aboard bsag BSAG

Transkriptio

1 Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Se on matala. Pääaltaan syvänteistä syvin on Landsortsdjupet Ruotsin rannikolla Nynäshamnista kaakkoon. Sen pohja tulee vastaan 456,5 metrissä. Sinnekin on ilmeisesti vuosien varrella upotettu kemiallisia ja radioaktiivisia jätteitä. BSAG Baltic Sea Action Group Elävä Itämeri säätiö º perustettu 2008 º yhteistyössä päättäjien, viranomaisten, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa 22

2 110 TH STREET PRODUCTIONS ITÄMERI KAIPAA HAPPEA HYVIN SUUNNITELTUJA JA OIKEIN SUUNNATTUJA TEKOJA TARVITAAN NOPEASTI TEKSTI HIA SJÖBLOM 23

3 HIA SJÖBLOM VINKIT VENEILIJÖILLE Kunnioita merta. Merellä olet meren ehdoilla vene ei ole auto eikä meri ole moottoritie. Mieti jokaisen tekosi seuraus. Tyhjennä veneen vessa aina maihin. Älä pissaa mereen jokainen tippa on liikaa. Mereen ei saa heittää roskia. Polttoainetta ei saa vuotaa mereen. Käytä myrkytöntä pohjamaalia. Vie aina tiskivedet maihin, käytä aina fosfaatitonta tiskiainetta. MATHIAS BERGMAN Vaikka myöhässä ollaan, toivosta ei ole luovuttu. Levämössö ei ilahduta ketään. Jokaisen ihmisen teot ja ratkaisut vaikuttavat elinympäristöömme. 24

4 MARINA SCHNITT Viime kesänä ei pitkiä hellejaksoja Itämerellä näkynyt. Rakkolevää kasvoi rantojen tuntumassa. Leväkasvusto ei riehaantunut. Kuumina kesinä levämössö on tullut liiankin tutuksi veneilijöille. Mitä ensi kesä tuokaan tullessaan? Tulevaisuuden toivo on ekologian ymmärtämisessä ja teknologiassa. Maailman meret voidaan pelastaa ja elvyttää. Siihen täytyy uskoa ja panostaa, BSAG:n asiamies Mathias Bergman sanoo ja kääntää 29-jalkaisen, 1970-luvun alussa valmistuneen purjeveneensä peräsintä. M eret ovat ratkaiseva osa planeettamme tasapainon säätelyä ja ekosysteemiä. Meri ei ole ääretön, vaikka se siltä näyttäisikin. Itämeri voi huonosti, ja se on ihmisen syytä, sanoo sen äärellä kasvanut Elävä Itämeri säätiön (Baltic Sea Action Group, bsag) asiamies Mathias Bergman. Itämeri yskähtelee hapenpuutteessa. Kesäiset helteet voivat keittää meren levämössöksi. Mereen päätyvät ravinteet ruokkivat muun muassa leväkasvustoa, jota bakteerit hajottavat sen vajottua pohjaan. Bakteerit käyttävät veden ja pohjasedimenttien viimeisetkin hapet. Ravinteet palautuvat veteen ja vauhdittavat uutta leväkasvustoa. Tätä noidankehää kutsutaan meren sisäiseksi ravinnekuormaksi. Meri puuroutuu ja pohjasta loppuu happi yhä suuremmilta alueilta. Toivoa ei kannata heittää. Pystymme vielä tekemään paljon Itämeren ja kaikkien muidenkin merien hyväksi. Myöhässä ollaan. Se tarkoittaa, että tekojen pitää olla tehokkaita, hyvin suunniteltuja ja perusteltuja. On saatava aikaan pysyviä tuloksia. Uusin tutkimustieto ja kokemukset kannattaa hyödyntää. Muuten menetämme meremme. Sitä emme halua, sanoo mies, joka työkseen pelastaa Itämerta. VAUHTIA TEKOIHIN Meri on minulle tärkeä. Opin sukeltamaan ennen kuin osasin uida. Niin kunnon saaristolainen kehittyy, mies nauraa muistoilleen, joille puhtaana kimaltava meri antaa vauhtia. Olen kasvanut sen äärellä. Isäni puolelta melkein kaikki miehet olivat merikapteeneita ennen isoisääni, joka oli kemisti. Myös isoisäni liikkui paljon merellä ja ryhtyi tekoihin mm. Töölönlahden ja Helsingin edustan vesien puhdistamiseksi. Myös isäni varttui saaristossa, kuten minä itsekin. Vauvana minut sinne jo vietiin ja Houtskarissa minulla on nykyisinkin kesämökkini. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja jos syyllistä haetaan, voi ihminen katsoa peiliin. Mereen on vuosien saatossa kipattu ja valutettu sinne kuulumattomia aineita. Ne vajoavat pinnan alle, mutta eivät katoa. Huonoon suuntaan on menty maailmansotien jälkeen. Silloin alkoi Itämeren alamäki ja vauhti on kiihtynyt. Itse havahduin ongelmaan pikkupoikana 1960-luvulla. Meri oirehti. Jätteet viljelystä ja laivoista, viemäriputkista ja teollisuudesta kaikki ongelmallinen ohjattiin mereen. Saarilla elävät ja saaristossa liikkuvat näkivät veden samentumisen. Kalasto ja linnusto muuttuivat. Jotain oli pahasti vialla. Meren tila ei jättänyt Bergmania rau- haan, vaikka hän keskittyi opintoihin ja tutkimustyöhön ja lähti tekemään väitöskirjaa Ruotsiin. Joka kesä hän purjehti Suomen ja Ruotsin saaristoissa. Mutta puhtaat aallot muuttuivat yhä useammin mönjäksi. Tieteen ja talouden rakentavaan yhdistämiseen uskova Bergman opiskeli biologiaa ja teki syöpätutkimusta oman tutkimusryhmän kanssa. Työ poiki yrityksen, mutta purjehtija hakeutui meren aalloille aina kun se oli mahdollista. Sitten hän kohtasi yhden bsag:n perustajista, Ilkka Herlinin, nappasi tätä hihasta ja tarjoutui hommiin. Sillä tiellä ollaan. Säätiö kasvaa, ilmastonmuutos ja maailman meret huutavat apua tuhon tien katkaisuun. BISNES JA TIEDE Sateet ja äärisäät ovat lisääntyneet. Itämeri velloo levottomana. Pelastustekoja tarvitaan kaikilla tasoilla. Aikaa ei ole hukattavaksi. Bergmanin visioissa hyvät teot, tiede ja bisnes yhdistetään paremman tulevaisuuden luomiselle. Ihanteellistahan on, jos ihmiset pystyvät tekemään tuottavaa työtä hyvillä teoilla, joilla Itämertakin pelastetaan. Mutta siihen tarvitaan uskomaton määrä taustatyötä. Säätiön työ on vahvaa vaikuttamista. On tehtävä aidosti kestäviä ja energia- 25

5 GRAFIIKKA: KUKE OY/SALO Typpeä tulee Itämereen ihmistoiminnan seurauksena sekä ilmasta että maalta, mistä mereen valuu myös fosforia. Kasviplankton imee ravinteista kasvuvoimaa. Etenkin fosfori pukkaa vauhtia sinilevien kasvuun. Hajonneet planktonit ja levät vajoavat pohjaan. Kun happi loppuu pohjasta, sinne vajonnut valtava ravinnevarasto vapautuu takaisin veteen. Rehevöityminen jatkuu. Noidankehä pyörii. P = fosfori N = typpi viisaita ratkaisuja. Vesien puhdistuksessa panostetaan tekniikkoihin, jotka poistavat epäpuhtaudet eikä siis sellaisiin, joilla lisätään taas uusia aineita veteen. Ravinnevalumat on saatava kuriin kehittämällä maanviljelyä ja maaperän käsittelyä. Mereen ei saa enää päätyä mitään haitallista. Kiertotalous on yksi avain. Eläinlannan ja biojätteiden ravinteet on saatava lannoiteteollisuuden raaka-aineiksi tehokkaasti. UHAT JA MAHDOLLISUUDET Ihmisille pitäisi olla täysin selvää, että öljyä ja kivihiiltä ei saisi käyttää energian tuotantoon. Onneksi Suomi on heräilemässä näihin ajatuksiin. Öljy on myös raaka-aine muoville, jonka joutuminen mereen tuhoaa sen elämää ja ekosysteemiä. Yksi ratkaisu on muovin korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla. Onneksi Suomessa on puuta ja onneksi uusia ratkaisuja kehitetään. Niihin pitäisi saada lisää vauhtia. Tänä päivänä Itämeren uhat tulevat myös globaaleista ilmiöistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajut. Vähentynyt jääpeite, maan roudattomuus ja voimakkaasti kasvava sadanta lisäävät ravinnevalumia. Vesien rehevöityminen pitää saada pysähtymään. On kiire toteuttaa järkeviä tapoja esimerkiksi ruuantuotannosta aiheutuvien valumien jarruttamiseen. Paljon on jo tehty, mutta vielä enemmän ja nopeammin pitäisi toimia. Esimerkiksi peltomaan hyvä kasvukunto on tärkeä tekijä. OLEMME MYÖHÄSSÄ, MUTTA VIELÄ VOIMME TEHDÄ JOTAIN ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI JA MEREN PELASTAMISEKSI. MATHIAS BERGMAN Bergman korostaa, että Itämerta uhkaa sisäinen kuormitus. Fosforia ja typpeä on tehoviljelyn myötä kertynyt meren pohjaan. Jos se vain pysyisi siellä, eikä lähtisi liikkeelle, selviäisimme. Levien hajottaminen kuitenkin kuluttaa happea, mikä synnyttää hapettomat olosuhteet joissa ravinteet taas vapautuvat uusien levien käyttöön ja noidankehä jatkaa kiertoaan. Moni purjehtija on jo ehtinyt ihmetellä, mistä ja miksi valtavat levälautat usein ilmestyvät avoimille vesialueille. Tämä johtuu siitä, että ulapoilla on yleensä vähän suurempi syvyys eli pohjakuoppa. Hapettomista kuopista vapautuu ravinteita, jotka ruokkivat leviä. Tilannetta voivat helpottaa ajoittaiset suolapulssit jotka tuovat hapekasta ja suolaista vettä Pohjanmereltä Itämerelle. Aiemmin suolapulssit tulivat suhteellisen säännöllisesti. Nykyisin niiden ennustettavuus on hankaloitunut ilmastonmuutoksen seurauksena. LISÄÄ KOHDENNETTUA TUTKIMUSTA Levät ja meren ekosysteemin stressi ei ole vain Suomen tai Itämeren, vaan koko planeetan ongelma. Ratkaisuja on haettava yhteistyössä muun maailman kanssa. Bergman korostaa, että Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän Itämeren tilaan kohdennettua tavoitteellista tutkimusta. Ihminen on keksinyt kaikenlaisia hullutuksia, joita ei hyvään elämään tarvita. Ei meidän ollut pakko päästä kuuhun, eikä ydinpommikaan mikään hyvä keksintö ollut. Tämän planeetan pelastaminen sen sijaan on elintärkeää. Meren tutkimukseen ja ratkaisujen kehittämiseen on panostettava. Man on the Moon -projekti onnistui, koska päätettiin valtiotasolla, että kuuhun on päästävä. Tavoite oli sinänsä aika turha, mutta tapaus osoittaa, että kun on tahtoa niin resurssit ja kyvyt löytyvät. Tiede on avainasemassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Liikaa hiilidioksidia karkaa ilmakehään. Hiili pitää sitoa maahan. Kun tiede, tahto ja teot yhdistetään, voidaan tavoitteita saavuttaa, Bergman sanoo ja suunnittelee samalla tulevan kesän purjehdusmatkoja. Enkä halua purjehtia levämössössä. 26