Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola
Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työ ei saa uhata työntekijän fyysistä tai henkistä terveyttä. Käytännössä lähiesimies edustaa työnantajaa. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveys-huoltopalvelut työstä aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijän terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshuoltopalvelujen sisältö sovitaan organisaatiokohtaisesti työterveyshuoltosopimuksessa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Työnantaja saa käsitellä vain työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja vain tämän suostumuksella. www.finlex.fi
Työturvallisuuslain keskeiset periaatteet esimiestoiminnan kannalta (738/2002; www.finlex.fi) Työnantajan on oltava perillä työssä esiintyvistä vaaratekijöistä. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on pyrittävä välttämään, poistamaan tai lieventämään terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvaa haittaa työssä. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus välttää epäasiallista kohtelua ilmoittaa työnantajalle viosta ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.
Työterveyshuoltolain keskeiset periaatteet esimiestoiminnan kannalta (1383/2001; www.finlex.fi) Kun valmistellaan työterveyshuoltopalvelujen hankkimista, työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Työntekijöillä on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Työterveyshuolto antaa tietoja sekä neuvoo ja ohjaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa työntekijöiden terveyteen liittyvissä asioissa.
Työhyvinvointiin kannattaa panostaa Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työ sujuu, asiat hoituvat ja tavoitteita saavutetaan. Työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä ja sitoutuvat siihen. Yrityksen eläkemenot ja muut terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kulut pysyvät kurissa. Työhyvinvoinnin edistämishankkeisiin sijoitetut varat saadaan yleensä moninkertaisena takaisin.
Työkyvyn menetyksestä aiheutuu organisaatiolle kuluja Suorat kulut koostuvat palkka- ja eläkemaksuista. Sairauspoissaolopäivän hinnaksi on arvioitu 3 kertaa päiväpalkka. Poissaolopäivä maksaa työnantajalle 240-380 euroa. Mitä isompi yksityissektorin yritys on kyseessä, sitä suurempi osa eläkemaksuista lankeaa yrityksen maksettavaksi. Epäsuoria kuluja kertyy tuotannon muutoksista, sijais- ja ylityöjärjestelyistä, virheistä ja reklamaatioista sekä hallinnon, työnjohdon ja työterveyshuollon lisätyöstä.
Työterveyshuollon korvauskäytännöt muuttuivat vuoden 2011 alussa Yritykset, joilla on yhteistyössä sovittu toimintamalli työkyvyn tukemiseksi, saavat Kansaneläkelaitoksesta 60 % korvauksen pakollisen työterveyshuollon kuluista (ennalta ehkäisevä työ). Muille yrityksille korvataan 50 % pakollisen työterveyshuollon kuluista.
Organisaation ylin johto huolehtii työkyvyn tuen käytännöistä julkilausuttu tahtotila henkilöstöstrategia työntekijöiden arvostaminen työntekijöiden osallistaminen työympäristön ja työkuormituksen jatkuva arviointi ja optimointi muutosten hallittu toteutus käytännön toimintamallit työkyvyn varhainen tuki sairauspoissaolojen hallinta työhönpaluun tuki tiedotus toimintamalleista ja koulutus niiden soveltamiseen mallien toimivuuden seuraaminen ja kehittäminen
Työkyvyn tuki kuuluu kaikille työntekijöille Työhyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy koskee kaikkia työntekijöitä. Varhainen tuki on tarkoitetty erityisesti oireileville ja sairastuneille työntekijöille. Työhönpaluun tuki on tarkoitettu toipilaille ja tauon jälkeen työhön palaaville.