Joutsan keskustan kehittäminen Kirkonseudun asemakaavan osittainen muutos Länsitien alue KAAVASELOSTUS Kuva 1, suunnittelualueen rajaus
2 / 31 Selostuksen sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 4 1.2.1 Poistuvat asemakaavat... 5 1.3 Kaavaprosessin vaiheet... 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 1.5 Muita kaava-aluetta koskevia selvityksiä... 6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö... 6 2.1.1 Liittyminen ympäristöön... 8 2.1.2 Liikenne... 9 2.1.3 Pysäköinti... 9 2.1.4 Julkinen liikenne... 9 2.1.5 Kevyt liikenne... 9 2.2 Palvelut... 9 2.3 Asuminen... 10 2.4 Virkistysalueet... 10 2.5 Pohjavedet... 11 2.6 Maanomistus... 11 2.7 Ympäristön häiriötekijät... 11 2.8 Pilaantuneet maa-alueet... 11 2.9 Kunnallistekniikka... 11 2.10 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 2.10.2 Maakuntakaava... 12 2.10.3 Yleiskaava... 12 2.10.4 Asemakaava... 13 2.10.5 Rakennusjärjestys... 13 2.10.6 Pohjakartta... 13 2.10.7 Rakennuskiellot... 13 2.10.8 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma... 13 2.10.9 Rakennushistoriallinen inventointi... 14 2.10.10 Kaupallinen selvitys... 14 2.10.11 Kaupalliset varaukset voimassa olevissa kaavoissa... 15 2.10.12 Liiketilan tarve ja sen sijoittuminen... 15 3. TAVOITTEET... 16 3.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 16 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUS... 17 3.2 Viranomaisyhteistyö... 17 3.3 Osalliset... 17 3.4 Tiedottaminen... 17 3.5 Asemakaavan valmistelu... 17 3.6 Yleisötilaisuus... 17 3.7 Kaavaluonnos... 17 3.8 Kaavaehdotus... 17 3.9 Hyväksyminen... 18 4. ASEMAKAAVALUONNOS... 18 4.1 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus... 18 4.2 Luonnosvaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi... 23
3 / 31 5. ASEMAKAAVAEHDOTUS... 24 5.1 Korttelialueet... 24 5.2 Muutettu kaavaehdotus... 27 5.3 Kevyen liikenteen yhteydet... 28 5.4 Pysäköinti... 29 KAAVAN VAIKUTUKSET... 29 5.5 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 29 5.6 Asemakaavamuutoksen vaikutukset ja yleiskaavan sisältövaatimukset... 29 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 31 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 31 6.2 Toteutuksen seuranta... 31
4 / 31 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kunta Asemakaavan muutos koskee Asemakaavalla muodostuu Pinta-ala Kunnan kaavatunnus Asemakaavan laatija Joutsan kirkonseudun asemakaavan osittainen muutos Joutsa, Kirkonkylä Kortteleita 309-313, LP-alueita ja katualueita Korttelit 309-313, tori- ja katualueita sekä puistoalue 5,2 ha Joutsan kunta Tekninen osasto Länsitie 5 19650 Joutsa Yhteyshenkilö: Jukka S. Lehtonen Aluearkkitehti p. 040 590 1788 Suunnittelukonsultti SITO Oy Tietäjäntie 14 02130 Espoo Yhteyshenkilö: Petri Tuormala Arkkitehti, SAFA, YKS-415 p. 040 573 0076 Suunnittelualue 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Suunnittelun tarkoituksena on tarkistaa Joutsan keskustan asemakaavan ajanmukaisuus Yhdystien, Keskustien, Rantatien ja Jousitien rajaamalla alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan torialueen sekä Länsitien katuympäristön parantaminen.
5 / 31 Keskustakortteleiden asemakaavan muutoksen yhteydessä Länsitien ja torin ympäristöön laaditaan idea- / yleissuunnitelma, joka toimii myöhemmin toteutettavan rakentamissuunnitelman pohjana. Ideasuunnitelmassa määritellään alustavasti alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, käytettävät rakenteet, valaistus, istutukset sekä päällystemateriaalit.. 1.2.1 Poistuvat asemakaavat Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat ovat vuosilta 1986 2011. Keskustiehen rajautuvat korttelialueet on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Keskustiehen rajautuva asemakaavan muutos on saanut lainvoiman v.2011. Keskustakorttelit jakaa puistoksi (VP) merkitty alue. Länsitien ympäristössä korttelit ovat merkitty asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL). Kunnanvirasto ja sen edessä oleva tori- / pysäköintialue sijoittuvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueelle (YH). Länsitien alkupäähän sekä K-kaupan pohjoispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Jousitie ja Yhdystie on merkitty yleisiksi tiealueiksi (LYS). Rantatie, Länsitie, Länsikuja ja Keskustie on merkitty katualueiksi. Asemakaavan muutos hyväksytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään Keskustien asemakaavaalue, joka käsittää Keskustiehen rajautuvat alueet sekä kaava-alueen poikki kulkevan puistoalueen (VP). Länsitien asemakaava-alue käsittää puistoalueen ja Jousitien väliset alueet. Kuva 2, Voimassa oleva asemakaava ja suunnittelualueen rajaus 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan käynnistämispäätös 11.1.2010 Khall 13 Kuulutus vireilletulosta ja OAS:n nähtövilläolosta 12.5.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 12.5. 18.6.2010 Idealuonnosten esittely Joutsan Joutopäivillä 10.7.2010 Kaavaluonnosvaihtoehdot nähtävillä 9.9.- 8.10.2010 välisen ajan, minkä jälkeen asemakaava-alue jaettiin kahteen osaan: Osa A) Keskustien asemakaava-alue: - Kaavaehdotus nähtävillä 25.5. 27.6.2011 - Kaavan hyväksyminen 4.7.2011 40. - Asemakaava lainvoimainen 2011 Osa B) Länsitien asemakaava-alue: - Kaavaehdotus nähtävillä 19.4. - 21.5.2012 - Kaavaehdotus uudelleen nähtävillä 27.2. 2.4.2013
6 / 31 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja määräykset Asemakaava-alueen rakennusinventointikortit 1.5 Muita kaava-aluetta koskevia selvityksiä 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT - Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2011) - Joutsan kunnan pohjavesialueen suojelusuunnitelma (2010) - Museoviraston laatima RKY -inventointi (22.12.2009) - Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi (2010) - Oravakiven kaupallinen selvitys (2012) 2.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Kuva 3, Länsitien alkupää Suunnittelualue käsittää Joutsan kirkonkylän kaupallisen keskustan, jonne sijoittuu keskeisten kaupallisten palveluiden lisäksi mm. kunnanvirasto, kirjasto, linja-autoasema, liike- ja toimistotilaa sekä asuinkerrostaloja. Länsitien ympäristön liikekeskusta on rakentunut pääosin 1970, -80 ja -90-luvuilla. Länsitien ympäristö Länsitien alkupäässä yksikerroksiset liiketilat ja pankkirakennukset rajaavat katu- ja pysäköintialuetta. Pysäköintialueen ympäristöön sijoittuvat mm. apteekki, parturi-kampaamo, optikkoliike, vihersisustusliike, puhelin- ja dataliike, Osuuspankki ja Säästöpankki. Länsitietä rajaa toisella puolella liikekeskus (vuodelta 1971), jossa sijaitsee erilaisten pienten erikoisliikkeiden lisäksi mm. Kela ja Joutsan matkahuolto. Länsitien keskivaiheilla punatiilisessä rakennuksessa (vuodelta1974) sijaitsee kunnanvirasto. Rakennuksen edessä Kauppakujan päätteenä sijaitsee pysäköintialue, joka toimii torimyyntialueena. Torialuetta vastapäätä sijaitsee kirjasto- ja pankkirakennus (vuodelta 1979). Länsitien varrella sijaitsevat K-kaupan myymälä sekä Rautakauppalan myymälärakennus edustavat uudempaa rakennuskantaa 1990-luvulta. Länsitien varren liikerakennukset kuvastavat rakennusajalleen tyypillisiä suunnitteluideoita ja materiaaliratkaisuja. Tyypillistä on tasakattoisuus, betonirakenteet, erilaisten julkisivutiilten ja betonielementtien käyttö rakennuksissa sekä ympäröivät suuret pysäköintialueet. Länsitien varressa jalankulkuympäristöä tai pysäköinti- ja torialueita ei ole erotettu ajoneuvoliikenteestä. Autopaikat sijoittuvat joko kadun suuntaisiin pysäköintikampoihin tai pysäköintialueille liiketilojen sisäänkäyntien läheisyyteen.
7 / 31 Kuva 4, Katutilaa ja rakennuskantaa Länsitien ympäristössä Keskustiehen rajautuva alue Valtatie 4:n suunnasta saavuttaessa suunnittelualuetta rajaa Yhdystien ja Keskustien kulmauksessa yksikerroksinen huonekalumyymälä (Onni-Kaluste). Rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisella liikerakennusten korttelialueella (KL). Huonekalumyymälän eteläpuolelle on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialue, joka on toteutunut vuonna 2011 voimaan tulleen asemakaavan mukaisesti. Alueelle sijoittuu liikerakennus, jossa toimii Tokmannin myymälä, K-Supermarket ja Osuuspankki. Pysäköintialueet sijoittuvat rakennuksen eteen Keskustien puolelle. Rakennuksen kokonaiskerrosala on n. 5400 k-m2. Jousitiehen rajautuva alue Suunnittelualuetta rajaa idässä Jousitie, joka on kirkonkylän vanha keskusraitti. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut vanhat liike- ja pankkirakennukset reunustavat katutilaa ja muodostavat vanhaa kylänraittimiljöötä. Suunnittelualueen pohjoispäässä kirkkoa vastapäätä sijaitsee ns. Postin talo (Joutsan säästöpankin entinen toimitalo vuodelta 1955). Postikonttoritoiminta on siirtynyt talosta pois, mutta rakennuksessa on edelleen Itellan toimitiloja. Kuva 6, Postin talo
8 / 31 Kuva 7, hotelli Aatto ja Elli Postin talon eteläpuolella sijaitsevassa rakennuksessa on majatalotoimintaa (hotelli Aatto ja Elli), kahvila, ravintola sekä liiketiloja. Majatalorakennuksen vanhempi rakennusosa on valmistunut 1930-luvun lopussa. Hotellin eteläpuolitse kulkee Kauppakuja, jonka on yhteys kirjaston ja torin suuntaan. Kauppakujaa rajaa eteläpuolella Rautakauppalan noutopiha ja siihen liittyvät varastokatokset. Suunnittelualueen eteläreunaan, Jousitien ja Rantatien kulmaukseen sijoittuu vuonna 1930 valmistunut liikerakennus, jossa toimii nykyisin Tokmannin myymälä. Joutsan Jousitien keskusraitti on 1.1.2010 vahvistetussa RKY2000:ssa osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. 2.1.1 Liittyminen ympäristöön Alueen itäpuolella, Jousitien varrella sijaitsee kirkko, seurakuntakoti, kirkonpuisto ja hautausmaa. Jousitien varrella rakennuskanta on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee rivi- ja omakotitaloja. Rantatien varressa I ja II-kerroksiset asuinrakennukset muodostavat pienipiirteistä katumiljöötä, johon K-marketin tiiliverhoiltu myymälärakennus liittyy. Asuntoalue rajautuu Joutsansalmeen, jossa sijaitsee uimaranta ja venesatama. Alueen pohjoispuolella halpahalli ja kerrostalojen pysäköintialueet rajaavat Yhdystien reunaa. Jalankulkuympäristöä on rajattu puuistutuksilla lähinnä kerrostalokortteleiden reunassa, muilta osin sisääntulonäkymä vt 4:n suunnasta on melko avoin ja pysäköintialueiden hallitsema. Suunnittelualueen länsipuolella Keskustietä rajaavat S marketin pysäköintialue ja huoltopiha.
9 / 31 2.1.2 Liikenne 2.1.3 Pysäköinti Kuva 8, 1. Onni-kalusteen huonekalumyymälä, 2. ja 3. vuonna 2012 valmistunut liikerakennus, 4. linja-autoasema, asuntoja sekä liiketiloja, 5. kunnanvirasto, 6. asuinkerrostaloja ja liiketiloja, 7. asuinpientaloja, 8. pysäköintialue, 9. liiketiloja, pankki, kirjasto ja hotelli, 10. K -market, rautakauppa, liike- ja toimistotiloja Alueen sisäinen liikenne painottuu henkilöautoliikenteeseen. Suunnittelualueen liikenneverkon muodostavat pohjoiseteläsuuntainen Länsitie sekä keskustakortteleita rajaavat Yhdystie, Keskustie, Rantatie ja Jousitie. Jousitien ja Länsitien välisellä Kauppakujalla läpiajo ei ole sallittua. Länsitien keskivaiheilla, kunnanviraston edessä sijaitsee pysäköintialue, joka toimii torimyyntialueena. Länsitien varressa autopaikat sijoittuvat joko kadun suuntaisiin pysäköintikampoihin tai pysäköintialueille liiketilojen sisäänkäyntien läheisyyteen. 2.1.4 Julkinen liikenne Suunnittelualueelle sijoittuu Joutsan linja-autoasema ja Matkahuolto. Matkahuollon pihassa pysähtyvät vakio-, pikaja expressvuorot. 2.1.5 Kevyt liikenne 2.2 Palvelut Kevyen liikenteen väylät kulkevat suunnittelualuetta rajaavien Yhdystien, Jousitien, Rantatien ja Keskustien reunassa. Länsitien varressa kevyen liikenteen väylää ei ole erotettu ajoradasta. ks. kohta 5.2 Kaupalliset palvelut Vuonna 2012 Keskustien itäpuolelle valmistuneeseen liikerakennukseen sijoittuu halpatavarakauppa Tokmanni (myymäläpinta-ala 2141,5 m2), K-Supermarket (1754 m2) ja Osuuspankki (214,5 m2). Joutsan keskustassa toimi lisäksi S-market ja Siwa. Valtaosa Joutsan erikoisliikkeistä toimii keskustassa. Keskustassa on mm. alko, apteekki, vaateliike, urheiluliike, kirjakauppa, kukkakauppa, kello- ja kultaliike, käsityö-/lahjatavaraliike, kodinkonekauppa ja rautakauppa. Joutsan keskustassa toimii lisäksi mm. partureita, kampaamoja, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä hotelli.
10 / 31 Toinen rautakauppa sijaitsee Karimäen alueella Jousitien ja valtatien 4 kulmauksessa. Jousitien varrella toimii myös Joutsan Konehuolto Oy. Julkiset palvelut Joutsan keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat keskustan välittömässä tuntumassa (yhtenäiskoulu, terveysasema, päivähoitopalvelut ja kirjasto). Koulupalvelut on tarjolla myös Kälän, Leivonmäen ja Rutalahden kylissä. v. 2012 valmistunut liikerakennus 2.3 Asuminen 2.4 Virkistysalueet Alueella sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa, omakotitaloja sekä rivitaloja. Voimassa olevaan asemakaavan on merkitty pohjois-eteläsuuntainen puistoalue. Alue on toistaiseksi rakentumaton.
11 / 31 2.5 Pohjavedet Osa suunnittelualueesta kuuluu Joutsan I-luokan pohjavesialueeseen. Aluetta koskee Joutsan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjavesialueen rajaa kuvaa ulompi sininen viiva. 2.6 Maanomistus Kuva 10, Pohjavesialueen rajaus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa alueelta osia puisto- ja katualueista. 2.7 Ympäristön häiriötekijät Ympäristöä häiritsee alueen läpi ja ympäri kulkeva ajoneuvoliikenne. Länsitien varressa jalankulkuympäristöä tai pysäköinti- ja torialueita ei ole erotettu ajoneuvoliikenteestä. Samassa tasossa oleva ajoneuvoliikenne aiheuttaa häiriöitä kevyelle liikenteelle. 2.8 Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella ei ole selvitetty maaperän pilaantuneisuutta. Rakentamisen yhteydessä tulee asuntorakentamiselle varatuissa kortteleissa tarvittaessa selvittää nykyisen toiminnan vaikutukset maaperän pilaantuneisuuteen ja mahdollinen kunnostustarve. 2.9 Kunnallistekniikka Alueella on Joutsan Vesihuolto Oy:n vesi- ja viemäriverkosto. Alue kuuluu kaukolämmön piiriin. 2.10 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaa koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista seuraavat kohdat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Asemakaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin on kuvattu kohdissa 5.1 ja 5.2.
12 / 31 2.10.2 Maakuntakaava Kuva 12, Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta ja merkinnöistä. 2.10.3 Yleiskaava Suunnittelualuetta koskee Keski-Suomen maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Alue on merkitty maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi. Merkinnän osoittamaan keskukseen voidaan sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Jousitien raitin alue on lisäksi merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelumääräykseksi on annettu seuraava: "Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti." Joutsan kunta on käynnistänyt Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavan laatimisen. Nykyinen Joutsan kirkonseudun ja ympäristön osayleiskaava on vahvistamaton kunnan valtuuston 14.12.1992 hyväksymä yleiskaava. Yleiskaavan tavoitteet ovat osittain vanhentuneet. Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavalla varaudutaan valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Valtatien parantaminen tulee vaikuttamaan katu-, liikenne- ja yksityistiejärjestelyihin koko kunnan alueella. Joutsan kirkonkylän osayleiskaavassa otetaan huomioon mm. Joutsan keskustan ja Koiravuoren alueen liikenneyhteydet valtatielle 4 sekä valtatien varren maankäyttö koko yleiskaavoitettavalla alueella. Kaava kumoaa voimaantullessaan alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan. Kirkonkylän osayleiskaavalla ratkaistaan myös rantayleiskaavan ulkopuolelle jätettyjen taajaman lähiranta-alueiden maankäyttö.
13 / 31 2.10.4 Asemakaava Kuva 13, Ote Joutsan ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat ovat vuosilta 1986 2011. Keskustiehen rajautuvat korttelialueet on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Suunnittelualueen halkaisee puistoksi (VP) merkitty alue. Länsitien ympäristössä korttelit ovat merkitty asuin- liikeja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL). Kunnanvirasto ja sen edessä oleva tori- / pysäköintialue sijoittuvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueelle (YH). Länsitien alkupäähän sekä K-kaupan pohjoispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Jousitie ja Yhdystie on merkitty yleisiksi tiealueiksi (LYS). Rantatie, Länsitie, Länsikuja ja Keskustie on merkitty katualueiksi. 2.10.5 Rakennusjärjestys 2.10.6 Pohjakartta Joutsan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.3.2003. Asemakaavatyössä käytetään pohjakarttaa, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 2.10.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 2.10.8 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Osa suunnittelualueesta kuuluu Joutsan I-luokan pohjavesialueeseen. Aluetta koskee Joutsan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjavesialueen rajaa kuvaa ulompi sininen viiva. Aluetta koskeva pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut v. 2010.
14 / 31 Kuva 14, pohjavesialueen rajaus 2.10.9 Rakennushistoriallinen inventointi Joutsan Jousitien keskusraitti on 1.1.2010 vahvistetussa RKY2000:ssa valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (kuvassa 14 vihreä väri). Joutsan keskusraitin ympäristöön on tehty rakennushistoriallinen inventointi. Kaavoitettavalla alueella sijaitsevat inventoidut rakennukset on merkitty punaisilla pisteillä. Numero viittaa inventointikortin kohdenumeroon. (ks.liite 1). Käynnissä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä selvitetään mahdolliset muinaismuistokohteet suunnittelualueella. Kuva 15, Kuvassa RKY2000 alue on osoitettu vihreällä värillä. Jousitien varressa sijaitsevat inventoidut kohteet on merkitty punaisella pisteellä. 2.10.10 Kaupallinen selvitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys on laadittu vuoden 2010 alussa. Selvityksen yhteydessä on tarkasteltu myös Joutsan seudun kaupallisia lähtökohtia: ostovoimaa, ostovoiman siirtymiä sekä laskennallista liiketilan li-
15 / 31 sätarvetta. Loppuvuodesta 2010 laadittiin keskustan yleiskaavoitukseen liittyvä kaupallinen selvitys, joka sisältää myös Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arvioinnin. 2.10.11 Kaupalliset varaukset voimassa olevissa kaavoissa Oravakivi - Karimäki osayleiskaava Osayleiskaavoitettu alue käsittää valtatien 4 varren Oravakivensalmesta Karimäkeen ja Joutsansalmeen. Lisäksi alueeseen kuuluu Oravakivestä Karimäkeen ja Ruosteniemeen ulottuva vyöhyke sekä Riuttatien varren alue. Kaava on lainvoimainen. Osayleiskaavalla on varauduttu valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Kaavan tavoitteena on alueen palvelujen ja yritystoiminnan kehittäminen ja näiden toimintojen suunnittelu alueelle. Kaavassa on osoitettu palvelujen alueita (P) Oravakiven ja Karimäen alueille. Kaavamääräyksen mukaan palvelujen alueet varataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen alueeksi ja alueiden rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Sekä Oravakiven että Karimäen alueille on osoitettu palvelujen alueita valtatien 4 molemmin puolin. Oravakiven alueella palvelualueiden rakennusoikeus on noin 11 000 k-m2 ja Karimäen alueella noin 35 000 km2. Alueille saa sijoittaa tieliikennettä palvelevia rakennuksia, polttoaineiden jakelupisteen sekä matkailua palvelevia rakennuksia. Palvelurakentaminen on luonteeltaan paljon tilaa vaativaa. Kuva 16, Oravakivi - Karimäki osayleiskaava (Joutsan kunta 2008) Oravakiven alueelle on laadittu asemakaava (hyväksytty 20.6.2006), jossa valtatien eteläpuolelle on osoitettu liikennepalveluasemaa varten 3500 k-m2. Myös Karimäen alue on osittain asemakaavoitettu. 2.10.12 Liiketilan tarve ja sen sijoittuminen Syksyllä 2010 tehdyn kaupallisen selvityksen ja liiketilatarvelaskelman mukaan Joutsan vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 7 700 k-m2, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 900 k-m2 ja erikoiskaupan osuus noin 6 800 k-m2. Joutsan kaupallisen vetovoiman vahvistamisen näkökulmasta valtaosa liiketilan lisätarpeesta tulisi keskittää keskustan alueelle. Palvelujen keskittäminen keskustaan turvaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja vahvistaa parhaiten Joutsan kaupallista vetovoimaa. Keskustan asemakaavan muutoksessa ensisijaisena tavoitteena on Länsitien ja sen lähiympäristön kaupallisen toiminnan kehittäminen.
16 / 31 Mikäli liikerakentaminen ja kaupan palvelut hajautetaan usealle alueelle, on vaara, ettei mikään niistä ole riittävän vetovoimainen. Valtatien 4 varteen toteutettavien palvelujen tulisi olla luonteeltaan liikennepalveluja ja sellaisia, jotka eivät kilpaile keskustan kaupan kanssa. Keskustan alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on runsaasti käyttämätöntä liikerakentamiselle varattua rakennusoikeutta. Voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetut liikennehakuinen liikerakentamisreservi sijoittuu pääasiassa valtatien varteen ns. Huttulan alueelle. Vuonna 2011 Keskustiehen rajautuvalla alueella sai lainvoiman asemakaavan muutos, jossa alue on osoitettu liikerakentamista varten. Korttelialueelle valmistui vuonna 2012 liikerakennus, joka sisältää Tokmannin, ja K - Supermarketin myymälät. Joutsan ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve mahdollistavat kaupan rakentamisen ilman haitallisia vaikutuksia olemassa oleviin kaupan palveluihin ja kaupan palveluverkkoon. Uusi liikerakennus parantaa keskustan kaupallista tarjontaa ja vahvistaa sen kaupallista vetovoimaa. Keskustan kaupallinen painopiste siirtyy uuden liikerakennuksen myötä lähemmäs Keskustietä, mutta vahvistaa keskustan asemaa kokonaisuutena, edellyttäen että myös Länsitien ympäristöön ja nykyisten liiketilojen kehittämiseen panostetaan jatkossa riittävästi. Kaavamuutosalueen rajaus Uusi liikerakennus yht. 5391 k-m2 Kuva 17, Keskustan voimassa olevissa asemakaavoissa käyttämätöntä rakennusoikeutta liikerakentamisen osalta sijoittuu valtatien varteen. Uusi liikerakennus tukee keskusten kaupallista asemaa. 3. TAVOITTEET 3.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on parantaa keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä arvioidaan kortteleittain asemakaavan ajanmukaisuus ja mahdollistetaan keskustakortteleiden täydennysrakentaminen. Asemakaavan muutoksella ohjataan rakentamista pohjavesialueella ja turvataan valtakunnallisesti arvokkaan Jousitien raitin suojelukohteiden säilyminen. Palveluverkkoon liittyvät tavoitteet Tavoitteena on Joutsan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen seudullisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Joutsan kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on Joutsan keskustan ja kyläkeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että pal-
17 / 31 velut ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Asemakaavan muutoksella pyritään vastaamaan kaupan hankkeiden tarpeisiin alueen mitoituksen ja sijainnin osalta. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää nykyisen tasoisen positiivisen ostovoiman siirtymän säilyttämistä. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Joutsan keskustassa sekä ostovoiman vuodon vähentäminen ja kysynnän ja tarjonnan tasapaino. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUS 3.2 Viranomaisyhteistyö 3.3 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa 12.5.2010. Kaavasta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Keski-Suomen ELY -keskuksessa 3.6.2010. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa. Kaavoituksen kuluessa kuullaan mm. seuraavia tahoja: - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Suur-Savon Sähkö Oy - Kaukolämpöyhtiöt - Joutsan Vesihuolto Oy - Joutsan Yrittäjät 3.4 Tiedottaminen Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia ja lausua kaavamuutoksesta mielipiteensä. Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan nähtävilläolosta on tiedotettu Joutsan Seutu -lehdessä, Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä / kommentoitavana 12.5.2010 18.6.2010. Joutsan kunnan teknisellä osastolla os. Länsitie 5, 19650 JOUTSA sekä kunnan internet-sivuilla. (http://www.joutsa.fi/kaavoitus.php) 3.5 Asemakaavan valmistelu 3.6 Yleisötilaisuus Keskustan asemakaavan pohjaksi laadittiin alustavia idealuonnoksia, joita esiteltiin Joutsan Joutopäivien yhteydessä 10.7.2010. 3.7 Kaavaluonnos Idealuonnosten pohjalta laadittiin alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot, jotka asetetaan nähtäville 9.9.- 8.10.2010 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnosten nähtävillä olosta on tiedotettu Joutsan Seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot suunnittelun kannalta keskeisiltä viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 30 päivää Joutsan kunnan teknisellä osastolla os. Länsitie 5, 19650 JOUTSA. Osalliset ovat voineet kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävillä oloaikana esittää suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä luonnoksesta. Mahdolliset kirjalliset mielipiteet toimitetaan Joutsan kunnanhallitukselle, os. Länsitie 7, PL 20, 19650 JOUTSA. 3.8 Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta kehiteltiin saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin avulla kaavaehdotus. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olosta on tiedotettu Joutsan Seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 19.4. - 21.5.2012 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot suunnittelun kannalta keskeisiltä viranomaisilta.
18 / 31 Mielipiteisiin ja lausuntoihin annetaan vastineet ja kyseinen pöytäkirjanote lähetetään niille mielipiteen esittäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä ilmoittaneet osoitteensa. Kaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia ja se asetettiin uudelleen nähtäville 27.2. 2.4.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta saatiin ELY -keskuksen ja maakuntamuseon lausunnot. 3.9 Hyväksyminen Asemakaava toimitetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana (tavoiteaikataulu). Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 18 ) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaava tulee lainvoimaiseksi, mikäli kaavasta ei valiteta valitusaikana tai kaavaa koskeva valitusasia on hylätty oikeuselimissä. 4. ASEMAKAAVALUONNOS 4.1 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus Kuva 18, kaavaluonnos, vaihtoehto A
19 / 31 Kuva 19, havainnekuva, vaihtoehto A K306 Vaihtoehdossa A Rantatien ja Keskustien kulmaukseen sijoittuva rakentumaton tontti on merkitty KM -alueeksi. Korttelialueen mitoitus ja kaavamerkintä mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Korttelialueen pohjoispuolella Onni -Kalusteen tontti on merkitty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Asemakaavaluonnoksessa on esitetty laajennusalue tontin länsireunaan. Suunnittelualuetta pohjois-eteläsuunnassa halkovan ojan ympäristö on merkitty asemakaavassa puistoalueeksi (VP). Puistomaisesti toteutettuna alue muodostaa keskustan kortteleita yhdistävän vihervyöhykkeen, johon voidaan sijoittaa peli- ja leikkialueita. Alueen läpi kulkevaa ojaa sekä sen ympäristöä voidaan hyödyntää ympäröivien korttelien hulevesien käsittelyssä. Nykyisen ojan ja siihen liittyvien hulevesiaiheiden sekä puistoalueiden maisemarakentamisella alueesta voidaan muodostaa viihtyisä vihervyöhyke uusien liikekortteleiden ja nykyisen keskustan välille. K309 Länsitien alkupäähän sijoittuva linja-autoaseman kortteli on kaikissa vaihtoehdoissa varattu asuin-, liike- ja toimistorakentamista varten. Kaavamerkintä mahdollistaa korttelin kehittämisen nykyisen kaltaisena, eli alueelle voidaan liike- ja toimistorakennusten lisäksi sijoittaa asuntoja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tontin sisälle sekä viereisille LPA-1 ja LPA-2 alueille. K312 Kaikissa vaihtoehdoissa kortteli 312 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa julkisia lähipalveluita sekä hotelli- ja majoitustiloja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tonttien sisälle sekä LPA-1 alueeksi merkitylle korttelialueelle. Jousitien varteen, tontille 4 sijoittuva ns. Postin talo sekä hotellin rakennus on osoitettu suojeltavaksi sr-1 merkinnällä. Kummatkin rakennukset ovat rakennushistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta arvokkaita rakennuksia. Rakennukset ovat osa Jousitien valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja kuuluvat osayleiskaavan yhteydessä valmistuneeseen rakennushistorialliseen inventointiin. K310 Kaikissa vaihtoehdoissa virastotalon kortteli on merkitty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Vaihtoehdoissa ei ole esitetty korttelialueen laajentamista. Virastotalon autopaikat on sijoitettu rakennuksen taakse sijoittuvalle LPA -alueelle. Nykyinen parkkialue virastotalon edessä on osoitettu torialueeksi. Torialueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia terasseja, niihin liittyviä katoksia sekä rakennusoikeuden estämättä pienimuotoisia kioskeja ja torimyyntiä palvelevia myyntipisteitä. Torin ja Länsitien toteuttamisesta laaditaan asemakaavoituksen rinnalla yleissuunnitelma. K313 Vaihtoehdossa A korttelialue on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavavaihtoehto mahdollistaa korttelialueen kehittämisen liikerakennusten korttelialueena. Nykyinen kiinteistöjako ja maanomistus rajoittavat korttelin käyttömahdollisuuksia ja liikekiinteistöjen laajentumista. Korttelialueella sijaitsevien kiinteistöjen ja niihin liittyvien pysäköintialueiden parantaminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä sekä alueen kehittämistä kokonaisuutena. K314
20 / 31 Länsikujan eteläpuolelle sijoittuva kerrostalojen korttelialue on merkitty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rantatiehen rajautuvat tontin on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi. Kuva 20, kaavaluonnos, Vaihtoehto B