PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1.

Transkriptio

1 PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä

2 Tiia Puukila Metsäomistajat eivät toisistaan poikkeavien merkintöjen vuoksi tiedä mitä he rahalla saavat. Puolitoistavuotiasta tainta kauppaava tarha taas saattaa hävitä kilpailussa, koska samaa tuotetta myydään myös kaksivuotiaana Täydet kaksi kasvukautta kasvanutta kuusen keskipaakkua ei ole olemassakaan Yhtenäisten sääntöjen puuttuessa kukin taimituottaja saa itse määritellä kuinka monta kasvukuukautta yksi, puolitoista tai kaksivuotias on kasvanut ja milloin ne kylvetään

3 Säädösten vaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsänviljelyaineiston kaupasta (1055/2002, 13 ) Metsänviljelyaineistoerä on yksilöitävä siten, että sen tuotantoasiakirjoista ilmenevät seuraavat tiedot: 9) taimien ikä ja taimityyppi Neuvoston direktiivi 1999/105/EY metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan Viljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään hyväksymisyksiköiden perusteella. Erät yksilöidään seuraavasti: j) siemen- ja pistokastaimien ikä ja tyyppi sekä leikattujen, koulittujen että paakkutaimien osalta.

4 Taustaa direktiivin ikä- / kokovaatimukselle Direktiivi on laadittu aikana, jolloin merkittävä osa taimista Euroopassa oli paljasjuurisia Pohjois-Euroopassa kasvatettaville taimille ei haluttu säätää kokovaatimuksia Välimeren ilmasto-olosuhteita varten on asetettu kokovaatimuksia Mm. tietyille lajeille vähimmäis- ja enimmäispituus tietyn yksija kaksivuotiaille taimille Paakun minimikoko (200 cm 3 ) Nykypäivän näkökulmasta on hyvä, että kokovaatimuksista luovuttiin Tiukka EU-tason ohjaus olisi voinut merkittävästi hidastaa menetelmien kehittämistä

5 Voiko taimien merkinnöistä säätää kansallisesti? Komissiolle ei ole annettu valtuuksia asettaa lisävaatimuksia merkinnöille Valtuussäädökset puuttuvat, joten komission tai neuvoston asetuksia tai päätöksiä ei voi tästä asiasta antaa Kotimaiset säädökset eivät ole mahdollisia, koska ne tulkitaan kaupan esteiksi Viljelyaineiston kaupanpitämiselle ei saa asettaa muita kaupanpitämisen rajoituksia ominaisuuksien, tutkimus- ja tarkastusvaatimusten, merkintöjen ja sulkemisen osalta tässä direktiivissä (1999/105/EY 17 artikla) säädettyjen lisäksi

6 Kirjallisuuden määritelmät Risto Rikala Metsätaimiopas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 881. Koivun paakkutaimet kasvatetaan yleensä yhden kasvukauden ja männyn sekä kuusen paakkutaimet yhden tai kahden kasvukauden ikäisiksi Usein puhutaan myös ns. puolitoistavuotiaista paakuista, joilla tarkoitetaan kesäkuun loppupuolella kylvettyä erää, jolloin ensimmäinen kasvukausi jää vajaaksi

7 Kasvatusmenetelmien kehitys Säädösten laatimisen ja Rikalan (2002) määritelmän jälkeen paakkutaimien tuotanto on muuttunut siten, että käyttöön on tullut lukuisia erilaisia taimien kasvatusohjelmia / -rutiineja Kylvöajankohtia on tullut lisää Häirintävaloilla kylvö voidaan tehdä aikaisin keväällä (maaliskuussa, jopa talvella) Lyhytpäiväkäsittelyllä voidaan taimien karaistuminen aloittaa ennen aikojaan Koneellista istutusta varten taimia toimitetaan läpi kasvukauden

8

9 Esimerkkejä päätaimilajien kasvatusrutiineista Risto Rikala 2012 Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas

10 Metsälehti 8/2013

11 Alalla noudatettu käytäntö Perinteisesti metsäpuiden taimien ikä Euroopassa on määritelty kasvukauden (vuoden) tarkkuudella Myös puutarhakasvien ikä määritellään kasvukauden (vuoden) tarkkuudella Suomessa useimmat tarhat määrittelevät iän vuoden tarkkuudella

12 Taimien tilastoitu ikä vuonna 2012 Puulaji 1 vuotta 1,5 vuotta 2 vuotta Yhteensä Mänty 100 % % Kuusi 38 % 11 % 51 % 100 % Rauduskoivu 97 % 3 % %

13 Säädösten tulkintakäytäntö Säädökset eivät ota kantaa siihen, millä tarkkuudella paakkutaimien ikä on määriteltävä Evira on noudattanut tarkastuksissa Rikalan (2002) kuvaamaa käytäntöä, joka on alalle vakiintunut Paakkutaimien ikä pitää määrittää vähintään yhden kasvukauden (vuoden) tarkkuudella Taimen iän saa määrittää tarkemmin esim. puolen vuoden tai jopa kuukauden tarkkuudella

14 Virheet iän määrittämisessä Evira puuttuu selviin iän määrittämisen ongelmiin Iän määrittämiskäytäntö pitää pysyä perustelemaan ja selittämään yksiselitteisesti Iän pitää olla ilmoitettu tarhalla sovellettavan käytännön mukaisesti Taimien iän määrityskriteerit eivät saa vaihdella asiakkaittain Samaan aikaan pakattavassa taimierässä ei saa olla kahdenlaisia etikettejä

15 Elinkeinonharjoittajien välinen kauppa keskeistä sääntelyä (ei tyhjentävä luettelo) Kauppalaki (voidaan sivuuttaa sopimuksin, osittain tai kokonaan) Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista Kilpailulaki YK:n yleissopimus Convention on International Sale of Goods (CISG) Substanssilait, mm. laki metsänviljelyaineiston kaupasta Huom. Kuluttajansuojalakia ei sovelleta elinkeinonharjoittajien väliseen kauppaan.

16 Virheellistä markkinointia koskevasta sääntelystä Kauppalain 18 : Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kauppalakia sovelletaan yritysten/elinkeinonharjoittajien väliseen kauppaan, mutta ainoastaan jos sopimuksin ei ole toisin sovittu. Antaa ostajalle oikeuden vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta, pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta. Tarkemmat säännökset soveltuvuudesta kauppalain 6 luvussa. Riidan ratkaisu viime kädessä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä SopMenL: Kieltää hyvän liiketavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa (mm. markkinoinnissa). Sopimattomalla menettelyllä tarkoitetaan yleisesti toista elinkeinonharjoittajaa loukkaavaa menettelyä, esim. totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka vahingoittaa toisen elinkeinotoimintaa. SopMenL eroaa kauppalaista siinä, että SopMenL:n tilanteissa ei useinkaan ole kyse yritysten välisestä kaupasta vaan kilpailuasetelmasta Riidanratkaisu markkinaoikeudessa Oikeuskäytäntö:

17 Mitä Evira valvoo? Evira valvoo lakia metsänviljelyaineiston kaupasta ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Eviran intressit ovat ainoastaan julkisoikeudellisia Evira ei puutu tämän lain tai muunkaan lain nojalla yritysten välisiin, kauppaa koskeviin riitoihin Eviralla ei ole toimivaltaa asioissa, jossa yritykset riitelevät keskinäisestä kaupankäynnistään (kauppalaki) tai asiassa, joka koskee markkinaoikeudessa käsiteltävää yritysten kilpailuasetelmiin vaikuttavia seikkoja eli SopMenL:n mukaisia asioita On mahdollista, että samaan tapaukseen tulee sovellettavaksi useita lakeja

18 Kansallinen laatujärjestelmä? Tuottajat voivat laatia halutessaan kansallisen laatujärjestelmän Esimerkiksi viherympäristöliitolla on omat suositukset taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi Euroopan Taimitarhajärjestön (ENA) on koko Euroopan taimivalikoiman kattavat laatu- ja lajitteluohjeet. Olisi hyvä, jos suomalaiset taimitarhat osallistuisivat kansainvalisten järjestöjen toimintaan esim. EFNA:n (European Forest Nursery Association) kautta, jolloin asioihin voisi vaikuttaa laajemmin

19 Kiitokset oikeudellisesta avusta Tiina Tikkala Lakimies Elintarviketurvallisuusvirasto Oikeudellinen yksikkö