Talouden tilanne ja politiikan linjaustarpeet Vesa Vihriälä 16.1. 2013
Talouden tilanne Toipuminen on pysähtynyt, Suomi jäänyt Ruotsin ja Saksan kelkasta Tuotannon matelulla kaksi dimensiota Kysyntä: vienti menestynyt heikosti Tarjonta: tuottavuus notkahtanut Suomella on kilpailukykyongelma, vaikka monet pitkän ajan kilpailukykytekijät vahvoja Julkisella taloudella ei akuuttia rahoitusongelmaa, mutta pitkän ajan kestävyysongelma on vakava Asiat eivät korjaudu itsestään
Suomi pudonnut Ruotsin ja Saksan kelkasta Eräiden maiden kokonaistuotanto Indeksi, 2008/2=100 110 Ruotsi Saksa Euroalue Suomi 105 100 95 OECD, 90 2007/1 2009/1 2011/1
Viennin heikkous tuotannon matelun taustalla Tavaroiden ja palvelusten vienti Kotimainen kysyntä 2008Q1=100 Germany Finland Sweden 2008Q1=100 Germany Finland Sweden 120 110 110 105 100 100 90 80 95 70 90 60 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 85 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1
Nykyinen kasvun notkahdus ensi sijassa tuottavuusongelma
Työn tuottavuus ja työtunnit laskeneet erityisesti jalostussektorilla 120 Työn tuottavuus sektoreittain, 2008 = 100 100 Julkisyhteisöt 80 60 40 Palvelut Kansantalous Jalostus 20 Lähde: Kansantalouden tilinpito. 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 3a.
Työn tuottavuus ja työtunnit laskeneet erityisesti jalostussektorilla 130 Tehdyt työtunnit sektoreittain, 2008=100 120 Jalostus 110 100 90 80 Kansantalous Julkisyhteisöt Palvelut 70 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 3b.
Suomi on menettänyt vientimarkkina-osuuksia 2000-luvun alusta lähtien 120 110 Vientimarkkinamenestys, 2000=100 Saksa 100 90 80 70 60 Ruotsi USA Italia Japani Suomi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: OECD. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 1.
Yrityssektorin kilpailukyky on melkein samassa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa 120 Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yrityssektorilla, kaikkien vuosien keskiarvo = 100 110 100 Suomi/Ruotsi 90 Suomi/Saksa Suomi/USA 80 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD, Eurostat ja BLS. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 2.
Suomen kilpailukyky on heikentynyt myös elektroniikkateollisuuden ulkopuolisessa teollisuudessa 130 Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus tehdasteollisuudessa pl. elektroniikka, kaikkien vuosien keskiarvo = 100 120 110 Suomi/Saksa 100 90 Suomi/Ruotsi 80 1990 1995 2000 2005 2010 ELINKEINOELÄMÄN Lähde: OECD ja Eurostat. TUTKIMUSLAITOS, ETLA Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 4 (editoitu).
ja yksityisissä palveluissa 115 110 105 Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yksityisissä palveluissa, kaikkien vuosien keskiarvo = 100 Suomi/Ruotsi Suomi/Saksa 100 95 90 85 1990 1995 2000 2005 2010 ELINKEINOELÄMÄN Lähde: OECD ja Eurostat. TUTKIMUSLAITOS, ETLA Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 5 (editoitu).
Pidemmän ajan kilpailukykyedellytykset hyvät Toimivat instituutiot Hyvä koulutustaso Tuntuvat innovaatiopanostukset Hyvät tuottavuussaavutukset ennen kriisiä Mutta: hyvä menestys kk-mittauksissa ei ennusta kasvua
Rakenteellinen kilpailukyky on näkynyt teollisuuden tuottavuudessa myös Nokia-klusterin ulkopuolella Kokonaistuottavuus teollisuudessa pl. Elektroniikka, USA = 100 120 Suomi 110 100 90 USA Saksa Ruotsi 80 Italia 70 60 Espanja 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähteet: Inklaar ja Timmer (2008) ja EU KLEMS -tietokanta. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 7.
1996-2003 talouskasvu, % p.a. Kilpailukykyindeksit eivät kuitenkaan ennusta tulevaa kasvua WEF 1996 indeksiarvon yhteys tulevaan talouskasvuun (1996-2003 reaalinen BKT per cap. kasvu, % p.a.) 8 6 4 2 0-2 -4 Korrelaatio (pairwise): 2 %. Sovite (ml. vakio): historiallinen kehitys selittää 0 % indeksin vaihtelusta. Ei tilastollisesti merkitsevä. hu ru in br ve tr it za cn gr es eg is mx pe pt ph jo co id ar Indeksi (vaaka) & tulevaisuus (pysty): olematon korrelaatio -3-2 -1 0 1 2 3 Lähde: pl be ie kr fi se ca cl uk au fr at th dk nl no de jp my il Rouvinen (2005). Vaurauden lähteet Kilpailukyky, talouskasvu vai molemmat? Teokessa Hyytinen & Rouvinen (toim.), Mistä talouskasvu syntyy? (sivut 31-48). Taloustieto (ETLA B 214). Kuvion 2.1 alaosa. lu ch us nz hk sg Indeksiarvo
Julkisen talouden ongelma Lyhyen aikavälin ongelma ei ylivoimainen: Suomi saa velkaa halvalla Pitkän ajan kestävyysongelma kuitenkin vakava Kaksi tärkeää asiaa: työllisyysaste ja julkisesti rahoitetun tuotannon tehokkuus Työllisyysaste ei nousemassa nykypolitiikalla riittävästi; suurin potentiaali ikäryhmässä 55+ Julkisen palvelutuotannon uudistaminen hyytymässä
Suomi EU:n parhaimmistoa julkisen alijäämän ja velan suhteen Julkinen alijäämä ja velka 2012 Velka, % BKT:sta 200 Kreikka 180 160 Irlanti Portugali Italia 140 120 Espanja UK Kypros Ranska EU Alankomaat Slovakia Slovenia Tanska Puola Belgia Euroalue Unkari Itävalta Malta SUOMI Saksa 100 80 60 Tsekki Liettua Romania Luxemburg -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 Alijäämä, % BKT:sta Latvia Bulgaria Viro Ruotsi 40 20 0
Kestävyysvaje kiistaton, mutta suuruus epävarma Komissio 2012 5,8 % Suomen Pankki 2012 4,0 % Valtiovarainministeriö 2012 3,5 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %)
Työpanos keskinkertainen työikäiseen väestöön suhteutettuna 90 Työtunnit ja työlliset työikäistä väestöä kohden CH IS 80 DE NL NO DK AT SE AU JP NZ 70 60 IE FR BE ES SK SI IT UK FI PT PL HU CZ US EE GR CL CA IL MX KR 50 TR 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 Työtunnit työikäistä kohti
Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä
Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin 200 000 suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta
Julkisen palvelutuotannon uudistaminen hyytymässä Kuntauudistus ei yksin ratkaisu Voi helpottaa maa- ja liikennepolitiikkaa yms. keskusalueilla Mutta ei kaavaillussa mittaluokassa paranna tehokkuutta merkittävästi Sote-uudistus ajautunut hyvin sekavaksi ja uhkaa romuttaa edes kohtuullisesti toimivan osan (SH-piirit) Julkiselle tuottamiselle annetaan etusija, kilpailun edut sivuuttaen
Asiat eivät korjaudu itsestään Vientimarkkinoilta ei odotettavissa merkittävää vetoapua Menetetty tuotanto ei palaa takaisin automaattisesti, korvaava tuotanto vaatii kilpailukykyä ja voimavarojen kohdentumista uusiin käyttöihin Työllisyysaste ei ole ilman uusia toimia nousemassa merkittävästi Julkisen talouden tehostaminen ei etene tehdyillä ja vireillä olevilla suunnitelmilla
Politiikkalinjausten lähtökohta Ei perustetta fipo-kiristykselle, jos valmiutta parantaa kestävyyttä rakenteellisin toimin Mutta jos rakennetoimista ei pystytä päättämään, turvallisinta leikata menoja velka/bkt-suhteen taittamiseksi. Kasvun vahvistamisessa tuottavuuden kohentaminen avainasia, mutta vie aikaa Tämän vuoksi palkkamaltti välttämätön lähivuosina
Palkanmuodostus Yleiskorotuksen nollan tuntumaan pariksi vuodeksi Ala-, yritys- ja yksilökohtaista joustoa Vientialat sopimussaattueen kärkeen
Veropolitiikka Yhteisöveron alennus 20 prosenttiin 2015 mennessä Rahoitus ALV:n (alennettujen kantojen) ja kiinteistöverojen nostolla Sitoutuminen kokonaisuudistukseen Hetemäen työryhmän esitysten pohjalta seuraavan hallituskauden alussa
Elinkeinopolitiikka Innovaatioiden ja tuottavuutta lisäävän rakennemuutoksen tukeminen päätavoite Vältettävä vanhan pönkittämistä ja valikointia Kohdennetut määräaikaiset tuet (ml. verotuet) arvioitava ennen jatkoa Tehottomiksi arvioidut tuet lopetettava; vapautuvat voimavarat yhteisöveron alentamiseen, tutkimukseen ja kasvua tukevaan infraan Terveen kilpailun ohjelmaan lisäpuhtia
Eläkepolitiikka Heti: päätös vanhuuseläkkeelle siirtymisen normi-iän asteittaisesta nostamisesta Valmisteluun kuluvalla hallituskaudella tehtävää päätöstä varten: Vanhuuseläkejärjestelmän uudistamisen yksityiskohdat Varhaisreittien rajoittaminen Eläkemaksun nosto ja mahdollinen maksukatto ynnä menettelytavat, jos maksu ei riitä Kysynnän varmistamisessa palkkajoustavuus tärkeä asia
Julkisen sektorin uudistus Kuntauudistus toteutettava tavalla, joka tukee (saatavissa olevien) hyötyjen realisoitumista Kasvukeskusalueiden rakenteet keskeisiä Tehokkuutta estävät rajoitukset pois, esim. 5-vuoden irtisanomiskarenssi Sote-uudistuksessa uusi lähtö Selkeä väliporras ainakin terveydenhuollon järjestämiseksi, tarvittaessa jopa verotusoikeudella Yksityinen tuotanto samalle viivalle julkisen sektorin oman tuotannon kanssa
Lopuksi Kasvuongelma: lyhyt ja keskipitkä aikaväli Julkisen talouden ongelma: pitkä aikaväli Päätöksiä tarvitaan kummassakin heti Kasvun saamiseksi liikkeelle; hallituksen vaikutusvalta välillistä, hidasta Julkistalouden kestävyyden vahvistamiseksi ilman välittömiä leikkauksia; vaikutusvalta suorempi Tehtävä haastava, mutta ei historian ja muiden maiden kokemuksen valossa ylivoimainen