TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

Transkriptio

1 GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu TAMPERE TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS Ristimäenkatu Tampere Puhelin (03) Faksi (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

2 SISÄLLYS 1 TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE KOHTEEN KUVAUS KOHTEEN TOIMINTAHISTORIA PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET MAASTOTUTKIMUKSET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA MENETELMÄKUVAUKSET MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINNIN PERUSTEET LATTIARAKENTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 8 LIITTEET Valokuvat Tutkimustodistukset Tutkimuspisteiden sijaintikartat (1:500) 2(9)

3 KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu TAMPERE TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS 1 TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE Geopalvelu Oy on tutkinut Hartelan toimeksiannosta lattiarakenteiden ja lattian alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta Kelloportinkadulla, Tampellassa. Tampella on toiminut viime vuosina Metso Oyj:n toimitiloina. Kohteessa toimi 1860-luvun taitteesta lähtien Tampellan Pellavatehdas. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko kiinteistön aikaisemmasta toiminnasta mahdollisesti aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta. Lähitulevaisuudessa kiinteistöön on tarkoitus rakentaa asuinhuoneistoja Hartela Oy:n toimesta. Tampellan pohjakerroksen lattioiden ja maaperän pilaantuneisuusselvitys tehtiin erillisenä työnä ja tässä raportissa keskitytään vaan Tampellan ylempien kerrosten lattiarakenteiden pilaantuneisuuteen. 2 KOHTEEN KUVAUS Tutkittu kohde sijaitsee Kelloportinkadulla, Lapintien ja Tammerkosken välisellä alueella. Kiinteistön pohjoispuolella on entisestä Tampellan kiinteistöstä peruskorjattu Tampereen Oikeustalo ja eteläpuolella on Työnpuisto. Kiinteistön kaakkoispuolella on Tampereen paloasema. 3 KOHTEEN TOIMINTAHISTORIA Tampellan alueella kosken itärannalla oli ollut teollisuustoimintaa vuodesta 1842 alkaen ja 1860-lukujen taitteessa sinne perustettiin ajanmukainen konepaja ja pellavatehdas. Nämä yhdistyivät Tampereen Pellava ja Rautateollisuus osakeyhtiöksi Tampellan alkuperäinen puuvillatehdas 1850-luvulta paloi Rakennus korjattiin 1884, mutta kerrosta matalammaksi, sillä tuli oli tuhonnut ylimmät kerrokset luvun lopussa Tampellaa laajennettiin ja konepajoja uusittiin, sillä tehdas aloitti veturituotannon. Tampellan alueelle rakennettiin tuolloin esimerkiksi Häkilärakennus (1898), joka myöhemmin on toiminut muun muassa Tampellan teollisuusoppilaitoksena, ja Vanhaksi kappeliksi kutsuttu purjekangaskutomo (1883), joka purettiin Tuona aikana rakennettiin myös Tampellan kuuluisa kelloportti (1891) ja muutama konepajarakennus (1884 & 1898), jotka nykyisin kuuluvat museokeskus Vapriikin käsittämään kokonaisuuteen. Tampella rakensi 3(9)

4 työväelleen ja muihin tarpeisiin komean juhlatalon 1897, joka nykyisin toimii Tampereen Komediateatterina. Tekstiiliteollisuus laajeni vuonna 1934, kun Tampella osti vuonna 1898 perustetun Tampereen Puuvillatehdas Oy:n, jolla oli tehdas Tampereen Lapinniemessä. Koko Tampellan tekstiilituotanto siirrettiin Lapinniemeen vuonna Tampellan tekstiilitehtaiden toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä. Osa Tampellan tehdasrakennuksista purettiin. Tilalle on noussut uudisrakennuksia. Jäljelle jääneissä tekstiilitehtaan rakennuksissa toimii Museokeskus Vapriikki. 4 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET 4.1 Maastotutkimukset Tampellan ylemmistä kerroksista otettiin lattianäytteitä välisenä aikana. Lattianäytteitä otettiin yhteensä 10 kpl. Näytteenoton yhteydessä ei havaittu merkkejä pilaantumisesta. 4.2 Laboratoriotutkimukset ja menetelmäkuvaukset Näytteet analysoitiin Lapin Vesitutkimus Oy:n tytäryhtiön Juwe Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa Rovaniemellä. Juwe Ympäristötutkimus Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio. Lattianäytteistä analysoitiin kokonaishiilivedyt (THC), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), alkuaineet ja asbesti. Maaperänäytteistä analysoitiin kokonaishiilivedyt (THC), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja alkuaineet. Laboratorioanalyysejä tehtiin kaikkiaan yhteensä 44 analyysiä. Näytteiden kokonaishiilivedyt (THC) analysoitiin asetoni-heksaani uuttoa käyttäen ISO standardista modifioidulla menetelmällä. GC-MS menetelmä, jossa on jaottelu joko kahteen tai kolmeen fraktioon; bensiini C 5 -C 10, diesel C 10 -C 21 ja voiteluöljy C 21 -C 40. Analyysin määritysraja on 50 ja mittausepävarmuus ± 25 %. Asbesti analyysi tehtiin alihankintana valomikroskoopilla ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla WSP Finland Oy:n laboratoriossa Oulussa. Polyaromaattisille yhdisteille (PAH) tehtiin asetoni-heksaani uutto ISO standardista modifioidulla menetelmällä. Analyysi tehtiin GC-MS- menetelmällä, jossa analysoitiin 16 yhdistettä ja kokonaispitoisuus. Määritysraja 0.10 ja mittausepävarmuus ± % riippuen kyseessä olevasta yhdisteestä. Alkuaineanalyysit teetettiin alihankintana Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa Oulussa. Suomen Ympäristöpalvelu Oy on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima (FINAS akkreditoitu) testauslaboratorio T231. Alkuaineanalyysissä (ICP-OES) määritettiin 12 alkuainetta kuningasvesiuutoksena. Määritetyt alkuaineet olivat: Arseeni (As), barium (Ba), kadmium (Cd), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari (Cu), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V), sinkki (Zn) ja antimoni (Sb). 4(9)

5 4.3 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteet Rakenteille ei ole annettu erillisiä kynnys- ja ohjearvoja, mutta yleisesti kunnostustarpeen lähtökohtana on käytetty PIMA-asetuksen maaperän kynnys- ja ohjearvoja. Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvällä asetuksella (214/2007) eli ns. PIMA asetuksella säädetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteita. Asetuksessa on annettu 52:lle maaperän haitallisen aineen tai aineryhmänpitoisuudelle ohjearvot, joita käytetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna. Lisäksi asetuksessa on annettu arviointitarpeen laukaisevat kynnysarvot. Kynnysarvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 4.4 Lattiarakenteiden tutkimustulokset Lattianäytteissä havaittiin kohonneita öljyhiilipitoisuuksia. Lattianäytteessä 17 todettiin öljyhiilivetypitoisuus 2000, joka ylittää PIMA-asetuksen alemman ohjearvopitoisuuden keskitisleiden (C 10 -C 21 ) ja alemman ohjearvon myös raskaiden hiilivetyjen (C 21 - C 40 ) kohdalla. Näytteissä 16.1 ja 23 ylittyi myös PIMA-asetuksen öljyhiilivetyjen kynnysarvopitoisuus. Lattianäytteissä ei havaittu lainkaan asbestia. Lattianäytteessä havaittiin hieman PAH yhdisteitä. Pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä, sillä vain näytteessä 22 havaittiin PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenin osalta PIMA-asetuksen kynnysarvon suuruinen pitoisuus. Kolmessa lattianäytteessä todettiin PIMA-asetuksen kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia alkuaineita. Vanadiinin kynnysarvopitoisuus 100 ylittyi näytteessä 10 pitoisuudella 102. Lattianäytteessä 22 ylittyi koboltin kynnysarvopitoisuus 20 pitoisuudella 28. Lattianäytteessä 23 ylittyivät koboltin, kuparin ja lyijyn kynnysarvopitoisuudet sekä näytteen 23 toisessa betoninäytteessä koboltin kohdalla PIMA-asetuksen alempi ohjearvo 100 pitoisuudella 190. Tutkimuspisteiden lattianäytteissä ei todettu muiden alkuaineiden osalta PIMA-asetuksen kynnystai ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Laboratorioanalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. 5(9)

6 Taulukko 1. Taulukossa on lattianäytteiden eri hiilivetyjakeet, kokonaishiilivetypitoisuudet ja asbestianalyysi. Taulukossa on esitetty asetuksen (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys THC (m) hiilivetyjakeet THC yhteensä Asbesti C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 Ylempi ohjearvo ei analysoitu 8 0 0,06 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia 9 0 0,06-60 < Ei sisällä asbestia ,05 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia , Ei sisällä asbestia ,06 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia , Ei sisällä asbestia , Ei sisällä asbestia ,06 - < Ei sisällä asbestia ,05 - < Ei sisällä asbestia , Ei sisällä asbestia 23 0,04 0,07-61 < Ei sisällä asbestia kynnysarvo 300 Alempi ohjearvo Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 6(9)

7 Taulukko 2. Lattianäytteiden PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) pitoisuudet, joille on kynnysarvot ja ohjearvot. PAH-yht. on määritysrajan ylittävien yhdisteiden summa. Taulukossa on esitetty asetuksen (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) kynnysarvot, alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näyte Syvyys ( m) Naftaleeni Fenantreeni Fluoranteeni Antraseeni Bentso(a) antraseeni Bentso(k) fluoranteeni Bentso(a) pyreeni PAH-yht ,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,06 < < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,05 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,05 < < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < ,05 < < ,04 < < 0.10 < < ,04 0,07 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 7(9)

8 Taulukko 3. Lattianäytteiden alkuaineanalyysitulokset. Taulukossa on esitetty asetuksen (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys As Cd Co Cr Cu Ni Pb Sb V Zn (m) 8 0 0, < < , < < , < < ,05 4 < < , < < , < < , < < ,06 10 < < , < < , < < ,04 0, < < kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lattianäytteissä havaittiin kohonneita öljyhiilipitoisuuksia. Lattianäytteessä 17 todettiin öljyhiilivetypitoisuus 2000, joka ylittää PIMA-asetuksen alemman ohjearvopitoisuuden keskitisleiden (C 10 -C 21 ) ja alemman ohjearvon myös raskaiden hiilivetyjen (C 21 - C 40 ) kohdalla. Näytteissä 16.1 ja 23 ylittyi myös PIMA-asetuksen öljyhiilivetyjen kynnysarvopitoisuus. Lattiarakenteissa ei havaittu lainkaan asbestia. Sen sijaan lattianäytteessä havaittiin hieman PAH yhdisteitä. Pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä, sillä vain betoninäytteessä 22 havaittiin PAHyhdisteistä bentso(a)pyreenin osalta PIMA-asetuksen kynnysarvon suuruinen pitoisuus. Kolmessa lattianäytteessä todettiin PIMA-asetuksen kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia alkuaineita. Vanadiinin kynnysarvopitoisuus ylittyi lattianäytteessä 10. Lattianäytteessä 22 ylittyi koboltin kynnysarvopitoisuus. Lattianäytteessä 23 ylittyivät koboltin, kuparin ja lyijyn kynnysarvopitoisuudet sekä näytteen 23 toisessa betoninäytteessä koboltin kohdalla PIMA-asetuksen alempi ohjearvo. 8(9)

9 Tehtyjen tutkimusten perusteella kiinteistön ylempien kerrosten lattiarakenteet ovat osittain pintaosastaan pilaantuneet haitta-aineilla. Kun kohteeseen tullaan rakentamaan asuinhuoneistoja, on kiinteistön rakenteilla lisätutkimus- ja kunnostustarve. Pilaantuneet lattiarakenteet sijaitsevat tulevalla asuinkiinteistöllä, joten ihmisen terveyteen kohdistuville haitoille altistuminen mm. hengitysilman kautta on mahdollista. Lisätutkimuksia olisi hyvä tehdä pilaantuneisuuden laajuuden kartoittamiseksi, ottamalla lisää betoninäytteitä esimerkiksi 3. ja 4. kerroksen lattioista. Kun lattioita rouhitaan, rouhimisen jälkeen on syytä tehdä lisämittauksia sekä laboratorioanalyysejä siitä, että onko rakenteissa riittävä taso saavutettu. Lisätutkimukset olisi parasta tehdä lattiapäällysteiden purkamisen jälkeen. Tampereella 10. päivänä tammikuuta 2012 GEOPALVELU OY Toivo Ali-Runkka toimitusjohtaja Marika Mäkinen ympäristöinsinööri 9(9)