirtoviemärin toteuttamista Karkkilasta Vihdin kautta Espoon Blominmäkeen. Yhtenä linjausvaihtoehtona esitettiin viemärin kulkemista Kalljärven länsi- ja eteläpuolitse, jolloin se olisi voinut palvella myös siirtoviemärilinjan läheisyydessä olevia kyliä ja haja-asutusta. Kiinteistöjen suora liittyminen siirtoviemäriin ei olisi mahdollista, mutta alueellisen pumppaamon kautta siirtoviemäri olisi voinut olla hyödynnettävissä Kylmälän osayleiskaava-alueen koillisosan osa-alueella ja mahdollisesti laajemmallakin. Kyseisen siirtoviemärin alustava linjaus vaihtoehtoineen osoitettiin osayleiskaavaluonnoksessa siirtoviemärin yhteystarve merkinnällä. Vihdin kunnanhallitus ilmoitti vuonna 2013, että se ei katso siirtoviemärin toteuttamista taloudellisesti mahdollisena, ellei hankkeeseen saada oleellista ulkopuolista rahoitusta. Samana vuonna Vihdin vesi käynnisti Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot YVA-menettelyn. jossa käsiteltiin ja arvioitiin kahdeksaa vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehto nro 1 oli siirtoviemäri Nummelasta Pohjois-Kirkkonummen ja Kylmälän kautta Espoon Blominmäen rakenteilla olevaan jätevedenpuhdistamoon. Kirkkonummi on todennut YVA-menettelystä antamissaan lausunnoissa mm., että Kirkkonummi on joutunut käynnistämään omat siirtolinjahankkeensa Veikkolasta Espooseen riippumatta toteutettavasta Vihdin vaihtoehdosta. Jos VE 1 toteutetaan, Kirkkonummi harkitsisi osallistumista ko. hankkeeseen lähinnä haja-asutusalueiden viemäröinnin tai 2020-luvulla kaavoitettavien alueiden osalta. Viimeisin päätös hankkeen osalta on Vihdin Veden johtokunnan päätös
vuoden 2015 alusta, jonka mukaan Vihdin jätevesien johtaminen Espoon Blominmäkeen ei ole Vihdin Vedelle eikä sen asiakkaille taloudellisesti mahdollista tilanteessa missä kuntarajojen ylittäville siirtoviemärihankkeille ei enää myönnetä valtion rahallista tukea. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, joka on päivitetty vuonna 2014, on linjattu että niitä alueita, jotka sisältyvät valmisteilla oleviin osayleiskaava-alueisiin, ja jotka on osayleiskaavoissa tai -luonnoksissa osoitettu mahdollisesti asemakaavoitettaviksi alueiksi, ei ole osoitettu kehittämistarvealueiksi. Näiden alueiden osalta on maankäytön ja kunnan palveluntarjonnan kannalta toivottavaa, että verkosto rakennetaan alueille vasta asemakaavoituksen jälkeen. Kehittämistarvealueet ovat muiden kuin kunnan toimesta toteutettavia verkostoalueita. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettiin asemakaavoitettaviksi alueiksi suunnittelualueen koillisosa, johon sisältyi Eerikinkartanontien pohjoispuoli, Heparinkannas, Kurkisto -järveä ympäröivät alueet sekä Kurkisto järven ja Särkijärven välinen alue. Osayleiskaavaehdotukseen sisältyvissä osayleiskaavamääräyksissä ei viitata enää asemakaavoitukseen, mutta käytännössä on todennäköistä että vesihuollon järjestäminen alueella tulee ratkaistavaksi aikanaan asemakaavoituksella. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2014, on linjattu että Kylmälän alue olisi mahdollinen kunnan verkostolaajennusalue vuoden 2023 jälkeen. Nummela-Blominmäki siirtoviemärin linjaus osoitetaan Kylmälän osayleiskaavaehdotuksessa siirtoviemärin yhteystarvemerkinnällä, kuten osayleiskaavaluonnoksessakin. Perusteluna merkinnälle on se, että kyseinen linjaus on osoitettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa siirtoviemärin ohjeellinen linjaus merkinnällä. Kylmälän alueen vesihuoltoa ei kuitenkaan esitetä toteutettavaksi siirtoviemäriin pohjautuen, sillä Vihdin kunnassa tehtyjen päätösten nojalla sen toteutuminen näyttää erittäin epätodennäköiseltä. Muita tehtyjä muutoksia Valtaosa maanomistajilta ja asukkailta saadusta palautteesta on koskenut ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarve merkintöjen sekä VL-, MY- ja MU -alueiden osoittamista yksittäisten kiinteistöjen alueilla. Myös osa kaavaluonnoksessa RA -merkinnällä osoitetuista alueista on pyydetty muuttamaan ympärivuotisen asumisen alueiksi (AO). Perusteluina jälkimmäiselle on näissä toiveissa käytetty usein sitä, että kiinteistöä ostettaessa tai sille aikanaan rakennettaessa on sille mahdollistettu ympärivuotiseen käyttöön tulevan rakennuksen rakentaminen. Rakennussuojelukohteiden valintaan ja niihin liittyviin kaavamääräyksiin on myös kiinnitetty huomiota. Osayleiskaavaan on tehty runsaasti mielipiteissä toivottuja tarkistuksia ja lukuisia osayleiskaavan kaavaratkaisun yksityiskohtia on tarkennettu kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Näitä ovat erityisesti juuri mainittujen kiinteistöjen kulkuyhteyksien osoittaminen sekä ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarpeiden osoittaminen. MY- ja MU alueiden kaavamääräyksiä ja rajauksia on myös tarkistettu ja
osa kaavaluonnoksessa osoitetuista MU-alueista osoitetaan nyt M-alueina. Osa selvästi jo tällä hetkellä ympärivuotisessa asumisessa olevista alueista on osoitettu osayleiskaavassa jatkossakin ympärivuotiseen asumiseen. Kuitenkin erityisesti ranta-alueilla, missä rakennuskanta on keskimääräiseltä kerrosalaltaan varsin pientä, on kaavamääräyksissä asetettu rajoituksia asuinrakennuksen koon suhteen. Lähes kaikkia kaavamääräyksiä on myös tarkennettu ja pyritty yhdenmukaistamaan kunnan muiden osayleiskaavojen määräysten kanssa. Ratsastusreitit Ratsastusreittien suunnittelusta Kylmälän osayleiskaava-alueella tehtiin valtuustoaloite vuonna 2009. Aloitteeseen vastattiin vuonna 2014. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että: - Kylmälän osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti tulee hevostallireitit ottaa huomioon suunniteltaessa Kylmälän osayleiskaava-aluetta - asian eteenpäin viemiseksi on perustettava työryhmä pohtimaan tarvetta ja mahdollisuuksia hevosreitistölle tavoitteena saada reitistö piirrettyä osayleiskaavaan. Työryhmä koostuisi virkamiehistä ja alueen hevostoimijoista. Kunnanhallituksen hyväksymässä vastauksessa todettiin mm., että: Reitistön yksityiskohtaisempaan suunnitteluun esitetyn työryhmän muodossa ei tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia ryhtyä. Tarpeet reitistön kehittämiselle ja toteuttamiselle on osayleiskaavaluonnoksesta eri tahoilta saadun palautteen perusteella kuitenkin olemassa. Lisäksi vastauksessa todettiin, että kunnalla ei ole maanomistusta kyseisellä alueella, eikä resursseja asioista sopimiseen eri maanomistajien kanssa, joten lautakunta suosittelee, että toimijat sopivat keskenään ratsastusreiteistä ja korvauksista maanomistajille. Osayleiskaavaluonnokseen sisältyneillä kaavamääräyksillä pyrittiin turvaamaan mahdollisuus mm. hevosreittien jatkosuunnitteluun, joka tulee toteuttaa osayleiskaavaa tarkemmalla tasolla. Luonnoksessa ei kuitenkaan osoitettu reittien yksityiskohtaista käyttötarkoitusta, vaan siinä pyrittiin laajempien ulkoiluun soveltuvien yhteystarpeiden hahmottamiseen. Maastoreittien osalta pyrittiin myös siihen, että jo olemassa olevat mahdollisesti historiallisetkin kulkuyhteydet (polut ja tienpohjat) osoitetaan kaavakartalla. Tällöin kyseisten reittien olemassaolo voidaan turvata ja niiden katkeamattomuus varmistaa mm. myöhemmin tehtävissä rakentamista koskevissa lupapäätöksissä ja turvata reittien toteuttamismahdollisuudet ja vaihtoehdot myöhempää suunnittelua varten. Ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarve merkinnöistä saatuun palautteeseen liittyi usein kysymyksiä niiden toimivuudesta ja epäilyksiä niiden osoittamisesta automaattisesti hevosreiteiksi, vaikka kaavamääräyksissä näin ei mahdollistettukaan.
Vanhat ja käytössä olevat kulkuyhteydet osoitetaan jatkossakin osayleiskaavassa, jotta niiden jatkosuunnittelumahdollisuudet turvataan. Lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan alueen länsipuolen maankäyttö maatalousvaltaiseksi, joka soveltuu hevostaloudelle itäpuolen tiiviimpää asutusta paremmin. Yksityisteitä ei osoiteta osayleiskaavaehdotuksessa omalla merkinnällään, sillä alueen tieverkosto koostuu niistä Eerikinkartanontietä, Sjökullantietä ja Kylmäläntietä lukuun ottamatta. Kiinteistön kulkuyhteys merkinnästä on myös luovuttu. Käytännössä merkintä ja siihen liittyvä määräys, että tieyhteys voi toimia myös ulkoilureittiverkoston osana, osoittautui tarpeettomaksi, sillä kulkuyhteydet päättyivät usein maastokohtiin, josta ei ollut mahdollista jatkaa reittiä luontevasti. Kaavaa varten tehdyt selvitykset Osayleiskaava-alueella on tehty luontoselvitys kesällä 2008 sekä sitä täydentävä selvitys uhanalaisten eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikoista vuonna 2009. Kyseinen selvitys keskittyi liito-oravan esiintymisen selvittämiseen alueella. Arkeologinen inventointi toteutettiin keväällä 2009 ja rakennushistoriallinen selvitys loppukesällä ja syksyllä 2009. Vuonna 2011 valmistui Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu. Sen tarkoituksena oli antaa kaavan laadintaa varten lisätietoa alueen liikenteellisistä vaikutuksista. Rakennuskielto Osayleiskaava-alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti. Rakennuskieltoa jatkettiin ja lievennettiin mm. olemassa olevien rakennusten laajennusten ja talousrakennusten rakentamisen osalta 23.1.2014 seuraavasti: Rakennuskielto ei koske olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöitä, laajennuksia eikä pihapiireihin toteutettavia talousrakennuksia, maatilatalouden kannalta välttämättömien talousrakennusten, tarvealueiden eikä muiden välttämättömien hankkeiden rakentamista eikä hankkeita, joilla on voimassaoleva poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh. 040 538 9587, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - ns. kaavoittajan vastineet Kylmälän osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautuksiin - Kylmälän osayleiskaavaehdotus, piirustus 3204 - Kylmälän osayleiskaavaehdotuksen selostus Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se
1. asettaa Kylmälän osayleiskaavaehdotuksen, piirustus nro 3204 asiakirjoineen, MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoituksessa julkisesti nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi. 2. pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kunnan viranomaiset - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - Espoon seudun ympäristöterveys - vesihuoltolaitos - terveystoimi - sivistystoimi - liikuntatoimi - kulttuuritoimi - elinkeinotoimi - nimistötoimikunta - Eerikinkartanon johtokunta Ulkoiset viranomaiset - Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Museovirasto; Arkeologian osasto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Espoon kaupunki - Siuntion kunta - Vihdin kunta Yhdistykset ja järjestöt - Pohjois-Kirkkonummi yhdistys / Föreningen för Norra Kyrkslätt - Kirkkonummen yrittäjät r.y. - Veikkolan kyläyhdistys r.y. - Kyrklätts Hembygdsförening - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys r.y. - Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. - Kyrklätts Natur och Miljö r.f. - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y. - Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KRIVES r.y. - Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys r.y. - Uudenmaan riistanhoitopiiri - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Metsäkeskus Rannikko / Kustens skogscentral - Metsänhoitoyhdistys Eteläinen metsäreviiri r.y. - Paikalliset metsänhoitoyhdistykset - Nylands svenska producentförbund, Kyrkslätts lokalavdelning - Maataloustuottajien yhdistykset - Norra Kyrkslätts Ungdomsföreningen - Veikkolan Veikot r.y. - Kirkkonummen Pro ratsastus r.y.
- Alueen ratsastusseurat - Alueen urheiluseurat Muut osalliset - HSY Liikenne - HSY Jätehuolto - Metsähovin radiotutkimusasema, observatorio ja geodeettinen tutkimusasema (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Geodeettinen laitos) - Alueen osakaskunnat / kalastuskunnat - Alueen tiehoitokunnat Käsittely Äänestys Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli osayleiskaavaehdotuksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana jäsen Jarmo Uimonen ehdotti, että osayleiskaavassa muutetaan RA1 ja RA merkinnöillä olevat alueet RA/AO merkinnöiksi. Ehdotusta kannatti puheenjohtaja Kettunen. Ehdotusta ei kuitenkaan voitu hyvksyä yksimielisesti, joten siitä tuli äänestää. Puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Uimosen ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Lounamaa ja Heikkinen) sekä 6 ei-ääntä (Kettunen, Salmela, Hagelberg, Männikkö, Seppänen ja Uimonen). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi jäsen Uimosen tekemän ehdotuksen voittaneen, joten osayleiskaavassa muutetaan RA1 ja RA merkinnöillä olevat alueet RA/AO merkinnöiksi. Päätös Tiedoksi Keskustelun ja äänestyksen jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin: - osayleiskaavassa RA 1 ja RA merkinnoillä olevat alueet muutetaan RA/AO merkinnöiksi. jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle sen jälkeen, kun yllä mainitut lautakunnan tekemät muutokset on tehty kaava-asiakirjoihin. Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto