SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Keski-Suomen työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007

TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2007

LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta Työsuojeluvalvonta

Sosiaali ja terveysministeriön ja

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jari Toivonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työhyvinvointi ja johtaminen

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Sosiaali ja terveysministeriön ja

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Työturvallisuuslaki /738

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Tuloksellisuuserä Akavan Erityisalojen linjauksia

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Sosiaali- ja terveysministeriö

Poliisin työikäohjelma

Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työsuojelun toimintaohjelma

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Työturvallisuutta perehdyttämällä

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖ Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Transkriptio:

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOIT- TEET Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset ja tavoitteet on esitetty vuonna 2005 tarkistetussa tulossopimuskauden 2004-2007 runkosopimuksessa. 2 TYÖSUOJELUPIIRIEN TOIMINTA-AJATUS, TOIMINTAYMPÄRISTÖN SE- KÄ OMAN TOIMINNAN ANALYYSI Työsuojelupiirien toiminta-ajatus, toimintaympäristön kuvaus ja oman toiminnan analyysi on esitetty vuonna 2005 tarkistetussa tulossopimuskauden 2004-2007 runkosopimuksessa. 3 TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2006 3.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 3.1.1 Henkinen hyvinvointi työssä Työaikalainsäädännön valvonta Viranomaisaloitteisen valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla on lainsäädännön vaatimukset täyttävä työaikakirjanpito. Vuosittain on toteutettu ministeriön erikseen antamien ohjeiden mukaista suunnattua työaikavalvontaa. Työaikakirjanpito täyttää vaatimukset Suunnattu valvonta toteutettu Kaikissa viranomaisaloitteisissa yritys- tai laitoskohtaisissa tarkastuksissa varmistetaan vähintään, että työpaikalla on lainsäädännön vaatimukset täyttävä työaikakirjanpito. Työaikaa koskevien säännösten valvontaa vähintään 360 työpaikalla. Tarkastuksista suuntautuu vähintään 15 % kuljetusalalle, 10 % muuhun liike-elämää palvelevaan toimintaan ja 10 % kuntien ja julkishallinnon työpaikoille. Tarkastusten tarkempi suuntaaminen ja 65 % osuuden kohdentaminen tehdään piirin määrittelemän linjan mukaisesti. Piiri huolehtii suunnatun työaikavalvonnan valtakunnallisesta tiedottamisesta. Asiakasväkivallan hallinta Asiakasväkivallan uhan tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimivat järjestelmät valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien hallintajärjestelmien olemassaolo Toiminnan kohteena on 450 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. 1

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintakäytäntöjen hallinta Haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja haittojen hallitsemiseksi on toimintakäytännöt valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien käytäntöjen olemassaolo Toiminnan kohteena on 450 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. Työn aiheuttamien haitallisten kuormitustekijöiden hallinta Haitallisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimintakäytännöt valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien käytäntöjen olemassaolo Toiminnan kohteena on 500 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. Lisäksi piiri osallistuu lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston organisoimaan kehittämishankkeeseen sosiaalihuollon työssä jaksamisen parantamiseksi Turun seudulla. Piirin arvio henkisen hyvinvoinnin painoalueelle käytettävistä henkilötyökuukausista: 75 htkk. 3.1.2 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyöhön liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat hallitaan ja tunnistetaan valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Toiminnan kohteena on 150 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. 2

Käsin tehtävät nostot Käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat tunnistetaan ja hallitaan valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Toiminnan kohteena on 750 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. Lisäksi piiri osallistuu vuonna 2006 SLICin tarkastuskampanjan "Käsin tapahtuvat nostot ja siirrot" valmisteluun erikseen sovittavalla tavalla. Tarkastuskampanja toteutetaan vuonna 2007 yhteistyössä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Toistotyö Toistotyöhön liittyvä haitallinen kuormitus tunnistetaan ja hallitaan valvonnan kohteeksi valittujen toimialojen työpaikoilla. Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Toiminnan kohteena on 500 työpaikkaa. Hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin. Piirin arvio tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn painoalueelle käytettävistä henkilötyökuukausista: 100 htkk 3.1.3 Työtapaturmien torjunta Turvallisuuden hallinta tapaturmavaarallisilla toimialoilla ja yhteisillä työpaikoilla Turvallisuuden hallintamenetelmiä ja työolojen seurantamenettelyjä käytetään valvonnan kohteeksi valituilla tapaturmavaarallisilla toimialoilla ja yhteisillä työpaikoilla. Hallintamenettelyjen olemassaolo Tapaturmataajuuden muutos Työolosuhteiden muutos Toiminnan kohteena on 500 tapaturmavaarallisten toimialojen työpaikkaa ja 150 yhteistä 3

työpaikkaa (toimialat 21, 23, 24, 351, 45 631, 63212, 90010, 90020) ja hallintamenettelyjen käyttöönotto on edistynyt hyvin.. Toiminnan sisältönä on mm.: Työympäristöarviointien tekeminen piirin alueella elintarviketeollisuuden ja rakentamisen työympäristökilpailuissa. Rakennustyömaiden turvallisuustason otostyyppinen arviointi noin 60 työmaalla osana valtakunnallista rakennusalan tasojen arviointia. Rakennuttajien turvallisuustietoisuuden parantaminen osana valtakunnallista toimintaa. Suuronnettomuusvaarojen ja laajamittaisen kemikaalien käytön vaarojen yhteistarkastukset TUKES:n kanssa. Piirin arvio työtapaturmien torjunnan painoalueelle käytettävistä henkilötyökuukausista: 105 htkk 3.1.4 Muut tavoitteet Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonta Tarkastetaan 2500 kuljettajapäivää tiellä ja 10000 yrityksissä. Yritysvalvonnassa kohteena on 50 työpaikkaa. Määrällisten tavoitteiden toteutuma. Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta ja työnantajan tietojen säilyttämisvelvollisuutta valvotaan ministeriön ohjeen STM/27/2005 mukaisesti kaikissa viranomaisaloitteisissa tarkastuksissa, joissa se tarkastuksen luonteen perusteella on mahdollista. Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtojen valvonnassa tehdään vähintään 180 tarkastusta tai työsuhdeasiain selvitystä. Yhdenvertaisuuslain valvonta Yhdenvertaisuuslain valvonnassa vastataan asiakasaloitteiseen kysyntään ja lisätään tietoisuutta yhdenvertaisuuslaista tiedotuksen ja koulutuksen avulla erillisen suunnitelman mukaisesti. Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuden valvonta Mahdollinen radonongelma otetaan esille kaivoksiin, maanalaisissa tiloissa oleviin työpaikkoihin sekä pohjavettä avoimesti käsitteleviin työpaikkoihin kohdistuvissa tarkastuksissa sekä tarvittaessa tarkastuksissa maaperältään ongelmallisilla alueilla. Tupakkalain valvonta ravintola-alan työpaikoilla Työsuojeluvalvonnan kohteena olevissa ravintola-alan työpaikoissa varmistetaan tupakointirajoituksien noudattaminen työtiloissa tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 12 :n mukaisesti. 4

Kemikaalivalvonta Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn ja metallituotteiden valmistukseen ja jalostukseen suuntautuvissa tarkastuksissa valvotaan riskienarviointien olemassaoloa ja kemikaalien turvallista käyttöä. Alusten valvonta Vähintään 15 tarkastusta kohdistuu aluksiin ministeriön muistio 12.6.2001 Alusten säännölliset tarkastukset mukaisesti Piirikohtaiset muut tavoitteet Vuosittain sovittavat piirikohtaiset tavoitteet arviointikriteereineen, joiden tarkoituksena on varmistaa lainsäädännön vähimmäistason toteutuminen esim. tietyissä töissä, tietyn säädöksen suhteen, tietyillä toimialoilla jne. Vähintään 100 tarkastusta erikseen määritellyille aloille ja töihin (mm. lujitemuovityöt, uudet työpaikat ja työpaikat, joilla ei ole käyty 5 vuoteen). Kaikissa vähimmäistason tarkastuksissa valvotaan otostyyppisesti myös koneiden, laitteiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuutta. Lisäksi piiri osallistuu EU:ssa suunnitteilla olevaan, vuoden 2006 lopulla aloitettavaan asbestipurkutyömaiden valvontahankkeeseen, jonka valmisteluun osallistumisesta sovitaan piirien kanssa erikseen. Lisäksi piiri varautuu osallistumaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanjan toteuttamiseen erikseen sovittavalla tavalla. 3.2 PROSESSIT JA RAKENTEET 3.2.1 Työsuojelupiirien toiminnan laatu turvaa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun Valvonta on asiakkaiden kannalta yhtenäistä ja se perustuu yhdenmukaisesti määriteltyyn laatutasoon. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset Asiakaskysyntään vastataan sekä piirin omassa palvelussa että työsuhdeasiain palvelupuhelimessa. Asiakasaloitteisessa valvonnassa toimitaan ministeriön vahvistaman toimitusaikoja ja palvelualuetta koskevien ohjeiden puitteissa. Saadun palautteen perusteella arvioidaan toimintatapaa. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä työpaikkojen järjestämää työsuojelukoulutusta tuetaan luennoitsijoina ja asiantuntijoina. Tarkastettavien työpaikkojen ennakkotietoa tarkastusten sisällöstä lisätään edelleen. Piirin kotisivuilla kuvataan tarkastusten tyypillinen sisältö. Tarkastuksissa annettujen ohjeiden noudattamisen valvontaa tehostetaan. 5

Tarkennetaan menettelyjä ja luodaan tarvittaessa uusia menettelyjä runkosopimuksen tavoitteiden tuloksekkaaksi saavuttamiseksi. Uuden valvontalain mukaiset menettelyt otetaan käyttöön. Piiri osallistuu piirihallinnon yhteiseen hankkeeseen valvontamenetelmien kehittämiseksi. Piiri osallistuu yhdessä Uutsp:n ja Vatsp:n kanssa Sammagruppenin toimintaan ruotsinkielisen valvonnan edellytysten kehittämiseksi. 3.2.2 Työsuojelupiirit toimivat tehokkaassa yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkinaja yrittäjäjärjestöjen, aluetyöterveyslaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa Työsuojelupiiri on arvostettu yhteistyökumppani työolojen parantamiseen liittyvissä asioissa. Sidosryhmäpalaute ja oma arviointi. Piiri toimii yhteistyössä sidosryhmien alueellisten edustajien kanssa tavoitteiden suunnittelussa, toimintamenetelmien ja tulosten arvioinnissa; yksittäistapauksissa toimia toteutetaan yhdessä. Piiri kuulee työmarkkinajärjestöjen paikallisia edustajia tulostavoitteiden valmistelussa. Piirin tulostavoitteet, toiminnan toteutuminen ja merkittäviä tavoite- ja toimintatapalinjauksia käsitellään työsuojelulautakunnassa. Piirin tavoitteiden toteuttamista edistetään saattamalla keskeiset linjaukset ja tausta-aineistot sidosryhmien tietoon ja edelleen vapaasti jaettavaksi. Piirin ja Turun aluetyöterveyslaitoksen (nimi muuttuu) yhdyshenkilöjärjestelmää hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä. Piirin ja lääninhallituksen yhdyshenkilöjärjestelmää käytetään toimintojen yhteensovittamisessa. 3.2.3 Piirien toiminnan suunnittelu on läpinäkyvää ja toiminta suunnataan työelämän oleellisiin kysymyksiin Valvonnan suunnitteluun, kohdentamiseen ja vaikuttamiseen työelämän oleellisiin kysymyksiin on toimivat menetelmät ja niiden toimivuutta seurataan. Kohdentumisen toteutuminen ja vaikuttamisen laatu. Toiminta suunnataan runkosuunnitelman ja ministeriön ohjeiden sekä sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella tärkeisiin asioihin, joihin piirillä on keinot vaikuttaa. 3.2.4 Työsuojelupiirit pystyvät hoitamaan runkosopimuksessa sovitut strategiset tavoitteet Piirin toimintatapa vastaa tulosohjaamisen tarpeita ja vaatimuksia. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset 6

Piirin työnjakoa ja rakenteita muutetaan tarvittaessa runkosopimuksen tuloksekkaan toteuttamisen mukaisiksi. 3.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY 3.3.1 Palkkausjärjestelmä vaatimusten/tulosten mukaan Työn vaativuuteen ja työssä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on käytössä. Järjestelmän toimivuus Piiri toteuttaa uutta palkkausjärjestelmää sen valmistuttua. 3.3.2 Henkilöstörakenteen sekä osaamisen kehittäminen Henkilöstön peruskoulutustaso on parantunut. Koulutustasoindeksi Piirin henkilöstön peruskoulutustason parantaminen otetaan huomioon vuoden 2006 virkanimityksissä ja tarvittaessa tuetaan omaehtoista peruskoulutustason parantamista. Piiri osallistuu osaamiskartoituksen seurantaan ja jatkokehittämiseen. Henkilöstön osaaminen on monipuolista ja sitä ylläpidetään ja kehitetään erilaisilla menetelmillä. Osaamistasoindeksi Piirin henkilökunnan kokonaisosaamista vahvistetaan rekrytointien yhteydessä. Henkilökunnan osaamista kehitetään painoalueilla ja muilla keskeisillä alueilla. Henkilöstön sukupuolirakenne on tasapainoisempi. Sukupuolirakenne-prosentti Rekrytoinneissa noudatetaan piirin tasa-arvosuunnitelmaa. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista. 7

Suunnitelman seuranta ja raportointi. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään ministeriön antamien rajausten perusteella piirikohtaisen suunnitelman pohjalta työn ja työssä selviytymisen keskeisillä alueilla, keskimäärin vähintään 8 pv/htv. Uusi henkilökunta perehdytetään suunnitelmallisesti. 3.3.3 Esimiesvalmiuksien kehittyminen Esimiehet hallitsevat henkilöstöjohtamisen. Johtamisen onnistumista kuvaavat tunnusluvut Esimiehiä koulutetaan uuden palkkausjärjestelmän ja sen edellyttämän johtamistavan mukaiseen toimintatapaan. Lisäksi piiri ottaa huomioon henkilöstöbarometrin johtamista koskevat tulokset esimieskoulutusta suunnitellessaan. 3.3.4 Henkilöstön työkykyisyys on parantunut Työkykyä ylläpitävä toiminta on toteutettu työterveyshuoltoa hyödyntäen ja sen tuloksia seurataan. Henkilöstö on motivoitunutta ja haluaa antaa jatkuvasti panoksensa toiminnan laadun parantamiseen. Työyhteisön toimivuus Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Eläköitymisikä Henkilökunnan työkykyä ylläpidetään ja kehitetään työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuoltosuunnitelman pohjalta. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. Kehityskeskusteluissa otetaan esille mm. perustehtävien selkeys, perehdyttämisen ja työnopastuksen riittävyys, työtapojen kehittämistarpeet ja hankalien asiakastilanteiden hallinta. Aslak-kuntoutusryhmän perustamista esitetään ja omaehtoisen työkyvyn ylläpitoon kannustetaan. 3.4 RESURSSIT JA TALOUS 3.4.1 Voimavarat keskittyvät painoalueille ja hallinto- ja tukitoiminnot hoidetaan tehokkaasti Viranomaisaloitteiseen valvontaan käytetään vähintään 60 % resursseista, josta vähintään 80 % suunnataan toiminnan painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintoihin käytetään enintään 20 % resursseista. 8

Resurssien käytön seuranta Toiminnan osuus työajasta Viranomaisaloitteisen valvontaan käytetään vähintään 58 % resursseista, joista vähintään 75 % suunnataan toiminnan painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintoihin käytetään enintään 20 % resursseista. Toiminnan kustannuksia (esim. henkilöstö-, toimitila-, tietotekniikkakustannukset) seurataan ja ne eivät kasva yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Kustannusseuranta Piiri toteuttaa ministeriön ohjeiden mukaista kustannusseurantaa ja muuttaa tarvittaessa toimintatapaansa niin, että kustannukset eivät kasva perusteettomasti yli yleisen kustannuskehityksen. 3.4.2 Asiakasaloitteiseen valvontaan varataan yhdenmukaisesti määritellyn laatutason edellyttämät resurssit Toimintojen tuottavuus on parantunut. Asiakaspalvelussa noudatetaan sovittuja toimitusaikatavoitteita. Asiakasaloitteiseen valvontaan käytetään enintään 20 % resursseista. Resurssien käytön seuranta Toiminnan osuus työajasta Asiakasaloitteiseen valvontaan käytetään enintään 22 % resursseista. Lisäksi piiri noudattaa myöhemmin sovittavia palvelujen toimitusaika- ja saatavuustavoitteita. 4 ERÄIDEN PIIRIEN KANSSA SOVITTAVAT ERITYISTAVOITTEET JA MUUT HANKKEET 4.1 TUOTEVALVONTAHANKKEET Piirin osallistuminen ja tavoitteet vuoden 2006 tuotevalvontahankkeissa: Piiri osallistuu käytettyjen maanrakennuskoneiden ja kuormausnostureiden tuotevalvontahankkeisiin erikseen sovittavassa laajuudessa. 9

4.2 PIIRIN KANSSA SOVITTAVAT ERITYISTAVOITTEET Valtakunnallinen työsuhdeasiain palvelupuhelin Henkilöresurssit Piiri käyttää vuonna 2006 palvelupuhelimen hoitoon enintään yhteensä 30 htkk. Ministeriö ja piiri sopivat menettelystä miten toimitaan, jos puhelimeen tarvittava henkilöresurssi ylittää edellä esitetyn rajan pitkäaikaisesti. Piiri voi sopeuttaa resurssit kysynnän tasolle. Piiri järjestää jatkuvan työajanseurannan resurssien ja kustannusten arviointia varten. Muut resurssit Palvelupuhelimen menot maksetaan piirin toimintamenomäärärahasta. Piiri varaa palvelupuhelimen toimintaan muut tarpeelliset resurssit. Piiri ja ministeriö vastaavat yhteistyössä palvelun markkinoinnista ja tiedottamisesta. Ministeriön omassa tiedotustoiminnassa pidetään palvelu-puhelinta työsuojelupiirien rinnalla yhtenä työsuhdelainsäädännön tietolähteenä. Toiminnasta saatavat maksutulot osoitetaan piirin menojen katteeksi. Ministeriö vastaa asiakaspalautteen hankkimisesta. Mikäli palvelupuhelimen tuotot eivät ylitä 126 000 vuodessa, ministeriö myöntää piirille tästä summasta puuttuvan osan, kuitenkin enintään 90 000, jotta piiri pystyy kattamaan palvelupuhelimen aiheuttamat ylimääräiset peruskustannukset (käytettyä henkilöresurssia vastaava palkkakulu 101 000 sekä käyttökuluja 20 000 ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen, ammattikirjallisuuden sekä työehtosopimusten ostamiseen yhteensä 5 000 ). Markkinointia tehdään palvelupuhelimen tuoton sallimissa puitteissa. Työsuhdeasiain palvelupuhelimen voimavarat vuodelle 2006 BRUTTOMENOT (käyttöomaisuus + toiminnan kulut) 126.000 Käyttöomaisuus (tililuokat 11, 125-127, 13) 0 Toiminnan kulut 126.000 40. Aineet, tarvikkeet, tavarat 5.000 41. Henkilöstökulut (410, 411) 101.000 42. Vuokrat (420, 421) 9.000 43. Palvelujen ostot (430, 432-434, 439) 8.500 45. Muut kulut (450, 451, 453, 458) 2.500 BRUTTOTULOT 36.000 30. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot (300, 301) 36.000 31. Vuokrat ja käyttökorvaukset 39. Muut toiminnan tuotot BRUTTOMENOT - BRUTTOTULOT = NETTOMENOT 90.000 Piirin määrärahoista palkatun henkilöstön määrä, htv 3 Maksullisuus Ministeriö vahvistaa palvelun hinnan valtion maksuperustelain 150/92 mukaisesti. 10

Toimitusajat Mikäli puhelinpalvelun hoitaminen pidentää olennaisesti palvelupuhelimen ulkopuolisten asiakasaloitteisten työsuhdeasiain hoitamisen toimitusaikoja tai vaarantaa koko asiakasaloitteisen palvelun täysimääräisen hoitamisen, puhelinpalvelun hoitamisesta neuvotellaan ministeriön kanssa ja päätetään jatkotoimista. Tilapäinen sulkeminen Piirillä on oikeus sulkea sekä suomen- että ruotsinkielinen palvelupuhelin tilapäisesti tarkastajien yhteisen koulutuksen tai yllättävän piirin toiminnan häiriötilanteen takia sekä ruotsinkielinen palvelupuhelin, jos piirillä ei ole käytettävissä ruotsinkieltä ja työsuhdeasiat hallitsevaa henkilöä tehtäviä hoitamassa. 4.3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET Piirin esitykset tutkimus- ja kehittämishankkeiksi vuonna 2006: Piiri ei esitä hankkeita. 5 TASA-ARVON TAVOITTEET Piirin tasa-arvosuunnitelma päivitetään. Hallinto- ja toimintatavoissa edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista piirin tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Piirin suorittama työsuojeluvalvonta kohdistuu tasapuolisesti niin mies- kuin naisvaltaisille toimialoille. Tarpeen mukaan valvonnassa kannustetaan työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen. 6 VIESTINNÄN TAVOITTEET Uutisarvoa omaavista toimista ja tuloksista tiedotetaan tiedotusvälineille ja sidosryhmille. Piirin suunnitelmat ovat nähtävillä piirin kotisivuilla. Piiri tukee piirien valtakunnallisten kotisivujen kehittämistä ja käytön laajentamista. Lisäksi piiri tiedottaa Veto- ja Tykes ohjelmista ja niiden tuloksista ministeriöiltä saatavan aineiston pohjalta. 7. VOIMAVARAT VUODELLE 2006 Piirille osoitetaan 3 153 000 euroa. 8. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Jokaista vuoden 2006 tulostavoitetta sekä tavoitetilaa kohden on määritelty joukko arviointikriteereitä. Arviointikriteerien tavoitteena on kuvata työsuojelupiirin onnistumista kunkin tavoitetilan suhteen ja tavoitellun muutoksen onnistumista piirin toimenpiteiden seurauksena. Tulostavoitteiden toteutumisen ja voimavarojen käytön raportointi tehdään vuoden lopun tilanteen mukaisesti. Toimintakertomuksessa arvioidaan tavoitteiden toteutumista määriteltyjen arviointikriteerien perusteella sekä esitetään muutkin uusimuotoisessa toimintakertomuksessa vaadittavat tiedot. Vaikka kausiraporttia ei piiriltä edellytetä, tulee työsuojelupiirillä kuitenkin olla selkeä käsitys tavoitteiden toteutumisesta ennen vuoden 2007 tulostavoitteita koskevia neuvotteluja. 11

Työsuojelupiiri raportoi ns. toiminnalliset tiedot toimintotauluissa ja toimintakertomuksessa sekä esittää niistä myös sanallisen arvion. Työsuojelupiirien asiakaspalvelukysynnän määrän sekä henkilöstöresurssien käytön seurannan osalta annetaan tarvittaessa ohjeet. 9. TULOSPALKKIOT Tulospalkkioiden määräytymisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin vuonna 2005. Työsuojelupiiri on mukana tulospalkkiojärjestelmässä vuonna 2006. Tampereella 16. joulukuuta 2006 MikkoHurmalainen Osastopäällikkö,ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö SeppoPekkala Piiripäällikkö Turun ja Porin työsuojelupiiri EsaVirtanen Yli-insinööri Sosiaali- ja terveysministeriö Seppo Lehtinen Työsuojeluinsinööri Turun ja Porin työsuojelupiiri 12