Lapsi kasvaa kunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lapsen puheeksi ottaminen

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Lapset puheeksi -menetelmä

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Perhekeskukset Suomessa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Rovaniemen lapset ja perheet

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Hyvinvointiareena

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

NUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Kainuun sote. Perhekeskus

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Osakokonaisuuden toimijat

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Transkriptio:

Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä PÄÄTÖSTEN TUEKSI 1 2012 Kirjoittajat: Minna Salmi on valtiotieteiden tohtori ja työskentelee tutkimuspäällikkönä THL:n Politiikan seuranta ja vaikuttavuus -yksikössä. Jukka Mäkelä on lääketieteen lisensiaatti ja lastenpsykiatri ja työskentelee erityisasiantuntijana THL:n Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikössä. Marja-Leena Perälä on terveydenhuollon tohtori ja työskentelee tutkimusprofessorina THL:n Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikössä. Laura Kestilä on valtiotieteiden tohtori ja työskentelee erikoistutkijana THL:n Vähimmäisturvayksikössä. Yhteiskuntamme rakentuu periaatteelle hyvän kasvun edellytysten varmistamisesta kaikille lapsille ja nuorille. Tässä kunnan järjestämillä päivähoito-, koulutus- ja terveyspalveluilla on suuri merkitys. Panostamalla lapsiin ja nuoriin sijoitamme tulevaisuuteen, sillä jokainen nuori tuo ainutkertaisen potentiaalinsa yhteiskunnalle. Siksi on viisasta tukea myös niitä lapsia ja nuoria, joiden hyvää kasvua erilaisten riskitekijöiden kasaantuminen uhkaa. Vaikeina taloudellisina aikoina on kiusaus säästää myös neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja oppilashuollossa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että hyvin toimiessaan juuri nämä palvelut tukevat lasten ja nuorten kasvua sekä perheiden pärjäävyyttä ja vähentävät nuorten syrjäytymisen riskejä. Viisasta kuntapolitiikkaa on kehittää kaikkien lasten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Vankan tutkimusnäytön mukaan sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on taloudellisesti tehokasta. 1

Lapsen hyvän kasvun edellytykset Käsitys lapsen ja nuoren hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksistä perustuu usean tieteenalan työhön. Perusedellytykset ovat tuttuja ja yksinkertaisia. Voimme pohtia ympärillämme kasvavien lasten tilannetta kuuden tarkistuskysymyksen avulla: Saako lapsi ja nuori terveellistä ravintoa, puhtautta, riittävästi unta, terveellisen ja turvallisen ympäristön? Onko lapsella ja nuorella mahdollisuus pitkäjänteisiin ja vastavuoroisiin suhteisiin lasten ja aikuisten välillä sekä lasten kesken? Onko lapsella ja nuorella virikkeelliset mutta rauhalliset jokapäiväisen toiminnan ympäristöt? Tuleeko lapsi ja nuori kuulluksi ja nähdyksi, huomatuksi ja arvostetuksi omana erillisenä persoonanaan? Saako lapsi ja nuori hyväksyntää ja tukea omalle ainutkertaiselle kehitykselleen? Onko lapselle ja nuorelle luotu edellytykset maailman ymmärtämiselle ja elämänvalintojen tekemiselle: tietoa, aikaa, tilaa, kannustusta? Miksi hyvän kasvun edellytykset ovat vaarantuneet? 1990-luvun laman aikana säästettiin kaikesta. Myös lasten ja lapsiperheiden peruspalvelut vähenivät tai ohenivat sisällöltään. Kahdessa lapselle keskeisessä kasvun ja kehityksen ympäristössä eli päivähoidossa ja koulussa ryhmäkoot kasvoivat ja lasten kanssa toimivien aikuisten määrä väheni. Useissa kunnissa opettajia lomautettiin ja sairauslomasijaisten palkkaamista rajoitettiin. Kahdessa kolmesta kunnasta on edelleen päiväkodeissa liian vähän kasvattajia päivittäisessä työssä ja kahdessa viidestä koululuokasta ryhmäkoot ovat kasvaneet. Lapsiperheille tarjottavat kotipalvelut lähes loppuivat monessa kunnassa, vaikka ne ovat tehokas keino auttaa perheitä vanhempien kuormittuessa tai sairastuessa. Lasten kasvua ja vanhemmuutta tukevia äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntejä vähennettiin jyrkästi. Neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen myötä näiden palveluiden kehitys lähti korjautumaan 2000-luvun lopussa. Monien peruspalveluiden voimavaroja ei kuitenkaan palautettu laman jälkeisten kasvun vuosien Suomessa. Vuosikymmenen vaihteen uuden kuntatalouden kriisin oloissa neuvolan ja kouluterveydenhuollon käyntejä vähennetään taas, opettajia lomautetaan, ryhmäkokoja kasvatetaan. 2

käynnit / 1 000 7 18 -vuotiasta 2 500 2 400 2 300 2 200 2 100 Kuvio 2 000 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit tuhatta 7 18 1 900 -vuotiasta kohden 1994 2010 1 800-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-08 -09-10 Näiden säästöjen seurauksena yhteiskunnan tuki lasten hyvälle kasvulle ja kehitykselle on ohentunut. Ongelmia on vaikeampi havaita ja saada avun piiriin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta taloudellisen epävarmuuden aikana lapset ja nuoret kuormittuvat enemmän, koska vanhempien voimavarat tukea heitä kotona vähenevät. Erityisesti vanhempien yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin tarvitaan epävarmoina aikoina poikkeuksellisen paljon apua. Jos samanaikaisesti vähennetään voimavaroja myös niistä palveluista, jotka on tarkoitettu auttamaan perheitä ongelmatilanteissa, monen lapsen ja nuoren kehitys vaarantuu. Suomalaista palvelujärjestelmää leimaa vahva sektorijako ja riittämätön yhteistyö eri viranomaisten kesken. Kun lapsen tai nuoren kokonaisvaltainen auttaminen ei kuulu kenenkään vastuulle, palvelut jäävät perheiden näkökulmasta hajanaisiksi. Tämä hukkaa niukkoja resursseja, koska sekä yhteistoiminnan että perheen luonnollisen verkoston voimavarat jäävät käyttämättä. perheiden lkm 60 000 50 000 40 000 30 000 Kuvio Kunnallista kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990 2010 20 000 10 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 3

Mitä seurauksia palvelujen ohenemisesta on lapsille? Kun kouluissa ja päiväkodeissa ryhmäkoot kasvavat ja säännölliset ryhmät hajoavat toistuvasti, aikuisilla ei ole riittävästi aikaa oppia tuntemaan lapsia yksilöinä. Tällöin on vaikea luoda kehitykselle suotuisaa lämmintä vuorovaikutusilmapiiriä tai havaita lapsen tuen tarvetta varhaisessa vaiheessa. Samalla suuret ryhmäkoot kuormittavat lapsen oppimis- ja sopeutumiskykyä. Kouluterveydenhuoltopalveluiden oheneminen on merkinnyt, ettei lapsilla ja nuorilla ole enää helposti lähestyttävää ja tuttua tukihenkilöä, kun terveydenhoitaja ei ole koulussa päivittäin. Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys perustuu vuorovaikutukselle aikuisten kanssa. Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys perustuu vuorovaikutukselle aikuisten kanssa. Samanaikaisesti aikuiskontaktien hapertumisen kanssa lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan valintojen tekemisen paineita koulussa aiempaa varhaisemmin. Tämä aiheuttaa nuorissa uupumusta, joka voi johtaa motivaation heikkenemiseen. Esimerkiksi luokaton yläaste rasittaa juuri niitä nuoria, jotka tarvitsisivat vahvaa luokkayhteisön tuomaa tukea kehitykselleen. Samalla se vähentää opettajien mahdollisuuksia tuntea nuoria yksilöinä ja havaita tuen tarve ajoissa. Toisaalta lasten ja nuorten ongelmien varhainenkaan havaitseminen ei auta, jos ainoa käytettävissä oleva apu on lähete erityispalveluihin, kuten lasten- tai nuorisopsykiatriaan. Erittäin hyviä kokemuksia on saatu niistä toimintamuodoista, joissa erityispalveluiden henkilökunta tukee suoraan päivähoidon tai koulun henkilökuntaa (esimerkiksi pääkaupunkiseudun Jeri ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Konsti). Silloin lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun välittömästi ja siinä ympäristössä, joka voi muutenkin olla suojaava rakenne. Lasten ja nuorten maailman vaativuus ja heidän jokapäiväisten kasvuympäristöjensä heikentynyt kyky tukea lapsia ilmenee monenlaisen pahoinvoinnin lisääntymisenä lasten ja nuorten keskuudessa. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista kehityksen edellytykset ovat hyvät, mutta niiden joukko kasvaa, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Heistä useimmat ovat tarvinneet useita tai kaikkia alla olevista palveluista. Kun verrataan vuoden 2010 tilannetta 1990-luvun alun tilanteeseen, palvelujen käyttö on lisääntynyt merkittävästi: Kasvatus- ja perheneuvoloiden lapsiasiakkaat lisääntyivät lähes 50 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon asiakkaat lisääntyivät yli 100 prosenttia. Huostaan otettujen nuorisoikäisten osuus ikäluokastaan kasvoi yli 150 prosenttia. Psykiatrisessa laitoshoidossa olevien nuorisoikäisten osuus ikäluokastaan kasvoi yli 150 prosenttia. Erityisopetuksessa olevien koululaisten osuus ikäryhmästään kasvoi noin 100 prosenttia. 4

% 3.0 2.5 2.0 16 17-vuotiaat 13 15-vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat Syrjäytymisen vaaraa kuvaa myös koulutuksen jääminen kesken. Peruskoulun päättävistä nuorista yhdeksällä prosentilla ei ollut tutkintoon tähtäävää opiskelupaikkaa vuonna 2010. Ammatillisen koulutuksen lopetti lukuvuonna 2009 2010 kokonaan kahdeksan prosenttia opiskelijoista. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisen lisäksi on tärkeää tukea koulutuksensa päättäneiden joustavaa siirtymistä jatkokoulutukseen tai työelämään. Erilaisin toimenpitein, kuten Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmien, ammattistartin tai työpajojen keinoin voidaan lisätä nuorten onnistumista näissä tärkeissä siirtymissä. 1.5 1.0 0.5 0.0 1991 1995 2000 2005 2010 Kuvio Vuoden aikana huostassa olleiden lasten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 1991 2010, % potilaita / 1 000 vastaavan ikäistä 12 10 8 6 4 2 13 17-vuotiaat 7 12-vuotiaat 0 6-vuotiaat 0-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 Syrjäytymisen riskit liittyvät myös toimeentuloon. Lapsiperheiden toimeentulo on viimeisten 15 20 vuoden aikana vaikeutunut varsinkin yksinhuoltajien ja monen lapsen perheissä, joissa köyhyysriski on kasvanut jyrkästi. Kunnan talouteen tämä heijastuu paineena toimeentulotukeen. Jos lapsella ja nuorella ei ole varaa harrastuksiin ja yhteydenpitovälineisiin kavereiden kanssa, hän voi jäädä kaveripiirin ulkopuolelle. Yksinäisyys lisää syrjäytymisriskiä. Joka kolmas yksinhuoltaja ja joka neljäs monilapsisen perheen vanhempi ei pysty maksamaan harrastuksia tai kännykkää lapselleen. Kunta voi toimeentulotuen harkinnalla tukea lapsen ja nuoren osallistumismahdollisuuksia. Kunnan nuoriso- ja harrastustoiminnalla on tärkeä sija kaikkien lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien organisoijana. Lasten ja nuorten ongelmat ovat myös kunnan talouden ongelmia Edellisestä lamasta voi oppia paljon. Eniten kouluterveydenhuollosta 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavat kunnat. Kouluterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan säästöt kääntyivät lisäkustannuksiksi korjaavissa palveluissa: kaikkien lasten peruspalvelujen leikkauksilla kasvatettiin kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Kunnissa, joissa on seurattu eri sektoreille sijoittuvien, lakien turvaamien erityispalveluiden yhteiskustannuksia viime vuosikymmenen ajan, kuten esimerkiksi Imatralla ja Turussa, on todettu niiden nousseen jyrkästi ja vääjäämättömästi. Imatralla saatiin aikaan käänne kohti säästöä lisäämällä samanaikaisesti neuvoloiden kotikäyntipalvelua ja ehkäisevää lastensuojelua. Jo yhden lapsen sijoituksen keskimääräisillä vuosikustannuksilla voi palkata uuden sosiaalityöntekijän vuodeksi, jolloin ongelmia voi ratkoa ennen kuin ne kärjistyvät huostaanottotarpeeksi. Kuvio Psykiatrisen laitoshoidon lapsipotilaat 1000 vastaavanikäistä kohden 1994 2010 5

Laajat terveystarkastukset antavat uuden mahdollisuuden koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Kansainvälisten kustannusvaikutusanalyysien perusteella on olemassa vaikuttavia keinoja vähentää vaikeuksissa oleviin nuoriin kuluvia kustannuksia: Tehokkaat, riittäviin kotikäynteihin perustuvat varhaiset vanhemmuuden tukijärjestelmät. Niihin suomalainen neuvolajärjestelmä antaa valmiit kehykset. Alle kouluikäisten lasten vanhempien valmennus- ja tukiryhmät. Ne sijoittuvat luontevimmin neuvolan ja järjestöjen yhteisiin perhekeskuksiin. Ehkäisevä lastensuojelu, jota kuvaa hyvin koulutetun henkilöstön intensiivinen, verkostoituva työote. Yksi kotimainen esimerkki on Helsingin Nopsa-perhetyö. Päivähoito, jossa aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus on paneutuvaa ja lämmintä päivähoidon henkilöstön riittävyys ja vuorovaikutusosaamisen laatu ratkaisevat. Varhaiseen kehitykseen sijoittaminen on taloudellisesti tehokkainta. Talousnobelisti James Heckman on laskenut tuotto-odotuksia kehityksen eri vaiheisiin sijoitetuille pääomille. Kannattavinta on sijoittaa varhaisiin vuosiin, pääoman tuotto on monikertainen mutta toisaalta vielä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä esimerkiksi etsivällä nuorisotyöllä, kutsunnoista pudonneiden tukityöllä (Time Out Aikalisä) tai työelämään siirtymisen tuella saadaan merkittävää tuottoa. Lasten ja perheiden osallisuuden kokemuksia päivähoidossa ja koulussa voi edistää vahvistamalla henkilöstön vuorovaikutustaitoja ja yhteistoimintaa vanhempien kanssa. Kunnan päätöksillä voi tukea lapsen hyvää kasvua ja vähentää syrjäytymisen riskejä 1. Varmistamalla lasten kasvuympäristöjen ja kasvun tuen laatu, työntekijöiden määrä ja ammattitaito päiväkodeissa, kouluissa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, ja turvaamalla näiden peruspalvelujen saatavuus lähipalveluina. 2. Lisäämällä lapsiperheiden kotipalveluita. 3. Suuntaamalla lastensuojelun rahoitusta ja työntekijöitä ehkäisevään lastensuojeluun. 4. Edistämällä lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia päivähoidossa ja koulussa. Ne suojaavat heitä kehityksen riskeiltä. 5. Varmistamalla lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet harrastus- ja nuorisotoiminnan tarjonnalla sekä toimeentulotuen myöntämisellä lasten harrastuksiin. 6. Varmistamalla vähintään ammatillinen koulutus kaikille nuorille sekä tehostamalla koulutuksen ja työelämän välisiä siirtymävaiheita. 7. Hakemalla voimavaroja hallinnonalojen keskinäisestä yhteistyöstä, kehittämällä perus- ja erityispalveluja toimimaan joustavasti toisiinsa limittyen ja yhteistyössä vanhempien kanssa sekä luomalla asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminta- ja johtamiskulttuuri. 8. Ottamalla avuksi järjestöjen toiminta ja vanhempien asiantuntemus perheiden arjen tukemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. 6

Lisätietoja www.thl.fi/kasvunkumppanit www.thl.fi/kaventaja www.thl.fi/hyvinvointikompassi Lähteitä Drugli, May Britt, Fossum, Sturla & Mörch, Willy-Tore: Five- to Six-Year Outcome and its Prediction for Children with ODD/CD Treated with Parent Training. Journal of Child Psychology & Psychiatry & Allied Disciplines 51(2009):5, 559 566 Heckman, James: Skill Formation and the Economics of Investing in Disadvantaged Children. Science (2006):312, 1900 1902 Kaikkonen, Risto ym.: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot: THL Raportti 16/2012, Helsinki 2012 Kekkonen, Marjatta, Montonen, Mia & Viitala, Riitta (ed.): Family Center in the Nordic Countries a meeting point for children and families. Nordic council of ministers, Copenhagen 2012 Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY, Helsinki 2012 Kestilä, Laura ym.: Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät. Rekisteripohjainen seurantatutkimus vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):1, 34 52 Koistinen, Matti: Nuorten hyvinvointi, opiskelu ja opinto-ohjaus erityisen koulutustehtävän saaneessa lukiossa. Helsingin yliopisto, Helsinki 2010 Kuoppala, Tuula & Säkkinen, Salla: Lastensuojelutilasto 2010. Tilastoraportti. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliportti 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011 http://www.stakes.fi/ tilastot/tilastotiedotteet/2011/tr29_11.pdf Ogden, Terje & Halliday-Boykins, Colleen A.: Multisystemic treatment of anti-social adolescents in Norway: Replication of clinical outcomes outside of the US. Child & Adolescent Mental Health, 9(2004):2, 77 83 Paakkonen, Tarja: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta. Dissertations in Social Sciences and Business Studies 36, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2012 Paananen, Reija: Miten nuoret aikuiset voivat? Kasvun kumppanit, Kuukauden teemakirjoitus, Marraskuu 2011. www.thl.fi/kasvunkumppanit Paananen, Reija ym.: Life-course risk factors for mental health problems in the 1987 Finnish Birth Cohort. European Journal of Public Health (2011):21 (suppl 1), 10 278. doi: 10.1093/ eurpub/ckr119 Perälä, Marja-Leena ym.: Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta. THL Raportti 29/2011, Helsinki 2011 Perälä, Marja-Leena ym.: Miten lasten palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. THL Raportti 36/2011, Helsinki 2011 Salmela-Aro, Katariina: Koulu-uupumus sosiaalisessa kontekstissa: koulu, koti ja kaveripiiri. Psykologia 45(2010):05 06, 448 459 Salmela-Aro, Katariina, Savolainen, Hannu & Holopainen, Leena: Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth and Adolescence 38(2009):10, 1316 1327 Salmela-Aro, Katariina ym.: Does school matter? The role of school context in adolescents school-related burnout. European Psychologist 13(2008):1, 12 23 Salmi, Minna, Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lasten ja lapsiperheiden asema nyky-suomessa. Teoksessa Söderholm, Annlis & Kivitie-Kallio, Satu (toim.): Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Helsinki, ilmestyy 2012 Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna ym. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL, Helsinki 2009, 78 92 Sauli, Hannele, Salmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna: Kriisistä kriisiin: lapsiperheiden toimeentulo 1995 2009. Yhteiskuntapolitiikka 76(2011):5, 535 543. http://www.stakes.fi/ yp/2011/5/sauli.pdf Sylva, Kathy ym.: The Final Report: Effective Pre-School Education. Institute of Education, University of London 2004 Tilastokeskus: Koulutustilastot. www.stat.fi Wilson, Sandra Jo ym.: Dropout prevention and intervention programs: Effects on school completion and dropout among school-age children and youth. The Campbell Systematic reviews 2011:8. The Campbell Collaboration 2011 7

Vahvista lasten hyvän kasvun edellytyksiä istutat tulevaisuuden rakennuspuita Lasten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa. Säästöjen ja tehokkuuden nimissä tehtyjen lasten peruspalvelujen supistamisten seurauksena lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet ja syrjäytymisriskit ovat kasvaneet. Lyhyen tähtäyksen säästöt ovat johtaneet kustannuksiin pitkällä aikavälillä sekä kuntien taloudessa että lasten ja nuorten elämässä. Siksi on tärkeää kohentaa kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja peruspalveluja: päivähoitoa, koulua, neuvolapalveluja sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ja muuta oppilashuoltoa. Näin varmistamme lasten hyvän kasvun ja kehityksen edellytykset. Voimavaroja on lisättävä suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseksi. Se on välttämätöntä, mutta ei yksin riitä. Jos samalla ei paranneta peruspalveluja, syrjäytymisriskit voivat edelleen lisääntyä. Yhteiskuntaamme on parina viime vuosikymmenenä rakennettu yhä enemmän talouden ehdoin ja tuloksia on mitattu taloudellisin mittarein. Seurausten laajempi ja pitkäjänteisempi arviointi on jäänyt niukaksi. Jos emme arvioi laajoja pitkän aikavälin seurausvaikutuksia säästöistä ja tehostamisesta, riskinä on lasten hyvän kasvun edellytysten asettamien vaatimusten sivuuttaminen. Mutta sekä talouden että inhimillisyyden vuoksi ikääntyvällä Suomella ei ole varaa antaa yhdenkään lapsen tulla syrjäytetyksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 ISBN 978-952-245-689-2 (painettu) ISBN 978-952-245-690-8 (verkkojulkaisu) Tämä Päätösten tueksi -julkaisu on syntynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtoryhmän koordinoiman strategisen toimen Eriarvoisuutta torjutaan jo lapsuudessa työskentelyn tuotoksena. ISSN 1799-3938 (painettu) ISSN 1799-3946 (verkkojulkaisu) Lue verkkojulkaisu osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-690-8