Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen 6.11.2013 www.bsag.fi 6 November 2013 1
Perustietoa Itämerestä Mikä BSAGon? Ravinteiden kierrätys Biolaitosten roolista 6 November 2013 2
Perustietoa Itämerestä
Pinta-ala 415 000 km 2 Valuma-alue 1,7 milj. km 2 (4 x meren pinta-ala) Rantaviiva 9 valtion alueella Valuma-alue 11 valtion alueella Valuma-alueella asuu 90 milj. ihmistä Itämereen laskee yli 200 jokea 4
Perustietoa Itämerestä Itämeri on matala, joten veden tilavuus on pieni - Keskisyvyys 55 m - Suurin syvyys 459 m Välimeren keskisyvyys 1000 m, valtamerten keskisyvyys useita kilometrejä Itämeren tilavuus 1/159 Välimeren tilavuudesta 6 November 2013 5
Perustietoa Itämerestä Vesi on voimakkaasti kerrostunutta (pintavesi heikkosuolaista, pohjavesi voimakassuolaisempaa) Kerrostuneisuus estää sekoittumisen ja hapen siirtymisen pinnalta pohjaan Happipitoisuus suolaisuuden harppauskerroksen alapuolella laskee vähitellen ja putoaa lopulta nollalukemiin Hapettomista pohjista vapautuu sinne aiemmin varastoituneita fosforiyhdisteitä rehevöitymistä aiheuttava sisäinen kuormitus
Perustietoa Itämerestä Ainoa luonnollinen tapa saada uutta, hapekasta vettä varsinaisen Itämeren pohjalle on riittävän voimakas suolaisen Pohjanmeren pintaveden pulssi Itämerelle Merkittäviä pulsseja viimeisimmän 50 vuoden aikana on tullut vuosina 1975, 1993 ja 2003 1950-luvulla suolapulsseja useita kertoja vuosikymmenessä Selkeää syytä pulssien harvenemiselle ei ole pystytty määrittelemään Ilmastonmuutosta on ehdotettu syyksi pulssien harvenemiselle 6 November 2013 7
Itämeri on haavoittuva Koska vesi on hitaasti vaihtuvaa ja viileää ja sen tilavuus on pieni, suhteellisen vähäinenkin kuormitus voi aiheuttaa suuria haittoja. Itämereen ei ole juurikaan kehittynyt omaa lajistoa. Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä monet kasvit ja eläimet elävät levinneisyytensä rajoilla. Vähäinenkin ylimääräinen stressi voi koitua kohtalokkaaksi. 6 November 2013 8
Itämeri on moniongelmainen Rehevöityminen Fosfori- ja typpipäästöt Vaaralliset aineet Ahvenissa 23 lääkeaineen jäämiä! Tietoisuuden kautta tekoihin Meriliikenne Nyt Itämerellä 2000 laivaa. Hki-Tallinna välillä keskim. 111/pv Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 9
BSAG-Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group, BSAG, on suomalainen sitoutumaton säätiö Tuo yhteen Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimijat, myös korkeimmalla poliittisella tasolla BSAG tekee rakentavaa, ratkaisukeskeistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Lähtökohtana on, että kaikki tekevät Itämeren hyväksi sitä, minkä parhaiten osaavat Baltic Sea Action Groupin toiminnan yksi keskeinen muoto on sitoumusten (Commitment) hakeminen yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä ihmisiltä Sitoumus on konkreettinen teko Itämeren hyväksi, ja se edistää Itämerityötä joko suoraan tai välillisesti Sitoumus on teko tai prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti Itämeren ekologiseen tasapainoon. Hyvä sitoumus lähtee sitoutujan ydinosaamisesta ja hyödyttää myös antajaansa.
Bringing the power and skills of enterprises to achieve sustainable solutions Bringing research results as base for decisions and policy making Connecting legislation and agreements with other parties and reality BSAG collects and monitors Commitments Bringing in pressure and will from the perspective of own specific interest
Sitoumus on tekijälleen uusi teko tai aloite Sitoumuksella on myönteinen vaikutus Itämeren tilaan, vaikutus voi olla suora tai epäsuora Sitoumus on julkinen 12
BSAG acts as a catalyst Pressure, will Heads of states Ministers Ministries Authorities Politicians Decision makers Public officials Concrete actions BSAG Concrete actions Knowledge, skills, technology, solutions Knowledge providers Expert companies Financiers NGOs Those ready to act HELCOM/BSAP EUSBSR (EU Strategy for the Baltic Sea Region)
Meri puhtaaksi, ravinteet kiertoon Rehevöitymisen, Itämeren polttavimman ongelman, syyt liittyvät ravinteiden kiertoon Yksinkertaistettuna ongelma on siinä, että elämälle välttämättömät ravinteet fosfori ja typpi ovat joutuneet eri tavoin pois kierrosta ja Itämereen ruokkimaan leväkukintoja Ravinteiden kierrätys on tällä hetkellä BSAG:n pääteema, jonka kautta katsomme Itämeren ongelmavyyhtiä 6 November 2013 14
Ratkaisuna ravinteiden kierrätys 15
Miksi ravinteita pitää kierrättää? Maailman mineraaliset fosforivarat ovat hiipumassa Epäpuhtaampia fosforivaroja joudutaan ottamaan käyttöön (Cd) EU erittäin riippuvainen tuontifosforista strateginen asia Teollisten typpilannoitteiden tuotantoprosessi hyvin energiaintensiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen Väestönkasvu ja kehittyvien maiden muuttuvat ruokatottumukset edellyttävät 70 %:n kasvua ruoantuotannossa vuoteen 2050 mennessä 6 November 2013 16
Miksi ravinteita pitää kierrättää Kierrätysravinteiden avulla voidaan turvata ravinteiden saatavuus ja ruoan omavaraisuus kilpailtaessa niukkenevista ravinteista ja muista ruoantuotannon panoksista tilanteessa, jossa maailman väestönkasvu aiheuttaa voimakkaan ruoantuotannon lisäyksen tarpeen Kierrätysravinteitakin käytettävä kestävällä tavalla vuotojen estämiseksi 6 November 2013 17
Edut Biolaitosten roolista ravinnekierrätyksen ja Itämeren kannalta Uusiutuvan energian tuottaja positiivinen tekijä ilmastonmuutoksen kannalta Ravinnerikas mädäte, joka voidaan jakaa fosfori- ja typpirikkaaseen fraktioon prosessissa ei menetetä typpeä 11 November 2013 Author 18
Haasteet Biolaitosten roolista ravinnekierrätyksen ja Itämeren kannalta Ravinteiden keskittyminen biokaasulaitoksille logistiset ongelmat Raaka-aineiden ja tuotteiden asianmukainen säilytys? Raaka-aineiden puhtaus Saatava oikeat ravinnemäärät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan 6 November 2013 19
Tärkeää Materiaalien sisältämien ravinteiden tuotteistaminen hyväksytyiksi ja markkinoitaviksi lannoitevalmisteiksi (kierrätysravinnetuotteiksi) Prosessin kannattavuuden parantaminen Tuotteiden puhtaus Ravinneanalytiikka Tuotteiden levitys todellisten ravinnepitoisuuksien / ravinnevaikutusten mukaan, ravinneanalytiikka Yhdenmukainen lainsäädäntö ja valvonta 6 November 2013 20
Yksi tapa auttaa 22