Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1
Mitä nuorille kuuluu? Lähde: Polarisoituva nuoruus 2008 Perusasiat valtaosalla kunnossa Keskimääräinen hyvinvointi ja terveys lisääntyneet Keskimääräinen tyytyväisyys elämään ei ole laskenut (ka 8,5 /15-29-vuotiaat) Kuitenkin raskaampien erityispalveluiden asiakkuudet 2-4 kertaa yleisempiä kuin 1990-luvulla Lastensuojelun sijoitukset, lasten- ja nuortenpsykiatria, erityisopetus Taustalla usein vanhempien mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, hyväksikäyttöä, väkivaltaa Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 2
Yleiset kulttuuriset haasteet Yleinen kilpailukulttuuri ja tehokkuusvaatimukset Työelämä vaatii nykyään työntekijältä niin paljon, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. (lähes 80 % nuorista vähintään jokseenkin samaa mieltä) Kulttuurin seksualisoituminen ja ulkonäön keskeisyys, syömishäiriöiden ja häirinnän kasvu etenkin tytöillä Työelämän kulttuuri: vanhemmilla ei aikaa Julkisen sektorin säästöt: kouluhenkilökunnalla ei aikaa Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 3
Osa nuorista vaarassa jäädä jalkoihin ja syrjäytyä Kaikilla nuorilla paineita ja haasteita kulttuuristamme Julkisen sektorin palvelutarjonta puutteellinen ja osin hidas Aikuisten ja läsnäolon tarve Vaihtoehtoisten arvojen tarve, kuluttamiselle ja suorituskulttuurille vaihtoehtoisen toiminnan tarve Vapaaehtoisuus mahdollisuus osallisuuteen, yhdessä onnistumiseen, itsetunnon kasvuun Mahdollisuus kuulua johonkin, liittyä, olla tarpeellinen, hyödyllinen, osata, oppia, kehittyä Vapaaehtoistoiminta edistää tutkitusti vapaaehtoisen, avun saajan ja yhteiskunnan hyvinvointia Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 4
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Lähteet: Grönlund 2006, Grönlund & Pessi 2008, Pessi 2008 Suomalaisista noin kolmannes toimii vapaaehtoisina Nuorista ikäryhmistä neljännes kolmannes (24 30 %) Selkeästi keskeisin motiivi kaikilla: auttamishalu Iäkkäimmät suomalaiset perinteisesti aktiivisimpia vapaaehtoistoimijoita ja lähipiirin auttajia 25 59-vuotiaat naapuriavun ja rahankeräyksien aktiiveja Nuorimmat suomalaiset (15 34-v.) tuntemattomien ihmisten auttajia 15 24-vuotiaat ovat kaikkein auttamishaluisimpia suomalaisia Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 5
Vapaaehtoistoiminnan asenteet Lähteet: Grönlund 2006, Grönlund & Pessi 2008, Pessi 2008 Suomalaisista 68 % ilmoittaa, että on tulevaisuudessa valmis auttamaan avuntarvitsijoita teoin (esim. vapaaehtoistoiminta) Useampi on valmis auttamaan teoin kuin rahalla 15 24-vuotiaat ovat muita valmiimpia auttamaan Ventovieraita (esim. kehitysvammaiset ihmiset, kehitysmaiden kansalaiset) ja syrjäytyneitä (esim. huumeidenkäyttäjät, kadulla kerjäävät ihmiset) Vapaaehtoistoiminta kasvatus- sekä sosiaali- ja terveysalalla kiinnostavat eniten Esim. pääkaupunkiseudun nuoret aikuiset (N=1000; 2004): 70 % sanoo: Voisin toimia vapaaehtoisena vanhusten, vammaisten tai huono-osaisten auttamiseksi Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 6
Miksi ei vapaaehtoistoimintaa? Lähteet: Grönlund 2006, Grönlund & Pessi 2008, Pessi 2008 Toiminnan selkeimmät esteet: Ei ylimääräistä aikaa, Kukaan ei ole koskaan pyytänyt Tiedon, luontevien mahdollisuuksien ja kenties myös itsetunnon portit? Pyytäminen ehdottomasti selkein yksittäinen vapaaehtoistoimintaan aktivoiva tekijä Taustalla yhteisöt, arvot, yksilön roolit Syrjäytymisuhassa olevat eivät löydä yhteisöihin suuresta kiinnostuksesta huolimatta, eikä kukaan kutsu Nuorten kiinnostus ja toimintamahdollisuudet eivät kohtaa Tarvitaan ulkopuolisia tahoja ohjaamaan toimintaan Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 7
Oppilaitosten rooli Mahdollisuus osallisuuteen ja itsetunnon kasvuun Aktiivisuuteen ja esim. työkokemuksen hankkimiseen Suomessa yhteiskuntaan integrointiin pyritty perinteisesti koulutus- ja työuran keinoin Kypsä moraalinen ja yhteiskunnallinen toiminta tiedollinen aspekti (instituutiot, demokraattiset periaatteet) motivaatio (halu toimia oikein, tavoitteet, arvot) käytännön toiminta Moraali- ja kansalaiskasvatus tehokkainta, kun kohdistuu kaikkiin Eli käytännön toimintamahdollisuudet tiedollisen sekä arvo- ja eettisen pohdinnan yhteyteen Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 8
Vapaaehtoissektorin rooli Oppilaitosyhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanavat ja asiantuntemus Laadukas ohjaus ja tuki erityisen tärkeää Erilaisia toiminnan tapoja ja sisältöjä tarjolle Myös pistemäinen, projekti- ja intervallivapaaehtoisuus Nopea toiminta, nettiympäristöt kanavina ja toimintaympäristönä (kevytaktivismin mahdollisuudet) Kiinni ydinmotivaatioon, mahdollisimman moninaiset tukimotivaatiot Mahdollisuudet ovat valtavat! Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 9