17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus
Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. 92 000 jäsentä 566 paikallisyhdistystä 13 piiriä keskusjärjestö 2
MLL:n vapaaehtoiset n. 8 400 vapaaehtoista Pääosa vapaaehtoisista toimii paikallisyhdistyksissä Lapsiperheiden tukihenkilöt sekä kylämummit- ja vaarit (piirien organisoimaa toimintaa) Lasten ja nuorten sekä vanhempainpuhelimen ja netin päivystäjät (keskusjärjestön ylläpitämä palvelu) Lisäksi kouluissa toimii n. 14 000 tukioppilasta 3
MLL:n paikallisyhdistysten toiminta Perhekahvilat, vertaistuki vanhemmuuden haasteisiin Kerhot ja ryhmät lapsille ja vanhemmille: isäryhmät, äitiryhmät, musiikkikerhot, taidekerhot, leirit, retket Tapahtumat ja tempaukset Pienten koululaisten iltapäivätoiminta 4
Vapaaehtoistoiminnan tuki MLL:ssa Perehdytys Piirin koulutukset ja neuvonta Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Yhdistysnetti Vertaisverkko Tukea kuntayhteistyöhön Seututapaamiset Apua rekrytointiin Jaksamisen tuki Järjestöpalvelu Yhteiset toimintamallit ja materiaalit Alueelliset kehittämispäivät Puheenjohtajapäivät Koulutuspolku Seudullinen ohjaus Valtakunnallinen tuki Kuvio Milla Kalliomaa 2010 5
Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus MLL:n paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattu, vuoden kestävä koulutus. Koulutusmalli ja -kokonaisuus pohjautuu 2005 2007 toteutettuun MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutushankkeeseen. MLL:n keskusjärjestö vastaa koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta yhteistyössä MLL:n järjestökouluttajien, muiden koulutuksen ammattilaisten sekä MLL:n keskustoimiston ja piirien toimihenkilöiden kanssa. 6
Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen tavoite on rakentaa ja kehittää MLL:n yhteisöllistä johtajuutta, joka vahvistaa järjestön kolmen tahon (paikallisyhdistys, piiri, keskusjärjestö) sisäistä vuorovaikutusta ja sekä järjestön elinvoimaisuutta. Koulutuksen jälkeen MLL:n paikallisyhdistyksissä on osaavia, sitoutuneita ja motivoituneita vapaaehtoisjohtajia ja toimijoita MLL:n sisäinen kumppanuus on vahvistunut MLL on entistä vahvempi, laadukasta toimintaa ylläpitävä, kehittyvä lapsiperheiden arkea ja vanhemmuutta tukeva järjestö. 7
Koulutuksen sisällöt Johtaminen MLL:ssa Johtaja suunnannäyttäjänä: johtamisen ja johtajuuden ymmärryksen ja merkityksen avaaminen Miksi ja mihin vapaaehtoinen tarvitsee johtaja- ja vuorovaikutustaitoja? Omien johtajataitojen tunnistaminen ja kehittäminen Osaamisen jakaminen ja vertaistuki 8
Koulutuksen sisällöt MLL toimii MLL-tietämyksen ja -näkemyksen vahvistaminen Yhdistyksen vision ja päämäärien selkiyttäminen unelmien yhdistys Toiminnan laatu ja sen varmistaminen 9
Koulutuksen sisällöt MLL vaikuttaa Vaikuttamisen moni-ilmeisyys MLL:n vaikuttamistyö Miten MLL:n toiminta tehdään näkyväksi tiedottaminen ja viestintä Kumppanuus paikallisessa hyvinvointityössä 10
Koulutus prosessina (syyskuu 2010 syyskuu 2011) Ennakkotehtävät Aluepaja 2 helmikuu Oppimis- / välitehtävät Valtakunnallinen avausseminaari 24.-25.9.2010 Helsinki Oppimis- / välitehtävät Aluepaja 3 huhtikuu Oppimis- / välitehtävät Aluepaja 1 lokakuu Oppimis- / välitehtävät Valtakunnallinen päätösseminaari 17.-18.9.2011 Helsinki 11
Koulutuksen työskentelytavat Avaus- ja päätösseminaareissa luennot, alustukset ja ryhmätyöt. Aluepajoissa korostuu dialogisuus sekä yhdistyksissä tehtävän kehittämistyön tulosten jakaminen. Oppimistehtävät nivoutuvat tiivisti opiskelijan omaan yhdistykseen ja siellä tehtävään yhteiseen kehittämistyöhön. Koulutuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä sekä MLL:n Yhdistysnettiä. Eri tavoin koottavat palautteet / arvioinnit ovat tärkeä osa koko koulutusprosessia. Koulutuksen laajuus on 3 opintopistettä (81 tuntia). 12
Lähtötilannekartoituksesta poimittua (syksy 2010) Osallistujista on puheenjohtajia 2/3, varapuheenjohtajia 1/3. 3/4 toiminut MLL:n paikallisyhdistyksessä aktiivisesti yli 3 v. 2/3 osallistuu koulutukseen, koska haluaa kehittää johtamistaitoja vapaaehtoisessa luottamustehtävässä. Melkein yhtä moni haluaa kehittää yhdistyksensä toimintaa. Puolet koulutukseen osallistuvista kokee vapaaehtoistoiminnan johtajana omaavansa taitoja suunnitelmalliseen ja organisoituun toimintatapaan. 2/5 tunnistaa itsessään kykyjä innostaa ja saada muut toimimaan. Vähiten on kokemusta esimiestyöstä. 13
Lähtötilannekartoituksesta poimittua (syksy 2010) Johtamistaidoista eniten haluttiin kehittää taitoja sitouttaa ja motivoida toisia (2/3). Kykyä delegoida tehtäviä nykyistä vahvemmin sekä lisää rohkeutta johtajan paikan ottamiseen kaipasi 1/3. Oman paikallisyhdistyksen näkökulmasta odotukset kohdistuvat haluun kehittää jäsenten ja vapaaehtoisten innostamista ja sitouttamista (9/10). Myös toiminnan suunnittelun ja organisoinnin sekä sisäisen työnjaon odotettiin kehittyvän. 14
Osallistujien odotuksia Haluan tulla innostavaksi ja positiiviseksi johtajaksi, jonka kanssa on ilo työskennellä ja kehittää itseään. Toivoisin oppivani ymmärtämään ihmisten erilaisuutta toimia eri tilanteissa. Haluaisin tulla delegoivaksi ja joustavaksi johtajaksi. Haluan varmuutta johtamiseen. Haluan tulla hyväksi vapaaehtoistyön johtajaksi. Haluaisin nähdä kokonaiskuvan MLL:n toiminnasta, tutustua muiden yhdistysten aktiiveihin ja vaihtaa ideoita. Miten saada uusia ihmisiä mukaan hallitustoimintaan? Miten kokemus ja hiljainen tieto jaetaan uusille vastuuhenkilöille? 15
Pilottikoulutuksen (2005-2007) arviointituloksia (kysely marraskuu 2007 n=80, 81%) Paikallisyhdistysten toiminnan päämäärä selkiytyi ja toiminta tuli pitkäjänteisemmäksi. Yhdistyksen toiminnan merkitys ymmärretään laajemmin osana MLL:n kokonaisuutta. MLL tuntemus lisääntyi, oivallus järjestöä yhdistävistä yhteisistä arvoista ja päämääristä on osallistujille tärkeä. Asenne johtamista kohtaan muuttui myönteisemmäksi. Ymmärrys johtamisen merkityksestä, johtamisen eri osa-alueista sekä niihin tarvittavasta panostuksesta syventyi. 16
Pilottikoulutuksen (2005-2007) arviointituloksia (kysely marraskuu 2007 n=80, 81%) 55 % opiskelijoista koki, että heidän yhdistyksistään tuli koulutuksen myötä näkyvämpi vaikuttaja alueellaan - toisaalta kolmannes opiskelijoista koki edelleenkin olevansa epävarmoja vaikuttamistyössään ja tarvitsevansa siihen lisätukea. 80 % vastaajista totesi yhteistyöverkostojen vahvistuneen. 80 % vastaajista koki, että heistä oli tullut MLL-toimijoina aktiivisempia, sitoutuneempia ja suunnitelmallisempia. 17
Muita havaintoja koulutuksen vaikutuksista Koulutuksen suorittaneita on hakeutunut MLL:n päätöksentekijöiksi sekä alue- että valtakunnallisella tasolla (piirihallitus, liittohallitus, liittovaltuusto) Muutamia työllistynyt MLL:n palvelukseen mm. kehittämishankkeisiin 18
Kiitos!