Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Samankaltaiset tiedostot
Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

EKP:n rahapolitiikasta ja pankkiunionista Erkki Liikanen Pääjohtaja / Suomen Pankki Julkinen 1

Rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet, pankkiunioni ja rakenneuudistukset. Pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Kattavan arvion tulokset

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa

Euro & talous 4/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp

Mihin pankkiunionia tarvitaan?

Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Suomen talous vahvistumassa

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Kansainvälisen talouden näkymät

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Talouskasvun edellytykset

Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet EU-kaudelle FA:n hallitus

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Suomen taloudesta

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

sekä kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission vastaukset

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Ajankohtaiset asiat EU:ssa Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Valtiovarainministeriö VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON LAUSUNTO RAHOITUSMARKKINAKRIISIEN TEHOKKAASTA HALLINNASTA

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Kuinka tukea kasvun edellytyksiä?

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

ECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31)

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa

Talouden näkymät vuosina

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

OHJEET TUKITOIMENPITEISIIN MAHDOLLISESTI JOHTAVISTA TESTEISTÄ, TARKASTELUISTA JA MENETTELYISTÄ EBA/GL/2014/ syyskuuta 2014

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Puumalainen Markku(VM), Weuro Jaakko(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Maksuvalmiusrahoitus pankkien kriisinratkaisussa ja siihen mahdollisesti liittyvät julkiset takaukset E 96/2018 vp

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Rahoitusoikeus, luento 3. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

Globaaleja kasvukipuja

Transkriptio:

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni Pentti Hakkarainen Luento Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 18.9.2014 Julkinen

Esityksen sisältö Suomen ja euroalueen taloustilanne ja näkymät Sääntelyn vaikutukset vähittäispankkitoimintaan Pankkiunionin merkitys Suomessa 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 2

Suomen ja euroalueen taloustilanne ja - näkymät 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 3

Suomen Pankin kasvuennusteita 125 Yhdysvallat EU21 Japani Kiina (oikea asteikko) BKT: 2008 = 100 BKT: 2008 = 100 200 120 180 115 160 110 140 105 120 100 100 95 80 90 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset ja Suomen Pankki. 60 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 4

Euroalueen elpymistä tukevia tekijöitä Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä Finanssipolitiikka ei enää kiristävää Luottojen tarjonta parantunut Raaka-aineiden hinnat aiempaa matalammat Maailmantalous elpymässä Euro heikentynyt viime kuukausina Työllisyystilanne vähitellen parantunut 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 5

0 Suomessa BKT supistunut enemmän kuin työllisyys Suomi Euroalue Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 0-1 -5-2 -10-3 -15-4 -20-5 -25-6 BKT Työllisten määrä -30 Tehdasteollisuuden tuotanto Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 27737 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 6

Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008 Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Heikkouksia Teollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky heikentynyt Työikäisen väestön määrä alkanut supistua 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 7

Sääntelyn vaikutukset vähittäispankkitoimintaan 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 8

Mitä finanssisääntelyn ja -valvonnan uudistuksilla tavoitellaan? Finanssikriisien todennäköisyyden ja haittavaikutusten pienentäminen Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen Liian suuri kaatumaan -ongelman pienentäminen Pankkien valvonnan ja kriisinhallinnan tehostaminen ja yhdenmukaistaminen 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 9

Uudistusten pohjimmaisena tavoitteena talouskasvun ja hyvinvoinnin edistäminen Uudistukset edistävät rahoitusjärjestelmän vakautta Finanssikriisien todennäköisyyden ja haittavaikutusten pienentäminen edistää pitkän aikavälin talouskasvua Siten uudistuksista hyötyä sekä kansalaisille, rahoituslaitoksille että kansantaloudelle 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 10

Uudistuksilla korjataan pankkitoiminnan ylilyöntejä Pankkien luotonanto, taseet ja velkaantuneisuus kasvoivat monissa Euroopan maissa liiallisesti 1980- luvulta alkaen Kansallisista pankkisektoreista kasvoi liian suuria Pankkijärjestelmät eivät enää tukeneet kasvua vaan synnyttivät kuplia ja imivät resursseja Uudistuksilla korjataan vääristyneitä kannustimia 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 11

Hyvin asiansa hoitaneet pankit hyötyvät sääntelyn uudistuksista Uudistukset suosivat taseiltaan vahvoja pankkeja Suomalaiset pankit täyttävät kiristyvät vaatimukset pääosin jo nyt Uudistukset tasoittavat pelikenttää pienten ja suurten pankkien välillä Uudistukset parantavat pankkitoiminnan julkista kuvaa ja yleistä hyväksyttävyyttä 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 12

Vähittäispankkitoiminta pysyy Suomessa tärkeänä Suomeen tarvitaan uutta kasvua ja yrittäjyyttä Pankit pysyvät tärkeimpinä PK-yritysten rahoittajina Pankkien merkitys yritysten luotonantajina on erityisen suuri vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 13

Pankkiunionin merkitys Suomessa 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 14

Vakauden trilemma Yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansallinen pankkitoiminta, mutta kansallinen valvonta ja vastuu pankkien kriisinratkaisusta = epävakaa kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusintegraatio Kansallinen valvonta ja resoluutio Lähde: Dirk Schoenmaker (2011) The financial trilemma, Economics Letters 111, 57 59. 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 15

Mistä osista pankkiunioni koostuu? Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen sääntökirja Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 16

Yhteinen pankkivalvonta (SSM) Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2012 pankkien valvontavastuun siirtämisestä EKP:lle. Yhteistä valvontamekanismia (SSM) koskeva asetus tuli voimaan marraskuussa 2013. Koostuu EKP:sta ja kansallisista viranomaisista; saumaton yhteistyö EKP valvoo suoraan 120 suurinta pankkia tai ryhmää Kansalliset viranomaiset valvovat pienempiä pankkeja EKP:n ohjauksessa 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 17

Rahapolitiikan ja pankkivalvonnan eriyttäminen EKP:ssa Rahapolitiikka Euroopan keskuspankki (EKP) Pankkivalvonta Päätöksenteko EKP:n neuvosto EKP:n johtokunta (päätösesitys) Valvontaelin (päätösluonnos) Pääosastot Komiteat Pääosastot Työryhmät Valmistelu Työryhmät Pankkien valvontaryhmät 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 18

Yhteisen pankkivalvonnan EKPorganisaatio Valvontaelin (Supervisory Board) on toiminnassa Pj. Danielle Nouy ja vara-pj Sabine Lautenschläger Jäsen jokaisesta kansallisesta valvojasta Jäsen niistä keskuspankeista, jotka eivät ole valvojia Neljä EKP:n nimittämää jäsentä (mm. Sirkka Hämäläinen) EKP perustanut neljä pääosastoa valvontatehtävien toteuttamiseen DG I ja DG II: merkittävien pankkien suora valvonta (Stefan Walter, Ramón Quintana) DG III: muiden pankkien välillinen valvonta ja valvonnan yhtenäisyys (Jukka Vesala) DG IV: yhteiset valvontakysymykset ja muiden pääosastojen tuki (Korbinian Ibel) 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 19

Pankkien kattava arviointi etenee suunnitellusti Riskiarvio Saamisten laadun arviointi Stressitesti Kattaa noin 130 pankkia/ryhmää Pankkien saamisten laadun arviointi (AQR) saatiin päätökseen elokuussa Saamisten laadun arviointi kattoi Pankkien prosessit, luottopolitiikan ja kirjanpitokäytännöt Luottosalkun omaisuuserien ja vakuuksien arvostukset Merkittävät kaupankäyntisalkut Sovellettiin harmonisoituja määritelmiä 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 20

Stressitesti Toteutetaan Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kanssa yhteisesti Stressiskenaario on kattava ja ankara Aiempia testejä kattavampi yhdistelmä eri muuttujista Stressitestin eteneminen: Pankkien omat stressitestilaskelmat (touko-kesäkuu) EKP:n johdolla laadunvarmistus (heinä-elokuu) Saamisten laadun arvioinnin ja stressitestilaskelmien yhteen liittäminen (syyskuu) Tulosten viimeistely ja julkistus (syys-lokakuu) 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 21

Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Mahdolliset lisäpääomatarpeet ilmenevät tasearviossa ja/tai stressitestissä tulokset julkistetaan maittain ja pankeittain lokakuussa 2014 EKP toimivaltaisena viranomaisena edellyttää korjaavat toimenpiteet Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet täytettävä 6 kuukaudessa tulosten julkistamisesta Perusskenaarion kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa selvästi yli vähimmäisvaatimuksen Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet paikattava 9 kuukaudessa Stressiskenaarion kynnysarvo on 5,5 % voidaan täyttää tietyin rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen

Kriisinratkaisu 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 23

Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) annettiin toukokuussa 2014 Saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 1.1.2016 alkaen Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut ongelmapankin hallittuun alasajoon sijoittajanvastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) Merkittävä muutos ongelmiin ajautuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei odotusarvo 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 24

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM) koskeva asetus voimaan 19.8.2014 Sovelletaan asteittain, täysmääräisesti voimassa 1.1.2016 Pankkiunionin toinen keskeinen pilari Keskeisenä elementtinä sijoittajanvastuu Lievittää ns. liian suuri kaatumaan -ongelmaa Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon Toissijaisena rahoituslähteenä yhteinen kriisinratkaisurahasto 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 25

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin kattavuus ja työnjako Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki pankkiunionialueen pankit Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa 1. EKP:n valvonnassa olevien merkittävien pankkien sekä 2. maiden rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta. Yhteensä noin 200 pankkia Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset vastaavat Kaikkien muiden pankkien kriisinratkaisusta (edellyttäen, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei tarvita) 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 26

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen

Pankkiunionin hyödyt (1) Yhteiskunnalle: Pankkien ongelmien kustannukset omistajien, sijoittajien ja toimialan vastuulla, eivät veronmaksajien kukkarosta Yhteiskunnalle tärkeää pankkitoimintaa pystytään jatkamaan ongelmatilanteissa ja estetään ongelmien leviämistä yhdentyneillä markkinoilla Pankkien asiakkaille: Häiriötilanteissa tavallisten asiakkaiden palveluiden saatavuus entistä turvatumpaa Tallettajien asema vahvistuu entisestään Tasavertaiset toimintaedellytykset lisäävät pankkikilpailua, mikä parantaa asiakkaiden palvelua ja ehtoja 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 28

Pankkiunionin hyödyt (2) Pankeille: Tasavertaiset kilpailuedellytykset parantavat asiansa hyvin hoitavan pankin suhteellista asemaa Monikansallisten pankkien valvonta yhdenmukaistuu Yhtenäisellä valvonnalla ja keskitetyllä kriisinratkaisulla voi olla vaikutus pankkien rahoituskustannuksiin Luottamuksen lisääntyminen pankkiunioniin osallistuvien maiden pankkeihin voi vaikuttaa niiden markkina-arvoon Raportointi- ja muu hallinnollinen taakka pienenee 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 29

Yhteenveto Pankit voivat toimia ja toimivat vapaasti yli rajojen kaikkialla EU:ssa Pankkien valvonta ja kriisinratkaisu kuitenkin tähän asti kansallista Viranomaisvaltuudet saatava samalle tasolle pankkien toimintatavan kanssa Pankkiunioni välttämätön 18.9.2014 Pentti Hakkarainen Julkinen 30