Moraalikato ja rahoitusmarkkinat Mitä voimme oppia rahoituskriisistä?



Samankaltaiset tiedostot
Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin?

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Talouden tilanne ja näkymät

Ahneus, talous ja hyvinvointi. Matti Pohjola

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät

Sampo Pankki Oyj. Arvopaperilehden Rahapäivä 2009

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Pankkiregulaatio muutoksessa

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Globaaleja kasvukipuja

Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Kuntarahoitus lyhyesti

Kansainvälisen talouden näkymät

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari,

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Globaalit näkymät vuonna 2008

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Eurooppalainen finanssivalvonta

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Talouskriisin viisi aaltoa

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

Rahapolitiikka suuren finanssikriisin jälkeen

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Transkriptio:

Moraalikato ja rahoitusmarkkinat Mitä voimme oppia rahoituskriisistä? VTT Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Studia Monetaria 1

Sisältö 1) Mitkä tekijät aiheuttivat 2007 2008 rahoituskriisin? 2) Mikä oli moraalikadon, vääristyneiden kannustimien ja muiden syiden osuus? 3) Kuinka rahoituskriisejä yritetään estää vastaisuudessa? 2

Mitkä tekijät aiheuttivat 2007 2008 rahoituskriisin? 3

Riskinoton ja velkaantumisen kasvu Rahoituskriisit noudattavat samaa kaavaa Riskit alkavat toteutua Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Noususuhdanne vahvistuu Pitkä tasainen kehitys Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen Kuoppa Aika 4

Globaali rahoitus- ja talouskriisi 2007 Globaalit tasapainottomuudet Alhaiset korot ja riskilisät Sääntelyn ja valvonnan puutteet USA:n subprime-ongelmat laukaisivat korjausliikkeen ylivelkaantuneessa rahoitusjärjestelmässä 5

Maailman 10 suurimman pankin koko kaksinkertaistui 5 vuodessa 16 14 12 10 8 6 4 2 Kokonaissaatavat, trilj. euroa Riskipainotetut saatavat, trilj. euroa 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Q2 Lähde: IMF, Global Financial Stability Report, April 2008. 6

Pankkisektorin koko kasvoi useissa maissa hyvin suureksi 1200 % Pankkisektorin koko/bkt 1000 % Islanti 800 % Irlanti 600 % 400 % Sveitsi Iso-Britannia 200 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Islanti Irlanti Sveitsi Iso-Britannia Euroalue Saksa Espanja Ruotsi Suomi Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Islannin ja Sveitsin keskuspankit.

Finanssikriisin 2007 2008 anatomiaa Makrotekijät Sääntely Informaatio ja agenttiongelmat Globaalin säästämisalttiuden kasvu Kevyt rahapolitiikka Sääntely ohjasi arvopaperistamiseen erillisyhtiörakenteisiin matalat tuottotasot tuoton etsintä riskin hinnan alentuminen Paine rahoitusinnovaatioon kompleksisuus läpinäkymättömyys Informaatioepäsymmetriat Investoijat/riskiarviot/luokituslaitokset Omistajat/toimiva johto Toimiva johto/salkunhoitajat Valvojat/valvottavat Passiivinen valvonta asenneilmapiiri toimivaltakysymykset kv. koordinaatio Kontrolloimattomia kannustinvääristymiä, moraalikatoa, riskien kasautumista

Luo ja hajauta -malli sekä sen kannustinjärjestelmä Aika... 01 02 03 04 05... 14 15 16 17 25 26 27 28 29 30 Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta 9

Pankit ajautuvat vaikeuksiin Osa pankeista hankki varoja paketoimalla luottojaan Osa pankeista oli sijoittanut paljon rahaa riskipitoisiin paketoituihin luottoihin Pankit olivat hyvinä vuosina lisänneet riippuvaisuuttaan lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Subprime-kriisi => Pankit menettivät luottamuksen paketoituihin luottoihin ja toisiinsa => Pankkien varainhankinta tyrehtyi => Pankkien luotonantokyky, kannattavuus ja vakavaraisuus romahtivat => Pelastustoimenpiteet => Kriisin laajeneminen reaalitalouteen 10

Luottamus- ja likviditeettikriisi kärjistyy uotta us ja d teett s ä j styy 2008 Lehman Brothers (US) kaatuu AIG:lle hätälainaa (US) Raha- ja interbankmarkkinat jäätyvät USA:n pankkien päiväluotot FED:istä ennätykseen Morgan Stanley ja Goldman Sachs talletuspankeiksi Pako USA:n rahamarkkinarahastoista Washington Mutualin haltuunotto (US) Bradford & Bingley (BE) ja Fortis (BE, NL & LU) pelastetaan Edustajainhuone hylkää USA:n 700 mrd. paketin Dexialle tukea (BE, FR & LU) Irlanti takaa ensimmäisenä kaikki talletukset Islanti ottaa suuret pankkinsa valtion haltuun 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Viranomaiset ryhtyvät poikkeuksellisiin toimenpiteisiin a o a set y ty ät po eu se s to e p te s 2008 EKP:n ja FED:in swap-sopimus Fedin paketti luotto- ja yritystodistusmarkkinoille EKP:n, BoE:n ja Fedin koordinoitu koronlasku Fediltä likviditeettiä AIG:lle G7:n Pariisin julistus FDIC:n takaus pankkien varainhankinnalle USA:n pääomatukipaketti 9:lle pankille G20-kokous kv. finanssiarkkitehtuurista Komission 200 mrd. elvytyspaketti De Larosièren raportti (28.2.) Fed julkistaa stressitestin tulokset (7.5.) Komission kommunikaatio Euroopan rahoitusvalvonnan muutoksista (27.5.) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Finanssisektoriin kohdistuneet julkisen vallan tukitoimet kriisin edetessä Prosenttia BKT:sta UK yhteensä UK sijoitettu pääoma USA yhteensä USA sijoitettu pääoma Euroalue yhteensä Euroalue sijoitettu pääoma 2007 2008 2009 Lähde: Financial Stability Report, December 2009, Bank of England 13

Mikä oli moraalikadon, vääristyneiden kannustimien ja muiden syiden osuus? 14

Moraalikato Moral hazard is a danger that if a contract promises people payments on certain conditions, they will change their conduct so as to make these conditions more likely to occur. For example, moral hazard suggests that if possessions are fully insured, their owners are likely to take less good care of them than if they were uninsured, or even to connive at their theft or destruction. (Oxford Dictionary of Economics) Helpompi määritelmä: Moraalikato on riskien ottamista toisen kustannuksella siten, että riskinottaja saa suurimman hyödyn onnistuneesta riskinotosta, mutta muut maksavat suurimman osan epäonnistuneen riskinoton kustannuksista. Jukka Vauhkonen 15

Moraalikato rahoituskriisissä 2007 2008: esimerkkejä 1) Asuntolainameklari myi luotot eteenpäin => Ei kannustimia huolehtia luottojen laadusta 2) Pankkien velkakirjojen ostajat uskoivat, että valtio pelastaa ongelmapankit ja niiden velkojat => Pankit saivat velkarahoitusta edullisesti => Kannusti pankkeja velkaantumiseen 3) Pankkien palkitsemisjärjestelmät kannustivat riskinottoon => Salkunhoitajat tavoittelivat riskinotolla suuria bonuksia 4) Greenspan put : Rahoitusmarkkinoilla- ja laitoksissa tiedettiin, että ylikuumeneminen on kestämätöntä, mutta uskottiin keskuspankkien pelastavan tilanteen tavalla tai toisella => As long as the music is playing, you ve got to get up and dance (C.Prince) 16

Rahoituskriisin muut syyt (1): Maailmantalouden vajeet ja kevyt rahapolitiikka Ylijäämätaloudet (Kiina, öljymaat ym.) sijoittivat valuuttavarantojaan Yhdysvaltoihin ja muihin kehittyneisiin maihin => Korkojen aleneminen, tuottojen etsintä riskisijoituksista, riskien hinnoittelun vääristyminen, rahoitussektorin liiallinen kasvu Kevyt rahapolitiikka ennen kriisiä erityisesti Yhdysvalloissa => Edesauttoi ylikuumenemista 17

Rahoituskriisin muut syyt (2): Arvopaperistamiseen liittyneet epäonnistuneet rahoitusinnovaatiot Arvopaperistaminen ( luottojen paketoiminen ) toimi hyvin ennen 2000-luvun alkupuolta mm. asuntoluottojen ja luottokorttiluottojen arvopaperistaminen hyvin toiminut riskien hajauttamisen ja pankkien varainhankinnan muoto Arvopaperistetut subprime-asuntoluotot olivat liian monimutkaisia olivat liian läpinäkymättömiä toimivat vain asuntojen hintojen noustessa eivät tuottaneet aitoa arvonlisää 18

Rahoituskriisin muut syyt (3): Pankkien riskialtis rahoitusrakenne Ennen rahoituskriisiä pankit hankkivat lainasivat entistä enemmän toisiltaan ja markkinoilta lyhytaikaista rahoitusta, jonka sijoittivat pitkäaikaisesti Taustalla liiallinen usko markkinoiden likvidiyteen Osa velkaantumisesta tapahtui epäsuoraan taseen ulkopuolisten erillisyhtiöiden kautta Uusi rahoitusrakenne oli altis paniikeille ja maksuvalmiusriskeille 19

Rahoituskriisin muut syyt (4): Yleinen asenneilmapiiri This time is different : Uskottiin, että maailma on pysyvästi siirtynyt kriisittömään vakaan kasvun ja matalan inflaation aikaan Riskitietoisuuden heikkeneminen, yleinen vauhtisokeus Taloushistorian opetusten unohtaminen 20

Rahoituskriisin muut syyt (5): Pankkien riskienhallinta epäonnistui Riskien mittaus- ja hallintamenetelmät eivät toimineet Likviditeettiriskien hallinta puutteellista Palkintakäytännöt kannustivat osaltaan liiallista riskinottoa Joidenkin rahoituslaitosten johto ei ymmärtänyt pankkiensa ottamia riskejä (ks. esim. Milne 2009: The Fall of the House of Credit) 21

Rahoituskriisin muut syyt (6): Rahoitussääntelyn ja valvonnan puutteet 1) Liian kevyet pääomavaatimukset omien varojen laatu ja määrä liian matalat kaupintasalkkujen ja arvopaperistamisen matalat pääomavaatimukset 2) Likviditeettiriskien unohtaminen 3) Koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien ns. systeemisten riskien riittämätön huomiointi 4) Sääntely ja kirjanpitostandardit olivat myötäsyklisiä: eivät hillinneet rahoitusjärjestelmän ylikuumenemista, vaan voimistivat sitä 22

Rahoituskriisin muut syyt (6, jatk.): Rahoitusvalvonnan- ja sääntelyn puutteet 5) Pankkien taseen ulkopuolisten riskien valvonta ja aggregointi riittämätöntä 6) Pankkien rajat ylittävien riskien ja tartuntariskien puutteellinen ymmärrys ja seuranta 7) Vajavaiset ja puutteelliset kriisinhallintajärjestelyt 23

Kuinka rahoituskriisejä yritetään estää vastaisuudessa? 24

Rahoitusjärjestelmää uudistettava - lisää ja parempia pääomia - likviditeettipuskureita - keinoja kriisipankkien hoitamiseksi ilman markkinahäiriöitä Vahvistetaan järjestelmän ja yritysten kestävyyttä - rajoja pankkien velkaantumiselle - rajoituksia systeemisille rahoituslaitoksille - panostus makrovakausvalvontaan Ehkäistään järjestelmäriskien kasvua Lainsäädäntöön uusia vaatimuksia Viranomaistoimintaan lisää tehoa 2

Finanssisääntely: Mikä muuttuu? Pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset kiristyvät Pankkien uudelleenjärjestelymenettelyjä kehitetään Palkitsemisjärjestelmien vaikutus riskinottoon huomioidaan vakavaraisuussääntelyssä Systeemisiä pankkeja koskevat erityisvaatimukset vielä keskustelussa Pankkien toiminnan rajoittaminen? 26

Pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset kiristyvät Basel II = Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2004 julkistama pankkien vähimmäisvakavaraisuutta koskeva suositusluonteinen säännöstö Implementoitu EU-lainsäädäntöön (Capital Requirements Directive, CRD) Finanssikriisi johtamassa merkittäviin muutoksiin Basel II:ssa => Baselin komitean joulukuun 2009 ehdotukset => Lopulliset muutokset 2010 loppu => Voimaan 2012 loppu (?) 27

Baselin komitea (joulukuu 2009): uudistuksia 5 alueella 1. Omien varojen laadun parantaminen ja määrän lisääminen 2. Määrälliset maksuvalmiusvaatimukset 3. Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) 4. Myötäsyklisyyden vähentäminen 5. Vastapuoliriskin pääomavaatimusten parantaminen Vielä harkinnassa 6. Lisävaatimukset systeemisesti merkittäville instituutioille 7. Ehdollinen (contingent /convertible) pääoma 28

Luodaan pankeille erityinen uudelleenjärjestelymenettely Viranomaisille valtuudet puuttua toimintaan ennen kuin normaalin konkurssimenettelyn ehdot toteutuvat Tavoitteena Nopeuttaa ongelmiin ajautuneen pankin toiminnan uudelleen järjestelyä Parantaa mahdollisuuksia saada velkojat osallistumaan kustannusten jakamiseen Living wills : etukäteissuunnitelma pankin toiminnan uudelleen järjestelemisestä tai lopettamisesta 29

Vaaditaan palkitsemisjärjestelmiltä pitkäjänteisyyttä Suositukset ja ohjeet Palkitsemisessa huomioitava riskinotto (riskikorjattu palkinta) Läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus yrityksen pitkän aikavälin menestyksen kanssa Vähimmäispääomavaatimuksiin lisäehtoja Valvojille oikeus vaatia lisäpääomia pankilta jos palkitsemisjärjestelmä kannustaa liialliseen riskinottoon 30

Keskustelussa: Kuinka vähennetään too-big-tofail ongelmaa? Too-big-to-fail pankkien kaatumisriskin pienentäminen (po-vaatimusten kiristäminen, ehdollinen pääoma, lisäpääomavaatimus systeemisille instituutioille ym.) Pankkien koon pienentäminen, toiminnan yksinkertaistaminen ja kytkentöjen vähentäminen: (narrow banking, pankkien pilkkominen) Pankkien uudelleenjärjestelyjen helpottaminen (erityislainsäädäntö, living will) 31

Rahoitusjärjestelmän valvonnan tulevaisuus MAKROVALVONTA Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat JÄRJESTELMÄRISKIT, jotka voivat HÄIRIÖ MIKROVALVONTA Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit a) aiheutua rahoituslaitosten keskinäisistä vastuista (tartuntavaikutukset) Pankki B Pankki A Pankki D HÄIRIÖ tai altistumisesta samoille riskeille Pankki C HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ b) voimistua Pankki A Pankki B Pankki C Pankki D HÄIRIÖ HÄIRIÖ - rahoituslaitosten omista toimenpiteistä (esim. omaisuuserien pakkomyyntikierre) tai - reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välisistä kytkennöistä (esim. varallisuushintojen, luotonannon ja riskinoton suhdannevaihtelua voimistava myötäsyklisyys) 32

EU:n finanssivalvonnan vahvistaminen Euroopan systeemiriskineuvosto ~EKP:n yleisneuvoston jäsenet (+ kansalliset valvonnan edustajat) Euroopan valvontaviranomaisten pj:t + + EU:n komission edustaja (+ EFC:n puheenjohtaja) Valvontatieto Riskivaroitukset ja suositukset Euroopan pankkiviranomainen Euroopan finanssivalvontajärjestelmä Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen Euroopan arvopapeperimarkkinaviranomainen Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat 33 33

Yhteenveto Sääntelyn, valvonnan ja rahoitusjärjestelmäpolitiikan painopiste siirtymässä Yksittäisten instituutioiden riskien tarkastelusta koko rahoitusjärjestelmän riskien tarkasteluun Riskien ennakointiin ja niihin reagointiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa Kansallisesta ylikansalliseen tarkasteluun Sallivasta kireämpään suuntaan 34

Kirjallisuutta Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2008, 2009 Tervala (2009). Tie Yhdysvaltojen rahoituskriisiin. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 168 186. FSA (2009). The Turner Review A regulatory response to the global banking crisis, www.fsa.gov.uk Milne (2009). The Fall of the House of Credit. 35

KIITOS! 36