Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus STM

2 Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien kantokyvyn eriytyminen - vaihteleva palvelutaso

3 Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä

4 Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena

5 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

6 Miten kustannusten hallinta saavutetaan? tunnistettava ja sisäistettävä resurssien niukkuuden näkökulma - enemmän ei ole parempaa - määrä ei korvaa vaikuttavuutta parannettava vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta > uudenlaiset tavat toimia

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan kaikilla tasoilla Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tarkoittaa, että kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on yhteensovittaa palvelut toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee kaikkia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen ja tieto kulkee sujuvasti

8 Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä Asiakaslähtöisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden kehittämiseen

9 Erikoissairaanhoidon toimintaverkon uudistaminen Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat ja muutama terveyskeskus Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa

10 Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunnissa Kunnilla ja järjestöillä on jatkossakin tärkeä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ihmisten arkiympäristöt kotona ja työpaikoilla on suunniteltava niin, että ne tukevat hyvinvointia. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. liikennesuunnittelu, liikuntamahdollisuudet, kulttuuripalvelut, yhdyskuntarakenne, esteettömyys Ihmiset ovat myös itse vastuussa omasta ja läheistensä hyvinvoinnista

11 Asiakkaan valinnanvapautta laajennetaan Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöiden ehdotukset valmistuvat mennessä. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö voimaan

12 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Maakunta hyväksyy palveluntuottajat ja asettaa laatuvaatimukset. Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle

13 Rahoituksen peruslinjaus Maakuntien rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta Kunnilla ei voi olla jatkossa merkittävää vastuuta sotepalvelujen rahoituksesta Selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan keväällä lausunnolle lähetettävään lakiesitysluonnokseen maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset Kokonaisveroaste ei saa nousta Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään

15 Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1 Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v tasossa) Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa) sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v tasossa) Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3) Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n % välillä otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa => kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

16 Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2 Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus, vaihtoehtoja A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja täysi valtion rahoitus) B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja alentamalla kunnallisveroa (sote-veromalli ja täysi valtion rahoitus) C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja maakuntaverolla osarahoitus) Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti tuloverolaissa säädettävällä tavalla

17 Sote-omaisuus ja maakunnat Yhden veronmaksajan periaate - julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena. Omaisuus maksetaan vain kerran -periaate. Projektiryhmä tukee valmistelun eri vaihtoehdoista ns. jakautumismallilla, jossa omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien mukana maakuntien ja kuntien kesken. Vastaanottajapuolella toimitilat/kiinteistöt kerättäisiin hallituksen marraskuisen linjauksen mukaan maakuntien omistamalle yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka toimisi investoijana, jolta maakunnat vuokraavat toimitilat. Tämä mahdollistaisi maakuntien toimimisen ilman merkittävää velanottomahdollisuutta. Vaihtoehtona toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi Tämä malli ei toisi maakunnille tarvittavaa joustavuutta, päätösvaltaa ja säästöjä toiminnan suunnitteluun ja tilojen käyttöön

18 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli sote-työntekijää tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää

19 Henkilöstö- ja eläkeratkaisut Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Säädöksiä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä. Maakunnat tulevat jäseneksi Kevaan ja henkilöstö on jatkossakin kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin

20 Valmistelun eteneminen keväällä 2016 Sote -rakenneuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetaan kuntapohjasta järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille HE-luonnoksen tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille Sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) väliraportti vaihtoehtoineen 15.3., huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, loppuraportti ehdotuksineen hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta sillä on jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista

21 Sote-uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin muuttua Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

22 Sote-järjestämislaki Järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien kokoaminen ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat sosiaalipäivystykset velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen, nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne

23 Voimaanpanolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) Väliaikaishallinto sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

24 Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtäväala - suhde kuntaan Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

25 Maakuntalaki Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

26 Lisätietoja: alueuudistus.fi #sote #alueuudistus