YMPÄRISTÖARVIOINTI Turun kaupunki, Linnanfältin alue Projekti no: 09 502 12 0369 Tilaajat: Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja Finnlines Oyj Yhdyshenkilöt: Lindholm/Vaalasranta/Voionmaa Kohteen osoite: Linnanfält, Turku Osoite: YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUS: TIIVISTELMÄ Tehtävä: Golder Associates Oy teki Turun Linnanfältin alueella ympäristöteknisen jatkotutkimuksen 1.- 4.3.2010. Tutkimuksen tarkoituksena eli täydentää alueen maaperän pilaantumatietoja. Analyysit: Kenttätesteillä mitattiin maanäytteistä kokonaishiilivetyjen (56 kpl) ja raskasmetallien määrä (72 kpl). Kenttätestitulosten ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteestä määritettiin laboratoriossa mineraaliöljypitoisuus (23 kpl), haihtuvat yhdisteet (2 kpl), PAH- yhdisteet (11 kpl) sekä metallit (19 kpl). Lisäksi Bussi huoltokeskuksen kuivatuskaivon vedestä määritettiin mineraaliöljypitoisuus. Kahden rakennuksen lattiarakenteiden betoneista tehdyistä kokoomanäytteistä (10 kpl) määritettiin mineraaliöljy- ja PAH-pitoisuudet. Tulokset: Maanäytteet: Maanäytteissä todettiin seuraavat haitta-aineiden maksimipitoisuudet: hiilivetyjakeet C 10 -C 21 136 mg/kg, hiilivetyjakeet C 22 -C 40 1440 mg/kg, PAH- yhdisteiden summapitoisuus 193 mg/kg, kupari 284 mg/kg ja sinkki 684 mg/kg. Tutkituissa maanäytteissä ei todettu haihtuvia yhdisteitä analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia. Vesinäyte: Kuivatuskaivosta otetussa näytteessä L1 todettiin mineraaliöljypitoisuus 111 mg/l. Betoninäytteet: Betoninäytteissä todettiin kohonneita mineraaliöljypitoisuuksia. Näytteestä B2 (bussihuoltokeskus) mitattiin ongelmajätepitoisuuden ylittävä mineraaliöljypitoisuus 152 300 mg/kg. Betoninäytteissä ei todettu kohonneita PAH- yhdisteiden pitoisuuksia. ARVIOINTI JA TOIMENPIDE-EHDOTUS Johtopäätökset: Maaperän pilaantuneisuuden arviointi on tehty ns. perusarviointina, vertaamalla maaperänäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) ohjearvoihin. Asumiskäyttöön suunnitelluilla alueilla maaperän pilaantuneisuutta arvioitiin vertaamalla haitta-ainepitoisuuksia alempiin ohjearvoihin ja toimitilarakennusten ja liikennealueiksi suunnitelluilla alueilla ylempiin ohjearvoihin. Em. huomioiden alueen maaperä todetaan pilaantuneeksi öljyhiilivedyillä, PAH-yhdisteillä, sinkillä, kuparilla ja lyijyllä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittäviä massoja arvioidaan Linnanfältin alueella olevan 15 000-20 000 m 3 /ktr. Bussihuoltokeskuksen ja entisten raitiovaunuhallien lattiabetoneissa todettiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Riskit: Viitearvovertailun perusteella kohteen maaperä on pilaantunut ja siten tarve maaperän puhdistamiselle. Kvalitatiivisen riskitarkastelun perusteella tutkimuksen yhteydessä todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä kiinteistön nykykäytössä kohteessa työskenteleville, siellä asioiville ihmisille, alueen pohjavedelle, ympäristölle tai rakennuksille. Riskitarkastelu on esitetty kappaleessa 5. Toimenpide-ehdotus: Välitöntä maaperän puhdistustarvetta ei tämän tutkimuksen tulosten ja kvalitatiivisen riskitarkastelun perusteella arvioida olevan. Maaperän puhdistustoimet tulee toteuttaa kuitenkin ennen käyttötarkoituksen muutosta. Haitta-ainepitoiset ja/tai rakennusjätettä sisältävät massat tulee huomioida alueella kaivettaessa. Toimenpide-ehdotukset on esitetty tarkemmin kappaleessa 6.2. LÄHTÖTIEDOT, KENTTÄHAVAINNOT JA ANALYYSIT Paikkatieto Peruskarttalehti no: 1043 09 Kiint. käyttö Tutkimusalueella on asemakaavan muutostyö käynnissä. Alue tullaan kaavoittamaan asuinrakennusten ja toimitilarakennusten korttelialueeksi. Vesivarat ja Tutkimusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin tai ne imeytyvät pintavedet osittain maaperään. Lähin pintavesistö on Aurajoki n. 150 m kohteesta etelään. Maaperä Täyttökerrosten paksuus alueella vaihtelee 0,5-4,0 m. Sekalainen täyttömateriaali on pääosin hiekkaa, soraa sekä savea ja vaihtelevassa määrin maa-aineksen joukossa todettiin rakennus- ym. jätettä. Täyttökerroksen alapuolella on savikerros. LIITTEET 1 Raportti ja toimenpide-ehdotus 3 Yhteenvetotaulukot ja analyysitodistukset 2 Tutkimuskartat 4 Valokuvat Turku 4.5.2010 Jarmo Rantala Teppo Arola Golder Associates Oy HELSINKI TAMPERE TURKU KOTIPAIKKA: Helsinki Ruosilankuja 3 E Kolmionkatu 5 Ratapihankatu 53 C Y-tunnus: 0982590-6 00390 Helsinki 33900 Tampere 20100 Turku etunimi_sukunimi@golder.fi Puh. 09 5617 210 Puh. 03 2346 200 Puh. 02 2840 300 www.golder.fi Fax 09 5617 2120 Fax 03 2346 210 Fax 02 2840 301 www.golder.com QA:TAr
LIITE 1 RAPORTTI JA TOIMENPIDE-EHDOTUS YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUS Linnanfältin alue, jatkotutkimukset Projekti 09 502 12 0369 4.5.2010 Työn tilaajat: Turun kaupunki/ympäristö-ja kaavoitusvirasto, Senaatti-kiinteistöt ja Finnlines Oyj JAKELU: 1 kpl Turun kaupunki / Jaakko Lindholm 1 kpl Senaatti-kiinteistöt / Erkki Vaalasranta 1 kpl Finnlines Oyj/Tapani Voionmaa 1 kpl Golder Associates Oy Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 3 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 1. TEHTÄVÄN KUVAUS 1.1. Johdanto Turussa sijaitsevalla Linnanfältin asemakaavan muutosalueella on vuonna 2007 toteutettu Turun kaupungin toimeksiannosta alustava ympäristötekninen maaperätutkimus (Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavamuutosalue, Turku. Ramboll Finland Oy. 28.6.2007). Tutkimuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä todettiin paikoin sekä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien että ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia alkuaineita, PAH- yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Vuonna 2007 tehtyjen tutkimusten tulosten sekä alueen historiatietojen perusteella Golder Associates Oy toteutti Linnanfältin kaavamuutosalueella ympäristöteknisen jatkotutkimuksen 1.-4.3.2010. Jatkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja saada lisätietoa Linnanfältin alueen kiinteistöjen piha-alueilla olevan pilaantuneen maaaineksen määrästä ja laadusta. Lisäksi tutkimuksen perusteella pyrittiin selvittämään entisten raitiovaunuhallien ja Bussihuoltokeskuksen betonisten pohjalaattojen haittaainepitoisuuksia sekä rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimukset tehtiin tilaajan kanssa sovitun tutkimusohjelman mukaisesti. Lisäselvityksissä saadun tutkimustiedon, sekä aikaisemman selvityksen yhteydessä kartoitettujen kohdekohtaisten käyttöhistoria- ja pilaantuneisuustietojen perusteella laadittiin Linnanfältin alueelle VNa 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarviointi. Tässä raportissa on esitetty vuonna 2010 toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen sisältö, tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset sekä jatkotoimenpideehdotukset. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset perustuvat sekä nyt että alueella aikaisemmin (Ramboll Finland Oy, vuonna 2007) toteutetun tutkimuksen tuloksiin. 1.2. Haitta-ainepitoisuuksien vertailu Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kohteessa perustuu Valtioneuvoston 1.3.2007 antamaan asetukseen: Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Asetus astui voimaan 1.6.2007. Asetuksen liitteessä on annettu kynnys- ja ohjearvot maaperän haitta-ainepitoisuuksille. Maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistustarve on arvioitava, mikäli yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kynnysarvoa voidaan pitää myös maaperänsuojelun ja pilaantumisen ennaltaehkäisyn vertailuarvona. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia. 1.2.1 Kynnys- ja ohjearvot Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytetään asetuksen liitteenä säädettyjä ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman maaperässä esiintyvän haitallisen aineen pitoisuus Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 4 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 maaperässä ylittää alemman ohjearvon eikä kohdekohtaisen arvioinnin perusteella ole toisin osoitettu. Altistumismahdollisuus ja riskit ovat tavanomaista vähäisempiä, jos pilaantuneeksi epäiltyä aluetta ja sen välittömässä läheisyydessä olevia alueita käytetään teollisuus- tai varastoalueena taikka muuna vastaavana alueena. Tällaisilla alueilla pilaantuneisuuden vertailuarvona käytetään ylempää ohjearvoa. Kynnysarvo sekä alempi ja ylempi ohjearvo määritellään asetuksen liitteessä seuraavasti: Kynnysarvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 1.2.2 Perusarviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi aloitetaan ns. perusarvioinnilla. Perusarvioinnissa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit arvioidaan kohteen maankäyttöä ja ympäristöolosuhteita sekä kohteessa todettuja haitta-aineita koskevien tietojen perusteella (kohteen kuvaus). Perusarvioinnin yhteydessä maaperän haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit määritetään ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään ensisijaisesti ohjearvojen (alempi ja ylempi ohjearvo) avulla (ohjearvovertailu). Samalla arvioidaan tarve mahdollisiin lisätutkimuksiin ja arvioinnin tarkentamiseen. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on PIMA -asetuksen mukaan aina perustuttava kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Asetuksessa luetellaan seikat, jotka on huomioitava arvioinnissa. Näitä ovat: maaperässä todettujen haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärä, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet alueella sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus, altistusmahdollisuus haitallisille aineille lyhyen ja pitkän ajan kuluessa, altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset sekä käytettävien tutkimustietojen ja muiden lähtötietojen sekä arviointimenetelmien epävarmuus. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 5 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena. Yleensä herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvoa. Tavanomaisella maankäytöllä tarkoitetaan esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueita. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella voidaan yleensä soveltaa ylempää ohjearvoa. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. 1.2.3 Tarkennettu arviointi Ohjearvot sisältävät tietyille yleisperiaatteille ja standardialueille perustuvan riskinarvioinnin, joka ei ota huomioon arvioitavan kohteen erityispiirteitä. Perusarviointi ei siksi yksistään riitä pilaantuneisuuden arvioinnin perusteeksi, mikäli: kohde sijaitsee tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai kohteen pohjavettä käytetään talousvetenä, kohteessa harjoitetaan ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa, kohteessa sijaitsee päiväkoti tai leikkipuisto, kohteella tai sen lähiympäristöllä on erityinen suojeluarvo, kohteessa on asuinrakennuksia ja maaperässä esiintyy haihtuvia yhdisteitä, kohteessa esiintyy haitta-aineita, joille ei ole esitetty kynnys- ja ohjearvoja tai kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä tai ominaisuudet poikkeavat tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle voi olla merkittävää tai niiden vaikutukset voivat olla huomattavia jo ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa Tällöin perusarvioinnilla ei voida riittävän luotettavasti arvioida alueen pilaantuneisuutta ja siirrytään tarkennettuun arviointiin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen tarkennettu arviointi voidaan myös haluttaessa tehdä muusta syystä. 1.2.4 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tässä kohteessa Tässä raportissa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty perusarviointina, eli vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia VNa 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Vertailuarvoina asumiskäyttöön kaavoitettavilla alueilla käytetään VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Toimitilarakennusten alueella sekä liikennealueilla maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetään viitearvoina VNa 214/2007 asetuksen mukaisia ylempiä ohjearvoja. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 6 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 Alla on esitetty vuonna 2010 tutkimuksessa analysoitujen yhdisteiden kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot (VNa 214/2007): Kynnysarvo: Alempi ohjearvo: Ylempi ohjearvo: Öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 (keskitisleet): 300 mg/kg 1000 mg/kg Öljyhiilivetyjakeet C 22 -C 40 (raskaat jakeet): 600 mg/kg 2000 mg/kg Öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 40 : 300 mg/kg PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus: 15 mg/kg 30 mg/kg 100 mg/kg Alkuaineiden kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvopitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1. Alkuaineiden kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot Bariumille ei ole määritelty viitearvoja, joten bariumin pitoisuuksia verrataan SA- MASE- arvoihin (600 mg/kg). Perusarviointi tehdään olettaen, että kohteeseen ei ole suunnitteilla sellaista toimintaa tai käyttöä, joka edellyttäisi tarkennetun arvioinnin tekemistä. 2. KOHTEEN KUVAUS 2.1 Kohteen tunnistetiedot Hankkeen nimi: Turku Linnanfält Projektinumero: 09 502 12 0369 2.2 Kohteen sijainti ja omistus Kohteen omistaja: Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, Finnlines Oyj Peruskarttalehden numero: 1043 09 2.3 Aikaisemmat ympäristötekniset tutkimukset / maaperän kunnostustoimenpiteet Tutkimusalueella on vuonna 2007 tehty ympäristötekninen selvitys: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavamuutosalue, Turku. Ramboll Finland Oy. 28.6.2007. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 7 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 2.4 Kohteen käyttöhistoria ja nykytilanne Tutkimusaluetta rajaa pohjoisessa Malminkatu, idässä Mittarinkatu sekä Turku Energian kiinteistö, etelässä Linnankatu ja lännessä rata-alue. Koko asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 8,5 ha. Aluerajaus on esitetty liitteen 1 kartoissa. Linnanfältin alueella sijaitsee tällä hetkellä mm. Maakuntamuseo, vanhat raitiovaunuhallit sekä ns. bussihuoltokeskus. Lisäksi alueella on yksittäisiä asunto-osakeyhtiöitä ja yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistöjä (4 kpl, merkitty rasterilla liitteen 1 karttoihin), jotka on rajattu pois tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Alueen tarkempi toimintahistoria on esitetty vuoden 2007 tutkimusraportissa (Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavamuutosalue, Turku. Ramboll Finland Oy. 28.6.2007) 3. GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA 3.1 Topografia Kartta-aineiston perusteella Linnanfältin alueella maapinta sijaitsee noin tasolla +1,5 +4. 3.2 Maaperä Maaperäkartan (1:20 000) perusteella tutkimusalue on kartoittamatonta. Tutkimuksissa todettiin maaperän pintakerrosten olevan alueella täytemaata (humusta, hiekkaa, soraa ja savea). Täyttökerrosten paksuus vaihtelee n. 0,5-4 m. Lähes koko kaavamuutosalueella todetaan vaihtelevasti maa-aineksen joukossa rakennus- ym. jätettä (tiiltä, puuta, lasia yms.). Ramboll Finland Oy:n raportissa (2007) todetaan, että täyttömaakerroksen alapuolinen maaperä on savea. Savikerroksen paksuus on esim. entisten raitiovaunuhallien kohdalla 7-10 m. Em. kiinteistön alueella on todettu savikerroksen alapuolella kalliota peittävä moreenikerros (moreenikerroksen yläpinta on tasolla -6-9). Harja- ja sivellintehtaan alueella (Kalastajankatu 4) on todettu 5-20 m:n paksuinen savikerros. Jatkotutkimuksen yhteydessä tehdyissä pisteissä todettiin savikerros pintatäyttökerroksen alapuolisessa maaperässä. 3.3 Pohjavesi/orsivesi Linnanfältin alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita. Lähin pohjavesialue (HK- Ruokatalo, 0285301) sijaitsee yli 2 km:n etäisyydellä kohteesta eikä tutkimusalueen pohjavesillä ole hydraulista yhteyttä em. pohjavesialueeseen Kohteen alueen tutkimuksissa ei todettu pohjavettä. Pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisessa maaperässä. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa, mutta Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 8 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 karttamateriaalin perusteella sen arvioidaan virtaavan etelään/länteen. Pohjaveden muodostuminen on alueella vähäistä. Alueen täyttömaakerrokseen voi ajoittain kertyä orsivettä. Orsivesi virtaa alueen savikerroksen pinnassa. Orsiveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa, mutta karttamateriaalin perusteella sen arvioidaan virtaavan etelään/länteen.,. Tutkimusten yhteydessä ei todettu yhtenäistä orsivesikerrosta. Esim. kunnallistekniset kaivannot voivat toimia orsiveden purkautumisreitteinä alueelta. Bussihuoltokeskuksen sisällä huoltokuilussa olevassa kuivatuskaivossa (L1) oli tutkimusajankohtana vettä. Kuivatuskaivosta vedet pumpataan viemäriin. Kaivo on kuivatuskaivo, joten se kerää orsivesiä ensisijaisesti rakennuksen alapuolisesta maaperästä. Pumppaamisesta johtuen vesi voi virrata kaivoon myös rakennuksen ulkopuolisilta alueilta. 3.4 Pintavesi Lähin vesistö on Aurajoki, joka sijaitsee n. 150 m tutkimusalueen eteläpuolella. Pääosa pintavesistä (sade- ja sulamisvedet) kulkeutuu alueella pintavesiviemäreihin, osa imeytyy maaperään orsivedeksi. 4 KENTTÄTUTKIMUKSET 4.1 Näytteet 4.1.2 Maa- ja orsivesinäytteet piha-alueelta Tutkimusalueen piha-alueilta otettiin maanäytteitä 1.-3.3.2010 keskiraskaalla kairakalustolla. Näytteenottimena käytettiin läpivirtausotinta. Näytteenottopisteitä tehtiin piha-alueille jatkotutkimusten yhteydessä yhteensä 29 kpl (S1-S29). Lisäksi bussihuoltokeskuksen huoltomontussa olevasta kuivatuskaivosta otettiin vesinäyte (L1). Tutkimuspisteiden ja kuivatuskaivon sijainnit on esitetty liitteen 2 kartoissa. Tutkimuspisteiden sijoittelussa huomioitiin kohteella aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset ja alueelta saatu historiatieto. Maanäytteitä otettiin syvyyssuunnassa noin 0,5 m välein, alkaen 0,5 m maanpinnasta ja päättyen pisteestä riippuen n. 1-2 m syvyyteen. Tutkimuspisteet pyrittiin ulottamaan täyttömaakerroksen alapuoliseen savikerrokseen asti. Yhteensä piha-alueiden tutkimuksen yhteydessä otettiin 82 kpl maanäytteitä. Näytteenoton jälkeen kairapisteet täytettiin ja asfaltoiduilla alueilla kairareikä peitettiin kylmäasfaltilla. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 9 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 4.1.2 Maa- ja betoninäytteet rakennusten alueelta Entisten raitiovaunuhallien ja nykyisen bussihuoltokeskuksen alapuolisesta maaperästä otettiin maanäytteitä 3.-4.3.2010 keskiraskaalla kairakoneella sekä käsikairalla. Ennen maanäytteenottoa betoninen lattiarakenne läpäistiin timanttiporalla ja betoninäyte otettiin talteen. Näytepisteitä tehtiin entisten raitiovaunuhallien alueelle 9 kpl ja bussihuoltokeskuksen alueelle 14 kpl. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 2 kartoissa. Tutkimuspisteiden sijainnit määritettiin perustutkimuksen historiatietojen, 9.11.2009 toteutetun katselmuksen ja alueen toiminnasta tietävältä entiseltä työntekijältä (Lappalainen) saatujen suullisten tietojen perusteella. Pisteet sijoitettiin sellaisille toiminnallisille alueille, joilla lattiarakenteiden ja/tai maaperän pilaantuminen on ollut saatujen tietojen mukaan mahdollista. Bussihuoltokeskuksen rakennus tullaan purkamaan alueen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Entisten raitiovaunuhallien rakennus on suojeltu ja se tulee säilymään alueella. Betoninäytteiden paksuus vaihteli tutkimuspisteissä 0,08-0,50 m. Osa näytteistä on otettu ainoastaan betonin pinnasta (esim. toisen kerroksen näytteet). Maanäytteitä otettiin betonilattian alapuolelta sekä n. 0,5 m ja 1 m syvyydeltä lattialaatan pinnasta. Yhteensä rakennusten alueelta otettiin maanäytteitä 37 kpl ja betoninäytteitä 23 kpl. Betoninäytteet yhdistettiin kokoomanäytteiksi (B1-B10) laboratorioanalyysejä varten. Kokoomanäytteiden muodostuminen on esitetty liitteen 4 yhteenvetotaulukossa. 4.2 Analyysit 4.1.1 Maanäytteet Yhteensä 58 maanäytteestä mitattiin kentällä yleisimpien ympäristölle haitallisten alku-aineiden pitoisuudet kenttäkäyttöön soveltuvalla Innov-X XRF- analysaattorilla. Lisäksi valituista näytteistä (75 kpl) mitattiin kentällä kokonaishiilivetypitoisuus Petroflag- kenttätestillä ja kaikista maanäytteistä haihtuvien hiilivetyjen suhteellinen esiintyminen Gastrac mittarilla. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maanäytteistä (mm. maalaji, näytteen ominaisuudet ja mahdollinen rakennusjätteen esiintyminen). Kenttätestien tulosten ja aistihavaintojen perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: Mineraaliöljypitoisuus jaoteltuna diesel-/kevyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 10 -C 21 sekä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 22 -C 40 kaasukromatografisesti (GC-FID) liuotinuutosta 23 maanäytteestä, PAH-yhdisteiden pitoisuudet 11 maanäytteestä kaasukromatografisesti (GC-MS), haihtuvat yhdisteet kaasukromatografisesti (GC-MS) 2 maanäytteestä ja Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 10 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 ympäristölle haitalliset alkuaineet ICP-AES- ja elohopeapitoisuudet CVAAS-analyysillä 19 maanäytteestä 4.1.2 Vesinäyte Bussihuoltokeskuksen kuivatuskaivosta otettiin vesinäyte L1. Vesinäytteestä määritettiin laboratoriossa mineraaliöljypitoisuus jaoteltuna diesel-/kevyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 10 -C 21 sekä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 22 -C 40 kaasukromatografisesti (GC-FID) liuotinuutosta. 4.1.2 Betoninäytteet Betoninäytteistä tehdyistä kokoomanäytteistä (B1-B10) määritettiin laboratoriossa: Mineraaliöljypitoisuus jaoteltuna diesel-/kevyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 10 -C 21 sekä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 22 -C 40 kaasukromatografisesti (GC-FID) liuotinuutosta PAH- yhdisteiden pitoisuudet kaasukromatografisesti (GC-MS), 4.3 Analyysitulokset Alla on esitetty jatkotutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tulokset. Aiempien tutkimusten yhteydessä tehdyt analyysit on kuvattu Ramboll Finland Oy:n raportissa (2007). 4.2.1 Maanäytteet Mineraaliöljypitoisuus: Maanäytteistä tehdyissä Petroflag- kenttätesteissä mitattiin kohonneita (>300 mg/kg) öljyhiilivetypitoisuuksia usean näytepisteen alueella (maksimipitoisuus 2862 mg/kg näytteessä S27/1,0 m). Kenttätestitulosten perusteella valittujen näytteiden laboratorioanalyyseissä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia diesel- / kevyt polttoöljyä vastaavia öljyhiilivetyjakeita C 10 -C 21. Voiteluöljyjä vastaavia öljyhiilivetyjakeita C 22 -C 40 todettiin yli alemman ohjearvotason näytteissä S6 / 0,5 m (845 mg/kg), S20 / 1,0 m (812 mg/kg) ja S53/kasa (1440 mg/kg). Lisäksi näytteissä S3 / 0,5 m ja S27 / 1,0 m todettiin VNa 214/2007 kynnysarvon ylittäviä kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksia (C 10 -C 40 541-526 mg/kg). Suurin laboratorioanalyysein todettu kokonaisöljyhiilivetypitoisuus (jakeet C 10 - C 40 ) oli 1576 mg/kg, näytteessä S53 / kasa. Haihtuvat hiilivedyt: Laboratoriossa tutkituissa maanäytteissä (2 kpl) ei todettu analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 11 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 PAH- yhdisteet: Näytteiden S5 / 1,0 m (102 mg/kg) ja S27 / 1,0 m (193 mg/kg) PAH- yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvopitoisuuden. Näytteessä S27/ 1,0 m ylittyi seuraavien yksittäisten PAH- yhdisteiden ylemmät ohjearvot; fenantreeni (17 mg/kg), fluoranteeni (33 mg/kg) ja bentso[a]- antraseeni (19 mg/kg). Lisäksi näytteessä S27 / 1,0 m ylittyi bentso[a]-fluoranteenin (9,2 mg/kg) ja bentso[a]-pyreenin (14 mg/kg) alempi ohjearvo. Näytteessä S5 / 1,0 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä fenantreenipitoisuus (18 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävät fluoranteenipitoisuus (15 mg/kg), bentso[a]-antraseenipitoisuus (7,9 mg/kg) ja bentso[a]-pyreenipitoisuus (6,3mg/kg). Em. näytteiden lisäksi myös näytteissä S10 / 2,0 m, S20 / 1,0 m, S32 /0,5-1,0 m, S35 / 2,0 m ja S53 / kasa todettiin kohonneita PAH- yhdisteiden pitoisuuksia (pitoisuus yli kynnysarvon). Alkuaineet: XRF- kenttäanalysaattorilla mitatuissa maanäytteissä todettiin enimmillään arseenia näytteessä S27 /1,0 m (41 mg/kg), lyijyä näytteessä S27 /1,0 m (504 mg/kg) ja sinkkiä näytteessä S36 /1,0 m (568 mg/kg). Laboratorioanalyyseissä mitattiin ylemmän ohjearvon ylittävät sinkkipitoisuudet näytteissä S13 / 0,5 m (482 mg/kg), S36 / 1,0-1,3 m (684 mg/kg) ja S53 / kasa (528 mg/kg). Näytteissä S22 /0,5 (368mg/kg), S35 / 1,2 m (364 mg/kg), S45 / 0,8-1,0 m (279 mg/kg) ylittyi sinkin alempi ohjearvo. Lisäksi näytteissä S45 /0,8-1,0 m (249 mg/kg) ja S53 /kasa (284 mg/kg) ylittyi kuparin ylempi ohjearvo. Lyijyn alempi ohjearvo ylittyi näytteissä S13 /0,5 m (280 mg/kg), S22 / 0,5 m (646 mg/kg), S27 / 1,0 m (256 mg/kg) S36 / 1,0-1,3 m (271 mg/kg) S45 / 0,8-1,0 m (271 mg/kg) S48 / 0,7-0,9 m (567 mg/kg) ja S53 /kasa (274 mg/kg). Em. näytteissä todettujen pitoisuuksien lisäksi todettiin osassa näytteitä tutkittuja alkuaineita kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. 4.2.2 Vesinäyte Vesinäytteestä L1 todettiin öljyhiilivetyjä seuraavasti: C 10 -C 21- jakeet 30,6 mg/l, C 21 -C 40- jakeet 80,5 mg/l ja summapitoisuus C 10 -C 40 111 mg/l. 4.2.3 Betoninäytteet Mineraaliöljypitoisuus: Betoninäytteissä todettiin hiilivetyjakeita C 10 -C 21 26-120 000 mg/kg ja jakeita C 22 -C 40 48-32300 mg/kg. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuu- Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 12 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 det (C 10 - C 40 ) olivat 108-152 300 mg/kg. Näytteessä B2 todettu pitoisuus (152 300 mg/kg) ylittää ongelmajätepitoisuuden. PAH- yhdisteet: Betoninäytteissä ei todettu merkittävästi kohonneita PAHyhdisteiden pitoisuuksia. Maa- ja betoninäytteiden kenttä- ja laboratorioanalyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4. 5. RISKITARKASTELU Tutkimuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä todettiin paikoin Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyt kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten tutkimusalueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida. Arviointi tehdään perusarviointina. 5.1 Lähteet Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä näytepisteissä todettiin sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä voiteluöljyjä vastaavien öljyhiilivetyjakeiden C 22 -C 40 pitoisuuksia, sinkki- ja kuparipitoisuuksia sekä PAH- yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi todettiin alemman ohjearvon ylittäviä sinkki- ja lyijypitoisuuksia sekä PAH- yhdisteiden kokonaispitoisuuksia. 5.2 Kulkeutumisreitit Maaperässä todetut orgaaniset haitta-aineet (esim. öljyhiilivedyt ja PAH- yhdisteet) voivat kulkeutua maahan suotautuvan veden kuljettamana syvemmälle maakerroksissa ja / tai levitä orsiveden mukana laajemmalle alueelle. Kulkeutumista orsiveteen on tapahtunut ainakin bussihuoltokeskuksen alueella. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana voi tapahtua, jos haitta-aineita kulkeutuu maaperästä pohjaveteen liukenemalla tai hiukkasiin tai kolloideihin sitoutuneena. Tutkimusalueella on todettu täyttökerrosten alapuolella savikerros, joka estää haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä syvyyssuunnassa. Em. huomioiden haittaaineiden kulkeutumisriski savikerroksen alapuoliseen pohjavesikerrokseen on vähäinen. Orgaanisten haitta-aineiden kulkeutumista orsiveden mukaan rajoittaa todettujen haitta-aineiden alhainen liukoisuus. Alueella ei todettu yhtenäistä orsivesikerrosta ja bussihuoltokeskuksen ja entisten raitiovaunuhallien alueiden kuivatusvedet johdetaan viemäriin. Rakennusten alapuolisessa maaperässä mahdollisesti olevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat kulkeutua huokoskaasun mukana rakennuksien sisäilmaan esim. betonilattiassa olevien halkeamien kautta. Tutkimuksen yhteydessä ei tutkittujen rakennusten alapuolisessa maaperässä kuitenkaan todettu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 13 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 Maaperässä todetut alkuaineet voivat lähinnä kulkeutua esim. tuulen kuljettamana tai kohteessa mahdollisesti toteutettavien kaivutöiden yhteydessä (pölyäminen, kuormaautojen renkaat). Maaperän metallipitoisuudet tulee huomioida maaperän kaivuja ja kunnostustöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Rakennusten betonirakenteissa todetut öljyhiilivetypitoisuudet voivat vaikuttaa rakennuksen sisäilman laatuun heikentävästi. Niin kauan kuin rakennuksissa tehdään autojen ja laitteiden huoltotoimenpiteitä tai käsitellään ja varastoidaan öljytuotteita, ei lattiabetoneista mahdollisesti haihtuvien hiilivetypitoisuuksien arvioida aiheuttavan lisäriskiä sisäilman laadulle ja siellä työskenteleville. 5.3 Vastaanottajat Alueen orsi- / pohjavesi: Orsivesi on ainakin paikallisesti pilaantunutta bussihuoltokeskuksen alueelle. Riski orsiveden laajempialaiselle pilaantumiselle on olemassa. Pohjaveden pilaantuminen on epätodennäköistä. Alueen pohja- tai orsivettä ei käytetä talousvetenä. Vedenottamot: Läheisyydessä ei todettuja riskikohteita. Kaivot: Ei todettuja riskikohteita. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Vesistöt: Alueen orsivesien kulkeutuminen noin 150 m läheisyydessä olevaan Aurajokeen arvioidaan vähäiseksi, koska alueella ei todettu yhtenäistä orsivesikerrosta. Kiinteistöillä työskentelevät tai asioivat: Todettujen pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan riskiä alueella työskenteleville tai asioiville. Mikäli rakennusten alapuolisilla alueilla on tutkimuspisteistä tehdyistä havainnoista poiketen merkittävästi haihtuvia yhdisteistä, voi haitta-aineita kulkeutua siinä tapauksessa sisäilmaan. 5.4. Yhteenveto Tutkimusalueelta otetuissa maaperänäytteissä on todettu kohonneita öljyhiilivety-, PAH- yhdisteiden - ja alkuaineiden pitoisuuksia. Huomioiden haitta- aineiden pitoisuudet ja ominaisuudet sekä alueen geologiset olosuhteet ja nykyinen käyttötarkoitus, todettujen pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan maaperän välitöntä kunnostustarvetta. Maaperän kunnostustoimet esitetään toteutettavaksi kuitenkin viimeistään ennen alueen käyttötarkoituksen muutosta. Maaperän haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida, mikäli alueella tehdään kaivutöitä. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 14 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1 Johtopäätökset Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on kohteessa tehty ns. perusarviointina, vertaamalla maaperänäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaisiin ohjearvoihin. Arvioinnissa on huomioitu alueen geologiset olosuhteet sekä kaava-alueen suunniteltu käyttö. Asumiskäyttöön kaavoitettavilla alueilla maaperässä todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu VNa 214/2007 alempiin ohjearvoihin. Em. huomioiden voidaan todeta, että kaikilla tutkituilla asumiskäyttöön suunnitelluilla alueilla maaperä todetaan pilaantuneeksi. Nyt tehtyjen ja aiempien tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta maaperän olevan pilaantuneen öljyhiilivedyillä, PAH- yhdisteillä ja sinkillä ja lyijyllä ja kuparilla. Toimitilarakennusten alueilla maaperän pilaantuneisuutta on arvioitu vertaamalla todettuja pitoisuuksia VNa 214/2007 ylempiin ohjearvoihin. Myös tutkituilla toimitilarakennusten alueilla on maaperä pilaantunut. Em. alueilla on maaperä öljyhiilivedyillä ja sinkillä, lyijyllä ja kuparilla pilaantunut. Kaavamuutosalueella tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella pilaantuneen maaperän määräksi piha-alueilla arvioidaan 12 000-17 000 m 3 /ktr. Massamääräarvioon aiheuttaa epävarmuutta alueella todettu epähomogeeninen, rakennusjätettä sisältävä täyttöaines. Massamäärä arviota voidaan tarvittaessa täydentää esim. kiinteistökohtaisten maaperän kunnostussuunnittelujen yhteydessä. Massamääräarvio ei sisällä kaikkea alueella todetun rakennusjätettä sisältävän maa-aineksen poistoa, vaan ainoastaan jätteen poiston niiltä alueilta, joissa on todettu pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetyt viitearvot ylittäviä pitoisuuksia. Pääosassa asemakaavan muutosalueelle tehdyissä tutkimuspisteissä on maanpintaosan täyttökerroksissa todettu vaihtelevia määriä rakennusjätettä (esim. tiiltä ja betonia). Tiiltä havaittiin jopa 2 m:n syvyydessä maanpinnasta. Piha-alueiden täyttömateriaalien alkuperä ei ole tiedossa Entisen raitiovaunuhallin ja bussihuoltokeskuksen lattiabetoneissa todettiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Bussihuoltokeskuksen tutkimuspisteiden S49 jas50 alueen lattiabetonit luokitellaan ongelmajätteeksi. Ongelmajätteet ja öljyiset betonit tulee huomioida bussihuoltokeskuksen rakennuksen purkua ja entisten raitiovaunuhallien käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa. Rakennusten alapuolisesta maaperästä otetuissa näytteissä todettiin satunnaisesti kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tutkituissa näytteissä todettiin kohonneita metallipitoisuuksia ja PAH- pitoisuuksia. Suurimmat sinkki- ja PAH pitoisuudet todettiin pisteestä S45 otetussa näytteessä. Bussihuoltokeskuksen kuivatuskaivosta otetusta vesinäytteestä L1 todettiin korkea öljyhiilivetypitoisuus (111 mg/l). Kuivatuskaivosta vesi johdetaan viemäriin. Tällä hetkellä ei ole tiedossa vedessä todetun öljypitoisuuden aiheuttaja. Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 15 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 6.2 Toimenpide-ehdotukset Koska alueen maaperä on pilaantunut, se tulee puhdistaa. Välitöntä maaperän puhdistustarvetta ei tutkituilla alueilla arvioida olevan kiinteistöjen nykyisellä käytöllä. Pilaantuneeksi arvioitujen alueiden maaperä esitetään kunnostettavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistöjen käyttötarkoitus tulee muuttumaan. Maaperän kunnostaminen edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa. YSL 78 mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta (PIMA) ja maaperän kunnostussuunnitelma tulee jättää viimeistään 30 vrk ennen maaperän kunnostustöiden aloittamista Varsinais-Suomen ELY- keskukseen. Koska kiinteistöjen kehittäminen tapahtuu osittain eri aikoina, voidaan PIMA- ilmoitus laatia kiinteistö- tai kiinteistön omistajakohtaisesti. Kohteen alueelle jäävän entisten raitiovaunuhallien alapuolisen maaperän haittaaineiden vaikutusta esim. sisäilman laatuun esitetään arvioitavaksi tarkemmin siinä vaiheessa, kun tuleva käytönmuutos on suunnitteilla. Mahdollisten toimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi esitetään em. rakennuksen alueelta otettavaksi lisänäytteitä betonirakenteista ja rakennusten alapuolisesta maaperästä. Lisänäytteenotto keskitetään alueille, joissa todettiin pilaantunutta maata. Rakennusten betonirakenteille ei ole käytössä kunnostustoimenpiteiden tarpeen määrittäviä haitta-ainepitoisuuteen perustuvia luokitteluja (esim. suurimpia sallittuja pitoisuuksia). Mahdollisten toimenpiteiden tarpeen määrittelyssä tulee lähteä siitä, etteivät betonirakenteissa todetut haitta-aineet saa aiheuttaa sisäilman laadun merkittävää heikkenemistä ja sen seurauksena esim. terveyshaittaa kiinteistöllä työskenteleville tai asioiville. Mahdollisten riskinhallintatoimenpiteiden tarve tulee huomioida entisten raitiovaunuhallien käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelussa. Bussihuoltokeskuksen rakennus tullaan purkamaan ennen alueen käyttötarkoituksen muutosta. Rakennuksen purun yhteydessä purettavat betonit tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Pisteiden S49 ja S50 (kokoomanäyte B2) alueilla todettu ongelmajätteeksi (öljyhiilivetypitoisuus yli 10 000 mg/kg) luokiteltava öljyinen betonijäte on toimitettava laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ongelmajätettä. Bussihuoltokeskuksen kuivatuskaivosta L1 todettiin korkea öljyhiilivetypitoisuus. Koska vedet kuivatuskaivosta johdetaan viemäriin, tulee viemäriin johtamisesta ja mahdollisista pitoisuuksien edellyttämistä toimenpiteistä sopia Turun kaupungin Vesiliikelaitoksen kanssa viipymättä. Todettujen pitoisuuksien aiheuttaja ei tutkimuksen yhteydessä selvinnyt. Huomioiden vedessä todettu öljyhiilivetypitoisuus, tulee linja-autojen huoltokeskuksen rakenteiden purun ja mahdollisten muiden kaivuiden yhteydessä varautua öljyhiilivedyillä pilaantuneeseen maaperään ja pilaantuneen veden käsittelyyn. Mikäli nyt tutkituilla alueilla tehdään tulevaisuudessa rakennusteknisiä kaivuja, tulee maaperän haitta-ainepitoisuudet (pitoisuudet yli kynnysarvon) sekä todetut Golder Associates Oy
Projekti: 09 502 12 0369 16 Ympäristöarviointi QA: TAR rev: A0 jätejakeet huomioida massoja poistettaessa. Poistettavat jätejakeet ja haittaainepitoiset maat tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Maaperän pilaantuneisuuteen ja jätejakeiden esiintymiseen tulee varautua myös niillä alueilla, joilla nyt tehtyjen tutkimusten yhteydessä ei ole näytteitä otettu. Maaperän haittaainepitoisuudet tulee tarkistaa, mikäli maaperä epäillään pilaantuneeksi. Kohteen alueella maaperässä todettujen jätejakeiden poistamisesta ja/tai mahdollisesta hyötykäytöstä tulee sopia Turun kaupungin ympäristösuojelutoimiston kanssa. Turussa 4.5.2010 Jarmo Rantala Golder Associates Oy Teppo Arola Golder Associates Oy Golder Associates Oy
LIITE 2 TUTKIMUSKARTAT Golder Associates Oy
LIITE 3 YHTEENVETOTAULUKOT JA ANALYYSITODISTUKSET Golder Associates Oy
Projektin nimi: Turku Linnanfält Laboratorioanalyysit: Projektin numero: 09 502 12 0369 ALS Finland Oy Asiakkaan viite: Kenttämittaukset: Projektipäällikkö: Teppo Arola Kokonaishiilivetypitoisuus: PetroFlag -kenttätesti, Haihtuvat hiilivedyt: GasTrac-mittari Kenttähenkilö: Jouni Hemmilä Metallit: Innov-X röntgenfluoresenssianalysaattori NÄYTETIEDOT KENTTÄ- MITTAUKSET LABORATORIOANALYYSIT Metallit ja puolimetallit MUUT TIEDOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus PID Petroflag As Pb Zn As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn HUOM! 1.3.10 S1-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä/sa paljon tiiltä 59 < 8,0 52 72 ppm mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1.3.10-2,0 Sa Savi n. 1,8 m 1.3.10 S2-0,5 tä 12 111 47 11 46 0,15 8,2 18 34 < 0,20 27 29 0,71 18 153 1.3.10-1,0 Sa kaislikko, kostea 1.3.10-2,0 Sa märkä 9 1.3.10 S3-0,5 tä kova vastassa, ei päästy syvemmälle 472 < 7,0 51 77 1.3.10 S4-0,5 tä < 7,0 31 141 4,7 44 < 0,10 4,0 20 24 < 0,20 11 49 0,71 22 36 1.3.10-1,0 Sa 3 1.3.10-2,0 Sa 1.3.10 S5-0,5 tä paljon tiiltä 1.3.10-1,0 tä mustaa koksikuonaa tms. 1913 < 5,0 19 41 1.3.10-1,5 tä/sa kivi/kallio 296 7,0 46 128 3,2 70 0,14 4,6 19 20 < 0,20 12 88 8,1 20 217 1.3.10 S6-0,5 tä 1933 10 47 138 1.3.10-1,0 tä 196 1.3.10-1,5 tä/sa 1.3.10 S7-0,5 tä paljon tiiltä 124 < 6,0 30 143 2,1 45 0,16 3,4 16 16 < 0,20 7,3 31 6,1 15 154 1.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 215 1.3.10-2,0 tä/sa vähän tiiltä 1.3.10 S8-0,5 tä 327 < 6,0 31 72 1.3.10-1,0 tä 196 1.3.10-2,0 tä tiiltä < 7,0 28 125 1.3.10 S9-0,5 tä tiiltä < 7,0 37 126 2,8 68 < 0,10 5,3 19 17 < 0,20 12 15 1,8 21 76 1.3.10-1,0 tä vaaleampi kerros 219 1.3.10-2,0 tä 168 1.3.10 S10-0,5 tä < 7,0 51 74 1.3.10-1,0 tä/sa 572 1.3.10-2,0 (tä)/sa 2810 1.3.10 S11-0,5 tä 6,0 35 61 1.3.10-1,0 tä 288 1.3.10-2,0 tä 261 1.3.10 S12-0,5 tä 250 10 32 90 1.3.10-1,0 tä 39 1.3.10-2,0 tä 1.3.10 S13-0,5 tä 10 194 306 7,7 178 0,42 5,8 19 32 < 0,20 14 280 1,3 20 482 1.3.10-1,0 tä/sa < 5,0 19 64 1.3.10-2,0 tä/sa 95 1.3.10 S14-0,5 tä < 5,0 26 43 1.3.10-1,0 tä/sa 105 1.3.10-2,0 tä/sa 1.3.10 S15-0,5 tä tiiltä tms. kova vastassa, ei päästy syvemmälle 165 < 8,0 103 152 3,1 62 0,23 5,9 19 46 < 0,20 15 61 < 0,50 18 103 2.3.10 S16-0,5 tä 416 16 21 46 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 tä 9 2.3.10 S17-0,5 tä < 6,0 25 59 2.3.10-1,0 tä 44 2.3.10-2,0 tä tiiltä < 6,0 27 65 2.3.10 S18-0,5 tä 30 < 5,0 20 28 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-1,1 tä/sa kostea 405 2.3.10 S19-0,5 tä < 5,0 21 27 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-1,5 tä 46 2.3.10 S20-0,5 tä kivimurske 2.3.10-1,0 tä tiiltä 2461 7,0 24 156 2,9 47 < 0,10 4,6 20 18 < 0,20 21 11 0,57 18 118!""#$"
Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus PID Petroflag As Pb Zn As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn HUOM! ppm mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2.3.10-2,0 tä 91 2.3.10 S21-0,5 tä puuta ja vähän tiiltä 617 < 8,0 101 66 5,0 97 < 0,10 7,1 33 45 0,46 16 199 1,3 45 97 2.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 270 2.3.10-2,0 tä 2.3.10 S22-0,5 tä 16 198 228 8,6 198 0,54 6,3 22 127 0,87 13 646 1,1 26 368 2.3.10-1,0 tä 40 < 5,0 20 27 2.3.10-2,0 Sa 2.3.10 S23-0,5 tä 24 298 219 3,7 70 0,30 4,6 19 42 < 0,20 12 157 0,88 19 153 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 Sa 37 2.3.10 S24-0,5 tä 223 9,0 22 34 2.3.10-1,0 tä kostea 98 2.3.10-2,0 tä tiiltä 2.3.10 S25-0,5 tä tumma (humus?) 10 23 57 2.3.10-1,0 tä tumma (humus?) 301 2.3.10-1,7 tä tumma (humus?) 278 2.3.10 S26-0,5 tä 3,0 5,0 7,0 2.3.10-1,0 tä 161 3.3.10 S27-0,5 tä 639 3.3.10-1,0 tä tiiltä ja betonia 2862 41 504 70 3,1 68 < 0,10 4,7 29 26 < 0,20 12 256 0,61 18 61 3.3.10-2,0 Sa 51 3.3.10 S28-0,5 tä 673 3.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 992 < 9,0 79 80 3.3.10-2,0 Sa 3.3.10 S29-0,5 tä 247 7,0 23 66 3.3.10-1,0 tä 3.3.10-2,0 tä/sa Savi n. 1,8 m 323 3.3.10 S30 0,0-0,25 betoni 29 3.3.10-0,5 Sa 13 91 102 6,5 113 < 0,10 13 44 43 < 0,20 27 110 0,98 45 109 3.3.10-1,0 Sa 8,0 59 74 3.3.10-2,0 Sa märkä 3.3.10 S31 0,0-0,21 betoni ei määnäytettä 3.3.10 S32 0,0-0,21 betoni 3.3.10 0,2-0,5 tä 19 < 6,0 21 40 3.3.10 0,5-1,0 tä 174 4.3.10 1,0-1,2 tä 3.3.10 S33 0,0-0,20 betoni 3.3.10 0,2-0,5 tä 15 < 5,0 23 36 3.3.10 0,5-1,0 tä 4.3.10 1,0-1,2 tä 4.3.10 S34 0,0-0,19 betoni 4.3.10 0,2-0,5 tä kivi/kallio, ei päästy syvemmälle 55 < 5,0 16 38 4.3.10 S35 0,0-0,14 betoni 4.3.10 0,3-0,4 tä 400 4.3.10-1,0 tä sekalainen täyttö < 6,0 41 97 4.3.10-1,2 tä tiiltä yms. 358 7,0 40 489 3,4 54 0,45 24 15 54 < 0,20 14 22 < 0,50 17 364 4.3.10 S36 0,0-0,27 betoni 4.3.10 0,3-0,5 tä pieniä kiviä < 6,0 29 75 4.3.10 1,0-1,3 tä 77 12 152 568 6,8 163 0,80 11 39 59 < 0,20 24 271 0,86 48 684 4.3.10 1,3-1,5 tä mukana hienompaa ainesta 62 < 9,0 117 370 4.3.10 S37 0,0-0,50 betoni 4.3.10 S38 0,0-0,08 betoni alla kellari 4.3.10 S39 0,0-0,17 betoni 4.3.10 1,0-1,2 tä 90 4.3.10 1,2-1,5 tä 49 < 5,0 20 17 4.3.10 S40 0,0-0,17 betoni betonin alla tyhjää 4.3.10 1,0-1,2 tä leca-sora 173 < 6,0 28 44 4.3.10 1,2-1,5 tä 160 < 5,0 30 48 4.3.10 S41 0,0-0,42 betoni 4.3.10 0,8-1,3 Sa 49 < 6,0 19 65 4.3.10 1,3-1,8 Sa 112 4.3.10 S42 0,0-0,37 betoni 4.3.10 0,4-0,7 tä 4 4.3.10 0,7-1,0 tä/sa 293 < 6,0 42 92 4,8 57 < 0,10 6,7 26 32 < 0,20 19 52 0,51 34 116!""#$"
Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus PID Petroflag As Pb Zn As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn HUOM! ppm mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 4.3.10 S43 0,0-0,38 betoni 4.3.10 S44 0,0-0,25 betoni 4.3.10 0,4-0,8 Sa 33 < 5,0 49 60 4.3.10 0,8-1,2 Sa 38 4.3.10 1,2-1,7 Sa 4.3.10 S45 0,0-0,29 betoni 4.3.10 0,5-0,8 tä 465 16 93 180 4.3.10 0,8-1,0 tä 1306 20 240 218 7,9 198 0,31 8,4 19 249 < 0,20 17 281 0,79 26 279 4.3.10 S46 0,0-0,35 betoni 4.3.10 0,4-0,7 tä 71 < 6,0 31 52 4.3.10 0,7-1,0 tä/sa 192 < 6,0 43 100 4.3.10 1,0-1,5 Sa 4.3.10 S47 0,0-0,31 betoni 4.3.10 0,4-0,6 Hk 41 6,0 22 48 4.3.10 0,6-1,0 Sa 209 4.3.10 1,0-1,5 Sa 4.3.10 S48 0,0-0,28 betoni 4.3.10 0,4-0,7 tä 32 10 127 52 4.3.10 0,7-0,9 tä/sa 205 11 170 58 4,6 54 < 0,10 6,7 26 25 < 0,20 14 567 1,9 28 52 4.3.10 S49 0,0-0,12 betoni 4.3.10 S50 0,0-0,11 betoni 4.3.10 S51 0,0-0,42 betoni 4.3.10 S52 0,0-0,12 betoni 4.3.10 S53 kasa tä Kellarissa oleva kasa 2228 17 210 475 7,1 243 1,2 9,5 35 284 < 0,20 32 274 3,2 25 528 B1 betoni S46, S47 ja S48 kokoomanäyte B2 betoni S49 ja S50 kokoomanäyte B3 betoni S45 kokoomanäyte B4 betoni S41, S42, S43 ja S44 kokoomanäyte B5 betoni S51 ja S52 kokoomanäyte B6 betoni S39 ja S40 kokoomanäyte B7 betoni S37 ja S38 kokoomanäyte B8 betoni S36 kokoomanäyte B9 betoni S30, S33, S34 ja kokoomanäyte B10 betoni S31 ja S32 kokoomanäyte Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Ongelmajätteen raja-arvo TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA 5 1 20 100 100 0,5 50 60 2 100 200 50 10 100 200 150 2 100 200 10 150 250 100 20 250 300 200 5 150 750 50 250 400 1000 100 1000 1) 1000 2500 1000 1000 2500 2500 10000 2500 0 75 58 58 58 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 3,0 3,0 5,0 7,0 2,1 44 < 0,10 3,4 15 16 < 0,20 7,3 11 < 0,50 15 36 2862,0 41 504 568 11 243 1,2 24 44 284 0,87 32 646 8,1 48 684 386,2 8,8 70 113 5,2 99 0,29 7,5 24 63 0,25 17 179 1,7 25 218 174,0 7,0 34 71 4,7 68 0,15 6,3 20 34 0,20 14 110 0,88 21 153 638,5 5,9 86 117 2,4 64 0,29 4,7 8,1 76 0,16 6,6 182 2,0 10 184 < 10 < 10 Hk Sr Sa Si Mr Hm Tä * ** *** MERKKIEN SELITYKSET ei analyysia alle analyysin määritysrajan alle määritysrajan, mutta määritysraja ylittää viitearvon hiekka sora savi siltti moreeni humuspitoinen/orgaaninen maa-aines täyttömaa Gastrac-mittaus, vähäinen vaste Gastrac-mittaus, keskinkertainen vaste Gastrac-mittaus, merkittävä vaste 1) Cr 6+ QA: Rev: C0!""#$"
Projektin nimi: Turku Linnanfält Laboratorioanalyysit: Projektin numero: 09 502 12 0369 ALS Finland Oy Asiakkaan viite: Kenttämittaukset: Projektipäällikkö: Teppo Arola Kokonaishiilivetypitoisuus: PetroFlag -kenttätesti, Haihtuvat hiilivedyt: GasTrac-mittari Kenttähenkilö: Jouni Hemmilä Metallit: Innov-X röntgenfluoresenssianalysaattori NÄYTETIEDOT LABORATORIOANALYYSIT Öljyhiilivedyt Bensiinihiilivedyt Klooratut alifaattiset hiilivedyt PAH-yhdisteet MUUT TIEDOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus C 10-C 21 C 22-C 40 C 10-C 40 MTBE TAME MTBE + TAME TEX TVOC C 5-C 10 Etyylibentseeni Ksyleenit Dikloorimetaani Vinyylikloridi Bentseeni Tolueeni Dikloorieteenit (summa) Bentso- (a)antraseeni Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Indeno(1, 2,3-cd) -pyreeni Dibentso- (a,h)-antraseeni Kryseeni Bentso- (b)fluoranteeni Bentso- (k)fluoranteeni Bentso- (a)pyreeni Bentso- (ghi)- peryleeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni TOT PAH HUOM! 1.3.10 S1-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä/sa paljon tiiltä 1.3.10-2,0 Sa Savi n. 1,8 m 1.3.10 S2-0,5 tä 1.3.10-1,0 Sa kaislikko, kostea 1.3.10-2,0 Sa märkä 1.3.10 S3-0,5 tä kova vastassa, ei päästy syvemmälle mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 12 529 541 < 0,010 0,014 < 0,010 < 0,010 0,049 0,018 0,087 0,084 0,029 0,038 0,057 0,029 0,041 0,036 0,068 < 0,010 0,55 1.3.10 S4-0,5 tä 1.3.10-1,0 Sa 1.3.10-2,0 Sa 1.3.10 S5-0,5 tä paljon tiiltä 1.3.10-1,0 tä mustaa koksikuonaa tms. 28 95 123 5,2 0,17 2,7 2,7 18 4,1 15 13 7,9 6,5 8,7 3,3 6,3 3,1 3,9 1,2 102 1.3.10-1,5 tä/sa kivi/kallio 1.3.10 S6-0,5 tä 44 845 889 1.3.10-1,0 tä 1.3.10-1,5 tä/sa 1.3.10 S7-0,5 tä paljon tiiltä 1.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 1.3.10-2,0 tä/sa vähän tiiltä 1.3.10 S8-0,5 tä 12 87 99 1.3.10-1,0 tä 1.3.10-2,0 tä tiiltä 1.3.10 S9-0,5 tä tiiltä 1.3.10-1,0 tä vaaleampi kerros 1.3.10-2,0 tä 1.3.10 S10-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä/sa 1.3.10-2,0 (tä)/sa 13 120 133 0,11 0,032 0,080 0,081 0,95 0,18 1,3 1,1 0,65 0,58 0,84 0,34 0,61 0,24 0,25 0,081 7,5 1.3.10 S11-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä 16 82 98 1.3.10-2,0 tä 1.3.10 S12-0,5 tä < 10 208 215 1.3.10-1,0 tä 1.3.10-2,0 tä 1.3.10 S13-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä/sa 1.3.10-2,0 tä/sa 1.3.10 S14-0,5 tä 1.3.10-1,0 tä/sa 1.3.10-2,0 tä/sa 1.3.10 S15-0,5 tä tiiltä tms. kova vastassa, ei päästy syvemmälle 2.3.10 S16-0,5 tä < 10 30 31 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,010 < 0,16 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 tä 2.3.10 S17-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 tä tiiltä 2.3.10 S18-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-1,1 tä/sa kostea < 10 134 141 2.3.10 S19-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-1,5 tä 2.3.10 S20-0,5 tä kivimurske 2.3.10-1,0 tä tiiltä 41 812 853 0,012 0,23 0,032 0,43 2,9 1,0 2,2 1,7 1,1 0,78 0,70 0,42 0,75 0,29 0,32 0,11 13 2.3.10-2,0 tä 2.3.10 S21-0,5 tä puuta ja vähän tiiltä 11 121 132 0,010 0,033 < 0,010 0,016 0,28 0,074 0,50 0,43 0,19 0,19 0,32 0,13 0,17 0,10 0,12 0,021 2,6 2.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 2.3.10-2,0 tä 2.3.10 S22-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 Sa 2.3.10 S23-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 2.3.10-2,0 Sa 2.3.10 S24-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä kostea 2.3.10-2,0 tä tiiltä 2.3.10 S25-0,5 tä tumma (humus?) 2.3.10-1,0 tä tumma (humus?) 2.3.10-1,7 tä tumma (humus?) 104 192 296 0,33 0,010 0,078 0,14 0,88 0,21 0,42 0,40 0,33 0,24 0,43 0,11 0,19 0,16 0,21 0,024 4,2 2.3.10 S26-0,5 tä 2.3.10-1,0 tä 3.3.10 S27-0,5 tä 3.3.10-1,0 tä tiiltä ja betonia 92 434 526 0,15 2,9 0,59 1,8 17 4,0 33 33 19 16 20 9,2 14 9,7 11 2,7 193 3.3.10-2,0 Sa 3.3.10 S28-0,5 tä < 10 90 96 3.3.10-1,0 tä vähän tiiltä 3.3.10-2,0 Sa 3.3.10 S29-0,5 tä 3.3.10-1,0 tä 3.3.10-2,0 tä/sa Savi n. 1,8 m 10 89 99 3.3.10 S30 0,0-0,25 betoni 3.3.10-0,5 Sa 3.3.10-1,0 Sa 3.3.10-2,0 Sa märkä 3.3.10 S31 0,0-0,21 betoni ei määnäytettä 3.3.10 S32 0,0-0,21 betoni 3.3.10 0,2-0,5 tä < 0,050 < 0,050 < 0,10 < 0,020 < 0,10 < 0,020 < 0,030 < 0,15 < 20 < 0,80 < 0,10 < 0,030 < 0,020 < 0,020 3.3.10 0,5-1,0 tä < 0,010 0,046 < 0,010 0,014 0,39 0,12 1,0 0,92 0,54 0,51 0,81 0,33 0,85 0,38 0,40 0,11 6,4 4.3.10 1,0-1,2 tä 3.3.10 S33 0,0-0,20 betoni 3.3.10 0,2-0,5 tä 3.3.10 0,5-1,0 tä 4.3.10 1,0-1,2 tä!!"#!