Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus STM 13.4.2016 14.4.2016 1
Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena 14.4.2016 2
Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja halutaan kaventaa vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien eriytynyt kantokyky - vaihteleva palvelutaso 14.4.2016 3
Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029 Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi 14.4.2016 4
Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä. 14.4.2016 5
Erikoissairaanhoidon toimintaverkko uudistetaan Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat ja muutama terveyskeskus Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa 14.4.2016 6
Maakuntien rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan Ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräiden tuloverotuksen vähennysten parametreja muutetaan Maakuntien omaa verotusoikeutta ei valmistella tällä hallituskaudella, mutta asiasta käynnistetään selvitys Kokonaisveroaste ei saa nousta Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla 14.4.2016 7
Rahoitusratkaisun toteutus Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa) Kuntien tulee laskea veroprosenttejaan Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa) sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa) Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3) Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47-62 % välillä otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa => kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä 14.4.2016 8
Palvelutuotanto Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta Julkista valtaa käytetään virkavastuulla Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta laajennetaan 14.4.2016 9
Valinnanvapauden laajentaminen Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailuun Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat omat palvelut Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö voimaan 1.1.2019 Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu aloitettu 14.4.2016 10
Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Palveluntuottajat hyväksytään, laatuvaatimukset asetetaan Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle. 14.4.2016 11
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. 14.4.2016 12
Palveluintegraation toteuttaminen Monituottajamallissa maakunnan tehtävä on huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta Edellytyksenä: järjestämisen integraatio rahoituksen integraatio tiedon integraatio palveluketjujen integraatio tuotannollinen integraatio Tarpeen huolehtia erityisesti palveluketjujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta 14.4.2016 13
Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä Asiakaslähtöisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden kehittämiseen. 14.4.2016 14
Toiminnallinen uudistus - digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös kansalaisia itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat 14.4.2016 15
Omaisuusratkaisut Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille Säädetään voimaanpanolaissa Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta vuokraa niitä kunnilta Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin valmistellaan kansallinen ratkaisu 14.4.2016 16
Omaisuus siirtyy maakunnille Maakunnan käyttöön turvataan osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla se omaisuus, jota se tarvitsee tehtävissään (sote-voimaanpanolaki). Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä. Maakunta voi tarjota kilpailutuksessa toimitilayhtiön omistamia tiloja kaikkien tuottajien käyttöön. 14.4.2016 17
Maakuntien palvelukseen yli 220 000 työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli 200 000 sote-työntekijää 15 000 18 000 tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää. 14.4.2016 18
Henkilöstön siirrot ja eläkkeet Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltijasekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin. 14.4.2016 19
Valmistelun eteneminen Sote -rakenneuudistus HE-luonnos lausunnoille 5-6/2016 Sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmän (pj. prof. Brommels) loppuraportti ehdotuksineen 31.5.2016 Lakivalmistelu erillisessä valmisteluryhmässä HE-luonnos lausunnoille 11/2016 Hallituksen esitykset eduskuntaan 11/2016-2/2017 14.4.2016 20
Sote-uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin muuttua Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö 14.4.2016 21
Sote-järjestämislaki Järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien kokoaminen ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat sosiaalipäivystykset velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen, nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne. 14.4.2016 22
Voimaanpanolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut 14.4.2016 23
Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtävät ja suhde kuntaan Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet 14.4.2016 24
Maakuntalaki Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus 14.4.2016 25
Lisätietoja: alueuudistus.fi #sote #alueuudistus 14.4.2016 26