Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

2 Viestit Sote -uudistus etenee - intensiivisessä lainvalmisteluvaiheessa Sote -palveluiden järjestäminen irrotetaan kuntien tehtävistä kunnille jää yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä => läpileikkaava politiikka yhteistyö kunnan tehtävien kanssa rakennetaan Muutos tehdään alueilla => valmistelu toiminnalliseen muutoksen palveluintegraation toteuttaminen - sisällöllinen kehittäminen

3 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin pistearvo Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat, alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli)

4 Taloudellisen huoltosuhteen kehitys

5 Sirpaloituneen palvelujärjestelmän ongelmien vähentäminen Sirpaloitunut palvelujärjestelmä 297 kuntaa manner-suomessa Pohjoismaisessa vertailussa hajautunut järjestämisvastuu Kuntien eriytyvä kantokyky - vaarantaa yhdenvertaisuuden palveluiden saatavuudessa

6 Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet Miten kustannustenhallinta saavutetaan: resurssien niukkuuden näkökulman tunnistaminen, tunnustaminen ja sisäistäminen enemmän ei ole parempaa =>määrä ei korvaa vaikuttavuutta vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - uudenlaiset tavat toimia

7 Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaikuttavampi palvelu ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Perustuslaissa säädetyn sosiaalisen perusoikeuden yhdenvertaisen toteutumisen turvaaminen

8 Sote-uudistus - toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

9 Sote-uudistuksessa ja itsehallintoalueiden perustamisessa eteneminen Raide 1: sote -järjestämisuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetan kuntapohjasta HE-luonnoksen linjausten tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen , huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, raportti ehdotuksineen toukokuu -16 hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta sisältöä sillä jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista

10 Sote-järjestämisuudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin elää

11 Sote-järjestämislaki Järjestämistehtävä: järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) kysymys pääkaupunkiseuden mahdollisista erityispiireistä Järjestämistehtävän määrittely Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset laajan ympärivuorokautisen sairaalayksiköiden palveluverkko, sosiaalialan osaamiskeskusten ja vaativimpien sosiaalipäivystysten integraatio siihen velvoitteet tukeutua järjestämisessä niihin, erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus erva-alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne

12 Sote -järjestämislaki jatkoa Sote -ohjausmalli ja kehittämisrakenteet Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen monituottajamallin toteutus Sote-järjestämiskyvyn arviointimenettely

13 Voimaanpanolaki Sote - ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) kunnittain Väliaikaishallinto sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään että toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

14 Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtäväala - suhde kuntaan Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen

15 Maakuntalaki jatkoa Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet (ks. ajatus vaikuttamistoimielimistä) Maakuntastrategia (sisältää palveluntuotantostrategian) Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

16 Valtion ohjauksen välineet Laki säädösohjaus ja sääntelyarkkitehtuuri puitteet ja edellytykset asiakasohjaukselle Tieto tiedolla johtaminen ja ohjaaminen perusta asiakasohjaukselle Raha => rahoitusohjaus Digi => avoin data, pelillinen osallistaminen, älykkäät järjestelmät palveluohjaukseen

17 Maakuntien ohjaus: menettelyt ja dokumentit Julkisen talouden suunnitelma Valtion talousarvio Maakuntien talouden seuranta; arviointimenettely Arviointimenettely Maakuntien rahoituslaki VM Tehtävien ja rahoituksen yhteensovitus; rahoitusperiaate JTS/TAE-prosessi Valtiomaakunnatneuvottelumenettely Maakunnat STM Merkittävien investointien ja digitalisaation ohjaus Järjestämispäätös - VN - tavoitepää tös - VN toimivalta Maakuntien muu soteohjaus Sotelainsäädäntö Järjestämissopimukset - VN kontrolli Maakuntien yhteiset yhtiöt

18 Sote-järjestäminen-tuottaminen Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakunnan sote-lautakunta Sote-järjestämisjohtaja Ostetut sote-palvelut Tuotantojohtokunta? Sote-tuotantojohtaja Omat sote-palvelut - Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosäännöstä ja palvelutuotantostrategiasta -soten järjestämissopimuksen/päätöksen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Soten järjestämisestä vastaava toimielin: - Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat merkittävät päätökset ja yleiset toimintalinjat -Sote-johtaja: - järjestämisen operatiivinen johto ja tuottamisen operatiiviset linjaukset sekä palvelujen ostoa koskevat periaatteet ja menettelytavat Tuotannosta vastaava viranomainen (esim. johtokunta/ johtaja): - oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen - Hallintosäännössä voidaan mahdollistaa rajoitettu alihankinta

19 Toimintaverkon uudistaminen

20 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt

21 Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset

22 Rahoituksen peruslinjaus 2 Kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla Perustuslain mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaminen Veromallit ja tuloverotuksen muutos, kuntakohtainen laskenta

23 Toteutuksen haasteita Kunnianhimoinen säästötavoite enintään 0,9 prosentin vuosittaisesta menojen reaalikasvusta Laskentatavasta riippuen sotevaltionosuuden tulisi olla vuonna euroa euroa/hlö alhaisempi

24 Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1 Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v tasossa) kustannuspohjaksi maakuntien valtionosuusjärjestelmään ja sote-verolla / mahd. osa maakuntaverolla rahoitettavaksi Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa) sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v tasossa) Sote:n osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3) Osuus lisäosista ja verokompensaatioista noin 0,7 mrd Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n % välillä otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa => kuntatasolla siirtymä tulojen ja menojen määrä ei ole sama mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

25 Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2 Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja täysi valtion rahoitus) B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja alentamalla kunnallisveroa (sote-veromalli ja täysi valtion rahoitus) C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja maakuntaverolla osarahoitus) Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti tuloverolaissa säädettävällä tavalla muutoksessa olisi perustuslakianalyysin ja -asiantuntijoiden mukaan mahdollinen määräaikainen verokatto (max 3-5 vuotta)

26 Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä vastaava omaisuus siirtyy Yhden veronmaksajan periaate julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena Omaisuus maksetaan vain kerran periaate

27 SOTE-omaisuus ja maakunnat Projektiryhmä tukee valmistelua eri vaihtoehdoista ns. jakautumismallilla, jossa omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien mukana maakuntien ja kuntien kesken. - suppean jakautumismallin pohjalta Suppeammassa jakautumismallissa pyritään taklaamaan laajaan malliin liittyviä haasteita Vastaanottajapuolella toimitilat/kiinteistöt kerättäisiin hallituksen marraskuisen linjauksen mukaan itsehallintoalueiden omistamalle yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka toimisi investoijana, jolta maakunnat vuokraavat toimitilat. Se mahdollistaisi maakuntien toimimisen ilman merkittävää velanottomahdollisuutta. Kolmantena mallina on toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi Tämä malli ei toisi maakunnille tarvittavaa joustavuutta, päätösvaltaa ja säästöjä toiminnan suunnitteluun ja tilojen käyttöön Yhtiöomaisuus ja muu irtain omaisuus => siirtyy maakunnalle 27

28 SOTE-omaisuus ja maakunnat Malli Kuvaus Laajuus Mallia puoltavat Haasteena Muuta Jakautumismalli: suppea - Vain sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien omaisuus (myös osakkeet ja yhtiöosuudet) ja velat jakaantuvat käytännössä kokonaan maakunnille toiminnan siirron mukana. - Loput toimitilat vuokrataan kunnilta maakunnan päättämässä laajuudessa. -Noin 2,5 mrd. euroa. -- korjausvelasta ei ole arviota - ympäristön muutos ja teknologia vähentävät tilantarvetta tulevaisuudessa. - yksinkertaisuus, -- omaisuudesta ei makseta «kahteen kertaan», - Omaisuuden arvostuksesta ei synny ongelmaa. - Kunnilla ei ehkä taloudellisia mahdollisuuksia tai halukkuutta peruskorjauksiin tai uusinvestointeihin. = > yhteisen ratkaisun tarve Vaikutukset kuntiin Malli perustuu osakeyhtiöiden jakaantumiseen ja kuntalain säädöksiin kunnan osan irtoamisesta Kuntayhtymien. -Kunnat saavat vuokratuloja sotekiinteistöistä. - Valtaosa maapohjasta jää kunnille automaattisesti. - Omaisuuden arvostus jää kuntien käsiin. - Riski käytöstä poistuvista kiinteistöistä jää kunnille. Perustuslakiasiantuntijoid en pyöreässä pöydässä ei käsitelty supistettua mallia. Toiminta maakunnissa Yksi valtakunnallinen maakuntien omistama yhtiö vuokraa maakunnille toimitiloja, toimii investoijana, voi hankkia vierasta pääomaa, - Maakunta voi vuokrata toimitiloja myös muiden omistajien kohteista. -Maakunnan taseeseen ei kiinteistöomaisuutta. -- Maakunnalla ei tarvetta pitkäaikaiseen velanottoon. - Yhtiö investoi -Asiantuntijuuden keskittäminen kaikkien maakuntien käyttöön, - Tehostamissäästöt - Kiinteistöriskien ja korjausvelan hallinta -Päätöksenteko yhtiössä 18 maakunnan kesken, - kilpailun paineen ylläpito - kannustava vuokramalli -- kunnista siirtyvien velkojen hoito -- ylimääräisten kiinteistöjen saattaminen markkinoille 28

29 SOTE-omaisuus ja maakunnat Malli Kuvaus Laajuus Mallia puoltavat Haasteena Muuta Kunnat omistavat toimitilat - Kaikki toimitilat vuokrataan kunnilta/kuntien yhtiöltä tai muilta toimijoilta - Kunnilla määräysvalta tilojen hinnoittelussa ja elinkaarihallinnassa. -Noin 6,5 mrd. euroa. - ympäristön muutos ja teknologia vähentävät tilantarvetta tulevaisuudessa. - Yksinkertainen - Omaisuuden arvostuksesta ei synny ongelmaa. - Kunnilla ei ehkä taloudellisia mahdollisuuksia tai halukkuutta peruskorjauksiin tai uusinvestointeihin. -- saattaa johtaa siihen, että investointeja tehtäisiin myös maakuntien/ maakuntien yhtiön taseeseen. - Vuokrasopimusten hallinta erittäin työlästä, jos kunnat eivät siirrä kiinteistöjä harvempiin käsiin. Vaikutukset kuntiin Kunnat saavat tuloja toimitilojen vuokrasopimuksista. -Kunnat saavat vuokratuloja sotekiinteistöistä. - Valtaosa maapohjasta jää kunnille automaattisesti. - Omaisuuden arvostus jää kuntien käsiin. - Riski käytöstä poistuvista kiinteistöistä jää kunnille. Toiminta maakunnissa Yksi valtakunnallinen kuntien omistama yhtiö vuokraa tilat maakunnille. - Maakunta voi vuokrata toimitiloja myös muiden omistajien kohteista. -Maakunnan taseeseen ei kiinteistöomaisuutta. -- Maakunnalla ei tarvetta pitkäaikaiseen velanottoon. -Asiantuntijuuden keskittäminen, -riskien- ja korjausvelan hallinta - investointien ohjaus - korjausvelan hallinta - Syntyy merkittävä toimija, jolla halussa lähes koko sote-perusinfrastruktuuri. - Mietittävä olisiko tarvetta rajoittaa kuntien oikeutta myydä kiinteistöyhtiön osakkeita vapaasti markkinoille. - tehostamissäästöt riippuvat kuntien päätöksenteosta 29

30 Henkilöstö- ja eläkeratkaisut Kuntien henkilöstöä siirtyy merkittävästi itsehallintoalueen palvelukseen sote-henkilöstö tukipalveluhenkilöstö jos yli 50 % sote-tehtäviä Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti lailla Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön pohjalta KT - työnantajaorganisaation uudistaminen Maakunnat Kevan jäsenyhteisöksi - maakuntien yhtiöille tämä mahdollisuus Eläkkeiden rahoitusmallin jatkovalmistelu käynnissä - (VM ja STM),

31 Lisätiedot #sote #aluehallinto