Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka
|
|
- Pekka Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTKAN KAUPUNKI Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25187P001
2 Tutkimusraportti 1 (19) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohteen kuvaus Sijainti Omistus- ja hallintasuhteet Rajaukset ja koko Naapurusto Käyttöhistoria Maankäyttö Maaperä- ja pohjavesitiedot Maa- ja kallioperä Pohja- ja orsivesi Pintavedet Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset Aikaisemmat tutkimukset Näytteenotto Näytteiden analysointi Tulokset Epävarmuustekijät Laadunvarmistus Haitta-ainepitoisuudet Lähtökohdat Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä Vertailu muihin viitearvoihin Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot Riskinarvio Alueen herkkyys Kriittiset haitta-aineet Kriittisten haitta-aineiden valinta Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Käsitteellinen riskireittien tarkastelu Yleistä riskien muodostumisesta Kulkeutuminen Terveysriski Ekologiset riskit Riskien yhteenveto Arviointiin liittyvä epävarmuus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., Kuusankoski Antintie 4, Kotka Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
3 Tutkimusraportti 2 (19) Muut haitat Johtopäätökset Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta Kunnostustarve Yhteenveto LIITTEET Liite 1: Sijanti- ja pohjavesialuekartta Liite 2: Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 3: Laboratorion analyysitodistukset Liite 4: Valokuvia kohteesta PIIRUSTUKSET YMP.P25187P001_1 Tutkimuspistekartta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., Kuusankoski Antintie 4, Kotka Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (19) P25187P Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka 1 Johdanto 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:lle tuli toimeksianto Kotkan kaupungilta selvittää alueelle kaivettavan kaivannon (kunnallistekniikka) haitta-ainepitoisuuksia. Kohdealue sijaitsee Kotkan Hovinsaarella, osoitteessa Runeberginkatu 13. Alueella toteutettiin katselmoiva näytteenottokäynti yhdessä Kotkan kaupungin edustajan (Heli Kiviranta) kanssa. Tilanteesta pidettiin palaveri , jonka jälkeen Kotkan kaupungilta tuli toimeksianto selvittää maaperän pilaantuneisuutta sekä kunnostustarvetta kohdekiinteistön alueella (yksi rajaava piste kohdekiinteistön ulkopuolelle). Ympäristötekninen maaperätutkimus (kairatutkimus) toteutettiin kohdealueella Tilaajan (Kotkan kaupunki) yhteyshenkilönä oli maankäyttöinsinööri Tom Masalin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä projektipäällikkönä tutkimuksessa toimi tiimipäällikkö Jussi Virtanen ja kenttätyön suorittivat ympäristöasiantuntija Lauri Marttinen (näytteenotto ja näytteiden kenttämittaukset) sekä kairaustyönjohtaja Jussi Koukila (kairakoneen käyttö). Kohde sijaitsee Kotkan Hovinsaarella katuosoitteessa Runeberginkatu 13, Kotka. Tutkittu alue sijoittuu kiinteistöjen ja alueille. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä Omistus- ja hallintasuhteet Kohdealueen kiinteistöt ovat Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n ( ) ja Kotkan kaupungin ( ) omistuksessa. 2.3 Rajaukset ja koko 2.4 Naapurusto 2.5 Käyttöhistoria Tutkimusalue rajautuu lännessä kohdekiinteistön alueella oleviin liikerakennuksiin ja lounaassa päällystämättömään alueeseen, josta on aiemmin purettu teollisuusrakennuksia. Pohjoisessa kohde rajautuu Yrjönkatuun, idässä Runeberginkatuun ja kaakossa sekä etelässä puistoalueeseen (Kalevanpuisto). Kohteen pohjoispuolella on liike- ja pienteollisuusrakennuksia, idässä Runeberginkadun itäpuolella asuinrakennuksia ja kaakossa sekä etelässä puistoalue. Kohdekiinteistön länsipuolella sijaitsee rautatie ja rautatien länsipuolella Hyväntuulentie. Alueella on harjoitettu elintarviketeollisuutta, pääasiassa lihanjalostusta (Wahlroosit Oy) 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Tehdasalueen eteläosan rakennukset on purettu. Tutkitun alueen länsipuolella on edelleen kaksi käytössä olevaa rakennusta ja näiden väliin on valmistumassa kolmas rakennus. Kiinteistön nykyinen omistaja Oy Shipstores Nyman & Co Ltd harjoittaa kohteessa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppaa. Kohdealueella, sekä mahdollisesti sen pohjois- ja itäpuolella, on saatujen historiatietojen mukaan sijainnut yleinen kaatopaikka ainakin vuodesta 1946 vuoteen 1952, mahdollisesti pidempäänkin.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (19) P25187P Maankäyttö Kohdekiinteistöt sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Kiinteistön kaavamerkintä on T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) ja kiinteistön VP (puisto). 3 Maaperä- ja pohjavesitiedot 3.1 Maa- ja kallioperä 3.2 Pohja- ja orsivesi 3.3 Pintavedet Tutkimuspisteiden alueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +2,70 +6,02 m mpy viettäen koilliseen. Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on savea, osin myös silttiä. Tutkitun alueen maanpinta on asfaltoitu lukuun ottamatta eteläosaa. Täyttökerros (Hk, Ki, Hm, tiili, betoni, jätetäyttö) ulottuu asfaltoidulla alueella n. 2 m:n syvyydelle maan pinnasta ja tutkimusalueen eteläosassa n. 4 m:n syvyyteen. Kallion pinta on mahdollisesti alueen eteläosassa noin neljän metrin syvyydellä; pisteessä FCG2 kairaus päätettiin 3,84 m:n syvyyteen ja pisteessä FCG19 3,76 m:n syvyyteen kovan kerroksen (kallio tai kivi) tullessa vastaan. Kalliovarmistuksia ei katsottu tarpeelliseksi. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt maalajihavainnot on esitetty tutkimustulosten yhteenvetotaulukossa liitteessä 2. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Suulisniemen IIluokkaan kuuluva pohjavesialue (528503), joka sijaitsee noin 4 km kohteen koillispuolella. Sijainti pohjavesialueeseen nähden on esitetty liitteessä 1. Tehdyissä tutkimuspisteissä todettiin märkyyttä tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa n. 2-3 m:n syvyydellä ja eteläosassa n. 3-4 m:n syvyydellä eli tasolla n m mpy. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan alueen topografian perusteella olevan lounaasta koilliseen. Tutkimuksessa ei otettu vesinäytteitä eikä asennettu pohjavesiputkia. Lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivojen sijainnista ei ole tietoa. Lähin pintavesistö on Suomenlahti, joka sijaitsee kohteen länsi-, etelä- ja itäpuolella n m:n etäisyydellä. Tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa (asfaltoitu alue) on sadevesiviemäröinti. Eteläosassa sade- ja sulamisvedet imeytyvät maastoon. 4 Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset 4.1 Aikaisemmat tutkimukset Kohteessa on toteutettu vuonna pysäköintialueen laajennustöitä, joiden yhteydessä alueella on todettu rikkoutuneita tynnyreitä. Tynnyrien sisällöstä on toteutettu analyysi, jonka perusteella aine on luokiteltu lähinnä puutervaksi. Tutkimuksen analyysitodistus on liitteenä 3. Tynnyrit on toimitettu tuolloin asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Työn toteutuksesta ei ole tarkempia tietoja (esim. näytteenottopaikasta, kaivannon jäännöspitoisuuksista, tmv.). Elokuussa 2014 kunnallisteknisestä kaivannosta kaivetuista maista otettiin näytteitä, joissa todettiin korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia sekä kohonneita PAH-yhdisteiden ja metallien pitoisuuksia. Tutkimuksen analyysitodistukset ovat liitteenä 3. Kasalle kaivetut massat ovat varastoituna kohdealueen eteläosaan.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (19) P25187P Näytteenotto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Kotkan kaupungin toimeksiannosta kohteessa maaperän pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt Maanäytteenotto suoritettiin keskiraskaalla porakonekalustolla 19 tutkimuspisteestä, joista maanäytteitä otettiin yhteensä 74 kpl. Näytteet otettiin putkinäytteenottimella 0,54-1 m:n paksuisina kerroksina erityisvalmisteisiin Rilsan-näytteenottopusseihin, joiden läpi hiilivedyt eivät pääse haihtumaan. Näytteitä otettiin enimmillään 4,0 m:n syvyydeltä maanpinnasta. Kairareiät täytettiin näytteenoton jälkeen. Näytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP. P25187P001_ Näytteiden analysointi Kenttämittaukset Kaikista näytteistä (74 kpl) tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot sekä mitattiin haihtuvien yhdisteiden esiintyminen PID-mittarilla ja raskasmetallien esiintyminen XRF-mittarilla. Lisäksi kymmenestä maanäytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttäanalyysein. PetroFlag-kenttäanalyysissä näytteen sisältämät hiilivedyt uutetaan liuottimeen (metanoli) ja saatu liuos suodatetaan diglyymi-nesteeseen. Liuos laitetaan mittalaitteeseen, joka mittaa valon absorptiota nesteessä ja ilmaisee kokonaishiilivetypitoisuuden numeroarvona (mg/kg). PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin, maa-aineksessa normaalisti esiintyviin hiilivetyihin (mm. humus). Laboratorioanalyysit Kenttätestitulosten ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteistä tehtiin laboratoriossa analyysejä seuraavasti: 7 kpl metallipitoisuudet (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn, V, Sb) 1 kpl haihtuvat orgaaniset yhdisteet 4.4 Tulokset 8 kpl öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 ja C 22 -C 40 1 kpl PAH-yhdisteet 1 kpl TOC 1 kpl hiilivetyfraktiointi Analyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa käyttäen akkreditoituja menetelmiä. Laboratoriossa tutkituissa näytteissä havaittiin metalleja ja puolimetalleja, öljyhiilivetyjä C 5 -C 40 sekä PAH-yhdisteitä. Näytteestä FCG13/1-2 m tehtiin myös TOCmääritys (TOC 3,4 % ka). Laboratoriossa todetut metalli- ja puolimetallipitoisuudet on koottu taulukkoon 1. Taulukossa 2 on esitetty laboratoriossa havaitut C 5 -C 10 -, C 10 -C 21 -, C 22 -C 40 -, C 10 -C 40 - ja PAH-summapitoisuudet. Kaikki tutkimustulokset on koottu yhteenvetotaulukoon, joka on liitteenä 2. Laboratorion tutkimustulokset ovat liitteenä 3.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (19) P25187P Taulukko 1. Laboratoriossa todetut epäorgaaniset haitta-aineet, mg/kg. Näyte Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V FCG5/ ,9 <0,2 <0,3 4,7 67,8 34,4 488, ,2 12,7 FCG7/1, ,5 <0,2 <0,3 4,5 165, ,5 5,5 FCG10/ <0,2 0,3 5,4 12,5 34,9 128,8 11,7 311,4 10,7 FCG11/ ,9 <0,2 <0,3 2,7 12,3 77,9 132,8 4, ,7 FCG12/ ,4 <0,2 0,7 6,8 18, ,4 17, ,3 FCG14/1-2 <1 3,9 <0,2 0,4 8,6 20,4 46,4 27,3 10, ,5 FCG15/ ,5 <0,2 3,5 11,2 30,7 561,4 152,3 30, ,2 Taulukko 2. Laboratoriossa todetut orgaaniset haitta-aineet, mg/kg. Näyte C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 22 -C 40 C 10 -C 40 - summa PAHsumma FCG1/ FCG3/ FCG3/ FCG5/ FCG8/ FCG13/ ,5 FCG14/ FCG19/ Näytteestä FCG3/1-2 m tehtiin hiilivetyfraktiointi. Taulukossa 3 on esitetty fraktiointianalyysin tulokset sekä eri fraktioiden ominaisuudet. Taulukko 3. Näytteen FCG3/1-2 m öljyhiilivetyfraktiot ja niiden ominaisuudet. FCG3/1-2 m, Fraktio % Ominaisuudet mg/kg Alifaattiset C 5 -C 6 <2,0 0 >C 6 -C 8 4,9 0 >C 8 -C >C 10 -C >C 12 -C >C 16 -C Aromaattiset <C 8 0,61 0 >C 8 -C >C 10 -C >C 12 -C >C 16 -C >C 21 -C Kokonaispitoisuus 3900 liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä liukeneva, haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (19) P25187P Epävarmuustekijät 4.6 Laadunvarmistus Tutkimuspisteiden sijoitteluun vaikuttivat hieman kiinteistöillä olleet rakenteet ja putkistot sekä kaapelit. Tutkimuspisteiden paikat saatiin kuitenkin kohdennettua historiatietojen ja kenttähavaintojen perusteella riskikohteisiin. Tutkimuspisteiden sijainnit määritettiin paikalleen yhdessä Tilaajan edustajan kanssa. Laboratorioanalyysit suoritettiin akkreditoidussa laboratoriossa. Laboratorioanalyysien virhemarginaalit on esitetty laboratorion analyysitodistuksessa. Näytteenotto tehtiin huolellisesti tutkimussuunnitelmaa (Tilaajan hyväksymä) ja laboratorioiden antamia ohjeita noudattaen. Näytteenottimet valittiin niin, ettei niistä aiheudu virhettä aiheuttavaa kontaminaatiota näytteisiin. Näytteet otettiin tiiviisti suljettaviin, hiilivetyjä läpäisemättömiin Rilsan-pusseihin. Näytteet homogenisoitiin sekoittamalla ennen aistinvaraista tarkastelua ja kenttäanalyysien tekemistä. Laboratorioanalyysiin lähetetyt näytteet säilytettiin ja toimitettiin laboratorioon viileässä. Näytteenoton suoritti kokenut ja sertifioitu näytteenottaja. 5 Haitta-ainepitoisuudet 5.1 Lähtökohdat Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Öljyhiilivedyistä kynnysarvo on annettu MTBE:n ja TAME:n summalle (0,1 mg/kg), C 10 - C 40 -summalle (300 mg/kg), bentseenille (0,02 mg/kg) sekä tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin summapitoisuudelle (1 mg/kg). Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään lähtökohtaisesti pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. Lisäksi kohteessa havaittuja pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin ongelmajätteen rajaarvoihin (Dahlbo 2002). Uuden jätelain (JL /646) ja jäteasetuksen (Vna 179/2012) mukainen vaarallisen jätteen määritys koskee kaivettua maa-ainesta. Maaperässä olevia haitta-ainepitoisuuksia em. vaarallisen jätteen määritys ei koske, mistä syystä maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailussa on käytetty vuonna 2002
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (19) P25187P (Dahlbo, Helena, Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja menetelmät, YO98) määritettyjä ohjeellisia raja-arvoja ja termiä ongelmajäte. 5.1 Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Tutkittujen haitta-aineiden laboratoriossa todetut maksimipitoisuudet (MAX), PIMAasetuksen (Vna 214/2007) kynnysarvot (KA), alemmat ohjearvot (AOA), ylemmät ohjearvot (YOA) ja ohjeelliset ongelmajätteen raja-arvot (ONG) on esitetty taulukossa 4. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (A) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (B) määrä, ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen raja-arvon välissä olevien analyysitulosten (C) määrä sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylitykset (O). Taulukko 4. Kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä maksimipitoisuudet. Haitta-aine KA mg/kg A kpl AOA mg/kg B kpl YOA mg/kg C kpl ONG mg/kg O kpl MAX mg/kg Epäorgaaniset haitta-aineet Antimoni (Sb) Arseeni (As) ,5 Elohopea (Hg) 0, <0,2 Kadmium (Cd) ,5 Koboltti (Co) ,2 Kromi (Cr) ,6 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) ,3 Sinkki (Zn) Vanadiini (V) ,2 Orgaaniset haitta-aineet Hiilivetyjakeet C 5 -C Hiilivetyjakeet C 10 -C Hiilivetyjakeet C 21 -C 40 MTBE-TAME 0, <0,1 Bentseeni 0,02 0 0, <0,02 Tolueeni <0,02 Etyylibentseeni ,39 Ksyleenit ,2 Antraseeni ,4 B(a)antraseeni ,4 B(a)pyreeni 0, ,7 B(k)fluoranteeni ,54 Fenantreeni Fluoranteeni ,9 Naftaleeni ,4 PAH-summa
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (19) P25187P Kohteessa todettiin: Ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittävä öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuus mg/kg (T1). Ylemmän ohjearvon ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välisinä pitoisuuksina kuparia (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), lyijyä (FCG7/1,4-2 m), sinkkiä (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m). Alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG5/1-2 m, FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m), lyijyä (FCG5/1-2 m), sinkkiä (FCG10/1-2 m, FCG11/1-2 m, FCG14/1-2 m). Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), arseenia (FCG5/1-2 m, FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m, FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), kadmiumia (FCG15/1-2 m), kromia (FCG7/1,4-2 m), lyijyä (FCG10/1-2 m, FCG11/1-2 m, FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), bentso(a)pyreeniä (FCG13/1-2 m), fenantreenia (FCG13/1-2 m), fluoranteenia (FCG13/1-2 m) sekä öljyhiilivetyjä C 10 -C 40 (FCG1/0-1 m, FCG3/1-2 m, FCG5/1-2 m, FCG8/0-1 m, FCG19/1-2 m). Laboratoriossa analysoitujen näytteiden lisäksi XRF kenttämittarilla mitattuja kynnysarvotason ylittäviä metallipitoisuuksia 15 näytteessä, joista yhdessä (FCG12/1-2 m) kuparipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvotason ja sinkkipitoisuus alemman ohjearvotason. 5.2 Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä Haitta-ainepitoisia massoja esiintyy 12 tutkimuspisteessä pääosin syvyydellä 0-2 m. Maaperässä havaittiin jätetäyttöä lähes kaikissa tutkimuspisteissä. Runsaimmin jätettä todettiin olevan tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa syvyydellä 0-2 m. Pilaantuneisuutta ei saatu pisteen FCG3 öljyhiilivetyesiintymää lukuun ottamatta rajattua. Suurimmat havaitut metallipitoisuudet ovat tutkimusalueen keski- ja pohjoisosan reunoille tehdyissä pisteissä FCG5, FCG10, FCG14, FCG12, FCG11, FCG7 ja FCG15. Jotta metalleilla pilaantuneen maa-aineksen laajuus ja massamäärä saataisiin luotettavasti arvioiduksi, tulisi nyt tutkitun alueen ulkopuolelle tehdä lisäpisteitä. Alla esitetyt pilaantuneisuuden pinta-ala- ja massamääräarviot on tehty koskien vain tutkimusaluetta. Pitoisuuksiltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevia massoja arvioidaan esiintyvän kohteessa n m 2 :n suuruisella alueella. Kynnysarvopitoisuuden ylittävät maa-ainekset sijaitsevat eri puolilla tutkimusaluetta: pisteiden FCG1 ja FCG19 alueella etelässä (öljyhiilivetyjä) sekä pisteiden FCG8 ja FCG13 alueella tutkimusalueen pohjoispuoliskon keskiosassa (öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä sekä metalleja). Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä pitoisuuksiltaan olevan maa-aineksen arvioitu määrä on n m 3 ktr. Haitta-ainepitoisuuksiltaan (metallit) alemman ja ylemmän ohjearvotason välillä olevia massoja arvioidaan kohteessa olevan n m 2 :n pinta-alalla tutkimusalueen keskija pohjoisosan reuna-alueilla (pisteiden FCG5, FCG10, FCG11 ja FCG14 alue). Arvioitu massamäärä on n m 3 ktr.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (19) P25187P Ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä haittaainepitoisuuksiltaan olevia massoja arvioidaan kohteessa esiintyvän n m 2 :n alueella. Metallipitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittävää maa-ainesta esiintyy tutkimusalueen itäreunassa (pisteet FCG7, FCG12 ja FCG15) ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta ylemmän ohjearvon ylittävää maata pisteen FCG3 alueella tutkimusalueen eteläosassa. Ylemmän ohjearvotason ylittävän maan arvioitu massamäärä on n m 3 ktr. Kohteessa elokuussa 2014 todettiin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon (öljyhiilivedyt) ylittäviä maita, mutta tutkimuksen perusteella ei arvioida, että alueella olisi ainakaan laajoja / yhtenäisiä alueita, joissa kyseisen raja-arvotason ylittäviä pitoisuuksia esiintyisi. Ongelmajätteelle asetetun ohjeellisen raja-arvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan esiintyvän alueella pieniä määriä arviolta maksimissaan noin 150 m 3 ktr. 6 Vertailu muihin viitearvoihin 6.1 Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin sekä aineiden ominaisuuksiin (Suomen ympäristö 23/2007). Taulukossa 5 on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus tavanomaisen maankäytön alueella (SHP eko ), ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella (SHPT eko ), suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus tavanomaisen maankäytön alueella (SHP ter ) sekä suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella (SHPT ter ) niille haitta-aineille, joiden pitoisuus ylitti tutkimuksessa kynnysarvon. Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu luotettavasti määrittää. Taulukko 5. SHP- ja SHPT -arvoja haitta-aineille sekä suurimmat kohteessa todetut pitoisuudet. Haitta-aine SHP eko mg/kg SHPT eko mg/kg SHP ter mg/kg SHPT ter mg/kg Suurimmat pitoisuudet (mg/kg) Antimoni , Arseeni ,5 Kadmium ,5 Kromi > ,6 Kupari > > Lyijy Sinkki > > Bentso(a)pyreeni , ,7 Fenantreeni > Fluoranteeni > ,9 Antraseeni 1,6 3, > ,4 Bentso(a)antraseeni 2, ,4 Bentso(k)fluoranteeni ,54 Naftaleeni ,4
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (19) P25187P Riskinarvio 7.1 Alueen herkkyys Kohde sijaitsee kaupungissa teollisuusalueella. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita erityisen herkän maankäytön alueita. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen itäpuolella, Runeberginkadun toisella puolella on pientaloasutusta. Etäisyys haitta-ainepitoiseksi todetulta alueelta lähimpään asuintaloon on n. 20 m (metallit) ja n. 55 m (öljyhiilivedyt). Lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivojen sijainnista ei ole tietoa. Alueelle rakennetaan työpaikkakäyttöön tuleva uusi rakennus. Kohdealueelle on asennettu kunnallistekniikkaa, mm. talousvesijohto, elokuussa Talousvesijohdon likimääräinen sijainti ilmenee liitepiirustuksesta YMP.P25187P001_ Kriittiset haitta-aineet Kriittisten haitta-aineiden valinta Kohteessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina antimonia, arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia, fluoranteenia, antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, naftaleenia ja öljyhiilivetyjä C 10 -C 21 ja C 21 -C 40. Lisäksi todettiin kevyitä öljyhiilivetyjakeita C 5 -C 10, joille ei ole määritetty kynnysarvoa. Kynnysarvon ylittäneiden metallien tai PAH-yhdisteiden pitoisuuksista yksikään ei ylittänyt SHPT ter -arvoja (SHP-arvot, kts. taulukko 5). Antimonin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät asuinalueelle määritetyt SHP ter -arvot. Kohde on ja tulee olemaan epäherkässä teollisuus- ja työpaikkakäytössä, joten asuinalueen SHP ter -arvot ylittävistä, mutta teollisuusalueen SHPT ter -arvot alittavista pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä kohteessa. SHP-arvoissa ei ole huomioitu haitta-aineiden kulkeutumista kohteen ulkopuolelle. Todetut metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä ja niitä peittävät puhtaat maakerrokset, asfaltti tai kasvillisuus. Haitta-aineet eivät siten kulkeudu pölyävän maan tai pintavalunnan mukana. Metallit ja PAH-yhdisteet kiinnittyvät tehokkaasti maapartikkeleihin, joten niiden kulkeutuminen orsiveden mukana syvemmälle maaperään ja kohteen ulkopuolelle on hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan naftaleeni on luokiteltu hieman kulkeutuvaksi. Sitä on kuitenkin todettu kohteessa vain kahdessa tutkimuspisteessä kynnysarvotasolla olevina pitoisuuksina, joten kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Todettujen haitta-aineiden K d -arvot ja kulkeutumisen luokittelu niiden perusteella on esitetty taulukossa 6. Em. haittaaineiden kulkeutuminen kohteen ulkopuolelle arvioidaan aineiden ominaisuuksien ja kohdekohtaisten tekijöiden perusteella merkityksettömäksi.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (19) P25187P Taulukko 6. Kohteessa todettujen kynnysarvot ylittäneiden haitta-aineiden K d -arvot. Kulkeutumisen luokittelu julkaisusta Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014. Haitta-aine K d -arvo, l/kg Luokittelu Antimoni 85 Kulkeutumaton (K d >75) Arseeni 100 Kulkeutumaton (K d >75) Kadmium 100 Kulkeutumaton (K d >75) Kromi 2000 Kulkeutumaton (K d >75) Kupari 500 Kulkeutumaton (K d >75) Lyijy 1000 Kulkeutumaton (K d >75) Sinkki 200 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(a)pyreeni 6600 Kulkeutumaton (K d >75) Fenantreeni 170 Kulkeutumaton (K d >75) Fluoranteeni 1510 Kulkeutumaton (K d >75) Antraseeni 199 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(a)antraseeni 6170 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(k)fluoranteeni Kulkeutumaton (K d >75) Naftaleeni 9,6 Hieman kulkeutuva (K d 7,5-30) Todetuista aineista kuparin, sinkin, lyijyn ja antraseenin pitoisuudet ylittivät SHPT eko - arvot. Kohteessa ei esiinny merkittäviä luontoarvoja tai suojeltuja lajeja. Aineiden kulkeutuminen kohteesta on edellä arvioitu merkityksettömäksi. Näin ollen SHPT eko - arvot ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ekologisia riskejä kohteessa tai sen ulkopuolella. Kohteessa esiintyvät metallit ja PAH-yhdisteet rajataan SHPT-arvojen ja haittaaineiden merkityksettömäksi arvioidun kulkeutumisen takia pois riskitarkastelusta. Öljyhiilivedyille ei ole määritetty SHP-arvoja ja niiden pitoisuudet ovat paikoin korkeat. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan öljyhiilivetyjä C 5 -C Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet PIMA-asetuksen ohjearvot öljyhiilivedyille on jaoteltu hiililuvun (C n ) perusteella kolmeen jakeeseen: kevyet bensiinijakeet (C 5 -C 10 ), keskitisleet (>C 10 -C 21 ) ja raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ). Lisaksi asetuksessa on annettu kynnysarvo öljyjakeiden summapitoisuudelle (>C 10 -C 40 ). Kohteen maaperässä todettiin eniten keskitisleitä ja raskaita jakeita. Kevyitä jakeita todettiin vähän. Bensiinihiilivetyjakeet C 5 -C 10 sisältävät liukenevia ja haihtuvia alifaattisia sekä aromaattisia yhdisteitä. Alifaattisissa hiilivetyjakeissa hiiliatomit muodostavat suoran ketjun. Aromaattiset yhdisteet ovat rengasrakenteisia. Aromaattisiin yhdisteisiin kuuluvat ns. monoaromaattiset, yhdestä bentseenirenkaasta ja siihen liittyvistä ryhmistä muodostuvat BTEX-yhdisteet bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni. Kevyt polttoöljy/dieselöljy eli keskitisleet C 10 -C 20 sisältävät sekä alifaattisia että aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on Aromaattisten yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin yhdisteisiin ja polyaromaattisiin, useammasta bentseenirenkaasta muodostuviin PAHyhdisteisiin. Raskas polttoöljy/voiteluöljy eli raskaat öljyhiilivetyjakeet C 21 -C 40 sisältävät heikosti haihtuvia ja niukkaliukoisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (19) P25187P Eri jakeet käyttäytyvät maaperässä eri tavoin. Bensiinihiilivetyjakeet ovat veteen liukenevia ja erittäin haihtuvia, joten ne voivat kulkeutua pohjaveteen tai hengitysilmaan. Keskitisleet ovat niukkaliukoisempia ja haihtuvia. Raskaat jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia. Yleisesti öljyhiilivetyjen vesiliukoisuus ja haihtuvuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Molekyylikooltaan toisiaan vastaavista hiilivedyistä aromaattiset yhdisteet ovat rakenteensa vuoksi alifaattisia yhdisteitä vesiliukoisempia, mutta heikommin haihtuvia. Savikerrokset pidättävät hiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo erityisesti keskitisleitä ja raskaita jakeita, mutta voi myös estää niiden hajoamista. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Alifaattisten hiilivetyjen vaikutukset kohdistuvat hermostoon, maksaan ja vereen, mutta ne eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin aromaattiset jakeet. Elimistössä aromaattiset jakeet vaikuttavat hermostoon, maksaan ja munuaisiin. Osa aromaattisista yhdisteistä (bentseeni, tietyt PAH-yhdisteet) on myös syöpävaarallisia. Useat aromaattiset yhdisteet voivat höyrystyä ilmaan mahdollistaen hengitysteiden kautta altistumisen. Bentseenin, tolueenin ja ksyleenin on myös todettu imeytyvän elimistöön ihon kautta. Öljyhiilivetyjen vaikutuksista maaperä- ja vesieliöille on saatavilla kirjallisuudessa suhteellisen vähän tietoa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että eliöille helpommin saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt. 7.3 Käsitteellinen riskireittien tarkastelu Yleistä riskien muodostumisesta Terveys- tai ympäristöriskin esiintyminen edellyttää kolmen tekijän yhtäaikaista olemassaoloa: haitta-aine haitallisina pitoisuuksina; vastaanottaja: ihmiset ja/tai ympäristö; kulkeutumis- ja altistumisreitti, jonka kautta vastaanottaja voi altistua haittaaineelle. Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em. osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi. Kulkeutumis- altistumisreitit on esitetty taulukossa 7. Arviointikohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu taulukossa vihreällä ja esitetty myös periaatteellisena leikkauskuvana kuvassa 1. Mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (19) P25187P Taulukko 7. Kulkeutumis- ja altistumisreitit. Kohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu vihreällä värillä. Kulkeutuminen Ekologinen altistuminen Ihmisten altistuminen Maanpinta Vedellä kyllästymättömät kerrokset Pohjavesivyöhyke Pintavesistö A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus 1 Pölyäminen B Pölyn hengittäminen / nieleminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen 2 Pintavalunnan mukana pintavesistöön kulkeutuminen 3 Kulkeutuminen kasveihin juurien kautta 4 Vajoveden mukana pohja/orsiveteen kulkeutuminen (kts. pohjavesivyöhyke) 5 Vesijohtomateriaalin läpäisy 6 Kaasufaasina ulkoilmaan kulkeutuminen 7 Kaasufaasina sisäilmaan kulkeutuminen 8 Pohja/orsiveden mukana leviäminen 9 Pohja/orsiveden mukana pintaveteen kulkeutuminen 10 Veteen liuenneena ja hiukkasina leviäminen 11 Sedimenttiin kulkeutuminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen F Ulkoilman hengittäminen H Eliöstön altistuminen suoraan veden kautta J Eliöstön altistuminen sedimentin kautta A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus B Pölyn hengittäminen/ nieleminen D Kasvien ja eläinten syöminen D Kasvien ja eläinten syöminen E Talousveden kautta altistuminen F Ulkoilman hengittäminen G Sisäilman hengittäminen E Talousveden kautta altistuminen H Veden kautta suora altistuminen I Kalojen syöminen J Sedimentin kautta suora altistuminen Kuva 1. Leikkauskuva kohteessa mahdollisista kulkeutumis- ja altistumisreiteistä. Kuvan numerot ja kirjaimet viittaavat taulukkoon 6.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (19) P25187P Kulkeutuminen Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana syvemmälle maaperään ja kulkeutuminen orsivedessä on mahdollista, sillä sadevedet pääsevät imeytymään päällystämättömään maaperään pienellä alueella kohteen eteläosassa. Veden imeytymistä vähentää jossain määrin maata peittävä ja vettä ottava kasvillisuus. Pohjois- ja keskiosassa on asfaltointi, mikä estää vajoveden mukana kulkeutumisen. Haitta-ainepitoinen maaperä koostuu vettä hyvin läpäisevästä hiekasta, jonka alapuolella on todettu savea n. 2-4 m syvyydellä. Orgaanisen aineen määrä on 3,4 %. Kohteen öljyhiilivedyille tehdyn fraktioinnin mukaan suurin osa öljyhiilivedyistä oli hyvin niukkaliukoisiksi ja kulkeutumattomiksi luokiteltuja raskaita jakeita (taulukko 3, näyte FCG3). Kevyemmät jakeet voivat kulkeutua hieman, mutta niiden vähäisemmän määrän takia kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Liukenevia jakeita esiintyi fraktiojaon mukaan noin 2 % näytteen kokonaispitoisuudesta 3900 mg/kg eli noin 80 mg/kg. Kohteeseen kaivetun kunnallistekniikan kaivannon seinämästä otetussa näytteessä T1 todettiin korkeat pitoisuudet öljyhiilivetyjä C 10 -C 21 (58000 mg/kg) ja C 21 -C 40 (26000 mg/kg). Kaivannon seinämässä oli havaittavissa myös öljymäistä nestettä. Näytteelle ei ole tehty fraktiointia. Näytteen T1 kohdalla maa-aines poikkesi aistinvaraisesti huomattavasti näytteen FCG3 maasta. Aistinvaraisesti arvioituna näytteen FCG3 fraktiojakoa ei voida soveltaa näytteeseen T1. Kohteessa on otettu aiemmin näyte öljymäisestä aineesta, jota esiintyi alueelta löydetyissä tynnyreissä. On mahdollista, että kunnallistekniikkakaivannossa esiintyi samaa ainetta. Laboratorion lausunnon (liite 3, laboratorion analyysitodistus ) mukaan aine sisälsi pääasiassa terpeenejä, mikä lausunnon mukaan viittaa puutervaan. Terpeenit koostuvat hiilestä ja vedystä ((C 5 H 8 ) n ) ja ne ovat niukkaliukoisia veteen. Aineet eivät ole erityisen toksisia. Kunnallistekniikan kaivantoon asennettiin talousvesijohto, joka johtaa työpaikka- /lounasravintolakäyttöön rakennettavaan rakennukseen. Talousvesijohto asennettiin puurakenteen päälle. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi juomaveteen arvioidaan haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen STM 74/1994 talousveden laatuvaatimus öljyhiilivedyille C 10 -C 40 on max. 0,05 mg/l. Em. pitoisuuden muodostuminen juomaveteen siten, että niukkaliukoiset ja liukenemattomat keskiraskaat ja raskaat hiilivedyt läpäisevät vesijohtomateriaalin, on hyvin epätodennäköistä. Kohteessa ei esiinny merkittävinä pitoisuuksina vesiliukoisia ja erityisen toksisia öljyhiilivetyjä, kuten bentseeniä. Pohjaveteen kulkeutumista ei tapahdu, sillä lähistöllä ei ole todettu pohjavettä. Kohteessa todetut öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 ovat kohtalaisen haihtuvia ja hyvin heikosti haihtuvia. Öljyhiilivetyjakeet C 21 -C 40 ovat kohtalaisen haihtuvia tai hyvin heikosti haihtuvia. Aineet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä maanpinnasta, jota peittää asfaltti tai kasvillisuus. Ulkoilmaan haihtumista tai kaasufaasina kulkeutumista ei näin ollen arvioida tapahtuvan. Ulkoilmassa pitoisuudet myös laimenevat nopeasti.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (19) P25187P Terveysriski Alueella on kaksi työpaikkakäytössä olevaa rakennusta. Lisäksi alueelle tullaan rakentamaan työpaikkakäytössä oleva rakennus, joten sisäilmaan haihtumista voi tapahtua mikäli haitta-aineita esiintyy rakennuksien alapuolisessa maaperässä tai niitä kulkeutuu rakennusten alapuoliseen maaperään. Edellä haitta-aineiden kulkeutuminen on arvioitu vähäiseksi. Tulevan rakennuksen/alueella jo olevien rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Rakenteilla olevan rakennuksen maanrakennustöiden aikana silmämääräisesti tehtyjen havaintojen perusteella alapuolisessa maaperässä ei havaittu viitteitä jätejakeita sisältävästä maasta. Rakennuksia lähinnä olevien pisteiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta merkittäviä. Pisteet sijaitsivat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä rakennuksista. Lähistöllä (noin 55 m öljyhiilivetypitoisuuksista) sijaitseviin asuintaloihin ei aineiden ominaisuuksien takia arvioida kulkeutuvan sellaisia pitoisuuksia, että niistä voisi muodostua merkittäviä pitoisuuksia sisäilmaan. Pintavalunnan ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti, koska osa sadevesistä kulkeutuu viemäriin ja osa imeytyy maaperään. Kasvillisuus myös pidättää vettä. Lähin pintavesistö sijaitsee noin m etäisyydellä kohteesta. Kohteessa todetut haittaaineet eivät kulkeudu tälle etäisyydelle, joten pintaveteen tai sedimenttiin kulkeutumista ei tapahdu. Haitta-ainepitoinen maa-aines on haitta-aineettoman maaperän, asfaltin tai kasvillisuuden peitossa, joten maan pölyäminen ei ole merkittävä kulkeutumisreitti. Tiedossa olevien haitta-aineiden kulkeutuminen ei ole merkittävää. Rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta rakennusten lähellä olevissa pisteissä pitoisuudet eivät ole sisäilmaan haihtumisen kannalta merkittäviä. Altistumista ei voi tapahtua suoran ihokosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä, sillä haitta-ainepitoiset maakerrokset ovat haitta-aineettoman maaperän, asfaltin tai kasvillisuuden alla. Altistumista hengitysilman välityksellä voi tapahtua, mikäli rakennusten alapuolisessa maaperässä esiintyy öljyhiilivetyjä merkittävinä pitoisuuksina. Pitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta lähellä olevien pisteiden pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta merkittävästi koholla. Ulkoilman välityksellä hengitysteitse altistuminen ei ole merkittävää. Alueella ei kasvateta ravintokasveja, eikä siellä esiinny luonnonmarjoja. Altistuminen ravinnon välityksellä ei näin ollen ole merkittävää. Kulkeutumisen arvioinnissa arvioitiin haitta-aineiden talousvesijohdon läpäisy merkityksettömäksi, joten altistumista talousveden välityksellä ei myöskään arvioida merkittäväksi. Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä.
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (19) P25187P Ekologiset riskit Kohde on tavanomaista kaupunkimaista aluetta. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä siellä tiettävästi esiinny suojeltuja lajeja. Haitta-aineita esiintyy syvyydellä 0-2 m, mutta niitä peittää haitta-aineeton maaperän, asfaltti tai kasvillisuus. Näin ollen eläinten altistumista ei voi tapahtua suoran kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeläimet ja mikrobit voivat sen sijaan altistua haitta-aineille elinympäristössään. Altistumisesta ei arvioida aiheutuvan kokonaisuuden kannalta merkittävää riskiä, koska mahdolliset vaikutukset ovat paikallisia ja rajattuja. Maaperäeliöt voivat myös vältellä haittaainepitoisia maaperän osia ja bakteerit voivat elää mikrohabitaateissa, joissa haittaaineita ei esiinny. Bakteerit voivat myös olla adaptoituneita öljyhiilivetyjen hajottamiseen, sillä öljyhiilivedyt ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä. Kasvit voivat altistua haitta-aineille juuriensa välityksellä, mutta tästäkään ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä, koska kohteessa ei esiinny suojeltavia lajeja tai elinympäristöjä. Kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista riskiä. 7.4 Riskien yhteenveto Kohteessa todettujen kriittisten haitta-aineiden kulkeutumista merkittävinä pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Kohteeseen asennettiin talousvesijohto, joka johtaa työpaikka-/lounasravintolakäyttöön rakennettavaan rakennukseen. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi juomaveteen arvioitiin kuitenkin haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Kohteeseen rakennettavan, työpaikka-/lounasravintolakäyttöön tulevan rakennuksen tai siellä jo olevien rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Lähinnä rakennuksia todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan kulkeutumisen kannalta merkittäviä. Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja. Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä. 7.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus Arvioon liittyviä epävarmuustekijöitä on esitetty taulukossa 8. Suurin epävarmuus riskitarkastelussa liittyy kohteen rakennusten alapuoliseen maaperään, jonka haittaainepitoisuudet eivät ole tiedossa.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (19) P25187P Taulukko 8. Tunnistetut epävarmuustekijät sekä niiden todennäköiset vaikutukset riskiin, (+) = yliarvioi riskiä, (-) = aliarvioi riskiä, (?) = vaikutusta vaikea arvioida. Epävarmuustekijä Epävarmuustekijän luonnehdinta Vaikutus Haitta-aineiden määrä Kaatopaikkakäyttö Rakennusten alapuolisen maaperän pitoisuudet Haitta-aineiden määrässä on epävarmuutta, koska tutkimuspisteitä, joissa kohonneita pitoisuuksia esiintyy, ei ole saatu kaikilta osin rajattua. Haittaainepitoiset massat voivat esiintyä oletettua suuremmalla alueella. Kohteessa ja sen lähiympäristössä on toiminut kaatopaikka ja kohteen ulkopuolelta on löytynyt maankaivujen yhteydessä jätteitä. Aiemman käytön takia haitta-aineita voi esiintyä kohteessa tutkimattomissa paikoissa ja myös kohteen ulkopuolella. Rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Rakennusta lähinnä olevien tutkimuspisteiden perusteella pitoisuudet eivät ole merkittäviä. Rakennettavan rakennuksen alapuolisessa maaperässä ei suoritettujen maanrakennustöiden yhteydessä todettu silmämääräisesti jätejakeita/haitta-ainepitoista maata Muut haitat 9 Johtopäätökset Kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista jää kiinteistöille rasite. Haitta-ainepitoisella alueella tehtävät mahdolliset kaivut on tehtävä viranomaisen luvalla ja ympäristöteknisen valvojan läsnä ollessa. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee alueen riskit arvioida uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioiden. 9.1 Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta 9.2 Kunnostustarve Maaperätutkimusten perusteella kohteessa esiintyy kynnysarvojen ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä olevia haitta-ainepitoisuuksia noin 3900 m 2 :n alueella noin 4000 m 3 ktr. Jätejakeita havaittiin noin 3600 m 2 :n alalla. Haitta-aineista ei kuitenkaan riskinarvioinnin perusteella aiheudu ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä, joten riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tiedossa olevien haitta-aineiden osalta ei ole. Rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa. Tutkimus rajattiin kohdekiinteistöjen alueelle jätepitoisen alueen rajausta ei toteutettu kohdealueen ulkopuoliselle alueelle. Kohdetutkimuksen perusteella laaditun riskinarvion mukaan kohteessa ei ole riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tai tarvetta jatkotoimenpiteille.
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (19) P25187P Yhteenveto Kohteessa todettujen kriittisten haitta-aineiden kulkeutumista merkittävinä pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Haitta-aineiden kulkeutuminen kohteeseen asennetun talousvesijohdon läpi juomaveteen arvioitiin haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Kohteen rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Lähinnä rakennusta todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan kulkeutumisen kannalta merkittäviä. Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja. Kohteessa ei arvioida olevan kunnostustarvetta nykyisessä maankäytössä. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, on riskit arvioitava uudelleen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Jussi Virtanen Tiimipäällikkö, insinööri (AMK) Laatineet: Lauri Marttinen Ympäristöasiantuntija, FM Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FM
21 LIITE 1 Sijainti- ja pohjavesialuekartta
22 N N MERKKIEN SELITYS Kohdealue Kohde: Runeberginkatu 13, Kotka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Antintie 4, Kotka PROJEKTI Maaperän pilaantuneisuustutkimus SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ LMA TARKASTAJA JVI LMA PVM PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO LIITE P25187P001 SISÄLTÖ Sijaintikartta ASIAKIRJA Tutkimusraportti 1 SUHDE ARKKIKOKO A4
23 18-helmi : ,5 0 1,25 2,5 km ETRS-TM35FIN Pohjavesialuerajat Tyyppi Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjavesialue
24 LIITE 2 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko
25 Asiakas: Kohde: Kotkan kaupunki Runeberginkatu 13, Kotka Projektinumero: P25187P001 pvm Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pistetunnus Syvyys (m) Maalaji Lisätietoja Kosteus 14 Aistihav. 15 Viitearvot As Cu Pb Zn hiilivedyt VOC Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Bentseen Tolueeni Etyylibent Ksyleenit TEX 4 Antraseeni Bentso(a) Bentso(a) Bentso(k)fluo Fenant Fluora Naftaleeni PAH 5 Dikloori Dikloori Trikloor Tetrakloor Triklooribentsee MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 arvio havainnot luontainen pit aine 0,02 1 0,005 0, i seeni 3 antraseeni pyreeni ranteeni reeni nteeni sum. metaan eteenit ieteenit ieteeni nit 3 TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. i 3 kynnysarvo , , , ,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,05 1 0, ylempi ohjearvo , ongelmajäte raja-arvo ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ppm % ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) Kerrospaksuus (m) T1 Näyte otettu ,70 % <1 8 <0,2 0,6 13,4 15,7 83,2 44,7 29,4 585,2 1,5 3,4 3,4 <0,20 <0, ,1 3, T2 Näyte otettu <1 3,6 <0,2 <0,3 4,7 8,8 23,1 23,1 4,5 150,8 9, FCG 1 0,00-1,00 1,00 srhk, tiili < ,2 % ,00-2,00 1,00 srhk, Hm, Sa < < ,00-3,00 1,00 sihk, Ki 1 0 < < < ,00-4,00 1,00 srhk, Hm 1 0 < < FCG 2 0,00-1,00 1,00 srhk, betoni, tiili 1 0 < < ,00-1,54 0,54 srhk, Ki < ,54-2,00 0,46 Ki ei näytettä 2,00-3,00 1,00 srhk, Ki, Si 1 0 < < ,00-3,84 0,84 srhk, Ki, Si kova 3,84 m, eks. 1 0 < < FCG 3 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm, tiili PF keltainen ,00-2,00 1,00 srhk, Hm, Ki, tiili > ,6 % <0,02 <0,02 0,39 0,2 0,59 <0,07 <0,04 <0,02 <0,02 <0,02 <0,05 <0,05 <0, ,00-3,00 1,00 Hk, Sa, betoni PF kellertävä 1 1 < < ,00-4,00 1,00 Si 2 0 < < ,6 % FCG 4 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm pinnalla asfaltti 0 0 < < ,00-2,00 1,00 Hm, Sa, srhk 1 0 < ,00-3,00 1,00 Sa < ,00-3,90 0,90 srhk, Sa kova 3,90 m, eks. 3 0 < < FCG 5 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, tiili, puu pinnalla asfaltti 0 0 < ,00-2,00 1,00 Hk, Hm, tiili, Ki 1 0 < < ,0 % 15 5,9 <0,2 <0,3 4,7 67,8 34,4 488, ,2 12, ,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 6 0,00-1,00 1,00 hmhk, tiili pinnalla asfaltti 0 0 < ,00-2,00 1,00 srhk 0 0 < < ,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 7 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, betoni 0 0 < < ,00-1,40 0,40 Ki porattu läpi, ei näytettä 1,40-2,00 0,60 Hm, Hk 1 0 < ,5 <0,2 <0,3 4, ,5 5,5 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < 24 < 54 0 FCG 8 0,00-1,00 1,00 srhk, tiili, betoni, Hm pinnalla asfaltti 0 0 < ,9 % ,00-2,00 1,00 Hk, Hm 0 0 < ,00-3,00 1,00 Sa, Hm 2 0 < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < FCG 9 0,00-1,00 1,00 srhk, hmsa 0 0 < ,00-2,00 1,00 hmhk, Sa, tiili, puu 1 0 < < ,00-3,00 1,00 srhk, Hm, puu 1 0 < < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 10 0,00-1,00 1,00 Hk 0 0 < ,00-2,00 1,00 Hm, Hk, Ki 1 0 < <0,2 0,3 5,4 12,5 34, ,7 311,4 10,7 2,00-3,00 1,00 Hm, Sa < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 11 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, Sa ,00-2,00 1,00 hmhk 1 0 < ,9 <0,2 <0,3 2,7 12,3 77, , ,7 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 12 0,00-1,00 1,00 hkhm 1 0 < ,4 <0,2 0,7 6,8 18, , ,3 1,00-2,00 1,00 Hm, Sa, Ki 3 0 < ,00-3,00 1,00 hmsa 1 0 < < < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < < 61 0 FCG 13 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm, tiili, betoni, puu pinnalla asfaltti 0 0 < < ,00-2,00 1,00 hmhk, tiili, betoni, puu, kangas 1 0 < ,9 % 0,21 0,76 0,7 0,54 1,2 1,9 <0,2 9, ,00-3,00 1,00 Sa 1 0 < 34 < ,00-4,00 1,00 Sa 3 0 < < < 72 0 FCG 14 0,00-1,00 1,00 Hk, murske pinnalla asfaltti 0 0 < ,00-2,00 1,00 Hm, tiili, puu, Si 1 0 < ,8 % <1 3,9 <0,2 0,4 8,6 20,4 46,4 27,3 10, , ,00-3,00 1,00 Sa, Hm < < ,00-4,00 1,00 Sa, Hm 2 0 < < FCG 15 0,00-1,00 1,00 Hm, sihk 1 0 < ,00-2,00 1,00 Sa, Hm, Si 1 0 < ,5 <0,2 3,5 11,2 30,7 561, , ,2 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < ,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < FCG 16 0,00-1,00 1,00 näytteenotin tyhjä ei näytettä 1,00-2,00 1,00 hmsi, Sa 1 0 < < ,00-3,00 1,00 näytteenotin tyhjä ei näytettä 3,00-4,00 1,00 srhk, Ki 2 0 < < FCG 17 0,00-1,00 1,00 Hk pinnalla asfaltti 0 0 < < ,00-2,00 1,00 srhk 1 0 < < ,00-2,92 0,92 Si kivi 2,92-3 m 2 0 < < ,92-4,00 1,08 sihk, Ki 3 0 < FCG 18 0,00-1,00 1,00 hmhk, Ki, tiili 1 0 < < ,00-2,00 1,00 Si, srhk 1 0 < < ,00-3,00 1,00 srhk, Ki 2 0 < < ,00-4,00 1,00 srhk, Ki 3 0 < < FCG 19 0,00-1,00 1,00 srhk 1 0 < ,00-2,00 1,00 srhk, asfaltti < < ,8 % ,00-3,00 1,00 srhk, tiili 1 0 < ,00-3,76 0,76 srhk kova 3,76 m, eks. 3 0 < < tulosten lukumäärä 62 tulosten lukumäärä [n] Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajätteen raja-arvon. Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus
MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014
LisätiedotNS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684
FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684
LisätiedotSaaristotie, Parainen, Öljyvahinko
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LASSILA & TIKANOJA OYJ Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2014 P24097P001
LisätiedotHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 11.7.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia... 2 2 TUTKIMUS... 2 2.1
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotRistiharjun vanha kaatopaikka
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS / PARIKKALAN KUNTA Ristiharjun vanha kaatopaikka Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2014
Lisätiedot303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI
303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI 2.5.2011 303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET Virtain upunki 2.5.2011 Tilaaja Virtain upunki Ympäristösuunnittelija Sanna Marknen PL 85 34801 VIRRAT
LisätiedotVastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Päivämäärä
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotRaivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SASTAMALAN KAUPUNKI Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.12.2014 P25584P001 Tutkimusraportti Samuli Teittinen
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotSvärdfeltin ampumarata
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
LisätiedotTULLIPORTINKATU 52, KUOPIO
Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.09.2016 TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO Tarkastus
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET
utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotÖljysäiliön poisto/maaperän kunnostus, Hallitie 3, Iitti
IITIN KUNTA Öljysäiliön poisto/maaperän kunnostus, Hallitie 3, Iitti Toimenpideraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.6.2015 P27122P001 Toimenpideraportti 3.6.2015 P27122P001 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ
MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...
LisätiedotHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...
LisätiedotParainen, Runeberginkatu 20, kiinteistö 445-20-4
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PARAISTEN KAUPUNKI Parainen, Runeberginkatu 20, kiinteistö 445-20-4 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 7.4.2014 P23470P002 Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma
LisätiedotMaaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KOTKAN KAUPUNKI Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli 50), Kotka Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.10.2014 P25209P001
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotSijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359.
Sijaintikartta Tutkimuskohde Mittakaava 1:20000 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359 Ympäristö-ELYt Kuntarajat 2 km KOHDE: Porin Veturitallit TYÖNUMERO:
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotENTINEN NIKKARILAN METSÄOPISTO, PIEKSÄMÄKI VIHREÄ OMAKOTITALO KONEHALLI
Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 9.11.2016 ENTINEN NIKKARILAN METSÄOPISTO, PIEKSÄMÄKI VIHREÄ OMAKOTITALO KONEHALLI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotRiskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke
Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke 8 Auli Kuusela-Lahtinen 8 8 9 8 8 2 3 5 6 7 7 1 Pilaantunut maa-alue 4 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTIMENETELMIEN
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS
P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Maaperän pilaantuneisuusselvitys
TUTKIMUSRAPORTTI Maaperän pilaantuneisuusselvitys Liikennevirasto Suonenjoen liikennepaikka 2.2.2015 - 1-1 Johdanto Suomen GPS-Mittaus Oy on Liikenneviraston toimeksiannosta tehnyt maaperän pilaantuneisuusselvityksen
LisätiedotTORIKATU 18, KUOPIO LIITE 9 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI. Vastaanottaja Kuopion kaupunki. Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti
LIITE 9 Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 01.06.2016 TORIKATU 18, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI TORIKATU 18, KUOPIO Tarkastus Päivämäärä
LisätiedotLIITE 1 Kesän 2011 tutkimuksen yhteenvetotaulukot
FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Kesän 2011 tutkimuksen yhteenvetotaulukot FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1a Normalisoimattomat analyysitulokset Tutkimustulokset 1/2 KSV Kruunuvuori P15976P001
LisätiedotKristiinankaupungin kaupunki
67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä
TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4
LisätiedotHyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys 26.6.2006 päivättyyn tutkimusraporttiin 26.6.
26.6.2006 H21917 Hyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys 26.6.2006 päivättyyn tutkimusraporttiin OSOITE PUHELIN TELEFAX Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki
LisätiedotKAIVOKSELAN ENTI- NEN PUMPPUTEHDAS, MAAPERÄN PILAAN- TUNEISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Phof Oy Tutkimuskohde Kaivokselantie 5 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 2.6.2013 KAIVOKSELAN ENTI- NEN PUMPPUTEHDAS, MAAPERÄN PILAAN- TUNEISUUSTUTKIMUS KAIVOKSELAN ENTINEN PUMPPUTEHDAS,
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI
POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,
LisätiedotKIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012
Tutkimusraportti 8.2.2012 KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012 Kuva 1. Kirkniemen suunnitteilla olevan karavaanarialueen maaperätutkimusten näytteenottoa. JAKELU:
LisätiedotHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 11.7.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia... 2 2 TUTKIMUS... 2 2.1
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)
LisätiedotYMPÄRISTÖARVIOINTI VR-yhtymä Oy Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no: 07502380688
YMPÄRISTÖARVIOINTI Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no: 07502380688 Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö: Otto Lehtipuu Osoite: PL 185 Kohteen kiinteistunnus: 837-599-2-17 00101 Helsinki TEHDYT TUTKIMUKSET,
LisätiedotPaimion vanhan maankaatopaikan maaperän pilaantuneisuustutkimus
PAIMION KAUPUNKI Paimion vanhan maankaatopaikan maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25.11.2016 P31099P001 Paimion kaupunki vanhan maankaatopaikan pilaantuneisuustutkimus
LisätiedotHAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI. Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy
HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy HAITTA-AINETUTKIMUKSET Selvitetään, missä kiinteistön rakennusosissa ja teknisissä järjestelmissä voi
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotPIMA-selvitys/raportti
PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen
LisätiedotRAPORTTI. Suomen kasarmit Selkäsuonkatu Hämeenlinna YMPÄRISTÖARVIOINTI 22.10.2014. Raportti numero: 14502130180 Ver. A0. Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt
22.10.2014 YMPÄRISTÖARVIOINTI Suomen kasarmit Selkäsuonkatu Hämeenlinna Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt RAPORTTI Raportti numero: 1402130180 Ver. A0 Jakelu: Senaatti-kiinteistöt Golder Associates Oy Ympäristöarvion
LisätiedotSEINÄJOEN ENERGIA KASPERIN LÄMPÖLAITOS PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS
1 Vastaanottaja Seinäjoen Energia Sanna Niinisalo Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10/2018 SEINÄJOEN ENERGIA KASPERIN LÄMPÖLAITOS PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS SEINÄJOEN ENERGIA PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Tarkastus
LisätiedotApposen vanha kenkätehdas, Vanha Porvoontie 6, Mäntsälä
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MANTSÄLÄN KUNTA, TEKNISET PALVELUT Apposen vanha kenkätehdas, Vanha Porvoontie 6, Mäntsälä Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.1.2013
LisätiedotKATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET
KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA-AINETUTKIMUKSET Päivämäärä 12.8.2016 Laatija Janne Leskinen, Emilia Pöyry Tarkastaja Kimmo Järvinen Hyväksyjä
LisätiedotVAHANEN ENVIRONMENT OY Espoo Lahti Tampere Y-tunnus Business ID
YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI LUSIKKATIE 3, 7, 9 JA 16 KIINTEISTÖT 49 45 94 3, 49 45 94 5, 49 45 94 6 JA 49 45 116 1 ESPOON KAUPUNKI 16.10.2017 Espoo Lahti Tampere Tutkimusraportti 2 (7) Lusikkatie
LisätiedotÖljysäiliöiden poisto/maaperän kunnostus, Kauppakatu 24, Iitti
IITIN KUNTA Öljysäiliöiden poisto/maaperän kunnostus, Kauppakatu 24, Iitti Toimenpideraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2015 P26064P001 Toimenpideraportti 31.3.2015 P26064P001 Sisällysluettelo
LisätiedotMAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS STORÖREN, SIPOO
MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS STORÖREN, SIPOO 24.9.2008 24.9.2008 1(10) Storören 01100 SIPOO STORÖREN, 01100 SIPOO MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 2 KOHTEEN KUVAUS... 2 3 MAAPERÄ-
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotA-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-
HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön
LisätiedotRiskinarvioinnin tarkastaminen
LAUSUNTO UUDELY/580/07.00/2010 13.12.2012 Porvoon kaupunki Kuntatekniikka PL 23 06100 Porvoo Viite Porvoon kaupunki, Länsirannan tontti 448-1, Tarkennettu riskinarvio, Ramboll Finland Oy, päivätty 17.5.2011.
LisätiedotMAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET
PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS 101001964 17.3.2016 TORNION KAUPUNKI MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET Tornion ratapiha 101001964 17.3.2016 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Asra 26.2.2019 13 Oheismateriaali Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Kohde Tilaaja Roosankuja, Nurmijärvi Nurmijärven kunta Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Päiväys 14.2.2019 Tekijät Petro
LisätiedotHÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN
LisätiedotVastaanottaja SOK Kiinteistöässä. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2017 SOK KIINTEISTÖÄSSÄ ALAVUDEN VANHAN ABC-ASEMAN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja SOK Kiinteistöässä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2017 SOK KIINTEISTÖÄSSÄ ALAVUDEN VANHAN ABC-ASEMAN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Tarkastus 1.9.2017 Päivämäärä
LisätiedotVäinölänrannan kaavamuutosalue,
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Väinölänrannan kaavamuutosalue, Jyväskylä Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.11.2013 P22123P002 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotSELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI
1 (7) 22.07.2017 SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI TYÖNRO 170012-4312563 As Oy Tammelan puistokatu 31-33 Tammelan puistokatu 31-33, Tampere 1 / 284 / XVI / TAMPERE A-Insinöörit
Lisätiedot16.12.2013 Projektinumero 13502120357
TUTKIMUSRAPORTTI 16.12.2013 Projektinumero 13502120357 Pitkäkoski Oy, liukkaankelin rata YMPÄRISTÖTEKNINEN MAAPERÄTUTKIMUS TOIMEKSIANTO Kemoran moottorirata sijaitsee Vetelin Sillanpäässä, Keski-Pohjanmaalla,
LisätiedotKalasataman keskus, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma KALASATAMAN KESKUS Asemakaavan muutoksen nro 12070 selvitys
23.6.2011 16 Kalasataman keskus, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma KALASATAMAN KESKUS Asemakaavan muutoksen nro 12070 selvitys KALASATAMAN KESKUS Asemakaavan muutoksen nro 12070 selvitys 16 Kalasataman
LisätiedotYhteenveto Santalahden alueen pilaantuneisuudesta
SUUNNTTELU JA TEKNKKA MAANOMSTAJAT Yhteenveto Santalahden alueen pilaantuneisuudesta Raportti FCG SUUNNTTELU JA TEKNKKA OY 8.7.2013 140 P211P001 Raportti 1 (1) kävalko Päivi 8.7.2013 Sisällysluettelo 1
LisätiedotNUPURINKARTANO, ESPOO
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 22.8.2016 NUPURINKARTANO, ESPOO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS NUPURINKARTANO, ESPOO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Päivämäärä
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotVastaanottaja Cargotec Finland Oy. Asiakirjatyyppi Kunnostuksen yleissuunnitelma. Päivämäärä 5.4.2011 HÄRMÄLÄNRANTA KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Cargotec Finland Oy Asiakirjatyyppi Kunnostuksen yleissuunnitelma Päivämäärä 5.4.2011 HÄRMÄLÄNRANTA KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMA HÄRMÄLÄNRANTA YLEISSUUNNITELMA Tarkastus 21.3.2011 Päivämäärä
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotMAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 27.8.2012 PIKON BETONI OY MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS PIKON BETONI OY MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Tarkastus 27.8.2012 Päivämäärä
LisätiedotVR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI
VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: 09502180087 1 Rev.A0 VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE 09 50218 0087 TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI A0-versio 23.3.2010!"
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu
HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotMUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU
Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristöriskitarkastelu Päivämäärä Helmikuu 2014 Viite 1510005105-003 MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto KOIVUSAARI Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 100-P12375 28.10.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy
LisätiedotTAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11236 10.01.2012 SKOL jäsen KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu 1 33100 TAMPERE TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS Ristimäenkatu 2 33310
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotRakennusmateriaalien. haitalliset aineet. Jarno Komulainen
Rakennusmateriaalien haitalliset aineet Jarno Komulainen 11.10.2017 Haitta-ainetutkimukset Selvitetään, missä kiinteistön rakennusosissa ja teknisissä järjestelmissä voi olla terveydelle vaarallisia ja
LisätiedotKIRKKONUMMEN ASE- MANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Kirkkonummen kunta Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 24.2.2017 KIRKKONUMMEN ASE- MANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS KIRKKONUMMEN ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
Lisätiedot7.2.2014. Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta
Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/551/07.00/2013 YMP/103/2014 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän
LisätiedotPäätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.
Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista
LisätiedotHÄPESUON VANHAN KAATOPAIKAN RISKINARVIOINTI JA KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT
FCG Planeko Oy NOKIAN KAUPUNKI HÄPESUON VANHAN KAATOPAIKAN RISKINARVIOINTI JA KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT Tutkimusraportti 215-D2369 21.4.2009 FCG Planeko Oy Tutkimusraportti 2(36) 21.4.2009 Häpesuon vanha kaatopaikka
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki
RAPORTTI 16X147682.BA721 15.8.2013 Ilmakuva vuodelta 1956, tutkimusalue rajattu punaisella. Hämeenlinnan kaupunki Engelinrannan maaperä- ja pohjavesitutkimus sekä riskinarvio 1 Esipuhe Hämeenlinnan kaupungin
LisätiedotVastaanottaja. Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi. Tutkimusraportti. Päivämäärä MAAPERÄTUTKIMUS KARINKENTÄN ASEMAKAA- VAMUUTOSALUE
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.06.206 MAAPERÄTUTKIMUS KARINKENTÄN ASEMAKAA- VAMUUTOSALUE MAAPERÄTUTKIMUS KARINKENTÄN ASEMAKAAVAMUUTOSALUE Päivämäärä 4.06.206
LisätiedotSenaatti Lahti Ania Tutkimusraportti
RAPORTTI Senaatti Lahti Ania Tutkimusraportti Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt Laatija: Golder Associates Oy Konalantie 47 B Suomi +358 9 5617 2 185741 ver. A0 22..2018 22..2018 185741 ver. A0 Jakelulista
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotRAPORTTI. Ympäristöauditointi Salorankatu 2 Salo 29.7.2015 SALON KAUPUNKI. Projektinumero: 1530367 Versio A0
RAPORTTI SALON KAUPUNKI Ympäristöauditointi Salorankatu 2 Salo Projektinumero: 1530367 Versio A0 Jakelu: Golder Associates Oy Salon kaupunki / Ari Vainio Sisällysluettelo 1.0 TEHTÄVÄN KUVAUS... 1 1.1 Johdanto...
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotKIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula
HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa
LisätiedotTehdasalueen maapohjan perustilaselvitys
SWECO YMPÄRISTÖ OY Tehdasalueen maapohjan perustilaselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2016 P30713 Raportti 5.10.2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Kohdetiedot... 1 2.1 Sijainti...
Lisätiedot