SUOMEN MALLI tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä EDUSKUNTAVAALIT 2003
Varauduttava suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallintaan Tulevan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on ryhtyä toimenpiteisiin suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallitsemiseksi. Suomella on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä ja sotien jälkeen suurin muutos väestön ikärakenteessa. Jo tämän vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu 700 000-800 000 työntekijää, eli kolmannes suomalaisista työntekijöistä vaihtuu vuoteen 2010 mennessä. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien aikana on uhka hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjalle, sillä se vähentää verotuloja, kasvattaa eläkemenoja ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo tarpeen lisätä hoivapalveluja. Väestön ikään-tymisen aiheuttamien menojen kasvun ja myös auto-, alkoholijuoma- ja tupakkaverojen tuottojen vähentymisen takia julkisen talouden tasapaino vaarantuu ja esimerkiksi maatalous- ja muut elinkeinotuet on arvioitava uudelleen.
Työllisyysaste 75 prosenttiin Vaikka Suomeen on kolmikantayhteistyöllä luotu yli 300 000 uutta työpaikkaa 90-luvun puolivälin jälkeen, työttömyys on edelleen suurin ongelmamme. Siksi lähivuosien tärkeimpänä tehtävänä on oltava työllisyyden parantaminen. Tulevan hallituksen on asetettava tavoitteekseen työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden painaminen viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvittava menestyksen kehä syntyy, kun talouskasvu jatkuu ripeänä, mikä parantaa verokertymää, vahvistaa julkista taloutta, turvaa laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan sekä mahdollistaa työn verotuksen maltillisen keventämisen. Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää on vähintäänkin supistettava, kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostettava ja kiinteistöverotus ulotettava maa- ja metsätalousmaahan. Verotuksen ja tulonsiirtojen kehittämisen lähtökohtana on oltava, että työnteko on aina kannattavaa. Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen edellyttää jatkossakin naisten korkeaa työssäkäyntiastetta. Onkin luotava malleja, jotka tarjoavat nykyistä paremmin pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden todelliseen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työllisyysasteen nostaminen vaatii myös aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja. Siksi aktiivisia toimenpiteitä varten on taattava riittävät voimavarat. Nuorille on rakennettava ns. yhteiskuntatakuu siten, että koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka on aina ensisijainen vaihtoehto pelkkään passiiviseen rahanjakoon verrattuna. Työvoimatarve voidaan jatkossakin tyydyttää pääosin kotimaisin voimin. Kansainvälistymisen edetessä työelämä ja koko Suomi muuttuu kuitenkin yhä monikulttuurisemmaksi. Siihen on varauduttava harkitulla maahanmuuttopolitiikalla, jonka suuntaviivoista on sovittava viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Työlupamenettely ja työvoimapoliittinen harkinta työlupien myöntämisen lähtökohtana on pidettävä voimassa samalla, kun tehdään tarpeelliset muutokset
ulkomaalaislakiin. Työluvilla keinottelu on estettävä. Työluvan myöntämisen on perustuttava todelliseen työvoimatarpeeseen, jonka arviointi suoritetaan kolmikantaisesti. Laissa on taattava luottamushenkilöille tiedonsaantioikeus noudettavista työehdoista. Elinkeinopolitiikalla on suuri merkitys myönteisen työllisyyskehityksen aikaansaamisessa. Päättäjien on huolehdittava teollisuuden ja palveluelinkeinojen suotuisista toimintaedellytyksistä Suomessa. Tuotannon sijoittumisen kannalta on tärkeää taata taloudellisen ja yhteiskunnallisen perusrakenteen, kuten liikenteen, hallintopalvelujen ja koulutuksen korkea laatu sekä tarvittavat asunnot ja viihtyisä ympäristö. Ratkaisevaa talouskasvun kannalta on myös panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus (Tekes, VTT, Suomen Akatemia, yliopistot) on käännettävä uudelleen nousuun samalla kun huolehditaan varojen käytön tuloksellisuuden ja laadun valvonnasta. Valtion omistajaohjausta on parannettava. Luontevin paikka omistajaohjauksen keskittämiseen olisi kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikkö.
Ratkaisun avaimet osaamisessa Sekä ennakoitavissa olevan työvoimapulan että työttömien työllistämisen ratkaisun avaimet löytyvät osaamisen parantamisesta. Työelämässä on tällä hetkellä noin 650 000 henkilöä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kymmenen vuoden kuluessa siirtyy lähes miljoona palkansaajaa työvoiman ulkopuolelle. Pula osaavasta työvoimasta on edessä. Nyt tarvitaankin erityisesti aikuisväestön osaamistason kohottamista. Ammatillisen tutkinnon hankkiminen on asetettava koko väestöä koskevaksi vähimmäistavoitteeksi. Voimavaroja on erityisesti kohdennettava sinne, missä työttömyysriskit ovat merkittäviä sekä niiden alojen koulutukseen, joissa ennakoidaan pulaa osaavasta työvoimasta. Aikuiskoulutustukea ja työttömien koulutuspäivärahan ehtoja on parannettava. Työelämäläheisenä vaihtoehtona on kehitettävä myös näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta. Toimintamalli työpaikoille sukupolvenvaihdosta varten Sukupolvenvaihdoksen hallitseminen edellyttää myös sitä, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan. Työeläkeuudistus on saatettava pikaisesti loppuun. Uudistuksen yhtenä lähtökohtana on se, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa 2-3 vuotta nykyistä pidempään työssä. Tämä edellyttää erityisesti työelämän kehittämistä ja työssä jaksamisen parantamiseen tähtääviä toimia. Suomalaisen työelämän kehittämistä on jatkettava niin, että kaikki työikäiset voivat olla panoksellaan mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Keski-ikäiset tarvitsevat mahdollisuuden vaihtaa ammattia aikuiskoulutuksen kautta ja myöhentää eläkkeellesiirtymistään sapattivapaiden avulla. Jotta ikääntyvät työntekijät jaksaisivat nykyistä pidempään työelämässä, työoloja ja -ympäristöä on parannettava siten, että ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet otetaan huomioon. SAK:n tavoitteena on edistää työpaikoilla eri sukupolvien välistä yhteistyötä. Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten on tarpeen valmistella kolmikantaisesti sukupolvenvaihdosjärjestelyjä koskeva toimintamalli työyhteisöjä varten.
Enemmän aikaa lapsille Työelämästä on tullut entistä kiivaampaa. Työ vie yhä enemmän aikaa ja lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa tai yksin kotona. Työelämän kehitys on osaltaan ollut aiheuttamassa lasten ja nuorten pahaa oloa ja turvattomuutta yhteiskunnassa. Ympärivuorokauden toimiva 24-tuntinen yhteiskunta on vaikeuttanut työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perheiden epävarmuus toimeentulosta on lisääntynyt mm. työsuhteiden katkonaisuuden ja pätkittymisen takia. Suomen tulevista sukupolvista huolehtiminen on tärkeää paitsi lasten ja perheiden hyvinvoinnin, myös väestön vähentymisuhkan takia. Työelämän pitää joustaa niin, että vanhemmilla on mahdollisuus kantaa oma hoito- ja kasvatusvastuunsa lapsistaan. Pienten lasten vanhemmille on annettava paremmat mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen työaika- ja työjärjestelyjen avulla. Mm. osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa on uudistettava niin, että ne nykyistä paremmin tarjoavat työssäkäyville pienten lasten vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Työajan lyhentämismahdollisuuksia on lisättävä myös pienten koululaisten vanhemmille. Lapsiperheiden palveluja on kehitettävä mukaan lukien koululaisten iltapäivä- ja kerhotoiminta. Turvallisuutta muutoksissa Suomen sopeutuminen maailmanmarkkinoihin - globalisaation voimistuminen - ei saa merkitä ihmisten unohtamista ja markkinavoimien sanelua. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää yhdistää muutos ja turvallisuus. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu korostuu erityisesti kilpailuttamiseen liittyvien toimintaperiaatteiden kehittämisessä, alihankintaketjujen muodostamisessa ja muissa vastaavissa muutostilanteissa. SAK vaatii lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat palkansaajien oikeudet kilpailuttamistilanteissa. Päähankkijalle tai -urakoitsijalle on myös säädettävä vastuuta lainsäädännön tai työehtosopimusten vähimmäisehtojen toteuttamisesta koko alihankintaketjussa.
On myös varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia vähimmäistyöehtoja kansalaisuudesta riippumatta. Työehtojen viranomaisvalvontaa on tehostettava lisäämällä viranomaisten toimivaltuuksia ja voimavaroja. Ammattiliitoilla ja luottamushenkilöillä on oltava tehokkaat keinot osallistua valvontaan. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta yhteistoimintamenettelyssä on korostuttava työnantajien vastuu henkilöstönsä työllistämisestä. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä myös mahdollisuuksia tarjota muuta työtä, koulutusta ja uudelleensijoittumisohjausta. Nykyinen YT-laki on muodostunut käytännössä pelkäksi irtisanomismenettelylaiksi. YT-lakia on uudistettava koskemaan myös työn sisältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä työyhteisöjen kehittämistä. Kansainvälisten ja kotimaisten konsernien ja yritysten velvoitteita on lisättävä erityisesti silloin, kun yritystoimintaa siirretään ulkomaille. Osallistumisjärjestelmien kehittämisessä SAK korostaa todellisen yritysdemokratian toteutumista työpaikoilla. Kolmikantaa jatkettava Suomen malli, sopimiseen, yhteistyöhön ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on osoittanut toimivuutensa erityisesti nostettaessa Suomea lamasta. Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä keskeisistä asioista. Kolmikantayhteistyöllä on luotu yli kolmesataatuhatta työpaikkaa sekä kehitetty työelämää ja sosiaaliturvaa. Suomalaisen yhteiskunnan kestävään kehitykseen tarvitaan kumppanuutta ja luottamusta. Tähän sosiaaliseen pääomaan kuuluu, että kaikki voivat hyötyä yhteisestä menestyksestä ja ketään ei jätetä heitteille. SAK:n tavoitteena on tehdä kolmikantayhteistyöllä Suomesta maa, jossa palkansaajan on hyvä elää ja johon tuotannon on hyvä sijoittua.
Ihmisen puolella Suomen Ammattilittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 PL 157, 00531 Helsinki puh. (09) 772 11, fax (09) 7721 447 www.sak.fi