Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Samankaltaiset tiedostot
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Kuusen siementen sienet

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Satoa ruukusta ja laatikosta

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Hamppu viljelykiertokasvina

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Koristepuiden ja taimien tarjouskilpailu

YLEISKUVA - Kysymykset

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Taudinaiheuttajat siemenillä

Kantokäsittelyn tarkoitus

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Jalojen lehtipuiden siemenhuolto

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

PUUTARHAMARTAN POP UP

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

PIONINEN LISÄYSTÄ SIEMENISTÄ

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Kerääjäkasvit suorakylvössä

leviämisreitit taimitarhoille

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1.

Kylvö suoraan vai suojaan?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Kasvua edistävien tuotteiden käyttö metsätaimituotannossa

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Peltolude ja kuusentuomiruoste tuhonaiheuttajina. Juuriston tila eri paakkutyypeissä. LED-valot kasvitutkimuksessa ja tuotannossa

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Avomaan vihannesviljely

Korpien luontainen uudistaminen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Transkriptio:

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta käytetään taimitarhoilla nopeuttamaan itämistä. Taimien laatu ja koon tasaisuus on koettu paremmaksi liotuksen seurauksena. Liotusta käytetään myös siementen lajitteluun: pinnalle jäävät siemenet heitetään pois, pohjafraktio kylvetään Itämistä voidaan aikaistaa liottamalla 1 2 vrk (todettu sekä laboratoriossa, että taimitarhalla) Liotus ei nosta itämiskapasiteettia 1

Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Liotus tai siementen huuhtelu ei vaikuta tautiriskiin Hyväksi menetelmäksi on todettu 12 24 tunnin liotus Ilmastetussa vedessä 15 24 C lämpötilassa Siemenet pintakuivataan ennen kylvöä Kuusen siementen esikäsittelyt avoimia kysymyksiä Ovatko liotuksessa pinnalle jäävät siemenet huonolaatuisia ja onko vastaavasti pohjafraktiossa vain hyviä siemeniä? Itäminen aikaistuu, mutta lisääkö liotus itämisen yhdenaikaisuutta? Johtaako käsittely tasakokoisempaan taimierään, saadaanko suurempia taimia tai paraneeko saanto? Saadaanko samanlaiset tulokset kevät- ja kesäkylvöissä? 2

Kevätkylvökoe - 1-vuotiaat taimet Koe tehtiin kahdella metsikkösiemenerällä tuleentumisvuosi 2006 Itämistarmo 22 ja 20 %, itämiskapasiteetti 97 ja 99 % Siemeniä liotettiin ilmastetuissa astioissa 15 tunnin liotus 20 C lämpötila Valossa Pinta- ja pohjafraktiot erotettiin liotuksen päätyttyä ja ne pintakuivattiin ennen kylvöä Molemmista fraktiosta otettiin näytteet röntgenkuvausta ja kylvöä varten Kevätkylvökoe - 1-vuotiaat taimet Siemenet kylvettiin yksittäin kasvatusturpeeseen huhtikuun puolivälissä ja taimien kasvatus tapahtui normaalien tuotantotaimien seassa Orastumista seurattiin 32 vrk ajan Kokeessa kylvettiin yhteensä 2916 siementä 3

Kevätkylvökoe - 1-vuotiaat taimet Jokaisen taimen pituus ja läpimitta mitattiin ja taimen laatu arvioitiin kasvukauden lopussa Osasta taimia määritettiin verson ja juuren kuivapaino Pituuden ja läpimitan vaihtelun suuruutta, ts. taimien tasakokoisuutta, kuvattiin variaatiokertoimella (CV). Näin voitiin vertailla liotuksen ja fraktioinnin vaikutusta taimien tasakokoisuuteen. Siementen laatu röntgenkuvien perusteella Erilaatuisten siementen prosenttiosuudet Siemenerä Käsittely Täysi Toukallinen Vajaa Tyhjä Muut vauriot A Kontrolli 98,6 0,8 0,6 0 0 A Pohjafraktio 100 0 0 0 0 A Pintafraktio 77,8 15,6 5,8 2,5 0,4 B Kontrolli 99,2 0 0,5 0 0 B Pohjafraktio 100 0 0 0 0 B Pintafraktio 86,2 3,7 9,5 3,7 0 Kuvat: Metla / Siemenlaboratorio 4

Kevätkylvökoe - orastumisaika Siemenerä Käsittely Orastumisajan keskiarvo (± SE), vrk Aikaväli 5 95 % orastumiselle, vuorokautta A Kontrolli 16,7 (± 0,2) 14 20 A Pohjafraktio 15,0 (± 0,1) 12 20 A Pintafraktio 16,8 (± 0,2) 14 22 B Kontrolli 16,6 (± 0,1) 14 22 B Pohjafraktio 15,5 (± 0,2) 14 22 B Pintafraktio 17,2 (± 0,2) 12 22 Kevätkylvökoe taimien kuolleisuus Siemenerä eivätkä käsittelyt vaikuttaneet taimien elossaoloon kasvukauden lopulla: Kontrolli: 98,6% Pohjafraktio: 98,7% Pintafraktio: 97,1% Itämisaika sen sijaan selitti taimien elossaoloa kasvukauden lopussa 5

Kevätkylvökoe - taimisaanto Myyntikuntoisten taimien osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 800 700 600 500 400 300 200 100 Taimien lukumäärä 0 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Orastumisvuorokausi 0 Kevätkylvökoe taimien lopullinen koko Siemenerä A B p-arvo Käsittely Kontrolli Pohjafraktio Pintafraktio p-arvo Pituus (cm) 25,4 24,2 <0,001 Pituus CV 15,9 17,3 0,12 25,0 25,2 24,1 0,004 15,4 16,7 17,7 0,12 Läpimitta (mm) 2,8 2,8 0,20 2,8 2,8 2,8 0,96 Läpimitta CV 14,2 14,7 0,54 13,6 13,9 15,9 0,07 Verson kuivapaino (g) Juurten kuivapaino (g) Juuri/versosuhde 1,53 1,44 0,07 1,48 1,55 1,43 0,17 0,46 0,47 0,71 0,46 0,47 0,47 0,85 0,30 0,33 0,007 0,32 0,31 0,33 0,19 Siemenerä x käsittely -interaktiotermi ei ollut minkään muuttujan suhteen tilastollisesti merkitsevä 6

Kevätkylvökoe - johtopäätökset Orastuminen tapahtui 1 2 vrk aiemmin pohjafraktion siemenissä, mutta pinnalle jäävät siemenet itivät jopa varastokuivia hitaammin Liotus ei yhdenaikaista orastumista Liotus ei vaikuttanut merkittävästi taimien kokoon tai morfologiaan kasvukauden lopulla. Pintafraktion itäneistä siemenistä kehittyi normaaleja taimia Taimierän sisäinen kokovaihtelu ei vähentynyt käsittelyiden vaikutuksesta Hitaasti itävien siementen todennäköisyys päätyä raakkitaimiksi on suuri. Orastumista ei kannata odottaa viikkotolkulla Kesäkylvökoe 1,5-vuotiaat taimet Koe toistettiin samoilla siemenerillä kesäkylvössä Koe muuten identtinen, mutta taimien määrä hieman pienempi (suurempi paakkukoko) ja orastumista seurattiin pidempään Taimien koko mitattiin sekä ensimmäisen että toisen kasvukauden lopussa Kasvatus kaupallisen 1,5-vuotiaaksi kasvatettavan taimierän joukossa 7

Kesäkylvökoe 1,5-vuotiaat taimet Lajitteluvaikutus oli samanlainen kuin kevätkylvökokeessa Liotus nopeutti orastumista kevätkylvöä enemmän Siemenerä Käsittely Orastumisajan keskiarvo (± SE), vrk A Kontrolli 16,9 (± 0,4) A Pohjafraktio 14,3 (± 0,1) A Pintafraktio 15,4 (± 0,2) B Kontrolli 18,0 (± 0,1) B Pohjafraktio 14,4 (± 0,2) B Pintafraktio 15,1 (± 0,2) Kesäkylvökoe saanto Saanto eli myytävien taimien osuus oli molemmissa siemenerissä samanlainen toisen kasvukauden lopussa Käsittely sen sijaan vaikutti tulokseen: Kontrolli: 88,9% (SE ± 1,8) Pohjafraktio: 94,0% (± 1,2) Pintafraktio: 90,1% (± 1,7) 8

Kesäkylvökoe taimien lopullinen koko Pintafraktion taimet olivat molempien kasvukausien lopulla muita pidempiä ja niiden läpimitta oli suurempi. Sama trendi näkyi myös verson ja juurten kuivamassassa. Pintafraktion taimet eivät olleet kontrollitaimia pienempiä. Kuten kevätkylvössä, siemenerän A taimet kasvoivat erää B kookkaammiksi. Mikä selittää kevät- ja kesäkylvötulosten väliset erot? Liotus aikaisti orastumista enemmän kesäkylvössä kuin keväällä Kasvukausi pidentyi 1,5-vuotiaiden kokeessa 1-vuotiaita enemmän. Lämpöolot olivat kesäkylvössä stressaavammat kuin keväällä 9

Lämpötila, C 6.2.2014 40 35 30 Kevätkylvö (2010) Kesäkylvö (2011) 25 20 15 10 5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Vuorokautta kylvöstä Mikä selittää kevät- ja kesäkylvötulosten väliset erot? Liotus aikaisti orastumista kesäkylvössä enemmän kuin keväällä Kasvukausi pidentyi 1,5-vuotiaiden kokeessa 1-vuotiaita enemmän. Lämpöolot olivat kesäkylvössä stressaavammat kuin keväällä Kesäkylvöissä kevätkylvöä useammin itämisen kannalta liian korkea lämpötila, joten tulos silloin useimmiten parempi Toisaalta menetelmä helppo ja nopea, sen voi tehdä myös varmuuden vuoksi kevätkylvöissä 10

Vastaukset avoimiin kysymyksiin Ovatko liotuksessa pinnalle jäävät siemenet huonolaatuisia ja onko vastaavasti pohjafraktiossa vain hyviä siemeniä? Pohjafraktio sisältää vain hyviä siemeniä, mutta pintafraktion mukana voidaan menettää myös hyvälaatuista tavaraa Itäminen aikaistuu, mutta lisääkö liotus itämisen yhdenaikaisuutta? Orastuminen ei yhdenaikaistu Vastaukset avoimiin kysymyksiin Johtaako käsittely tasakokoisempaan taimierään, saadaanko suurempia taimia tai paraneeko saanto? Ei saada tasakokoisempia taimia, mutta taimien koko voi kasvaa Orasumisaika selittää sekä taimien elossaoloa kasvukauden lopulla että saannon suuruutta. Itämistä nopeuttamalla tai sitä hidastavia tekijöitä (lämpöstressi, liika märkyys jne.) poistamalla saantoa voidaan kasvattaa. Toisaalta voi olla, että hidas orastuminen voi kertoa siemenen perinnöllisistä ongelmista tms., eli täydennysistutus voi olla kuitenkin tarpeen Saadaanko samanlaiset tulokset kevät- ja kesäkylvöissä? Kesäkylvöissä liotus voi tuottaa kevätkylvöjä paremmat tulokset. Toisaalta tulos riippuu säästä. 11