KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 1

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 4 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 4 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret... 7 2.3 Työikäiset... 13 2.4 Ikäihmiset... 15 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 18 Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava... 18 Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla... 19 Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään... 21 TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 25 Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun... 25 Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen... 26 IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 28 Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta... 28 Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat)... 29 Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä... 31 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 34 Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen... 34 Ilmiö 2. Päihdehaitat... 36 Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen... 37 2

3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusesitykseen (18.8.2014) on kirjattu, että Sote -uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä ja kunnassa tulee tehdä hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi 13.10.2014 hyvinvointisuunnitelman vuodelle 2014. Tässä raportissa arvioidaan hyvinvoinnin ja tehtyjen toimenpiteiden tilannetta vuoden 2014 osalta sekä suunnitellaan vuotta 2015. Hyvinvointityöryhmä esittää, että vuonna 2015 pidetään edelleen samat painopistealueet ja kehittämiskohteet voimassa. Tavoiteltavia ilmiöitä lähestytään positiivisemman lähestymistavan mukaisesti ja lisätään vuodelle 2015 uutena ilmiönä hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen. Työryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä Purjeilla - kumppanuushankkeesta, Kouvolan Seudun Muisti ry:stä sekä Kotka-Kymi seurakuntayhtymästä.

4 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde on yksi alueellisen kehityksen mittari ja sen avulla voidaan arvioida kunnan ikärakenteen vahvuuksia ja heikkouksia. Suhdeluku ei kuitenkaan kuvaa todellisen työvoiman määrää alueella, koska harva 15 18 -vuotias on nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on huomattavasti alhaisempi kuin huoltosuhteen laskennassa käytetty 64 -vuoden raja ja läheskään kaikki 15 64 -vuotiaat eivät ole työssäkäyvää väestöä (joukkoon kuuluu myös työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä). Kotkassa on sataa työikäistä kohden 60 ei-työikäistä huollettavaa. Huoltosuhde, demografinen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotka 52,6 53,6 54,9 56,3 58,6 60,1 Lappeenranta 49,6 49,5 50,7 52 53,5 54,9 Vaasa 49,1 49 50 50,7 51,4 52 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

5 Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotka 45,4 52,4 59,2 65,2 71,9 78,3 Lappeenranta 39,2 42,9 46,5 51 55,1 58,5 Vaasa 50,6 54,3 58,7 64,4 67,7 72,1 Koko maa 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53 Taulukko 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Maan lounaisosissa sairastavuus on keskimäärin vähäisempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Terveyden alueelliset erot ilmentävät väestöryhmien välisistä eriarvoisuutta ja edellyttävät toimenpiteitä. Kunnille on annettu velvoitteet seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa. Kunnittaisena terveysseurannan välineenä on yleisimmin käytetty Kelan

6 sairastavuusindeksiä. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotka 109,3 109,4 109,7 109,9 109,8 - Lappeenranta 98,2 99,7 98,6 99,6 97,5 - Vaasa 91,6 92 92 91,3 90,8 - Koko maa - - - - - - Lähde: Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Jatkossa sairastavuutta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksikokonaisuuden avulla. Ongelmana tämän indeksin seurannassa on tietojen hidas päivittyminen. Uusin tieto THL:n indeksissä on tällä hetkellä vuosilta 2009 2011. THL:n indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin

7 sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon suorien kustannusten kannalta. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa (2009 2011) havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Kaupunkien yhteinen nimittäjä suuren sairastavuuden takana on keskimääräistä yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Turkua lukuun ottamatta myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisempiä näissä kaupungeissa kuin verrattuna koko maahan keskimäärin. Tarkasteltaessa kuntakohtaisia tuloksia on hyvä muistaa, että terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa sekä kirjaamiskäytännöissä voi olla sairastavuudesta riippumattomia eroja alueiden välillä. Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa ilmetä suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan ja hoidetaan tehokkaasti (erityisesti syöpätaudit). Alueelliset erot dementian yleisyydessä voivat johtua siitä, että muistisairauksia aktiivisesti tunnistetaan ja hoidetaan. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät yksin vaikuta väestön sairastavuuteen vaan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, työllisyys ja äidinkieli ryhmittelevät sairastavuuden vaihtelua. Alueellisten sairastavuuserojen taustalla vaikuttavat myös elintavoista tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden runsas käyttö. Näiden seikkojen vuoksi indeksistä ei tule tehdä vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuudesta eri alueilla (Sipilä ym. Suomen Lääkärilehti; 45; 2014 (69); 2985 2992). 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Varhaisen tuen palveluissa on vuoden 2014 aikana kehitetty toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lasten, nuorten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhain ja enenevässä määrin heidän omassa arkiympäristössään. Työskentelyssä hyödynnetään työntekijöiden osaamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen, nuoren ja perheen tarpeita. Uusia toimintamalleja ovat lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointia varten perustettu moniammatillinen työryhmä (vatu - tiimi), perheohjaajien, perhetyöntekijän sekä terveydenhoitajien yhdessä toteuttamat kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheiden kotiin, erilaiset ryhmätoiminnat sekä uudelleen käynnistettynä perheneuvolan viitostyö (toimintamalli, joka nopeuttaa perheneuvolaan pääsyä) sekä puhe- ja toimintaterapiayksikön ensikäynnit. Myös nuorten Vatupassin toiminta on käynnistynyt asteittain syksyn aikana. Nuorten Vatupassi on matalan kynnyksen palvelu, jossa tarjotaan varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta 12 21 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

8 Päivähoitopalvelussa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatus perustuu toteutettavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsen yksiköllinen kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat leikin avulla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana lapsen arjessa vahvistamassa erityisen tuen toteutumista. Päivähoidolla on uusia kunnostettuja tiloja käytössään ja vakituisissa tehtävissä ammatillisesti pätevää henkilökuntaa. Monikulttuurisuuden tuomiin vaateisiin vastataan koulutuksilla ja suunnitelmilla. Avoimen varhaiskasvatuksen kautta tarjotaan varhaiskasvatusta kotona oleville lapsille ja vertaistukimahdollisuutta vanhemmille. Päivähoidossa on innostusta ja valmiutta tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa (päivähoidon lapset tekevät vuosittain vierailuja vanhustyön asiakkaiden luona ja tänä vuonna tietyllä alueella toteutuu kerran viikossa vanhusten kanssa yhteinen jumppa). Lasten ja nuorten palveluissa tavoitteena on selkeyttää samojen asiakasperheiden käyttämien palveluiden yhteistyöprosesseja (esim. lasten ikävuositerveystarkastukset). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin 30.12.2013. Laki velvoittaa esi- ja perusopetusta lasten/oppilaiden kuulemiseen sekä osallistamiseen. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Perusopetuksessa ja lukiossa kehitetään oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka tehtävä on edistää kouluhyvinvointia. Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden (lukiot mukaan lukien) mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien. Sähköinen oppilashallintajärjestelmä Helmi otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiossa syksyllä 2014. Varhaiskasvatus laajentaa vuoden 2015 aikana sähköisten viestintäkanavien (some) käyttöä. Nuorisotyön yksikön toimipaikoilla, nuorisovaltuustolla ja isoissa tapahtumissa on Facebook -sivut, jotka mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen nuorten kanssa. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua verkkonuorisotyön sekä digitaalisen työotteen vahvistamisen koulutuksiin.

9 Kulttuuripolku tuo kotkalaista kulttuuria ja taidetta osaksi kouluarkea esi- ja perusopetuksen jokaiselle vuosiluokalle. Se on sekä tutustumista kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin että oppimista kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuuripolku monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kulttuuripolun vierailut ja työpajat täydentävät tietopainotteista opetusta, käsittelevät laajoja kokonaisuuksia ja ottavat oppijat huomioon tunteineen ja kokemuksineen. Koulujen kerhotoiminta ja koulunuorisotyö tarjoavat oppilaille ja ajoittain myös esiopetuksen lapsille mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen vapaaajan toimintaan omassa lähikoulussa. Lukuvuonna 2013-2014 kerhotoimintaa toteuttivat 15 alakoulua ja neljä yläkoulua yhteensä 1310 kerhotuntia 68 erilaisessa kerhossa. Lukuvuonna 2014-2015 kerhotoiminnassa ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Opetushallituksen tukeman koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Koulun kerhotoiminta tavoittaa myös lapset ja nuoret (1. - 9.lk), joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa kouluajan ulkopuolella. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivän -mallin kautta, jolloin pääpaino on myös koulupäivän uudelleen organisoimisessa ja toteutustapojen uudistamisessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit on vahvistettu jo vuonna 2012. Lukuvuodeksi 2014 2015 on palkattu valtion erityisavustuksella kaksi koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla. Yläkouluista mukana ovat Karhula (8h/vko), Helilä (8h/vko), Langinkoski (12h/vko) sekä Karhuvuori (8h/vko). Keskuskoulun JOPE -ohjaajalle (joustava perusopetus) on sisällytetty koulunuorisotyön tunteja työpanokseen. Lisäksi kahden nuorisotyöntekijän työnkuvaan on sisällytetty koulunuorisotyötä (16h/vko). Lukuvuonna 2014 2015 Kotkan perusopetuksessa työskentelee kuusi koulupsyykkaria. Psyykkarit on palkattu kouluille valtion erityisavustuksella. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut Kotka-Hamina-Pyhtää-Virolahti-Miehikkälä alueella 3.12.2014 mennessä 193 (13 28 -vuotiasta) henkilöä, joista kotkalaisia nuoria oli 159. Etsivien ohjaukseen nuorista itse on hakeutunut 59 henkilöä. Huoltajien ohjaamana on tullut 24 nuorta ja 2. asteen opiskelijahuollon lähettämänä 24 nuorta. Yleisin tulotilanne etsivien ohjaukseen on ammatillinen koulutus keskeytynyt tai vielä kesken. Muuta kun suomea äidinkielenään puhuvia etsivien asiakkaina on ollut 9 henkilöä.

10 Kotkan perusopetuksen lasten ja nuorten koulupäivän liikunnallistamisen toimintakulttuurin kehittäminen aloitettiin Karhulan koulun (pyöräilevä koulu) aloitteesta Liikkuva koulu -ohjelmassa 2010-2012. Kolmen uuden koulun mukaantulo kehittämistyöhön Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen kautta lukuvuonna 2012-2013, tuki mahdollisuutta luoda jatkumo ja toimintamalli kouluille oppilaiden liikkumisen tukemiseen koulupäivän aikana. Seuraavana lukuvuonna toimintakauteen osallistui jo kahdeksan koulua. Vuonna 2014 Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttösuunnitelmassa opetustoimen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta koulupäivän liikunnallistamisen muodossa. Hankkeen viimeisenä toimintakautena 2014-2015 perusopetuksen kaikkien koulujen toiminnassa tulee painottaa liikkumisen lisäämistä koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käynnistynyt liikunnallisuuden toteutumista tarkasteleva opinnäytetyö, jonka tuloksia hyödynnetään opetus- ja kasvatussuunnitelmien kehittämisessä. Sateenkaaren ja Raitin päiväkodit ovat osallistuneet valtakunnalliseen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan vuonna 2014. Luontokoulu Hailin toiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Lukuvuonna 2014 15 tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Lukuvuoden 2014 15 aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa kolme kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35 40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16 21). Lukuvuoden 2014 15 aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden 2015 2016 alussa. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lasten kulttuurikeskus Laku välittää ja kehittää lastenkulttuuripalveluja Kotkassa. Lastenkulttuurin toimijat ovat verkostoituneet Kymenlaaksossa, Kaakkois- Suomessa ja valtakunnallisesti. Toimintaa tuotetaan usein verkostojen avulla laajemmalle alueelle. Kotkan keskus hallinnoi Kaakkois-Suomen toimintaa. Lastenkulttuurin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita, joissa lapsille ja lapsiperheille mahdollistuu omaehtoinen tekeminen ja taideelämyksien kokeminen. Lasten kulttuurikeskus pyrkii saavuttamaan jokaisen lapsen kaksi kertaa vuodessa esityksien, työpajojen tai vierailujen piiriin.

Lasten kulttuurikeskuksen keskeisimmät tuotannot ovat Kaakon Lasten Kulttuuriviikot helmikuussa, Lasten Meripäivät heinäkuussa ja tuleva Kulttuuripolku koko peruskoulun lukuvuoden aikana. 11 Lasten Kulttuuriviikot tarjoavat suomalaista lastenkulttuuria esityksin ja näyttelyin päiväkoteihin ja peruskouluihin ja yleisötilaisuuksina lapsiperheille. Lasten Meripäivät kokoaa kolmen päivän aikana kotkalaiset ja Kotkassa vierailevat lapsiperheet kokemaan ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan. Kulttuuripolku sisältää oppilaille työpajoja ja vierailuja paikallisten kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja koulun yhteistyönä tuotettuna. Esiopetuksesta 9. luokkaan jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen-alansa ja kaikki oppilaat osallistuvat jokaisella luokalla toimintaan. Maahanmuuttajanuorten osalta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittäminen on opetustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena vuonna 2015. Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko-opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä kouluasteelta siirryttäessä on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Vuoden 2014 aikana on mietitty, miten tehostaa toimintaa nuorisotakuun toteutumiseksi. Kasva Kotkassa työryhmä on käsitellyt lähes jokaisessa kokouksessaan nuorten tilannetta ja todennut, että pelkkien tunnuslukujen seuraaminen ei riitä. Findersit ja Rannikkopajat tekevät hyvää työtä nuorten kanssa, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, mutta sekään ei riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tuettava nuoria, silloin kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat. Kymenlaakson työttömyysluvut ovat maan korkeimpia ja koskettavat myös nuoria. Kaikille nuorille peruskoulun päättäneille löytyy koulutuspaikka, mutta ongelmia syntyy myöhemmin siitä, että opinnot keskeytetään. Ekami panostaa lukuvuonna 2014 2015 juuri keskeytysuhkan alla oleviin nuoriin uusilla toimintamalleilla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin käynnistäminen on vasta aluillaan ja vaatii aivan uudenlaista ajattelua, jota tukee Ohjaamo-palvelun suunnittelu Kotkaan.

12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 väestöstä Kotka 16 15 16 16,3 15,9 - Lappeenranta 9,3 9,6 10,1 9,8 9,2 - Vaasa 9,6 9,4 9,5 9,1 8,2 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Lähde: Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

13 2.3 Työikäiset Kotkan työvoimaan kuuluu 24 876 henkilöä, joista 5157 henkilöä (20,7 % työvoimasta) on työttöminä tai lomautettuina (Ely -keskus 12/2014). Noin 57 % työttömistä on miehiä. Työttömyys on kasvanut Kotkassa noin seitsemän (7) % viime vuodesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime kuukausina kokonaistyöttömyyttä nopeammin; 739 alle 25 -vuotiasta on ilman työtä. Kaakkois-Suomen osalta pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita kotkalaisia on 1528 henkilöä. Työvoimasta 1439 henkilöä on ulkomaalaisia ja heistä 674 henkilöä (46,8 %) on työttöminä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotka 2,4 3,5 3,8 4,3 4,8 - Lappeenranta 2,6 2,9 2,5 2,4 2,6 - Vaasa 2,8 3 3 3 2,5 - Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri Taulukko 5. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

14 Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke HAKO on kehittänyt ja pilotoinut erilaisia malleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Malleja on kehitetty asiakastyöhön ja yritys- sekä viranomaisyhteistyöhön. Vuoden 2014 aikana HAKO:n toimenpiteiden piirissä on ollut 267 kotkalaista pitkäaikaistyötöntä asiakasta. Samalla on kehitetty työllisyyden hoidon toimija- ja viranomaisyhteistyötä sekä järjestetty aiheeseen liittyviä seminaareja: huhtikuussa Hualit Siä Töitä ja marraskuussa Kun työikäistä masentaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kotkan kaupungin tukeman Tulevaisuus Tukevasti Työssä (TUTUT) 2013 2015 hankkeen sisällä työllistetään korttelikoteihin vuositasolla noin 140 pitkäaikaistyötöntä, joista 35 % on maahanmuuttajia. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, - ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien, karttureiden, työnä. Vuosien 2014 2015 aikana terveydenedistämisyksikkö yhteistyökumppaneineen ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toteuttavat yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja lisätä hyvinvointia vähävaraisten ihmisten keskuudessa. Kohtaamisia erilaisten terveys, -liikunta sekä kulttuuriteemojen ympärillä oli syksyn aikana noin 600 henkilön kanssa.

15 2.4 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoidon avulla turvataan asiakkaiden kotona selviytymistä lisäämällä hoitajien asiakkaiden luona käytettävää aikaa ja kohdentamalla hoitajien resursseja oikea-aikaisiin palveluaikoihin. Uusien hoivakotien rakentaminen päättyy toukokuussa 2015, jolloin Karhuvuorikodin laajennusosa valmistuu. Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta päättyy. Hoivapalveluissa on rakennemuutoksen myötä lisätty lyhytaikapaikkoja. Tavoitteena on kehittää ja lisätä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jotta ikäihmiset pystyisivät mahdollisimman kauan asumaan omissa kodeissaan. Lyhytaikapaikkoja on Karhuvuorikodissa, Citykodissa ja Villa Eskolassa. Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille tarjotaan lyhytaikapaikoilla kuntouttavia ja virkistäviä intervallijaksoja. Yksiköissä tarjotaan myös sairaalasta kotiutuville ja kotihoidosta ohjatuille asiakkaille toimintakykyä lisääviä arviointijaksoja. Villa Eskolassa avautui 1.9.2014 uusi kuntouttava pienyksikkö. Yhteensä lyhytaikapaikkoja on 60. Vaikka rakentamisen osalta palvelurakennemuutos alkaa olla ohi, tarvitaan hoivakodeissa hoitotyön sisällön jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalautekyselyssä tuli esille, että hoivakotien asukkaista suuri osa kokee yksinäisyyttä. Arjen keskelle kaivataan virkistystä. Mieluisiksi on koettu musiikki- ja laulutuokiot, vierailevat esiintyjät ja liikuntaryhmät. Hoivakotien viriketyöntekijät koordinoivat vapaaehtoistyöntekijöiden vierailuja koteihin ja järjestävät itsekin monenlaisia tapahtumia ja retkiä asukkaille. Myös hoitohenkilökunnan järjestämiä yhteisiä piristyshetkiä tarvitaan. Tärkeintä on henkilöstön läsnäolo ja vuorovaikutus asukkaiden ja omaisten kanssa. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu vanhustenhuollossa. Liikuntaan ja virike - ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Kaupungin hoivakodit ovat mukana Hyvä teko -kampanjassa tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön virkistämään hoivakotien asukkaita. Kotihoidon palveluohjausta ja neuvontaa järjestetään säännöllisesti eri toimipisteissä, kuten esimerkiksi terveyskioskeissa, korttelikodeissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamispaikoissa. Palveluohjaajat jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

16 ikäihmisten osallisuuden lisääminen on vanhuspalvelulainkin tavoitteena. Vanhusneuvosto on Kotkan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Kotkan Vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt aloittivat vuonna 2014, vanhusneuvoston aloitteesta, vapaaehtoistyönmallin kehittämisen ikääntyvien kaveritoimintaan. Toiminnan suunnittelu on meneillään ja tavoitteena on saada varsinainen toiminta käyntiin 2015 kesään mennessä. Kotkassa on erittäin aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toimintaa tuetaan noin 70 000 eurolla vuodessa Valtion konttorin myöntämistä jäämistövaroista. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä on keskustelu- ja ideafoorumi, joka tekee esityksiä ja luo edellytyksiä ikäihmisten virkistymiseksi ja toimintakyvyn rikastuttamiseksi kumppanuustoiminnan, vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Työryhmässä ovat mukana vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kaupungin edustajat. Työryhmä koordinoi mm. vanhusten viikon sekä erilaisia ikäihmisten tapahtumia. Kotkassa 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä asuu omassa kodissaan vähemmän kuin muissa vertailukunnissa. Vuodesta 2007 lähtien on hoiva-asumisen palvelurakenteen muutos ollut keskeisessä roolissa Kotkassa, koska hoivapaikkaa odottavia henkilöitä on ollut jonossa niin Karhulan sairaalassa kuin erikoissairaanhoidossa. Kotkassa hoiva-asumisen palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu ei ole suurta, mutta 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 2016 noin 500 enemmän kuin vuonna 2008. Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien - sekä avoterveydenhuollon palvelujen kehittäminen on vasta nyt pystytty nostamaan keskiöön tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi. Yksin asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kotkassa suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Toimintakyvyn laskiessa yksin asuminen voi omalta osaltaan nopeuttaa hoiva-asumiseen siirtymistä.

17 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotka 87,5 88,8 87,2 88,6 88,7 - Lappeenranta 87,6 88 88,6 88,5 89,9 - Vaasa 86,9 88,5 87 89 89,4 - Koko maa 89,3 89,4 89,5 89,5 90 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit Taulukko 6. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstäindikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

18 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Tavoitteet Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Toimenpiteet ja vastuutaho Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. (Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa) Arviointi Suunnitelma 2015 Suunnittelutyö on alkuvaiheessa. Liitetään sähköinen palautekanava osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Vuoden 2015 aikana nuorisotoimi satsaa verkkonuorisotyöhön ja digitaalisen työotteen vahvistamiseen. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua em. aihealueen koulutukseen.

17 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Huoltajayhteistyö Monitoimijainen perhevalmennus on toteutunut neuvolan, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Ensi- ja turvakodin sekä Perheasiainneuvottelukeskuksen järjestäminä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vetämä Voikukkaryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on tarkoitettu huostassa olevien lasten vanhemmille. Monitoimijaista perhevalmennusta edelleen kehitetään tänä vuonna. Ryhmätoiminnan kehitystyössä huomioidaan olemassa olevat luontaiset ryhmät (avoin varhaiskasvatus, vanhempainillat, luokat, seurakunnan perhekerhot) Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Jokaista ryhmää on ollut yksi: Vanhempainryhmä Vauvaperheille (Vatupassi) Jälleenrakennusseminaari eron kokeneille ja eroa miettiville (Vatupassi) Luovan toiminnan ryhmä 11 12 -vuotiaille ja heidän vanhemmilleen (vuorovaikutus) (Vatupassi) Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa 2015 aikuisten Keskusteluryhmä monikkoperheiden vanhemmille (Ensi- ja turvakoti ja Vatupassi) eroryhmä. Vanhemmuuden voima - vertaisryhmä leikki-ikäisten vanhemmille (Vatupassi ja varhaiskasvatus) ICDP - kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä vanhemmille (sosiaalihuolto, Vatupassi ja päivähoito) Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset 5. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä ei ole vuonna 2014 pidetty moniammatillisia vanhempainiltoja. Laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedot on käyty läpi koulujen oppilashuoltoryhmissä.

20 Helmi Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Oppilashallintajärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä 2014. Helmi Oppilashallintajärjestelmä on käytössä kaikissa Kotkan kouluissa. (Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta)