Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta 20 TOIMINTA- KERTOMUS
Sisällys TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET... 3 2 KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA... 3 3 EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN... 4 4 EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI 20... 5 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 6 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT... 9 7 TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN... 0 7. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 0 7.2 STRATEGINEN JOHTAMINEN... 7.3 TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN... 7.4 TURVALLISUUSJOHTAMINEN... 3 7.5 TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN... 5 7.6 ARVIOINTI- JA SEURANTA... 5 8 KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA... 5 8. TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI... 5 8.2 VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI... 6 8.3 KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI... 6
TOIMINNAJOHTAJAN KATSAUS Käpyrinne ry:n vuosi 20 on ollut haastava sekä asukkaille että työntekijöille monien erilaisten rakennushankkeiden keskellä asuessa ja työskennellessä. Kuitenkin vuoden 20 aikana tehdyt parannukset ovat lisänneet asukas- ja työturvallisuutta. Näistä hankkeista merkittävin oli sammutusjärjestelmän rakentaminen niin korjauskohteena kuin talousnäkökulmastakin. Henkilöstö on osoittanut myös sitoutumista ja tahdonvoimaa kehittämällä mm. virkistystoimintaa, ottamalla käyttöön uusia sähköisiä ohjelmistoja ja opiskelemalla erilaisia ammattitutkintoja, jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja henkilöstön osaamista sekä vahvistavat Käpyrinne ry:n kilpailukykyä. Kyky motivoitua ja asennoitua mielenkiinnolla omaan työhön, työyhteisöön ja ennen kaikkea asiakkaisiin on hyvän työn edellytys ja laadukkaan toiminnan tae. 2 Lisäksi vapaaehtoisuudesta, halusta ilahduttaa ja tahdosta olla hyödyksi kumpusi Euroopan vapaaehtoisvuonna arvokkaita hetkiä Käpyrinteen asukkaille. Nämä Käpyrinteen vapaaehtoiset ns. Vantterat toivat iloisia tuulahduksia Käpyrinteen arkeen: hemmottelua, muistelua, auttavaa kättä, kuuntelijaa, vertaisuutta. Näillä eväin on hyvä jatkaa aktiivista ikääntymistä ja tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta tänä Euroopan unionin teemavuotena 202. Päivi Tiittula Toiminnanjohtaja Kuva. Vapaaehtoistoiminnanohjausryhmä (vas. Sirkka-Liisa Skriko, Ritva Winter, Aira Heinänen, Pirkko Maisel-Niemi ja Anneli Eskola oik. Edessä).
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Toimintaympäristö muuttuu ja myös kilpailu sosiaali- ja terveyspalveluissa kiristyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyy entistä enemmän voitontavoittelua ja tehostamisvaatimuksia. Voittoa tavoittelemattomien toimijoiden on löydettävä omat vahvuutensa pärjätäkseen kilpailussa. Toisaalta toimintaa on uudistettava ja parannettava huomioiden toiminnan läpinäkyvyys. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry hakeutui yhdessä Kantti ry:n kanssa mukaan Living lab hankkeeseen, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea muutosvaiheessa olevaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeessa rahoittajana on Helsingin kaupunki, joka tällä antaa positiivista viestiä kolmannen sektorin toiminnalle. Hanke jatkuu vuoden 203 alkuun. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää tulonsiirtoja, mutta kolmannen iän eläkeläiset voidaan nähdä myös potentiaalisena resurssina ja eläkeläiskotitaloudet hopeahapsikuluttajina. Vuonna 20 inflaatio, elinkustannusten nousu sekä taloudellinen epävarmuus hillitsi yleistä kulutusta. Kotiin ostettavien palvelujen ostaminen todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa, kun entistä heikomman toimintakyvyn omaavat ihmiset asuvat kotona. Myös entistä enemmän ikääntyneet ihmiset tulevat turvautumaan läheisverkostoonsa, jolloin omaishoitajien avuntarve on nähtävä ja heidän jaksamiseensa on panostettava. Muistisairaiden määrä lisääntyy merkittävästi, ja heidän suuri avuntarpeensa aiheuttaa vanhustyölle erityisen innovatiivisen kehittämisen tarpeen. Juuri heidän kotona asumisensa on uhattuna. Vanhuspalvelulaki tulee antamaan ainakin osittaisia vastauksia vanhuksen laillisiin oikeuksiin saada apua ja tukea. 3 Kotona asumisen suositus sekä Helsingin kaupungin oma vanhuspalvelutuotanto ja ostopolitiikka synnytti muutospaineita Käpyrinne ry:n toimintaan. Yhä useampi Käpyrinne ry:n asiakas on yksityisasukas, jolla on mahdollisesti oikeus palveluseteliin. Palveluseteli, jonka tarkoitus on lisätä vanhusten valinnan vapautta, onkin omassa monimutkaisuudessaan siirtänyt riskejä ja mm. työprosesseihin liittyviä kustannuksia entistä enemmän palveluntuottajalle mutta myös vanhukselle itselleen. Tuleva Helsingin kaupungin kilpailutus vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta haastaa Käpyrinne ry:n entistä vahvemmin arvioimaan omaa toimintajärjestelmäänsä ja hinnoittelemaan laatu oikein. Koska Käpyrinne ry:n rahoitus perustuu asiakasmaksuihin, ja henkilöstökulut on merkittävin kulukokonaisuus, on osaava asiakastarpeen kartoitus ja oikea henkilöstönkapasiteetti yksityisasukkaiden hinnoittelun onnistumisen edellytyksiä. 2 KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA Vuosi 20 oli ensimmäinen Käpyrinteen Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta - strategian toteutumisvuosi. Käpyrinteen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 205 asetettiin seuraavaa Käpyrinne ry verkostoituu ja kehittää yhteiskuntavastuullisesti Käpyrinne ry toimii verkostomaisesti, arvostettuna voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä, joka edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta. Yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla yhdistys kehittää vanhustyön käytäntöjä, joilla mahdollistetaan ikäännyttäessä merkityksellinen ja mielekäs arki sekä arvokas elämä. Käpyrinne ry räätälöi toiminnan ja palvelut asiakaslähtöisesti ja laaja-alaisesti osallisuutta tukevaksi
Käpyrinne ry järjestää hyvinvointia edistävää, ennakoivaa ja laaja-alaisesti toimintakykyä tukevaa toimintaa, kuntoutusta ja palvelua. Elämäntilanteen muuttuessa räätälöidään palvelut yksilöllisesti ympärivuorokautista huolenpitoa, hoitoa ja hoivaa tuottavaksi turvaksi. Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja toiminnan vaikuttavuutta Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja resurssienhallintaa, joilla vastataan tehokkaammin ikäihmisten sekä ikääntyvän yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Samalla turvataan Käpyrinne ry:n palvelujen taloudellisuus ja toiminnan jatkuvuus. Käpyrinne ry oppii ja innovoi Käpyrinne ry rakentaa määrätietoisesti yhteisöä, jossa ammattitaitoinen, osaava ja innostunut henkilöstö haluaa työskennellä inhimillisesti ja asiakaslähtöisesti ikäihmisen arvokkaan elämän puolesta. Työssään henkilöstö voi kokea ammatillista ylpeyttä ja työhyvinvointia. 4 Toteutuakseen strategia vaatii järjestelmällistä tavoitteellista kehitystyötä, herkkyyttä tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja heikot signaalit, joihin vastaamalla pystymme ketterästi muuttamaan keinoja tavoitteisiin pääsyksi, mutta tarvittaessa myös katsomaan strategisia tavoitteita uudesta näkökulmasta ja muuttamaan niitä. 3 EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN Käpyrinne ry:n tavoitteena on edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta sekä parantaa ja kehittää vanhustyönkäytäntöjä yhteistyössä kumppanuus- ja sidosryhmäverkoston kanssa sekä toimia lakien ja asetusten mukaisesti. Käpyrinne ry ajoi ikäihmisten tasavertaisuutta ja vaikutti vanhuspalveluiden kehittämiseen yhteiskunnallisella tasolla kuulumalla valtakunnallisiin vanhusjärjestöihin ja osallistumalla niiden kokouksiin, koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Käpyrinne ry:n toiminnanjohtaja kuului toimintavuonna Vanhus- ja lähimmäispalvelunliiton liittotoimikuntaan varajäsenenä ja osallistui liittotoimikunnan viiteen kokoukseen. Edustus liittotoimikunnassa antoi näköalapaikan valtakunnalliseen vanhustyön kenttään sekä mahdollisuuden olla vahvasti vaikuttamassa vanhustyön kehittämiseen. Liittotoimikunta otti kantaa mm. Ikälain valmisteluun. Lisäksi Käpyrinne ry teki myös yhteistyötä Ikäinstituutin, Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen, Helsingin Alzheimer ja Itä-Helsingin lähimmäistyö yhdistyksen sekä monien muiden vanhusalan yhdistysten kanssa. Projektiyhteistyössä kehitettiin ikääntyvien ihmisten kotona asumista tukevia toimintamuotoja sekä vanhustyöhön työllistymiskeinoja. Käpyrinne ry toimii myös paikallisesti kehittäen yhteistyötä Käpylän alueella Käpynet -verkostossa. Käpyrinne ry on ollut mukana Helsingin kaupungin hyvinvointiverkostossa, jossa haettiin yhteistoiminnan muotoja järjestöjen ja kaupungin välille. Käpyrinne ry:n jäsenyyden ja hallitusjäsenyyden kautta myös ikääntyvillä ihmisillä itsellään on ollut mahdollisuus vaikuttaa oman ikäryhmänsä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Toimintavuonna Käpyrinne ry tuki ikääntyvien ihmisten kansalaistoimintaa tarjoten erilaisille ikääntyville ryhmille kokoontumistilaa, jossa he saattoivat virkistyä, saada vertaistukea ja ylläpitää osallisuutta. Tällaisia kokoontuvia ryhmiä olivat Käpyvisa- ryhmä, Ihanat Ladyt, Miesten ryhmä, OTK-naislaulajat, Mieli maasta -ryhmä ja Omaishoitajien vertaisryhmä.
4 EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI 20 Vuosi 20 oli virallisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, ja Käpyrinteessä otettiin EU:n vapaaehtoisvuoden tavoitteet Käpyrinteen perinteikkään vapaaehtoistoiminnan kehittämisen lähtökohdiksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle ja palkitsemiselle asetettiin ohjausryhmä, joka nimettiin Sateenkaariryhmäksi, jossa toimivat Aira Heinänen, Anneli Eskola, Pirkko Maisel-Niemi, Soili Hietamies, Ritva Winter ja Kristiina Hehku sekä toiminnanjohtaja Päivi Tiittula. Ohjausryhmän lisäksi Käpyrinteessä järjestettiin viisi vapaaehtoisten Vantterafoorumia, jossa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksiaan ja suunnitella toimintaa suuremmassa kokoonpanossa yhteistyössä myös henkilökunnan kanssa. Tavoitteena näissä kokouksissa on parantaa vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle. Foorumeihin osallistui kerrasta riippuen 9-6 vapaaehtoista. Vuonna 20 vapaaehtoisia Käpyrinteen vapaaehtoisrekisterissä oli 45. 5 Toimintavuonna jatkettiin perinteisiä vapaaehtoistoiminnan muotoja, joita olivat mm. Ulkoiluapu, Saattamis- ja asiointiapu, Tapahtumat ja retket, Ystävätoiminta, Papiljottisalonki, Ryhmätoiminta sekä Vantteraillat. Nämä toimintamuodot ovat muodostuneet Käpyrinteessä merkittäviksi ilon ja avun lähteeksi ja Käpyrinteen Olympialaiset olivat voitokkaat yhteisen tekemisen riemujuhla. Joulukuun toisena lauantaina pidettiin Käpymyyjäiset, joilla vapaaehtoiset keräsivät varoja tulevaan vanhusten virkistystoimintaan. Kuva 2 Kuvassa takana ihanat ja aina niin ahkerat vapaaehtoiset Anu Huhtala ja Saili Luoto sekä kuvassa edessä Käpyvisan Käpyrinteen asukasedustajat tietoviisaat Ville Ruosteinen ja Pirkko Merikari Vapaaehtoisvuoden teemaksi Vantterailtoihin, joita pidettiin joka kuun viimeinen torstai, päätettiin ottaa muistelu. Kansansivistysrahastolta saadun avustuksen avulla, saatiin painatettua Aira Heinäsen toimittama Ikäihmisten kulttuurimuistot talteen -kirja Vantterailtojen muisteluteemoista. Illat olivat vuorovaikutteisia, joissa sekä asukkaat että vapaaehtoiset saivat tietoa erilaisista aiheista, mutta myös omista muistoesineistään. Muisteluteemoihin Käpyrinteen asukkaita ja Vantteroita johdattivat: Vanhoihin kirjoihin Antikvaari Anssi Arohonka, Arabian astioihin Marjut Kumela Postikortteihin Kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi, Rahoihin ja mitaleihin Varatuomari Aimo Linkosalmi, Kotien taide esineisiin Sosiaalineuvos Aira Heinänen, Vanhoihin huonekaluihin Tutkija Marja-Liisa Lehto, Nukkeihin ja leluihin Lelumuseon johtaja Sari Malila sekä Silitysvälineisiin Ekonomi Tuuli Larjavaara. Jokaisen kuukauden toisena tiistaina vapaaehtoisvoimin järjestettiin Käpyvisa eli jännittävä tietokilpailun 4-6 -jäsenisille joukkueille, jotka koostuvat niin Käpyrinteen asukkaista kuin
Asukasmäärät TOIMINTAKERTOMUS 20 avopalvelun asiakkaista ja muista yhteistyö-ystävistä. Tiedotuksessa käytetään taiteilija Raimo Huittisen logoa. Vapaaehtoisten organisoima ja Toreniuksen liikenne Oy:n lahjoittamat Mennään bussilla retket toteutettiin Käpyrinteen asukkaille keväällä ja syksyllä yhdessä vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa. Pari tuntia kestävillä opastetuilla bussikiertoajelulla katsottiin yhdessä kaupunkimme tuttuja paikkoja ja uusia rakennelmia. Vuonna 20 Käpyrinne ry sai avustusta Kansan sivistysrahastolta kirjapainatukseen ja Helsingin kaupungilta vapaaehtoistoimintaa ja kotona asumista tukevaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnustamiseksi Käpyrinteen vapaaehtoisille järjestettiin osittain omakustanteinen tutustumisretki Tallinnaan. Lisäksi Käpyrinteen vapaaehtoisia muistettiin syksyn viimeisessä Vantteraillassa, jossa vapaaehtoisia palkittiin taiteilija Tuula Auermaan suunnittelemalla keraamisella elämänkaari rintaneulalla. Tilaisuutta oli kunnioittamassa professori ja Vanhusja lähimmäispalvelunliiton puheenjohtaja Vappu Taipale. Kuva 3 Taiteilija Raimo Huittisen tekemä Käpyvisa- logo 6 Näkyvyyttä Käpyrinne ry sai Kallio- ja Käpylä-lehdissä, joissa molemmissa oli juttua Käpyrinteen vapaaehtoistoiminnasta. Tällä tavoin Käpyrinne ry oli omalta osaltaan tekemisessä tunnetuksi vapaaehtoistyön arvoa ja merkitystä, mikä oli EU:n vapaaehtoisvuoden yhtenä tavoitteena. 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Toimintavuonna Käpyrinteen palvelutalossa asui keskimäärin 6 asukasta (tehostettu palveluasuminen). Helsingin kaupunki ostaa noin puolet paikoista, mutta enenevässä määrin asukkaat ovat yksityisiä. Taulukko Asukkaat ryhmittäin 70 60 Käpyrinteen palvelutalon asukkaat 50 40 30 20 0 0 ostopalvelu yksityiset maksusitoumus LAH- asukkaat yht. muistiyksikkö 25 6 0 32 Tehostettu Anninkoti 0 9 9 29 yht. 25 25 0 6
Päivät TOIMINTAKERTOMUS 20 Noin puolet asukkaista sai ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa muistisairauden vuoksi, jota annetaan muistiyksikössä. Muistiyksikkö koostuu kahdesta kodista: Martan- ja Helmikodista. Muita avuntarvetta synnyttäviä tekijöitä oli laaja-alaisesti heikentynyt toimintakyky ja mielenterveydelliset tekijät yhdistyneenä kotiolosuhteissa selviytymättömyyteen ja yksinasumiseen, jolloin he saavat palvelunsa ja hoitonsa tehostetutussa palveluasumisessa. Taulukko 2 Hoitopäivät asukasryhmittäin 25000 20000 Hoitopäivät 20 5000 7 0000 5000 0 Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ 9030 242 72 ANNINKOTI 0 658 3939 27 0547 YHT. 9030 8723 3939 27 279 Asukkaiden hoidontarvetta arvioitiin ja asukkaille laadittiin yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka perusteella asukkaiden hoito- ja palvelusopimukset sekä maksut määräytyivät. Vuonna 20 asukkaiden hoidon arvioinnissa käytettiin RAI- järjestelmää. Taulukko 3 Sairaalapäivät asukasryhmittäin 400 350 Sairaalapäivät 20 300 250 200 50 00 50 0 Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ 95 0 95 ANNINKOTI 59 09 0 268 YHT. 95 59 09 0 363 Vuonna 20 poistuma oli 5 henkilöä ja uusia asukkaita sisään muutti 6. Käpyrinteessä tehtiin myös asukkaiden avuntarpeen muuttuessa sisäisenä muutoksena neljän asunnon laajennus muistiyksikköön, siten että muistisairaat asukkaat pääsivät saamaan tarvitsemaansa hoitoa.
Prosentti TOIMINTAKERTOMUS 20 Taulukko 4 Palvelunkäyttöaste asukasryhmittäin 20 00 Palvelun käyttöaste 20 80 60 8 40 20 0 Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ 99 00 99,5 ANNINKOTI 0 88 97 00 95 YHT. 99 94 97 00 97,5 Asukkaista naisia oli 54 ja miehiä 8. Asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta vuonna 20. Taulukko5 Asukkaiden ikä jakaantuma ikäryhmittäin 25 Asukkaiden määrä ikäryhmittäin 23 20 5 0 9 2 ikäryhmät 5 0 3 65-70 7-75 76-80 8-85 86--90 9-95 96- Käpyrinteen tehostetussa palveluasumisessa on hoidon tarpeenarvioinnin lisäksi kehitetty omaishoitajuutta siten että myös Anninkodissa on otettu käyttöön omahoitajuus. Lisäksi virkistysja kuntoutustoimintaa on päivittäin asukkaille osittain hoitohenkilökunnan toimesta, mutta myös ulkopuolisena palveluna tai yhteistyöverkoston avulla ja vapaaehtoisvoimin. Esimerkki yhdestä yhteistyöstä Virkistys Verso -hankkeen ja Käpyrinne ry välillä nähtiin Ylen uutisissa 30.5.20 sekä seitsemän että Puoli yhdeksän -uutisissa. Virkistys Verso-hankkeessa tutkittiin musiikin merkitystä
vanhusten hyvinvoinnille ja Käpyrinne ry oli yksi tutkimukseen osallistuja taho. Vuosittain juhlitaan perinteiset juhlat ja asukkaiden syntymäpäiviä vietetään kuukausittain. Kuva 3 Anninkodin asukkaat pelaamassa Mölkkyä toukokuisena päivänä 9 6 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Käpyrinteen kotona asumista tukevat palvelut olivat vuonna 20: Kotipalvelu ja kotihoito, saunapalvelu, kotiin viedyt ateriat ja ryhmätoiminta. Palvelua toteutetaan asiakkaan kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotipalvelun asiakkaina oli kotona asuvia ikäihmisiä. Asiakkaita oli noin 50. Suurin osa asiakkaista oli naisia, miespuolisia asiakkaita oli neljä ja pariskuntia yhdeksän. Asiakkaiden keskiikä oli 83-vuotta. Asiakkaat olivat melko iäkkäitä; asiakkaista noin puolet oli yli 85 -vuotiaita ja heistä yhdeksän yli 90-vuotiaita. Asiakkaista nuorin oli 58-vuotias ja vanhin 00-vuotias. Käyntitiheys vaihteli neljästä kerrasta viikossa yhteen kertaan kuussa. Kotipalvelu sisälsi lähes kaikilla asiakkailla kodinhoitoa. Mitä enemmän asiakkaalla oli käyntejä sitä monipuolisempaa ja hoidollisempaa kotipalvelu oli. Vuoden 20 aikana kotipalvelusta on vuokrattu hoitohenkilöstöä palvelutalon aamutoimiin keskimäärin 52 tuntia kuussa. Helsingin kaupungin ostopalvelua oli Käpyrinteessä annettava saunapalvelu. Saunapalvelussa asiakkaina oli Keskisen alueen kotihoidon huonokuntoiset asiakkaat, kenellä ei ollut peseytymismahdollisuuksia kotona. Asiakkaat saivat palvelua kerran viikossa tai joka toinen viikko. Sauna-asiakkaita oli vuonna 20 noin 50 ja asiakaskäyntejä saunapalvelussa vuoden aikana oli 837 eli noin 70 saunakäyntiä kuukaudessa. Omaishoidonlomitus on omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistä ja palvelun tavoitteena on tukea hoitajan jaksamista hoitaa omaistaan kotona. Palveluun omaishoitoperhe saa palvelusetelin Helsingin kaupungilta. Omaishoidonlomituspalvelua toteutetaan omaishoitoperheen kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti.
Käpyrinteen kotipalvelun henkilöstön toimesta järjestettiin ryhmätoimintaa niin Käpyrinteen palvelutalossa kuin Asunto-osakeyhtiö Käpylänhovissa. Käpyrinteessä kokoontui Teematorstai - ryhmä Käpyrinteen Iidantuvassa ( krt/vko). Ryhmään osallistui kuusi kotona asuvaa ikäihmistä ja 2-4 palvelutalon asukasta. Osallistujat maksoivat pienen osallistumismaksun, jonka lisäksi toimintaan saatiin Helsingin kaupungin avustusta kotona asumista tukevaan toimintaan. Tämän lisäksi pidettiin jumppa- ja muistiryhmiä Käpylänhovin tiloissa kerran viikossa. Ryhmätoiminnan järjestäminen siirtyi Kotona kunnossa -projektin päätyttyä kotipalvelulle. Ryhmiin osallistui ryhmästä riippuen 4-7 Käpylänhovin asukasta. Osallistujat sitoutuivat toimintaan kuukaudeksi kerrallaan ja heidän kanssa laadittiin palvelusopimus. 7 TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 0 7. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Käpyrinne ry:n päättävin elin on yhdistyksen vuosikokous. Toimintavuonna Käpyrinne ry:n jäsenmäärä putosi 3 jäsenestä jäseneen, siten että eronneita oli 8 (2 eronnut ja 6 kuollut) ja uusia toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä hakeutui jäseneksi viisi. Kevätkokoukseen, joka pidettiin 4.4.20, osallistui 5 jäsentä. Käpyrinteen jäsenistöstä valittiin edellisen vuoden syyskokouksessa hallitus, joka käytti yhdistyksen toimeenpanovaltaa ja loi puitteet ja strategiset suuntaviivat toiminnalle. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia pidettiin kolmetoista ja hallitus koostui seuraavista jäsenistä. Taulukko 6 Hallituksen jäsenet ja osallistuminen Hallituksen jäsenet 20 Hallituksen kokousosallistuminen 20 puheenjohtaja Skriko Sirkka-Liisa 3 varapuheenjohtaja Hiltunen Anneli hallituksen jäsen Eskola Anneli 2 hallituksen jäsen Hehku Kristiina 8 hallituksen jäsen Holmberg Mia 3 hallituksen jäsen Kilponen Marja-Riitta 7 hallituksen jäsen Lehtonen Mirja 9 hallituksen jäsen Maisel-Niemi Pirkko 3 hallituksen jäsen Parviainen Ansa 2 sihteeri Tiittula Päivi, toiminnanjohtaja 3 Toimintavuonna hallitus osallistui seuraavasti koulutuksiin ja seminaareihin: Ikääntyneen onnistunut asuminen vaatii muutakin kuin seinät koulutukseen 5.4.20, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa järjestettyyn Ajattelupajaan 23.5.20, Tulevaisuuden mahdollisuudet seminaariin 25.-26.0, Vanhustyönkeskusliiton aluetapaamiseen Puotilan vanhainkodissa ja palvelutalossa 27.0.20, Vanhustyön keskusliiton Hyvä hallintotapa järjestöissä -koulutukseen 9..20. Lisäksi hallituksen edustajat osallistuivat mm. Oy Ursulan hallitukseen, Helsingin kaupungin 400- vuotiskotisäätiön hallitukseen sekä Suvanto ry:n jäsenkokouksiin. Syyskokoukseen, joka pidettiin 23..20, osallistui 25 jäsentä ja vuoden 202 hallitukseen valittiin Soili Hietamies ja Ansa Parviainen jäi hallituksesta pois.
Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi Käpyrinteen toiminnanjohtaja, joka myös toimii hallituksen alaisuudessa ja operatiivisena johtajana sekä yhdistyksen virallisena edustajana. Toiminnanjohtaja on henkilöstön esimies. Hänelle kuuluu henkilöstön rekrytointi ja vastuu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Toiminnanjohtaja vastaa ulospäin palvelutalon tuottamien palveluiden laadusta. Hänelle kuuluvat palvelutalon työsuojelu- ja laatupäällikkötehtävät sekä johtoryhmätyöskentelyn johtaminen ja suhdetoiminta. Toiminnanjohtajan tukena toimi moniammatillinen johtoryhmä, joka koostuu yksikköjen esimiehistä. Johtoryhmä toimii operatiivisen johtamisen asiantuntijaelimenä. Johtoryhmä kokoontui - 2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuului 20 toiminnanjohtaja lisäksi kuusi jäsentä, taloudenhoitaja Heikki Niemi, ravintopäällikkö Sirkka Salovaara, muistiyksikön vastaava hoitaja Sirkkis Honkaniemi, kotipalveluvastaava Minna Partanen, tehostetun Anninkodin palveluasumisen vastaava hoitaja Mirja Huhtala ja projektivastaava Seija Jaakkola. 7.2 STRATEGINEN JOHTAMINEN Käpyrinne ry on rakentanut erilaisia yhteistoimintaverkostoja eri yhdistysten kesken, jotta kyettäisiin hallitsemaan resursseja tehokkaammin. Näistä merkittävimpänä on Käpyrinne ry:n ja Kantin yhdistymisen valmistelu. Yhdistymisessä Kantti ry: n on määrä lahjoittaa varansa, velkansa ja toimintansa Käpyrinne ry:lle ja lakkauttaa toimintansa. Vuoden 202 aikana tullaan tekemään lopulliset ratkaisut asiaan liittyen. Myös Sofia ry ja Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n sekä Kantti ry:n kanssa on rakennettu yhteistä sijaispankkitoimintaa Työssä on hyvä olla projektin johdolla, jolla pyritään yhdistämään resursseja. Strategisen tavoitteena on myös kehittää sujuvampia ja virheettömämpiä prosesseja.. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry:stä lähti neljä henkeä osallistumaan Oma tahto- koulutukseen, jonka tarkoituksen on suorittaa tuotekehittäjän tutkinto sekä luoda sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Vastuut jaettiin prossien kuvausta varten ja vuoden 202 aikana päivitetään koko Käpyrinteen laatujärjestelmä. Hankkeen aikana tullaan arvioimaan toiminnan tehokkuutta ja parannetaan käytäntöjä. Koko työyhteisö tulee osallistumaan toiminnanohjausjärjestelmän rakentamiseen. Strategisesti Käpyrinne ry haluaa myös löytää keinot osoittaa toimintansa vaikuttavuutta ja yhteiskuntavastuullisuuttaan. Toimintavuoden lopussa Käpyrinne ry haki mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys Living lab -hankkeeseen yhdessä Kantti ry:n kanssa. Hankehakemus hyväksyttiin ja toiminnan rahoittaa Helsingin kaupunki. Hanke kestää maaliskuuhun 203 asti. Mukana hankkeessa Helsingin kaupungin lisäksi ovat mm. Aalto yliopisto, Diakonissa laitos, Syfo ry. Tämän hankkeen avulla tullaan paneutumaan mm. vaikuttavuuden osoittamiseen. 7.3 TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN Vuonna 200 lopussa Kuntoutussäätiön Punk-hankkeen avulla toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella erityisesti parannettavia kohtia olivat palkkaus, työterveyshuollon saatavuus ja yksiköiden välinen tiedotus. Punk-hankkeen esityksestä johtoryhmälle suositeltiin työnohjausta yhteistoiminnan ja tiedottamisen kehittämiseksi, ja johtoryhmä kokoontui neljä kertaa ulkopuolisen työnohjaajan avulla parantamaan johtoryhmä työskentelyä. Työterveyshuollon toimivuudesta tehtiin työntekijöille tarkempi kysely, joka vahvisti, että työterveyshuoltoon pääsyssä oli ongelmia. Kun oli päässyt palvelunpiiriin, palveluun oltiin tyytyväisiä. Toiminnanjohtaja antoi palautetta työterveyshuoltoon ja työterveyshuollosta tehtiin työpaikkakäynti. Myös harkinnanvaraisten järjestelyerien arviointi ja jakoperusteita tarkennettiin. Toisaalta henkilöstörakenteessa tapahtui jonkin verran muutoksia ja nuorentumista. Toimintakertomusvuonna työntekijöiden keski-ikä oli 45,5. Vakituisista työntekijöistä vaihtui 6.
Toimintavuonna eläkkeelle jäi täysin palvelleena kolme työntekijää ja osa-aikaeläkkeelle jäi yksi. Äitiys- ja vanhempainvapailla oli vuonna 20 kuusi työntekijää. Kuva 4 Käpyrinnettä 35- vuotta ansiokkaasti palvelleen Liisa Laitisen eläke juhla. Juhlassa mukana asukkaat ja henkilökunta 2 Käpyrinteessä on myös pyritty varmistamaan osaaminen. On suoritettu erilaisia ammattitutkintoja, jotka ovat vaatineet osallistujilta paljon myös henkilökohtaista panostusta. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä lähihoitaja -oppisopimuskoulutusta suoritti kolme opiskelijaa. Vanhustyönerikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 20 kahdeksan työntekijää ja yhden tutkinnon suorittaminen viivästyi vuoteen 202. Koulutus tapahtui työyhteisössä, jolloin yhteinen kehittäminen ja yhteiset näkökannat vahvistivat työyhteisön tavoitteellista kehittymistä. Yritysjohtamisen ammattitutkinnon suoritti Käpyrinteestä kaksi, ja merkonomitutkinnon yksi työntekijä myöskin oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutuksiin liittyy jatkuva sisäinen, mutta myös ulkopuolinen sekä työntekijän osaamiseen että työyhteisön työtapoihin, -menetelmiin ja kehittämiseen liittyvä arviointi, joka kehittää niin työntekijää kuin työyhteisöäkin. Lisäksi toiminnanjohtaja suoritti loppuun Aalto -yliopiston Hyvinvointialojen liiketoiminnanerikoitumisopinnot. Kaiken kaikkiaan työyhteisössä koulutuspäiviä oli 34. Sammutus- ja pelastuskoulutus oli ainoa joka koski koko henkilökuntaa. Hallinto osallistui johtajuuteen, tulevaisuuden mahdollisuuksiin, lainsäädäntöön, talouteen ja rahoitukseen liittyviin koulutuksiin. Hygieniapassi koulutukseen osallistui henkilökuntaa, joilta passi puuttui. Muu hoitoon ja sen arviointiin liittyvät koulutukset: RAI- koulutukset. Hilkka-ohjelmisto koulutus. Lääkehoitoon ja haavahoitoon liittyvät koulutukset. Vanhusten mielenterveyttä edistävä hoito- ja huolenpito. Muistisairaiden hoitoon liittyvät koulutukset mm. Asiakkaana muistiongelmainen, Dementoituneiden vanhusten kuntouttava hoito ja huolenpito, Ihmisläheinen ja laadukas koti muistisairaille. Yöhoitajille: Yksintyöskentely ja harhainen vanhuus. Kuntoutukseen liittyvät koulutukset: Musiikki työvälineenä, Virike- ja virkistystoiminta vanhustyössä sekä kuntouttavan työotteen työvälineet ja toimintatavat. Keittiön koulutukset liittyivät johtamiseen, ikääntyvien ravitsemukseen ja ekologisuuteen.
Työntekijämäärä TOIMINTAKERTOMUS 20 7.4 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Osaamisen lisäksi hoidonturvallisuutta lisää henkilöstöresursointi. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä oli 55 työntekijää, joista vakituisia työntekijöitä oli 43 ja määräaikaisia työntekijöitä oli 2. Käpyrinteen muistiyksikössä hoitomiehitys on 0,6 ja Anninkodissa 0,55. Tehostettuun palveluasumiseen palkattiin lisää yksi sairaanhoitaja, jonka jälkeen Käpyrinteessä työskenteli kaikkiaan neljä sairaanhoitajaa. Hoitohenkilöstön lisäksi Käpyrinteessä työskentelee avustavaa henkilökuntaa ja oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi palvelutalossa käytetään lisäresurssina kotipalvelun hoitohenkilökuntaa. 25 keittiöapulainen 3 20 5 2 2 3 kotitalousteknikko kokki/keittäjä VTM YTM 0 3 merkonomia kuntohoitaja 2 sosionomi /sos.ohj. 5 6 3 opp. 0 2 2 2 3 2 5 kotipalvelutyöntekijä/ hoitoapulainen/-avustaja lähihoitaja sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Työntekijämäärät yksikköittäin
Käpyrinteessä sairaspäiviä oli yhteensä 766 päivää, joista -3 päivän sairaslomia oli 8 ja 4-60 päivän sairaslomia oli 585 sairaspäivää. Oppisopimusopiskelija pitkäaikainen sairastaminen ja työmatkalla sattunut tapaturma selittävät osittain pitkäaikaisten sairaslomien suuruutta. Sairauspoissaolot jakaantuivat yksiköittäin seuraavasti. VaVeprojekti 0 % Toho-projekti % KoKu-projekti 0 % Anninkoti 3 % Taulukko 7 Sairauspoissaolot yksiköittäin Kotipalvelu 30 % 4 Taloustoimist o LK-Käpy % % Keittiö 2 % Muistiyksikkö 42 % Työterveyshuollon tarkastuskäynti toteutettiin 25.5.20 toiminnanjohtajan vaatimuksesta. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä vuonna 20 oli Aslak- kuntoutus, johon Käpyrinteelle oli varattu kaksi Aslak- kuntoutuspaikkaa, mutta vain yksi työntekijä hakeutui Aslak -kurssille. Vuoden 20 lopussa valitut uudet työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutettu saivat työsuojeluun liittyvää peruskoulutusta. Kunnossa kaiken ikää -rahoituksella henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua yhdeksään erilaiseen erilaisiin liikuntakokeiluihin zumbasta, kuntonyrkkeilyyn. Osa henkilöstöstä osallistui Nauru pidentää työuraa - työkaluja työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen. Kotipalvelu sai työnohjausta. Lisäksi koko henkilöstö osallistui kehityskeskusteluihin. Ansiokkaasta vanhustyöstä palkittiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton hopeisella ansiomerkillä hallituksenjäsenet Anneli Eskola ja Marja-Riitta Kilponen sekä vastaavahoitaja Sirkkis Honkaniemi. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin hallituksenjäsen Mirja Lehtonen sekä pitkäaikaiset hoitotyöntekijä Virpi Lehto ja Liisa Laitinen. Käpyrinteen palvelutalossa tehtiin keväällä 20 palotarkistus. Lisäksi henkilökunta on osallistunut pelastus ja sammutuskoulutukseen ja on huolehdittu siitä että henkilökunnalla on riittävä ensiapuvalmius. Lisäksi lääkehoidon osaamista valvotaan. Toimintavuonna valmistui sammutusjärjestelmä Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustuksen turvin. Vanhustyönkeskusliitosta saatiin korjausneuvonnan asiantuntija-apua. Lisäksi kiinteistöön jouduttiin tekemään monia yllätyksellisiä korjauksia ja parannuksia. Korjattiin rakenteita ja tehtiin kuivatustöitä, kun vettä pääsi runsaslumisen talven vuoksi rakenteisiin. Rakennettiin mm. räystäslämmitysjärjestelmä sekä korjattiin rikkoontuneita kattotiiliä. Samassa yhteydessä suoritetaan joitakin huoneiden ja yleisten tiloja pintakorjauksia ja parannuksia mm. välilasiseinät poistettiin muistiyksikön kodeista, jotta yksikköön saatiin enemmän väljyyttä ja tilantuntua. Myös jätesäiliöt vaihdettiin syväjätesäiliöhin ns. Molokkeihin, näin vähennettiin roskakatoksiin liittyvä tuhotyöriski. Lisäksi ilmavaihtokanaviin rakennettiin tarkistusluukkuja ja tehtiin perusteellinen puhdistus ilmanvaihtokanaviin, ilmanvaihtokoneistoon ja ilmanvaihtoventtiileihin.
7.5 TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Yleinen elinkustannusten ja hintojen nousu aiheutti hinnan korotuspaineita. Elintarvikkeiden, kiinteistöhuollon, energian ja kaukolämmön hintojen nousu oli vuonna 20 huomattavaa. Myös ohjelmistojen ylläpitäjät nostivat hintojaan. Asiakkaiden hoitoisuus aiheutti monenlaisten apuväline- ja hoitolaitteiden hankintatarpeita. Toisaalta myös asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisestä seurasi jätehuollonkustannusten nousua mm. vaippajätemäärien ja pakkausjätteen kasvaessa. Myös asukastarpeista lähtevät erilaiset lisä- ja erikoisruokavaliot ja -ravinteet vaikuttivat myös ruokamaksujen hintamuodostukseen. Erityisesti tehostetussa Anninkodin palveluasumisessa asukkaiden ympärivuorokautisen avuntarpeen kasvaessa henkilöstöresurssien lisääminen synnytti lisämenoja. Tällaisia olivat mm. sijaismenojen kasvu ja toisen vakituisen sairaanhoitajan palkkaaminen. Helsingin kaupungin tontinvuokran huima nousu oli ennakoitu, mutta Käpyrinne ry: n kiinteistöön liittyvät korjaustarpeet sekä sammutusjärjestelmän rakentamisen alimitoitettu kustannusarvio aiheuttivat ennakoimattomia kustannuksia. Myös sään aiheuttamat huolto ja energiakustannukset kovan ja runsaslumisen talven johdosta olivat rasittamassa kiinteistökustannuksia. 5 Myös keittiön heikko tulos aiheutti toimenpiteitä. Keväällä 20 hallitus teki päätöksen lopettaa Lounaskahvila Kävyn toiminta tappiollisena. Toisena toimenpiteenä hallituksen toimesta perustettiin keväällä 20 keittiönkehittämistyöryhmä, johon kuului sekä ravintopäällikkö, taloudenhoitaja, toiminnanjohtaja sekä kaksi edustajaa hallituksesta ja ravintoalankonsultti. Kehittämistyöryhmässä luotiin käytäntöjä, joilla pystyttiin paremmin seuraamaan keittiön toimintaa sekä asetettiin laadullisia ja määrällisiä tavoitteita. 7.6 ARVIOINTI- JA SEURANTA Toimintaympäristön muutosnopeus vaati jatkuvaa toimintaympäristön suositusten, vaatimusten lakien ja asetusten sekä uusien tutkimusten seurantaa. Tulevat vaatimukset mm. omavalvontasuunnitelma, ikälaki ja tuleva kilpailutus sekä rakentamisrahoituskuvioiden muutokset herättävät osittain selkiytymättömiä kehittämispaineita. Käpyrinteessä toimintavuonna kouluttauduttiin RAI järjestelmään, jonka avulla pystytään paremmin selvittämään ja seuramaanvanhusasiakkaiden hoidontarvetta sekä arvioimaan ja seuramaan hoidon laatua ja kustannuksia. Toimintavuonna tehtiin ensimmäiset asukasarvioinnit ja opeteltiin tulkitsemaan tuloksia. Jatkossa RAI:ta hyödynnetään edelleen hoidon ja toiminnan parantamisessa. Helsingin kaupunki selvitti toimintakertomusvuonna omaistyytyväisyyttä, asukkaiden ravitsemukseen liittyviä tekijöitä palveluasumisessa sekä asukkaiden ulkoilua/ulkoilutusta. Näihin tutkimuksiin Käpyrinne ostopalvelutalon osallistui ja Käpyrinteen tulokset olivat hyviä. Lisäksi Käpyrinne käy säännöllisesti vuorovaikutteista palaute- ja kehittämiskeskustelua asukkaiden ja omaisten kanssa mm. asukaskokouksissa ja omaisten illoissa sekä Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen vuosineuvotteluissa arvioidaan hinnan lisäksi yhteistyötä ja toiminnan laatua. 8 KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA 8. TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI Työssä On Hyvä Olla projekti on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke. Projektin tavoitteena on työllistää vuosittain 30 50 pitkäaikaista työnhakijaa vanhustenhuoltoon, joista 80 % on 500 päivää työttömänä ollutta. Lisäksi tavoitteena on tarjota työharjoittelu-, kokeilu- sekä
työelämävalmennuspaikkoja, jotka toimivat vanhustyöhön tutustumisen ja palkkatuettuun työhön siirtymisen väylänä. Työllistämistoimenpiteissä olevia tuetaan hakeutumaan alan koulutukseen. Vuoden 20 aikana projektin kautta palkkatukityöllistettiin yhteensä 42 työtöntä työnhakijaa, joista vaikeasti työllistyvien osuus oli 76 %. Vuoden aikana 7 ihmistä sai palkkatukityön jälkeen vähintään määräaikaisen työn. Projektin kautta työllistyneistä henkilöistä 9 sai vuoden aikana vakituisen työn. Työpaikan saaneiden osuus palkkatuella työllistyneistä oli 40.5 % Vuoden 20 työllistämistoimenpiteissä olleiden mielestä suurin osa koki saaneensa projektin työntekijöiltä riittävästi tietoa alasta ja tukea sopivan työpaikan löytymisessä ja uskoivat omien valmiuksien lisääntyneen työnhaussa projektin ansiosta. Työyhteisöt kokivat yhteistyön projektin työntekijöiden kanssa pääsääntöisesti onnistuneen hyvin tai erinomaisesti. Enemmistö työyhteisöistä arvioi työllistämistoimenpiteissä olevien työhön sitoutumista ja työmotivaatiota hyväksi. Osa työnantajista näki mahdollisena löytää projektin kautta myös vakituista henkilökuntaa. 6 Vuoden 20 aikana käynnistettiin projektissa sijaispankin kehittämistyö yhteistyössä kolmen eri yhdistyksen kanssa. 8.2 VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvaksi verkossa projekti aloitti toimintansa vuonna 20. Projektivastaava aloitti projektin kesäkuussa 20 ja syksyllä projektiin palkattiin toinen projektityöntekijä, jonka työsuhde kesti vuoden loppuun. Projektin tavoitteena on osaajaverkoston ja teknologian hyödyntäminen ikäihmisten ja asiantuntijoiden vuorovaikutuksessa. Projekti linkittyy Yhteistyöverkostohankkeeseen, jossa keskeisimmät projektikumppanit ovat Hely ry, Key ry, Helsingin Alzheimer ry ja Helsingin kaupungin Toimiva koti. Verkoston tavoitteena on jakaa omaa asiantuntijuuttaan ja tavata säännöllisesti vahvistaen järjestön sisäistä asiantuntemusta, yhteistyöosaamista sekä palveluohjauksellista työtapaa sekä oppia rakentamaan entistä asiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Tarkoituksena on luoda osaajapankki, jonka avulla yhdistetään ja tarjotaan helsinkiläisten järjestöjen ja Toimivan kodin asiantuntijuus, erityisosaaminen ja voimavarat asiakkaiden sekä eri toimijoiden käyttöön. Ikäihmisten omaa osallisuutta vahvistetaan sekä vahvistetaan verkostodialogia virtuaalisesti ja paikallisesti. Myöhäisestä projektialoituksesta ja henkilöstö vaihdoksesta huolimatta Vahvaksi verkossa - projekti on käynnistynyt hyvin ja projektille asetetut tavoitteet saavutettiin osittain. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan asiakastarpeista lähtien siten, että syksyn 20 aikana oli opeteltava perusasioista ja tietokoneen käyttötaitojadoista. Toinen muutos alkuperäiseen suunnitelmaan oli se, että yhteistyötä syntyi tiiviimmin Hely ry:n kanssa, koska kohde ryhmä oli samanlainen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen mm. ryhmien suunnittelu ja ohjausvastuu jaettiin yhdessä Hely ry:n kanssa. 8.3 KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI Kotona kunnossa -projekti toimintaa juurruttettiin ja toimintamuotoja kehitettiin kertomusvuoden alussa ja myös projektiraporttia kirjoitettiin yhdessä Ikäinstituutin kanssa. Projektin toimintamuotoja jatkettiin Asunto-osakeyhtiön tiloissa asuville vanhusasiakkaille kotona asumisen tukemiseksi sekä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi korvausta vastaan. Raportti on luettavissa kotisivuilla.
Käpyrinne ry TILINPÄÄTÖS 20 200 Luvut tuhansia euroja Tilikauden tuotot 3 269 2 993 Ostopalvelumaksut 2 885 2 669 Projektiavustukset 57 7 7 Helsingin kaupungin avustus 6 3 Kotipalvelun tuotot 80 40 Muut tuotot 4 7 Osakkeiden arvonkorotus 0 3 Tilikauden kulut 3 359 3 044 Henkilöstökulut 2394 258 Korkokulut 6 4 Kiinteistön hoidon kustannukset 272 263 Poistot 98 73 Muut kulut 546 543 Osakkeiden arvonalennus 43 3 Tilikauden tulos -90-5