TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4 4 NÄYTTEENOTTO Näytteenotto Analysointi 5 5 TULOKSET Aiemmin pilaantuneeksi todetun alueen tarkennus Kaavamuutosalueen tulokset 7 6 TULOSTEN TARKASTELU 8 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 LÄHDELUETTELO 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kartta Yhteenvetotaulukko Laboratorion analyysitulokset Kuvia kohteesta Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 2 Esipuhe Lempäälän kunnan toimeksiannosta Pöyry Finland Oy toteutti Lempäälän keskustan, Lempoisen, Ryynikän, kaavamuutosalueen maaperän pilaantuneisuuden jatkotutkimukset. Työn tavoitteena oli tarkentaa maaperän pilaantuneisuuden laajuutta tulevalla kaavamuutosalueella. Raportin on laatinut FM Tiia Vainikainen ja FT Risto Valo. Vantaalla, Pöyry Environment Oy Risto Valo Johtava asiantuntija Tiia Vainikainen Ympäristöasiantuntija

4 3 YHTEENVETO Lempäälän kunnan toimeksiannosta Pöyry Finland Oy toteutti Lempäälän keskustan, Lempoisen, Ryynikän, kaavamuutosalueen maaperän pilaantuneisuuden jatkotutkimukset. Työn tavoitteena oli tarkentaa maaperän pilaantuneisuuden laajuutta tulevalla kaavamuutosalueella. Pöyry on tehnyt nyt tutkittavalla alueella ja sen lähiympäristössä tutkimuksia vuonna 2003 ja 2004, jolloin alueella havaittiin pilaantuneisuutta. Tutkimuksen aikana alueelta otettiin näytteitä 10 kaivinkonekuopasta ja näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC) ja metalleja. Yhdessä tutkimuspisteistä jo aiemmin todetun raskailla öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen läheisyydessä todettiin alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia raskaita öljyhiilivetyjakeita ja kuparia. Muissa näytepisteissä havaittiin kynnysarvotason ylittäviä, mutta Pirkanmaan taustapitoisuuden alittavia pitoisuuksia arseenia, kobolttia ja sinkkiä. Sekä aikaisempien että nyt alueella tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuus kohdealueella edellyttää kunnostustoimia alueen nykyisessä käytössä. Kynnysarvotason ylittäviä massoja ei rakentamisen takia tarvitse kunnostaa. Kun massoja kaivetaan kaavamuutosalueen rakentamisen yhteydessä, ovat todetut haittaainepitoisuudet huomioitava massojen käsittelyssä ja vastaanottopaikan valinnassa. Jos kynnysarvotason ylittäviä ja GTK:n taustapitoisuuden alittavia massoja poistetaan esim. rakennusten perustusten vuoksi, voidaan ne hyödyntää alueella tai viedä maankaatopaikalle, jolla on lupa ottaa ao. massoja vastaan. Lämpökeskuksen vanhan varaston alueella kunnostus katsotaan tarpeelliseksi. Jos pilaantunutta maata kaivetaan rakentamisen takia pois, on se toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. maita. Yli alemman ohjearvon haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita arvioidaan olevan alueella noin 1350 m 3.

5 4 1 JOHDANTO Lempäälän kunnan toimeksiannosta Pöyry Finland Oy toteutti Lempäälän keskustan, Lempoisen, Ryynikän, kaavamuutosalueen maaperän pilaantuneisuuden jatkotutkimukset. Geotesti Oy on tehnyt alueella ja sen lähiympäristössä tutkimuksia vuonna 1997, Pöyry vuonna 2003 ja Aiemmissa tutkimuksissa alueella havaittiin pilaantuneisuutta. 2 KOHDE Tämän työn tavoitteena oli tarkentaa maaperän pilaantuneisuuden laajuutta tulevalla kaavamuutosalueella. Alue on keskustaympäristön rakennettua aluetta ja rataympäristön avoimempaa, maankäytönmuutosta odottavaa vanhaa teollisuusaluetta. Tarkastelualue sijoittuu Helsinki-Tampere-rautatien välittömään läheisyyteen. Alueen maaperä on savea, hiekkamoreenia, soramoreenia, hiekkaa ja täytemaata Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan. Kuva 1. Tutkimuskohteena olleen kaavamuutosalueen rajaus. Ortoilmakuva, Lempäälän kunta. 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA Lempon alueen maaperän epäpuhtauksia on tutkittu kolmessa vaiheessa. Tutkimuspisteet on toiminnallisen historian perusteella keskitetty entisen konepajan tontille. Alla yhteenveto: Geotesti Oy:n tutkimukset 1997 konepajan tontilla (4:48) ja viereisellä tontilla (4:91), 14 näytepistettä, 4 metallianalyysiä ja 30 kpl gravimetrisiä öljymäärityksiä. Raportti , työ no

6 Maa ja Vesi Oy, 2003, 18 koekuoppaa Lempon alueella, 6 kpl ICP-analyysejä ja 29 Niton mittausta, 3 kpl öljyanalyysejä laboratoriossa, 5 kpl öljyn kenttämittauksia. Raportti Maa ja Vesi Oy, Maa ja Vesi Oy, 2004, täydentävät tutkimukset konepajan tontilla sekä entisen lämpökeskuksen tontilla; 9 koekuoppaa, 3 kpl ICP- analyysejä, 3 kpl Nitonmittauksia, 5 kpl öljymäärityksiä laboratoriossa. Raportti Maa ja Vesi Oy, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi, on vuonna 2004 tehnyt Lempon alueen pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman ( ). Aluetta ei ole tiettävästi kunnostettu. Kaavamuutosalueen eteläpuolella, kiinni tyhjillään olevassa liiketilassa, sijaitsee polttoaineenjakeluasema, joka on lopettamassa toimintaansa. Lempäälän kunnan alustavan suunnitelman mukaan kaavamuutoksen yhteydessä jakeluasema tullaan poistamaan. 5 4 NÄYTTEENOTTO Alueelle tehtiin kohdekäynti xxx, jolloin valittiin alustavasti tutkimuspisteiden paikat PF1 PF10. Paikkoja tarkennettiin hieman johtotietoselvitysten perusteella xxx. 4.1 Näytteenotto 4.2 Analysointi Kaavamuutosalueelta otettiin kaivinkoneella näytteitä yhden työvuoron ajan (10 näytekuoppaa). Tutkimuskuoppien sijainti on esitetty karttaliitteessä I. Kuopat oli mitattu maastoon ennen näytteenottoa. Kaivinkonekuopat ulotettiin tiiviiseen pohjamaahan (savi) saakka ja maaperänäytteet otettiin 0,5-1 metrin paksuisina kokoomanäytteinä tai maalajikerroksittain 1-3 m syvyyteen. Näytteenoton yhteydessä merkittiin muistiin maalajit ja aistinvaraiset havainnot. Näytteistä analysoitiin metallit InnovX-kenttämittarilla. Kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin laboratoriossa analysoitavat näytteet. Näytteistä teetettiin seuraavat analyysit: Metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V, Sb, Hg), 10 kpl Öljyhiilivedyt C 10 -C 40 (C 10 -C 21 ja C 21 -C 40 ), 7 kpl Haihtuvat yhdisteet C 5 -C 10, 1 kpl Näytteet analysoitiin ALS Finland Oy:n laboratoriossa. 5 TULOKSET Maanäytteiden pitoisuuksia on verrattu Valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin. Kynnysarvo edustaa haitatonta pitoisuustasoa tai taustapitoisuutta. Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus edustaa pilaantunutta maata, kun kyseessä on teollisuus-, varasto-, tai liikennealue. Muilla kuin em. alueilla (esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueet) maaperää pidetään pilaantuneena, jos alempi ohjearvo ylittyy. Yhteenvetotaulukko haitta-aineiden pitoisuuksista on liitteessä II ja laboratorion tutkimustodistukset liitteessä III.

7 5.1 Aiemmin pilaantuneeksi todetun alueen tarkennus Kenttähavaintojen perusteella aiemmin pilaantuneeksi todetun alueen läheisyydessä tutkimuskuopassa PF5 maa oli mustaa syvyydessä 0,5-0,9 metriä koekuopan kaikilla reunoilla ja vesi 0,9 metrin syvyydessä (Kuva 2., Liite IV). Alempi ohjearvo ylittyy jo tiedossa olleen pilaantuneen maan läheisyydessä öljyn osalta pisteessä PF5 ja kuparin osalta pisteessä PF4 (Taulukko 1. ja Liite II.). Kuva 2. Musta kerros 0,5-0,9m syvyydessä pisteessä PF5 6 Kuva 3. Aiemmat tutkimuspisteet ja vuonna 2015 tehdyt uudet tutkimuspisteet, sekä öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneiden alueiden alustava rajaus merkittynä punaisella katkoviivalla.

8 7 Taulukko 1. Tiivistelmä vuoden 2015 laboratorioanalyysituloksista kynnysarvon ylittäviltä osin, sekä aiemmat kenttämittaustulokset nykyiseltä kaavamuutosalueelta kynnysarvon ylittäviltä osin. Metallit ja puolimetallit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Viitearvot As Co Cu Zn C 5-C 10 C 21 C 21-C 40 C 40 C 10- C 10- luontainen pit Bensiini Keskit. Raskaat sum. kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) PF1 0,10-0, ,8 147 < PF2 0,10-0, ,2 26,5 80,1 PF3 2,00-3,00 9 4,06 9,74 25,7 PF4 0,50-1, , ,8 <10 <10 <20 PF5 0,50-1, PF6 0,00-0, ,1 50,7 117 PF6 0,50-0, ,7 70,1 116 PF7 0,50-1,00 <10 < PF8 0,10-0, ,9 116 PF9 0,20-0, ,11 16,6 49,8 PF9 1,00-2, ,61 21,6 218 <10 <10 <20 Vuosien tutkimuspisteet kaavamuutosalueella K1 0,20-0,40 < K2 0,20-0, K3 0,40-1, K19 lab. 0,30-0, K20 0,00-0, Kaavamuutosalueen tulokset Kynnysarvo ylittyy arseenin osalta yhtä pistettä lukuun ottamatta kaikissa tutkituissa pisteissä. Lisäksi kynnysarvo ylittyy koboltin osalta tutkimuskuopassa PF8 ja on kynnysarvotasolla tutkimuskuopassa PF1. Kynnysarvotaso ylittyy sinkin osalta yhdessä tutkimuskuopassa (PF9) syvyydellä 1 2 metriä. Etelä-Pirkanmaalla, myös Lempäälässä on arseenin taustapitoisuus maaperässä selvästi korkeampi kuin ympäröivillä alueilla (GTK 2010) johtuen maaperässä luontaisesti tavattavista arseenirikkaista mineraaleista. Alueella ylittyy arseenin kynnysarvo 5 mg/kg. Arseenin taustapitoisuudet ovat yleisesti tasoa mg/kg. Pilaantuneen maan alempi ohjearvo 50 mg/kg ei kuitenkaan ylity. Tässä tutkimuksessa korkein todettu arseenipitoisuus oli 27 mg/kg. Aikaisemmissa tutkimuksissa mitattiin alueelta samansuuntaisia arseenipitoisuuksia. Kunnantalon läheisyydessä näytteessä oli kenttähavaintojen perusteella tummanpunaista rautapitoista sulanutta massaa, jonka arvioitiin olevan metallisulattamon kuonaa. Massa ei sisältänyt kenttämittausten tai laboratorioanalyysien perusteella metalleja, joille on asetettu ohjearvot.

9 6 TULOSTEN TARKASTELU Vuonna 2015 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia kahdessa pisteessä (PF4 ja PF5). Aikaisemmissa (v ) tutkimuksissa tämän tutkimuksen kohdealueella havaittiin kohonneita pitoisuuksia radan itäpuolella joutomaa-alueena olevalla tontilla. Alueella on aiemmin sijainnut lämpökeskuksen varasto. Tehtyjen tutkimusten perusteella arvioidaan, että alueella on alemman ohjearvotason ylittäviä pilaantuneita maita noin 1350 m 2 :n alueella. Jos oletetaan pilaantuneen kerroksen paksuudeksi 1 m ja pinta-alaksi 1350 m 2, massamääräksi saadaan 1350 m 3 x 2 t/m 3 = 2700 t. Liitteessä I on esitetty pilaantuneen alueen rajaukset. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava se, että havaittuja haitta-aineita ei ole analysoitu kaikista näytepisteistä eikä syvyyksiltä, mikä aiheuttaa epävarmuutta sekä pilaantuneisuuden/kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien laajuuden että massamäärien arvioihin. Lisäksi alueelta on tutkittu vain raskasmetallit ja öljyhiilivedyt. 8 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Aikaisemmin ja nyt alueella tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuus kohdealueella ei ole merkittävää. Alueella havaittu pilaantuneisuus on rajoittunut lämpökeskuksen varaston alueelle ja alempi ohjearvotaso tai taustapitoisuustaso ei ylity muualla kaavamuutosalueella. Kynnysarvotason ylittäviä massoja ei rakentamisen takia tarvitse kunnostaa, koska ne edustavat koko seudun taustapitoisuutta. Jos niitä poistetaan esim. rakennusten perustusten vuoksi, voidaan ne hyödyntää alueen täytöissä tai viedä maankaatopaikalle, jolla on lupa ottaa ao. massoja vastaan. Lämpökeskuksen varaston alueella on pilaantunutta maata. Massat tulee kunnostaa/poistaa, jos pilaantuneelle alueelle kaavoitetaan asuintontteja tai muuta vaativaa maankäyttöä, kuten leikkialueita. Jos alueelle kaavoitetaan puistoa, liikennealueita tai vastaavaa maankäyttöä, kunnostustarve voidaan määritellä riskinarvion perusteella. Jos pilaantunutta maata kaivetaan rakentamisen yhteydessä pois, on se nykyisten määräysten mukaan toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. maita. LÄHDELUETTELO Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 182, Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet