Projektinumero:

Transkriptio

1 RAPORTTI YMPÄRISTÖTEKNINEN MAAPERÄTUTKIMUS HAKUNILAN TUKIKOHTA JOKINIEMENTIE VANTAA Projektinumero: Työn tilaaja: Senaatti-kiinteistöt JAKELU: Senaatti-kiinteistöt Uudenmaan ympäristökeskus

2 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr 1. TEHTÄVÄN KUVAUS Tässä raportissa esitetään :n Vantaalla (Jokiniementie 5) sijaitsevalla Tiehallinnon tukikohdan alueella tekemän ympäristöteknisen maaperätutkimuksen tulokset. Alueella tiedetään aiempien tutkimusten perusteella olevan lievästi PAH -yhdisteillä pilaantunutta maata (Tiehallinnon Hakunilan tukikohdan ympäristötekninen perusselvitys, ja Pilaantuneen maan kunnostuksen loppuraportti ; SCC Viatek Oy). Työ perustuu päivättyyn tarjoukseen P Tutkimuksen tulokset on esitetty voimaan astuneen valtioneuvoston asetuksen periaatteiden mukaisesti. Kohde on Uudenmaan tiepiirin Hakunilan tukikohta, joka on perustettu vuonna Alue on ollut Tielaitoksen hallinnassa 1970-luvulta lähtien, jolloin alueella sijaitsi parakkirakennuksia ja polttoaineen jakelupiste. Kohteessa on kunnostettu jakelupisteen aluetta poistamalla mineraaliöljyllä pilaantunutta maaperää. Kunnostuksen yhteydessä havaittiin täytemaan jakelupistealueen eteläosassa sisältävän PAHyhdisteitä. Kohteeseen jääneen, PAH-yhdisteillä pilaantuneen täytemaan laajuus ja massamäärä eivät olleet aiempien tutkimusten perusteella tiedossa. Kohteeseen rakennettiin suolavarasto 1970-luvulla. Maaperän pilaantuneisuuden perusselvityksessä (2002) maaperässä ja pohjavedessä havaittiin suolahallin läheisyydessä korkea kloridipitoisuus ja alueella suoritettiin pohjaveden kloridipitoisuuden riskitarkastelu (Pohjaveden korkean kloridipitoisuuden riskitarkastelu; Ramboll Finland Oy, 2005). Kiinteistö on merkitty asemakaavassa valtion yleisten teiden kunnossapitoa palvelevien rakennusten ja varastojen korttelialueeksi. Kiinteistön käyttötarkoitus on kuitenkin muuttumassa. Ehdotusvaiheessa olevassa yleiskaavaluonnoksessa alue on kaavamerkinnällä A2 (matala ja tiivis asuntoalue). On mahdollista, että asemakaavassa alue tulee ainakin osittain olemaan merkinnällä A1, joka mahdollistaa tehokkaampaa, kerrostalomaista rakentamista. 2. KOHTEEN KUVAUS 2.1 Kohteen tunnistetiedot: Hankkeen nimi: Senaatti Vantaa, Hakunilan tukikohta Projektinumero: RN:o

3 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr 2.2 Kohteen sijainti ja omistus Osoite: Kiinteistön omistaja: Koordinaatit: Jokiniementie 5, Vantaa Senaatti-kiinteistöt X(P) Y(I) Ympäröivä alue Tukikohta rajoittuu pohjoispuolella kallioon ja tiehen, jonka pohjoispuolella on pientaloasutusta. Kiinteistön länsi- ja eteläpuolella on puisto ja metsikköä. Kiinteistön itäja etelälaidalla kulkee puro tai avo-oja. Tukikohdan eteläpuolella on teollisuusaluetta. 3. GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Kohteen pohjoisreunalla on kalliopaljastuma ja moreenia. Kohteesta pohjoiseen ja itään maaperä on hietaa ja savea, länteen vaihdellen savea, moreenia ja hietaa (Ramboll Oy, 2005). Kohteen alueella on todettu vaihtelevan paksuisen täyttömaakerroksen alla hiekkaa, silttiä ja savea. Maanpinta laskee etelään ja kaakkoon päin mentäessä. Kalliopinta todettiin kolmessa varikkorakennuksen sisäpisteessä (S105, S106 ja P5) 1,5m 2,7 m maanpinnasta. Rakennuksen eteläpuolella öljynerottimen vieressä sijaitsevassa tutkimuspisteessä (S107) kallio todettiin 3,6 m maanpinnasta ja kohteen länsireunan tutkimuspisteessä (S120) 2 m maanpinnasta. Em. havainnot ovat todennäköisiä kallionpintahavaintoja. Kalliovarmistuksia ei tehty. Tukikohta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat kohteesta 1,3 km luoteeseen (Valkealähde, 1. luokka) sekä 1,8 km etelään (Fazerila, 1. luokka). Vuosina 2002 ja 2004 kohteeseen asennettiin kaksi pohjavesiputkea suolahallin lounais- ja kaakkoispuolille. Pohjaveden pinta havaintoputkissa oli n. 2-3 m maanpinnan alapuolella. Pohjavesi oli mittausten perusteella suolahallin kohdalla, 3,5 4 m paksun savikerroksen alapuolella, paineellista. 4. KENTTÄTUTKIMUKSET 4.1 Näytteet ja analyysit Tutkimuskohteen piha-alueelta otettiin yhteensä 57 maanäytettä 15 tutkimuspisteestä kairauskoneen avulla ns. läpivirtausottimella. Varikkorakennuksen sisälle tehtiin viisi tutkimuspistettä ja viereisen autokatoksen sisälle yksi piste (liite 2). Lisäksi otettiin näyte autokatoksessa sijaitsevasta, aiemman tutkimuksen yhteydessä (SCC Viatek Oy, 2002) tehdystä, paikkaamattomaksi jääneestä, tutkimuspisteestä (P5). Varikkorakennuksen betonilattia läpäistiin näytteenottoa varten timanttiporan avulla (Cramo Oy).

4 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr Asfaltoiduilla alueilla kairareiät paikattiin kylmäasfaltilla ja timanttiporatut reiät paikattiin betonilla. Kaikista maanäytteistä mitattiin haihtuvien öljyhiilivetyjen esiintymistä PID - kaasunilmaisimella näytepussin kaasutilasta. Lisäksi valituista näytteistä määritettiin kokonaishiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä ja metallit XRF-analysaattorilla. Kenttätestien tulosten perusteella valituista kahdesta maanäytteestä analysoitiin Golder Associates Oy:n laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt, 15 maanäytteestä öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 ja C 22 -C 40 eroteltuna) sekä 10 maanäytteestä polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet, 16 komponenttia). Yhdestätoista maanäytteestä analysoitiin metallit ja kuudesta maanäytteestä kloridipitoisuus SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa. 4.2 Yhteenveto tutkimuksista Maanäytepisteet: 22 kairauspistettä, yhteensä 75 kpl maanäytteitä. Analyysit maanäytteistä: Kokonaishiilivetypitoisuus (Petroflag kenttätesti): 39 kpl Helposti haihtuvat yhdisteet (PID-mittaus): 75 kpl Metallit (XRF-kenttäanalysaattori): 36 kpl Öljyhiilivedyt (laboratoriomääritys GC/FID): 15 kpl Haihtuvat yhdisteet (laboratoriomääritys HSGC/FID): 2 kpl PAH-yhdisteet (laboratoriomääritys GC/MS): 10 kpl Metallit (laboratoriomääritys SGSF522): 11 kpl Kloridi (laboratoriomääritys DIN ): 6 kpl 4.3 Analyysitulokset Öljyhiilivedyt: Kohteessa todettiin laboratorioanalyyseissä ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia ainoastaan näytepisteessä S109, jossa C 22 -C 39 jakeiden pitoisuus oli 4100 mg/kg pinnan täytemaassa (1 m maanpinnasta) (liite 3). Alemman ohjearvon ylityksiä todettiin näytteissä S108; 1m, S109; 3m ja P5; 1,8m. Kynnysarvo ylittyi näytteessä S112 (2m) öljyhiilivetyjen yhteissumman osalta. Kaikissa laboratoriossa tutkituissa näytteissä todettiin kohonneita (määritysrajat ylittäviä) öljyhiilivetypitoisuuksia, mutta edellä lueteltuja näytteitä lukuun ottamatta olivat pitoisuudet alle kynnysarvojen. Petroflag-kenttätestillä mitatut hiilivetypitoisuudet olivat yleisesti laboratoriotuloksia huomattavasti korkeampia. Haihtuvat hiilivedyt: Haihtuvia hiilivetyjä ei laboratorioanalyyseissä todettu (liite 3). Merkkejä haihtuvista yhdisteistä ei todettu myöskään PID-mittauksissa.

5 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr PAH-yhdisteet: PAH-yhdisteiden osalta laboratorioanalyyseissä todettiin sekä alemman että ylemmän ohjearvon ylityksiä usean PAH-yhdisteen sekä yhteissumman kohdalla pisteestä S109 otetuissa maanäytteissä (S109; 1m ja S109; 3m) (liite 3). Kynnysarvo ylittyi näytteessä S119, 1m fenantreenin, fluoranteenin, bentso(a)pyreenin sekä PAH-yhdisteiden yhteissumman osalta. Muissa analysoiduissa näytteissä ei todettu merkittäviä määriä PAH-yhdisteitä. Metallit: Laboratorioanalyyseissä todettiin näytteessä S109; 1m alemman ohjearvon ylitys kuparin ja nikkelin kohdalla sekä kynnysarvon ylitys kromin ja sinkin kohdalla (liite 3). Näytteessä S112; 2m todettiin kynnysarvon ylitys lyijyn osalta, näytteessä S117; 1m arseenin osalta ja näytteessä S119; 1m lyijyn osalta. Kenttämittauksissa todettiin useissa näytteissä ylempiä ohjearvoja korkeampia pitoisuuksia etenkin Cr ja Ni kohdalla. Verrattaessa kenttämittausten tuloksia laboratorioanalyysien tuloksiin, voidaan todeta, että kenttäanalysaattorilla mitatut pitoisuudet ovat merkittävästi korkeampia. Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa on käytetty laboratorioanalyysien tuloksia. Kloridi: Kloridipitoisuuksia määritettiin alueen eteläosassa sijaitsevan suolavaraston läheisyydestä. Suurin kloridipitoisuus maaperästä löytyi suolavaraston pohjoispuolelta, suolavaraston ja katoksen väliseltä alueelta (S115 4 m, 3000 mg/kg, liite 3). Korkea kloridipitoisuus todettiin myös näytteessä S117; 2m (1000 mg/kg), joka sijaitsee kohteen kaakkoisosassa, suolavaraston viereisen varastorakennuksen läheisyydessä, kohdassa, johon pintavedet alueelta todennäköisesti kerääntyvät. Suolavaraston länsipuolella ja öljysäiliön läheisyydessä maaperän kloridipitoisuudet olivat mg/kg (S121 ja S116). 5. RISKIEN ARVIOINTI Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tarve Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kohteessa perustuu Valtioneuvoston antamaan asetukseen: Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Asetus astui voimaan Asetuksen liitteessä on annettu kynnys- ja ohjearvot maaperän haitta-ainepitoisuuksille. Maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kynnysarvoa voidaan pitää myös maaperänsuojelun ja pilaantumisen ennaltaehkäisyn vertailuarvona. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia.

6 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr Kynnys- ja ohjearvot Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytetään asetuksen liitteenä säädettyjä ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman maaperässä esiintyvän haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää alemman ohjearvon eikä kohdekohtaisen arvioinnin perusteella ole toisin osoitettu. Kynnysarvo sekä alempi ja ylempi ohjearvo määritellään asetuksen liitteessä seuraavasti: Kynnysarvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Perusarviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi aloitetaan ns. perusarvioinnilla. Perusarvioinnissa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit arvioidaan kohteen maankäyttöä ja ympäristöolosuhteita sekä kohteessa todettuja haitta-aineita koskevien tietojen perusteella (kohteen kuvaus). Perusarvioinnin yhteydessä maaperän haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit määritetään ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään ensisijaisesti ohjearvojen (alempi ja ylempi ohjearvo) avulla. Samalla arvioidaan tarve mahdollisiin lisätutkimuksiin ja arvioinnin tarkentamiseen. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on PIMA -asetuksen mukaan aina perustuttava kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Asetuksessa luetellaan seikat, jotka on huomioitava arvioinnissa. Näitä ovat maaperässä todettujen haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärä, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet alueella sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus, altistusmahdollisuus haitallisille aineille lyhyen ja pitkän ajan kuluessa, altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset sekä käytettävien tutkimustietojen ja muiden lähtötietojen sekä arviointimenetelmien epävarmuus.

7 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo (alempi tai ylempi ohjearvo kohteen käyttötarkoituksesta riippuen) ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena. Yleensä herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvoa. Tavanomaisella maankäytöllä tarkoitetaan esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueita. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella voidaan yleensä soveltaa ylempää ohjearvoa. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Tarkennettu arviointi Ohjearvot sisältävät tietyille yleisperiaatteille ja standardialueille perustuvan riskinarvioinnin, joka ei ota huomioon arvioitavan kohteen erityispiirteitä. Perusarviointi ei siksi yksistään riitä pilaantuneisuuden arvioinnin perusteeksi, mikäli kohde sijaitsee tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai kohteen pohjavettä käytetään talousvetenä, kohteessa harjoitetaan ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa, kohteessa sijaitsee päiväkoti tai leikkipuisto, kohteella tai sen lähiympäristöllä on erityinen suojeluarvo, kohteessa on asuinrakennuksia ja maaperässä esiintyy haihtuvia yhdisteitä, kohteessa esiintyy haitta-aineita, joille ei ole esitetty kynnys- ja ohjearvoja tai kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä tai ominaisuudet poikkeavat tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle voi olla merkittävää tai niiden vaikutukset voivat olla huomattavia jo ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa Tällöin perusarvioinnilla ei voida riittävän luotettavasti arvioida alueen pilaantuneisuutta ja siirrytään tarkennettuun arviointiin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen tarkennettu arviointi voidaan haluttaessa tehdä myös muusta syystä. 5.1 Haitta-ainepitoisuuksien vertailu kohteessa Jos Hakunilan tukikohdan alueelle soveltuvien, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen vertailuarvojen valintakriteerinä pidetään alueen nykyistä käyttöä, voidaan alueella soveltaa ylempiä ohjearvoja. Kohteen suunniteltu käyttö (asuinrakentaminen) taas edellyttää vertailua alempiin ohjearvoihin tai muihin tarkennetulla arvioinnilla määritettäviin arvoihin.

8 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr 5.2 Lähde Tukikohdan alueelta otetuissa maanäytteissä todettiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia, PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä metallien pitoisuuksia. Todetut maksimipitoisuudet: öljyhiilivedyt (jae C 22 -C 39 ) 4100 mg/kg; PAH-yhdisteet 520 mg/kg; Cu 177 mg/kg ja Ni 111 mg/kg. 5.3 Leviämisriski Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat kohteesta 1,3 km luoteeseen (Valkealähde, 1. luokka) sekä 1,8 km etelään (Fazerila, 1. luokka). Ylempien ohjearvojen ylityksiä kaikkien tutkittujen haitta-aineiden osalta todettiin yhdessä tutkimuspisteessä (S109, tukikohdan piha-alueella). Öljyhiilivetyjen alemman ohjearvon ylityksiä todettiin lisäksi toisessa piha-alueen tutkimuspisteessä S108. Kyseisten pisteiden kohdalla maaperä täytön alapuolella on hiekansekaista savea, joka hidastaa haitta-aineiden kulkeutumista syvyyssuunnassa. Pohjaveden arvioidaan virtaavan saven alapuolisessa kerroksessa. Maanpinta kyseisten pisteiden kohdalla viettää etelään ja kaakkoon. Tutkimuspisteiden S108 ja S109 kaakkoispuolella sijaitsevissa tutkimuspisteissä (S121 ja S118) ei kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettu. Lisäksi öljyhiilivetyjen osalta alempi ohjearvo ylittyi autokatoksen paikkaamattomaksi jääneessä tutkimuspisteessä P5. Viereisessä tutkimuspisteessä S106 ei kynnysarvon ylityksiä todettu. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien ja alueen maaperäolosuhteiden perusteella arvioidaan haitta-aineiden leviämisriski tukikohdan alueella ja etenkin sen ulkopuolelle vähäiseksi. 5.4 Mahdolliset vahinkokohteet Vedenottamot: Lähistöllä ei sijaitse vedenottamoa. Kaivot: Lähin kaivo sijaitsee kohteelta 2 km etelään. Vesistöt: Lähin vesistö sijaitsee n. 3,4 km pohjoiseen, Vantaan Kuusijärvi. Rakennukset ja rakenteet: Kiinteistöllä olevat rakennukset. Ei todettuja vahinkoja. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 6.1. Johtopäätökset Alueen tuleva käyttö on suunnitelmien mukaan asuinrakentamista tai siihen rinnastettavaa, joten puhdistustarpeen arvioinnissa on tässä raportissa käytetty alempia ohjearvoja. Maaperä, jossa on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia

9 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr katsotaan siis pilaantuneiksi ja kyseiset alueet täytyy puhdistaa. Maaperän puhdistuksen kiireellisyyttä arvioitaessa on kuitenkin huomioitu alueen nykyinen käyttö. Maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta voidaan myöhemmin arvioida myös tarkennetulla riskinarviolla, jonka perusteella määritettävät puhdistuksen tavoitepitoisuudet voivat olla muut kuin alemmat ohjearvot. Koska alueella todennäköisesti tullaan tekemään mittavia kaivutöitä, tarkennetun riskinarvion tekeminen ei tässä vaiheessa ole aiheellista. Tarkennetun riskinarvion tekemisestä päätetään kunnostussuunnitteluvaiheessa, kun tiedot alueen tulevasta käytöstä ja tulevien rakennusten sijoittumisesta ovat tarkentuneet. Asiasta neuvotellaan tarvittaessa etukäteen ympäristöviranomaisten kanssa. Alueella todettiin pisteessä S109 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sekä öljyhiilivedyissä että PAH-yhdisteissä, ja alemman ohjearvon ylityksiä kuparin ja nikkelin osalta. Alemman ohjearvon ylityksiä todettiin myös pisteissä S108 ja P5. Vuonna 2003 kohteessa suoritettiin jakelupisteen alueen kunnostus massanvaihdolla, jolloin havaittiin jakelupisteen eteläosassa PAH-yhdisteillä pilaantunutta täyttömaata. Nyt tehdyn tutkimuksen tutkimuspisteet S109 ja S108 sijaitsevat alueella, jonka pintamaa on PAH-yhdisteillä pilaantunutta täyttömaata. Tutkimuspiste P5 sijaitsi päärakennuksen katososassa. Tutkimuspiste oli kairattu aiemman tutkimuksen yhteydessä (SCC Viatek Oy, 2002) ja se oli jäänyt paikkaamatta. Pisteestä P5 otetuissa maanäytteissä todettiin alemman ohjearvon ylitys C 22 -C 39 öljyhiilivetyjakeen osalta ja kynnysarvon ylitys öljyhiilivetyjen yhteissumman osalta. Katoksessa säilytetään ajoneuvoja ja katoksen lattia on asfaltoitu. Paikkaamattoman kairausreiän kautta maaperään on saattanut päästä öljyhiilivetyjä ajoneuvoista. Kairausreikä paikattiin tämän tutkimuksen yhteydessä. Öljynerotuskaivon vieressä (S107) ja öljysäiliön vieressä (S116) ei laboratorioanalyyseissä havaittu ylityksiä öljyhiilivetyjakeiden ohjearvoissa eikä öljyhiilivetyjen yhteissummassa. Näytepisteiden edustamalla alueella ei siten todettu merkittävää hiilivetypilaantumaa. Kairaamalla ei kuitenkaan päästä suoraan erottimen tai säiliön alle, joten erottimen tai säiliön alapuolisen maaperän tilaa ei pystytä varmuudella arvioimaan Suolan varastointi ja lastaus on aiheuttanut kohteessa maaperän kohonneita kloridipitoisuuksia. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä kohteen pohjavettä käytetä juomavetenä, joten suoranaista terveyshaittaa kohonneista kloridipitoisuuksista ei ole todettu olevan (Ramboll Oy, 2005). Kohonnut kloridipitoisuus voi kuitenkin aiheuttaa korroosiota mahdollisille maanalaisille rakenteille ja maaperän suolaisuus on huomioitava tulevien rakennustoimenpiteiden yhteydessä: korkea kloridipitoisuus voi aiheuttaa rajoituksia maan uudelleen sijoittamiselle tai maa voidaan joutua käsittelemään pilaantuneena. Kasvillisuus suolavaraston läheisyydessä menestyy huonosti kloridin ja natriumin aiheuttaman maaperän kuivuuden vuoksi.

10 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr 6.2 Jatkotoimenpiteet Alueella tehdyissä tutkimuksissa ei todettu sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka edellyttäisivät välittömiä jatkotoimenpiteitä alueen nykyisessä käytössä. Ylempien ohjearvojen ylityksiä kaikkien haitta-aineiden osalta esiintyi tässä tutkimuksessa ainoastaan tutkimuspisteessä S109. Kohde ei kuitenkaan sijaitse pohjavesialueella ja kyseisen pisteen kohdalla maaperä täytön alapuolella on hiekansekaista savea, joka vähentää haitta-aineiden kulkeutumista ympäröiville alueille. Näin ollen kohteesta tällä hetkellä aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit arvioidaan vähäiseksi ja alue voidaan kunnostaa myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä. Tässä kappaleessa esitetyt jatkotoimenpide-ehdotukset liittyvät alueen tulevaan käyttöön ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Metallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta alemmat ohjearvot ylittyivät tässä tutkimuksessa pisteissä S108 ja S109, jotka sijaitsevat PAH-yhdisteillä pilaantuneen täyttömaan alueella (näytepisteestä S109 otetuissa näytteissä ylittyivät myös ylemmät ohjearvot PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen osalta). Vuonna 2003 kunnostettiin jakelupisteen aluetta ja kunnostuksen yhteydessä havaittiin kaivualueen eteläreunalla täyttömaata, jossa todettu PAH-yhdisteiden pitoisuus (106 mg/kg) ylittää nykyisen valtioneuvoston asetuksen ylemmän ohjearvon (100 mg/kg). Tuleva asuinkäyttö ja siihen liittyvä rakentaminen todennäköisesti edellyttää koko kyseisen PAHyhdisteillä pilaantuneen täyttömaan poistamista. Myös öljynerotuskaivon ja käytöstä poistettu öljysäiliö tulee alueen käytön muuttuessa poistaa. Alueella paikoin todetun, PAH-yhdisteillä pilaantuneen täyttömaakerroksen paksuus on n. 2 m. Täyttömaan alapuolella on savikerros. PAH-yhdisteillä pilaantuneen täyttömaa-alueen pinta-alaa ei tehtyjen tutkimusten perusteella voida täysin luotettavasti arvioida, mutta mikäli oletetaan, että PAH-yhdisteillä pilaantunutta täyttömaata on vanhan jakelupisteen ja näytepisteiden S108 ja S109 välisellä alueella, on alueen pinta-ala n m 2. PAH-yhdisteillä pilaantuneen täytemaan määrä ko. alueella on siis n m 3 ktr. Lisäksi autokatoksessa sijaitsevassa pisteessä P5 havaittiin alemman ohjearvon ylitys raskaampien öljyhiilivetyjakeiden osalta. Kyseinen pilaantuma on saattanut johtua paikkaamattomasta kairareiästä, minkä kautta maaperään on voinut päästä öljyhiilivetyjä ajoneuvoista. Näin ollen pilaantuma on todennäköisesti hyvin paikallinen; viereisessä S106 tutkimuspisteessä ei esiintynyt hiilivetyjen kynnysarvojen ylityksiä. Öljysäiliön ja erottimen purkamisen yhteydessä joudutaan todennäköisesti poistamaan jonkin verran maa-ainesta, jolloin tutkituilta alueilta poistettavan pilaantuneen maaaineksen määrä olisi yhteensä n m 3 ktr, eli t. Mikäli arvioidaan, että ko. massamäärästä n t on sellaista, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot ja t sellaista, jossa pitoisuudet ovat korkeampia kuin alemmat ohjearvot (mutta alle ylempien ohjearvojen), on pilaantuneen maaperän puhdistuksen alustava kustannusarvio n Kustannusarviossa on vähemmän pilaantuneelle maa-ainekselle käytetty keskihintaa 45 /t ja voimak-

11 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr kaammin pilaantuneelle keskihintaa 70 /t. Keskihinnat sisältävät kaivutyön, kuljetuksen, ympäristöteknisen valvonnan, täytemaan ja kaatopaikkamaksun. Kustannusarvio on alustava ja lopullisiin kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi mm. pilaantuneen täytemaan todellinen määrä ja alueen tulevan käytön vaatimukset. Kustannusarviota voidaan päivittää kunnostussuunnitteluvaiheessa. Helsingissä, Sonja Suni Kim Brander

12 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr LIITE 1 SIJAINTIKARTTA

13

14 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr LIITE 2 TUTKIMUSKARTTA

15

16 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr LIITE 3 YHTEENVETOTAULUKOT

17 NÄYTTEIDEN YHTEENVETOTAULUKKO Laboratorio- ja kenttäanalyysit - orgaaniset Projektin nimi: < = alle menetelmän määritysrajan Projektin numero: Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet Näytteenottopvm.: Alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttätyöntekijä: Vto Projektipäällikkö: Ptu/KBr Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttäanalyysit: PID/Petro GC/MS-screenaus * vähäinen vaste, jälkiä hiilivedyistä Laboratorioanalyysit: ja kenttätestit ** keskinkertainen vaste *** merkittävä vaste Näyte Syv. pisteen Maa- THC VOC Öljyhiilivedyt / GC MTBE TAME Bents. Tolueeni Etyl.bents Ksyleenit TVOC Nafta- Asenafty- Asenaf- Fluo- Fenan- Antra- Fluoran- Pyreeni Bentso (a)- Kryseeni Bentso (b)- Bentso (k)- Bentso(a)- Indeno (1,2,3- Dibentso(a,h) Bentso(g,h,i) PAH Senaatti Jokiniementie Vantaa kuvaus laji PetroFlag PID C10-C21 C22-C39 C10-C39 GC GC GC GC GC GC < 180 ºC leeni leeni teeni reeni treeni seeni teeni antraseeni fluoranteeni fluoranteeni pyreeni cd)pyreeni antraseeni peryleeni yht. HUOM. num. m mg/kg ppm mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg S Varikkorakennus Hk < < < S Hk S Hk 0 S Varikkorakennus Hk S102 1 hk S103 1 Varikkorakennus Hk/Sa S103 2 Hk S103 3 Hk 0 S104 1 Varikkorakennus Sa S104 2 Sa S104 3 Hk/Sa 0 S105 1 Varikkorakennus Hk S105 2 Hk S Hk/Sa 0 S106 1 Autokatos Hk S Hk < Sisältää >C40 hiilivetyjä S107 1 Öljynerottimen alue Hk 0 S107 2 Hk < < < < < < < < < < < < < < < < < < Sisältää >C40 hiilivetyjä S107 3 Hk Sisältää >C40 hiilivetyjä S Hk 19 < < < < < < 1.3 S108 1 Piha-alue, bitumia Hk < Sisältää >C40 hiilivetyjä S108 2 Hk 0 S108 3 Sa < Sisältää >C40 hiilivetyjä S109 1 Piha-alue, bitumia Tä < < < < < < Sisältää >C40 hiilivetyjä S109 2 Tä 0 S109 3 Sa/Hk < Sisältää >C40 hiilivetyjä S110 1 Piha-alue Hk 0 S110 2 Hk < < < < < < < < < < < < < < < < < < S110 3 Hk/Sa S111 1 Piha-alue, bitumia Tä < < < < < < < < < < < < < < < < < S111 2 Tä 0 S111 3 Sa/Hk 0 S112 1 Piha-alue Tä S112 2 Tä < < < < < < < < < < < < < < < < < Sisältää >C40 hiilivetyjä S112 3 Hk 0 S112 5 Sa/Hk 0 < < < < < < < < < < < < < < < < < S113 1 Piha-alue Tä S113 2 Sa/Hk S113 3 Sa 0 S113 4 Sa 0 S113 5 Sa 0 S114 1 Suolavaraston alue Hk S114 2 Hk/Sa 0 S114 3 Sa S114 4 Sa 0 S114 5 Sa 0 S115 1 Suolavaraston alue Hk S115 2 Sa/Hk S115 3 Sa 0 S115 4 Sa 0 S115 5 Sa 0 S116 1 Öljysäiliön alue Hk Sisältää >C40 hiilivetyjä S116 2 Sa 0 S116 3 Sa S116 4 Sa 0 S116 5 Sa 0 S117 1 Piha-alue Sa/Hk S117 2 Sa 0 S117 3 Sa S117 4 Sa 0 S117 5 Sa 0 S118 1 Piha-alue Hk < < < < < < < < < < < < < < < < < S118 2 Hk 0 S118 3 Hk 0 S119 1 Piha-alue Tä < < < < < < 0.6 < < < 8.8 S119 2 Tä 0 S119 3 Sa/Hk 0 < < < < 0.6 < 0.7 < < < < < < < < < 1.3 S120 1 Piha-alue Hk < Sisältää >C40 hiilivetyjä S120 2 Hk/Sa 0 S121 1 Suolavaraston alue Hk S121 2 Hk 0 S121 3 Sa/Hk 76 0 S121 4 Sa 0 S121 5 Sa 0 P5 1.8 Autokatos Hk Sisältää >C40 hiilivetyjä Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo = ei analysoitu x = laboratoriotuloksia ei ole saatu < = alle menetelmän tunnistusrajan Hk = hiekka Sa = savi Si = siltti Tä = täyttömaa

18 NÄYTTEIDEN YHTEENVETOTAULUKKO Laboratorioanalyysit - epäorgaaniset Senaatti Jokiniementie Vantaa Projektin nimi: Senaatti Jokiniementie Vantaa < = alle menetelmän määritysrajan Projektin numero: Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet Näytteenottopvm.: Alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttätyöntekijä: Vto/Ssu Projektipäällikkö: Ptu/Kbr Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttäanalyysit: Laboratorioanalyysit: Näyte Syv. Pisteen Maakuvaus Raskasmetallit laji As Ba Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn Hg Cl HUOM. num. m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg S104 1 Varikkorakennus Sa <8 156 <0, < S107 2 Piha-alue Hk <8 22 <0,4 <10 <10 11 <10 <10 <10 22 S109 1 Piha-alue, bitumia Tä <8 67 <0, < S112 2 Piha-alue Tä <8 45 <0.4 < S113 1 Piha-alue Tä <8 34 <0.4 < S114 1 Suolavaraston alue Hk <8 23 <0.4 < < S115 1 Suolavaraston alue Hk <100 S115 4 Sa 3000 S116 1 Öljysäiliön alue Hk <8 45 <0.4 < < < S117 1 Piha-alue Sa/Hk < S117 2 Sa 1000 S119 1 Piha-alue Tä <8 33 <0.4 < S121 1 Suolavaraston alue Hk <8 33 <0.4 < < S121 5 Sa 400 P5 1.8 Autokatos Hk <8 27 <0,4 < < Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo

19 NÄYTTEIDEN YHTEENVETOTAULUKKO Kenttätulokset - epäorgaaniset Senaatti Jokiniementie Vantaa Projektin nimi: Senaatti Jokiniementie Vantaa < = alle menetelmän määritysrajan Projektin numero: Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet Näytteenottopvm.: Alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttätyöntekijä: Vto/Ssu Projektipäällikkö: Ptu/Kbr Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet Kenttäanalyysit: N = Niton XRF-mittaus Laboratorioanalyysit: I = Raskasmetallit ICP-AES, Geologian tutkimuskeskus. Näyte Syv. Pisteen Maa- Analyysikuvaus laji menetelmä As B Be Cd Co Cr Cu Fe Mo Mn Ni Pb Rb Se Sr V Zn Zr Hg HUOM. num. m N / I mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg S Varikkorakennus Hk N <180 < <340 < S101 2 Hk N <180 < S Varikkorakennus Hk N <160 < <310 < S102 1 Hk N < < S Varikkorakennus Hk/Sa N S103 2 Hk N <210 < <390 < S Varikkorakennus Sa N < < S104 2 Sa N < < < S105 1 Varikkorakennus Hk N S105 2 Hk N < S106 1 Autokatos Hk N S Hk N S107 1 Piha-alue Hk N < < S107 2 Hk N < S108 1 Piha-alue, bitumia Hk N <220 < < S109 1 Piha-alue, bitumia Tä N <310 < < S110 1 Piha-alue Hk N < <23 < <18 S111 1 Piha-alue, bitumia Tä N <160 < < S112 1 Piha-alue Tä N <210 < <400 < S112 2 Tä N S113 1 Piha-alue Tä N < < < S113 2 Sa/Hk N S114 1 Suolavaraston alue Hk N S114 2 Hk/Sa N <240 - < < S115 1 Suolavaraston alue Hk N <190 < S115 2 Sa/Hk N < <110 < S116 1 Öljysäiliön alue Hk N S116 2 Sa N <330 < < S117 1 Piha-alue Sa/Hk N < < S117 2 Sa N < < S118 1 Piha-alue Hk N < <580 < S119 1 Piha-alue Tä N S120 1 Piha-alue Hk N S121 1 Suolavaraston alue Hk N S121 2 Hk N P5 1.8 Autokatos Hk N < < Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo ei analysoitu < alle menetelmän tunnistusrajan - Ei kenttätulosta Raskasmetallit Ruosilankuja 3 E, Helsinki puh fax

20 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr LIITE 4 ANALYYSITODISTUKSET

21 sivu 1/1 versio 1 PROJ. NUMERO: ANALYYSITULOKSET Projektinumero: Paikka: Senaatti Jokiniementie Vantaa Näytteiden keräys: , Sonja Suni Analyysit: Näytteet: 2 maanäytettä Tehtävä: Näytteistä määritettiin metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE), metyyli-tertamyyli-eetteri (TAME), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit ja haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC, C5-C10). Määritys tehtiin kaasukromatografisesti käyttämällä kaksoiskolonni- ja head space -tekniikkaa (HSGC-FID). Kalibrointiin käytettiin em. yhdisteiden lisäksi bensiinin 95 E -laatua sekä dieselöljyä. Kvantitointi tehtiin ulkoisen standardin menetelmällä. Ohjeet ja standardit, joihin menetelmä perustuu: EPA-5021 EPA-8015B ISO MAANÄYTTEET Näyte Syvyys MTBE TAME Bentseeni Tolueeni Etyyli- Ksyleenit TVOC HUOM! mp bentseeni C 5 -C 10 [m] mg/kg /ka mg/kg /ka mg/kg /ka mg/kg /ka mg/kg /ka mg/kg /ka mg/kg /ka S107 3,6 < < < < < < 1,3 S109 1 < < < < < 0,5 1,3 1) mp = maan pinnasta < = alle menetelmän tunnistusrajan ka = kuiva-ainetta 1) kontrolliyhdisteen pitoisuus näytteessä 76% normaaliarvosta tunnistusrajat, maa: MTBE 0,1 mg/kg TAME 0,1 mg/kg bentseeni 0,1 mg/kg tolueeni 0,1 mg/kg etyylibents. 0,1 mg/kg p-ksyleeni 0,1 mg/kg kvantitointiraja 0,1 mg/kg laajennettu mittausepävarmuus: +/- 30 %:a Päivi Raimi FM Ruosilankuja 3E FIN Helsinki, Finland Tel Fax FI krnro

22 sivu 1/1 versio 1 ANALYYSITULOKSET PROJ. NUMERO: Projektinumero: Paikka: Senaatti Jokiniementie Vantaa Näytteiden keräys: , Sonja Suni Näytteiden esikäsittely/ analyysit: / Näytteet: 10 maanäytettä Tehtävä: Näytteistä määritettiin polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet, 16 kpl). Määritys tehtiin kaasukromatografisesti massaspektrofotometrisellä detektiolla (GC/MS). Uuttoliuottimena käytettiin asetonia ja heksaania. Kvantitointi tehtiin sisäisen standardin menetelmällä käyttämällä sisäisinä standardeina d8-naftaleenia, d10-asenafteenia, d10-fenantreenia, d12-kryseeniä sekä d12-peryleeniä. Ohjeet ja standardit, joihin menetelmä perustuu: ISO (muokattu) EPA-8270C MAANÄYTTEET PAH-yhdiste S107 S109 S109 S110 S111 S112 S112 S118 S119 S119 syvyys [m] 2,0 1,0 3,0 2,0 1,0 2,0 5,0 1,0 1,0 3,0 [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] Naftaleeni < 16 3,5 < < < < < < < Asenaftyleeni < 1,0 < < < < < < < < Asenafteeni < 25 3,9 < < < < < < < Fluoreeni < 29 5,4 < < < < < < < Fenantreeni < < < < < < 2,0 0,6 Antraseeni < 29 6,7 < < < < < 0,5 < Fluoranteeni < < < < < < 2,1 0,7 Pyreeni < < < < < < 1,5 < Bentso[a]antraseeni < 25 5,8 < < < < < 0,7 < Kryseeni < 20 4,6 < < < < < 0,6 < Bentso[b]fluoranteeni < 25 5,3 < < < < < 0,8 < Bentso[k]fluoranteeni < 9,3 2,1 < < < < < < < Bentso[a]pyreeni < 18 4,3 < < < < < 0,6 < Indeno[1,2,3-cd]pyreeni < 9,8 2,3 < < < < < < < Dibentso[a,h]antraseeni < 2,6 0,6 < < < < < < < Bentso[g,h,i]peryleeni < 8,1 2,0 < < < < < < < PAH (16 kpl) yhteensä < < < < < < 8,8 1,3 < = alle menetelmän tunnistusrajan ka = kuiva-ainetta tunnistusrajat, maa: yksittäiset PAH-yhdisteet 0,5 mg/kg kvantitointiraja: 0,5 mg/kg laajennettu mittausepävarmuus: +/- 30 % Päivi Raimi, FM Ruosilankuja 3E FIN Helsinki, Finland Tel Fax FI krnro

23 sivu 1/1 versio 1 ANALYYSITULOKSET PROJ. NUMERO: Projektinumero: Paikka: Senaaatti Jokiniementie Vantaa Näytteenotto: , Sonja Suni Näytteiden käsittely / analyysit: / Näytteet: 15 maanäytettä Tehtävä: Näytteistä määritettiin polttoaineperäiset C10 -C39 -hiilivedyt kaasukromatografisesti liekki-ionisaatiodetektorilla. Uuttoliuottimina käytettiin asetonia ja heptaania. Kalibrointiin käytettiin C10 -C39 -alkaaneja sekä dieselöljyä ja voiteluöljyä. Kvantitointi tehtiin sisäisen standardin menetelmällä. Ohjeet ja standardit, joihin menetelmä perustuu: sovellettu ISO MAANÄYTTEET Näyte Syvyys C 10 - C 21 C 22 - C 39 C 10 - C 39 HUOM! mp [m] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] [mg/kg / ka] S101 1,0 < < < S106 1,5 < ) S107 2,0 < ) S107 3, ) S108 1,0 < ) S108 3,0 < ) S109 1, ) S109 3, ) S110 2,0 < S112 2, ) S116 1, ) S116 3, S119 1,0 < S120 1,0 < ) P5 1, ) mp = maan pinnasta < = alle menetelmän tunnistusrajan ka = kuiva-ainetta 1) sisältää >C40 hiilivetyjä kvantitointirajat: C 10 -C 21 -hiilivedyt: 50 mg/kg C 22 -C 39 -hiilivedyt: 50 mg/kg laajennettu mittausepävarmuus: +/- 25 %:a Päivi Raimi, FM Ruosilankuja 3E FIN Helsinki, Finland Tel Fax FI krnro

24

25

26

27

28 Projektinro: Tutkimusraportti Senaatti-kiinteistöt Vantaa Hakunilan tukikohta Versio: A QA: KBr LIITE 5 VALOKUVAT

29 Kuva 1. Tutkimuspiste S107, öljynerotuskaivo. Kuva 2. Tutkimuspiste S108, alemman ohjearvon ylitys (öljyhiilivedyt, jae C 22 -C 39 ).

30 Kuva 3. Tutkimuspiste S109, PAH-yhdisteillä mahdollisesti saastuneen täyttömaaalueen eteläreuna. Alemman ohjearvon (öljyhiilivedyt ; Cu ja Ni) ja ylemmän ohjearvon (öljyhiilivedyt, jae C 22 -C 39 ; PAH-yhdisteet) ylityksiä. Kuva 4. Tutkimuspiste S116, öljysäiliön vierusta.

31 Kuva 5. Paikkaamatta jääneen kairareiän P5 sijainti, alemman ohjearvon ylitys (öljyhiilivedyt, jae C 22 -C 39 ).