MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi
Päivän ohjelma Joustot Yksilön kysynnästä markkinakysyntään (kirja: 5.5) Kuluttajan ylijäämä (kirja: 3.1) Pikajohdatus kuluttajan valinnan teoriaan (kirjan luvut 4 ja 5) Preferenssijärjestys Indifferenssikäyrät Hyötyfunktio Miten kysyntä johdetaan?
Joustot Jousto: prosenttimuutos muuttujan arvossa, kun toisen muuttujan arvo muuttuu prosentilla Kysynnän hintajousto (own price elasticity): Approksimaatio: tuotteen kysytyn määrän prosenttimuutos jaettuna tuotteen hinnan %-muutoksella E p (% Q) /(% P) E p Q P / / Q P Q P P Q Delta (Δ): muutos, ΔQ = Q 2 -Q 1 Hintajousto mittaa kysynnän herkkyyttä hinnan muutoksille
Esimerkki: Alkutilanne: P 1 =20 ja Q 1 =400 Tilanne hinnan muutoksen jälkeen: P 2 =22 ja Q 2 =300 E P =? E P =((300-400)/400)/((22-20)/20) =-0.25/0.1=-2.5
Pistejousto Approksimaatiokaava on sitä tarkempi, mitä pienempi on kaavassa käytetty hinnanmuutos ΔP Pistejoustokaava perustuu derivaatan laskemiseen: muutosta tarkastellaan vain tietyssä pisteessä Pistejousto on ns. tarkka kaava jouston laskemiseksi Pistejouston kaava: dq dp Ks. edellä oleva esimerkki markkinatasapainosta. Mikä on kysynnän hintajousto (pistejousto) alkuperäisessä markkinatasapainossa? Kysyntä Q D =50-2P, joten dq D /dp=-2 Pistejousto siis ε = -2*(15/20) = -1.5 P Q
Lineaarinen kysyntä ja hintajousto LINEAARINEN KYSYNTÄKÄYRÄ Q = a-bp Lineaarisen kysyntäkäyrän kulmakerroin dq/dp (tai ΔQ/ΔP) on vakio (samansuuruinen kaikissa kohdissa käyrää). P 4 1 2 Q Sen sijaan P/Q saa eri arvon eri kohdissa käyrää. Tästä syystä myös hintajousto vaihtelee pitkin kysyntäkäyrää nollasta äärettömään.
Tuotto ja kysyntäjousto Tuotto = hinta * määrä, R = P*Q Jos hinta laskee, määrä tyypillisesti kasvaa Miten käy tuotolle? Tuoton ja jouston nyrkkisääntö dr R dp P ( 1 ) Tässä dr/r on tuoton prosenttimuutos ja dp/p on hinnan %-muutos Esim. hinta nousee 2% ja kysynnän hintajousto on -0.5, miten käy tuotolle? Tuotto kasvaa yhdellä prosentilla (2%*(1-0.5)) Approksimaatio tarkimmillaan, kun %-muutokset pieniä Jutun ydin: kun kysyntä on joustamatonta, hinnannousu johtaa tuoton kasvuun
Nyrkkisäännön johtaminen Tuotto siis R = P*Q Otetaan kokonaisdifferentiaali dr = dp*q+p*dq Jaetaan R:llä ja sievennetään dr/r = (dp*q+p*dq)/r = (dp*q+p*dq)/pq = dp/p+dq/q muista: ε=(dq/dp)/(p/q) = dp/p+(dp/p)ε =(dp/p)(1+ε)
Joustojen terminologiaa Joustava kysyntä, ε >1 Hinnannousu laskee tuottoa Yksikköjoustava kysyntä, ε =1 Hinnannousu ei vaikuta tuottoon Joustamaton kysyntä, ε <1 Hinnannousu kasvattaa tuottoa
TÄYDELLISESTI JOUSTAVA KYSYNTÄ Kun lineaarinen kysyntäkäyrä on vaakaakselin suuntainen, Q/ P:n arvo on ääretön. Pieninkin muutos hinnassa johtaa äärettömään kysyntäreaktioon. Kuluttajat ostavat tuotetta hinnalla P* (tai sitä edullisemmalla hinnalla) niin paljon kuin pystyvät. Jos hinta ylittää P*:n kysyntä tippuu nollaan.
TÄYDELLISEN JOUSTAMATON KYSYNTÄ Kysyntäkäyrä on pystysuora ja Q/ P=0. Kysytty määrä on riippumaton tuotteen hinnasta. Kysyntä on tyypillisesti (muttei aina) joustamattomampaa lyhyellä aikavälillä.
Muita joustoja Kysynnän tulojousto: %-muutos kysytyssä määrässä, kun kuluttajien tulot nousevat prosentilla Kysynnän ristijousto: %-muutos kysytyssä määrässä, kun toisen tuotteen hinta nousee prosentilla Tarjonnan hintajousto: %-muutos tarjotussa määrässä, kun tuotteen hinta nousee prosentilla Sama laskukaava kuin kysynnän hintajoustolle I Q Q I I I Q Q E I / / m b b m m m b b P Q P Q Q P P P Q Q E m b / /
Esimerkki: alkoholin hintajoustoja Lähde: Vihmo (2006)
Esimerkki: bensiinin kysynnän hintajousto Mitä tapahtuu, kun bensan hinta nousee? Miten kuluttajat voivat reagoida? Kuinka paljon muutos vaatii aikaa? Hughes, Knittel ja Spearling (2008), Energy Journal, bensiinin kysyntä USA:ssa Hintajousto 1975-80: -0.21-0.34 Hintajousto 2001-06: -0.034-0.077 Tulojousto 0.21-0.75 (molemmat ajanjaksot) Ks. Austan Goolsbee: The Grip of Gas, Slate magazine
Yhteenvetoa Kysyntäshokkien vaikutukset riippuvat tarjonnan joustavuudesta Ja tarjontashokkien vaikutukset kysynnän joustavuudesta Kun kysyntä on joustamatonta, hinnannousu kasvattaa tuottoja Kysynnän ja tarjonnan joustot koskevat periaatteessa aina tiettyä ajanjaksoa ja vaihtelevat ajanjakson pituudesta riippuen Hintajouston kaava ja merkitys ulkomuistiin!
Yksilön kysynnästä markkinakysyntään TABLE 4.2 DETERMINING THE MARKET DEMAND CURVE (1) PRICE ($) (2) INDIVIDUAL A (UNITS) (3) INDIVIDUAL B (UNITS) (4) INDIVIDUAL C (UNITS) (5) MARKET UNITS 1 6 10 16 32 2 4 8 13 25 3 2 6 10 18 4 0 4 7 11 5 0 2 4 6
Kysyntäkäyrien aggregointi Markkinakysyntäkäyrä on yksilöllisten kysyntöjen horisontaalinen summa (kun kysynnät on esitetty käänteiskysyntämuodossa) Markkinakysyntä on helpointa piirtää valitsemalla muutama hintataso ja laskemalla yhteen kuluttajien kysynnät. Huomaa kuitenkin, että markkinakysynnässä voi olla kulmia, vaikka kuluttajien kysyntäkäyrissä niitä ei esiintyisikään
Kuluttajan ylijäämä Tässä esimerkissä tarkastellaan diskreettiä versiota yksittäisen kuluttajan kysynnästä. Kuluttajan ylijäämä tässä tapauksessa lasketaan seuraavasti: $6+$5+$4+$3+$2+$1=$21
Total willingness to pay ja kuluttajan ylijäämä A P=a-bQ A+B = Total willingness to pay, tuotteen arvo kuluttajalle (myös total benefit, TB) B = Tuotteen kustannus (määrästä Q*) kuluttajalle P* B A = kuluttajan ylijäämä (consumer surplus) Q*
Yleisesti P=a-bQ TWP( Q) Rajahyöty Q 0 P( q) dq MB( Q) P( Q) P* A B Q* Kuluttajan ylijäämä CS( Q) Q P( q) P 0 * dq Mikä CS olisi esimerkin lineaariselle kysynnälle?
Vesi ja timantit -paradoksi Miksi timantit ovat kalliimpia kuin vesi? Vesi on kuitenkin yleisesti ottaen paljon hyödyllisempää ihmisille kuin timantit Pelkkä harvinaisuus ei riitä selitykseksi jotkut asiat ovat harvinaisia ilman että niistä ollaan valmiita maksamaan korkeita summia Kysymys on kokonaishyödyn (TB) ja rajahyödyn (MB) erosta Vettä on valtavasti ja sen TB on valtava Veden MB sen sijaan on matala Timantteja on niukasti ja niiden TB on matala Mutta jokaisen lisätimantin MB on korkea Useimmille hyödykkeille on laskeva rajahyöty. Timantit ovat niukkoja, joten niiden rajahyötyyn ei vielä vaikuta voimakkaasti laskeva rajahyöty. Hinta määräytyy rajahyödyn, ei kokonaishyödyn, perusteella
Hyvin lyhyesti kysynnän estimoinnista Kysynnän estimointi: kysyntäkäyrän funktiomuodon ja sen parametrien päättely tilastoaineiston perusteella Aineiston peruspilarit: kokonaismyynti ja hinta tietyllä markkinalla (pisteet oheisessa diagrammissa) Tässä esimerkissä oletettu, että kysyntäfunktiota voidaan kuvata suoralla D on hinta- ja määrähavaintoihin (kuvan pisteet) sovitettu regressiosuora Tärkeän selittävän tekijän poisjättäminen regressiosta voi vääristää tuloksia Esimerkissä jokaiseen havaintoon liittyy myös tietty tulotaso: tulotason huomioiminen regressiossa muuttaa myös estimaattia hinnan ja määrän välisestä suhteesta
Mitkä muut tekijät vaikuttavat hinnan ja määrän suhteeseen? Kysyntäshokit: tulotaso, lämpötila, substituuttien hinnat, komplementtien hinnat Tarjontashokit: tuotantopanosten hinnat, tuotantokatkokset Kysyntäshokkeja edustavat muuttujat kuuluvat kysyntäkäyrään, tarjontashokit voidaan (ja tulisi) ottaa huomioon instrumenttimuuttujina Kysyntäkäyrän funktiomuodosta: isoelastinen kysyntäkäyrä usein käytetty log( Q) a blog( P) clog( I) Regressiomallilla estimoidaan parametrit a, b ja c. Epsilon on virhetermi. Ylläolevan log-lineaarisen kysyntäkäyrän etuna on, että sen kertoimet voidaan tulkita suoraan joustoina, (-b) on kysyntäjousto ja c on tulojousto.
Arvostuksien mittaamisesta Ekonomistien ensisijainen empiirinen tapa mitata jonkin hyödykkeen arvoa (TWP) on tarkastella markkinadataa (=> kysynnän estimointi) Kaikille hyödykkeille ei ole olemassa markkinoita (erit. luontoarvot) Tällaisissa tapauksissa arvostusta voidaan pyrkiä mittaamaan (a) kyselytutkimuksin (stated preferences) ja (b) revealed preference menetelmin Hyödykkeillä voi olla myös varsinaisesta käytöstä itsenäinen passiivinen hyöty, jota voidaan mitata yleensä vain stated preference -menetelmin
Kuluttajan ylijäämän kertaus Markkinakysyntä saadaan aggregoimalla yksilötason kysynnät Kuluttajien arvostusta mitataan kysyntäkäyrän alapuolelle jäävällä alueella Kuluttajan ylijäämä on arvostuksen ja menojen välinen erotus Empiirisesti kuluttajan ylijäämää arvioidaan ensisijaisesti estimoimalla kysyntäkäyrä tilastollisesti Jos markkinadataa ei ole käytössä, arvostuksia voidaan yrittää mitata vaihtoehtoisin menetelmin
Kuluttajan valinta Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa kaksi hyödykekoria paremmuusjärjestykseen 2. Transitiivisuus: Jos kori A on parempi kuin kori B, ja kori B on parempi kuin kori C, on myös korin A oltava parempi kuin kori C 3. Enemmän on paremmin: Kuluttajat eivät ole koskaan täysin tyydytettyjä.
Esimerkki Mitä voimme sanoa näiden hyödykekorien paremmuusjärjestykses tä edellisten oletusten perusteella?
Indifferenssikäyrä Indifferenssikäyrä edustaa kaikkia niitä hyödykekoreja, jotka tuottavat kuluttajalle tietyn määrän tyydytystä. Indifferenssikäyrän toinen nimi on samahyötykäyrä. Tässä esimerkissä kuluttaja on indifferentti korien B, A ja D välillä. Pystyakselilla voidaan esittää myös ns. komposiittihyödyke (kaikista muista hyödykkeistä koostuva kori.
Kulutuksen rajasubstituutioaste Indifferenssikäyrän kulmakerroin mittaa kulutuksen rajasubstituutioastetta (marginal rate of substitution, MRS). Kuinka monesta yksiköstä tuotetta 2 kuluttaja on valmis luopumaan saadakseen yhden yksikön tuotetta 1? Rajasubstituutioaste muuttuu, kun liikumme pitkin samahyötykäyrää. MRS on tyypillisesti laskeva. Miltä näyttää täydellisten substituuttien välinen samahyötykäyrä? Täydellisten komplementtien?
Indifferenssikäyrät täyttävät koko tason. Indifferenssikäyrät eivät koskaan leikkaa toisiaan. - Miksi? Koko indifferenssikäyrien joukko kuvaa kuluttajan hyötyfunktiota.
Hyötyfunktio Toistaiseksi läpikäyty kuluttajan valinta on perustunut vain hyödykekorien keskinäiseen vertailuun Hyöty: kulutuksen antaman tyydytyksen mittasuure Hyötyfunktio: kaava, jolla voidaan laskea kunkin hyödykekorin tuottama hyöty Hyötyfunktioita ei havaita käytännössä Kuluttajan ongelma: maksimoida hyöty annettuna budjettirajoite
Esimerkki u (F,C ) = FC
Budjettirajoite Kuluttajalla on tulotaso I ja tuotteilla hinnat (tässä) P F ja P C. Kuluttajan budjettirajoite on P F F+P C C<=I Budjettisuoran yhtälö on P F F+P C C=I Kuluttaja voi valita minkä tahansa pisteen budjettisuoralta tai sen alapuolelta. Budjettisuoran kulmakerroin on (miinus) hintojen suhde. C ( I / PC ) ( PF / PC ) F (3.2)
Esimerkki: US Food Stamp program Lähde: Varian (2010) Tietyn tulorajan alittava nelihenkinen perhe, sai ostaa $153 arvosta ruokakuponkeja 25 dollarilla. Ruuan hinta perheelle $153 asti 84% (=1-25/153) normaalia edullisempaa. Vuoden 1979 jälkeen ohjelmaan kuuluville perheille annettiin suoraan $200 (paneeli B).
Hyödyn maksimointi Kuluttaja maksimoi hyötynsä valitsemalla korin A. Tässä pisteessä budjettisuora on tangentti pisteen A kautta kulkevalle samahyötykäyrälle. MRS = P F /P C Joskus käyrien funktiomuodot voivat olla sellaiset, että tangenttipiste on tason positiivisen neljänneksen ulkopuolella => ns. nurkkapisteratkaisu.
Budjettisuora ja hinnanmuutokset Jos x-akselilla mitatun tuotteen hinta muuttuu, budjettisuora kiertyy y-akselin leikkauspisteensä ympäri (ja toisinpäin) Tässä kuvassa kuluttajan tulot ovat $80 ja ruuan hinta vaihtelee välillä $0.50 - $2 vaatteiden hinnan pysyessä vakiona ($2)
KYSYNTÄKÄYRÄN JOHTAMINEN Hinnan muuttuminen saa kuluttajan vaihtamaan valitsemaansa hyödykekoria. Paneelissa (a) on esitetty kolme eri budjettisuoraa, jotka vastaavat kolmea eri ruuan hintatasoa. Kuluttajan valinnat (A,B,D) eri hintatasoilla yhdistävää käyrää kutsutaan hintakulutus käyräksi (price consumption curve). Paneelissa (b) pisteet E,G ja H vastaavat paneelin A pisteitä A,B ja D, mutta pystyakseli mittaa nyt ruuan hintaa. Pisteet E,G ja H yhdistävä suora on kuluttajan kysyntäkäyrä..
Tulot ja kulutus Muutos kuluttajan tuloissa siirtää koko budjettisuoraa ylös- tai alaspäin Tulojen muuttuessa myös kuluttajan valitsema hyödykekori muuttuu Käyrä, joka kulkee läpi tällä tavalla saatujen valintojen on tulo-kulutus käyrä (income consumption curve) Jos tulo-kulutus käyrä kääntyy taaksepäin, kyseessä on ns. inferior good: hyödyke, jota kulutetaan vähemmän, kun tulot nousevat
TULOT JA KULUTUS Muutos kuluttajan tuloissa siirtää koko budjettisuoraa ylös- tai alaspäin. Tulojen muuttuessa myös kuluttajan valitsema hyödykekori muuttuu. Käyrä, joka kulkee läpi tällä tavalla saatujen valintojen on tulo-kulutus käyrä (income consumption curve). Ns. normaalihyödykkeiden tulokulutus-käyrät ovat kasvavia: normaalihyödykkeitä ostetaan enemmän, kun tulot nousevat.
Inferiorinen hyödyke Jos tulo-kulutus käyrä kääntyy taaksepäin, kyseessä on ns. inferiorinen hyödyke: hyödyke, jota kulutetaan vähemmän, kun tulot nousevat.
ENGEL-KÄYRÄ Engel-käyrä esittää tulojen ja kulutuksen välistä suhdetta. Ero tulo-kulutus-käyrään? Paneelissa (a) ruoka on normaalihyödyke. Paneelissa (b) jauheliha on aluksi normaalihyödyke, mutta tietyn tulotason ylittyessä se muuttuu inferioriseksi hyödykkeeksi.
Lähde: Schmalensee et al. (1998)
Hinnanmuutoksen tulo- ja substituutiovaikutukset Tuotteen hinnan laskulla on kaksi vaikutusta kuluttajan valintaan 1. Kuluttaja voi ostaa saman määrän tuotetta kuin ennenkin ja lisäksi hänen tuloistaan jää vielä osa jäljelle 2. Tuotteesta tulee suhteellisesti edullisempi kuin muista tuotteista. Kuluttaja kuluttaa suhteellisesti enemmän edullisemmaksi muuttunutta tuotetta ja vähemmän muita tuotteita. Tulovaikutus: muutos tuotteen kysynnässä, kun kuluttajan tulot muuttuvat, mutta suhteelliset hinnat pysyvät muuttumattomina Substituutiovaikutus: muutos tuotteen kysynnässä, kun tuotteen hinta muuttuu, mutta kuluttajan saama hyöty pysyy ennallaan
NORMAALIHYÖDYKKEEN TULO- JA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSET Kuluttaja on aluksi pisteessä A budjettisuoralla RS. Ruoka halpenee, budjettisuora kiertyy asentoon RT. Kuluttaja siirtyy pisteestä A pisteeseen B. B on parempi kuin A, joten kuluttajan ostovoima on kasvanut. Ruuan kulutus kasvaa kokonaisuudessaan F 2 -F 1. (I) Substituutiovaikutus: muutos kysytyssä määrässä, kun suhteelliset hinnat muuttuvat, mutta hyöty (ostovoima) ei muutu. Kuluttaja siirtyy pisteestä A pisteeseen D. Substituutiovaikutus on E-F 1. (II) Tulovaikutus: muutos kysytyssä määrässä, kun suhteelliset hinnat pysyvät entisellään, mutta hyöty kuten uudessa valitussa pisteessä B. Tulovaikutus on F 2 -E.
Giffen-hyödyke Kun ruoka on inferiorinen hyödyke, ja jos tulovaikutus dominoi substituutiovaikutusta, ruuan kysyntäkäyrä viettää ylöspäin: kulutus laskee, kun hinta laskee (ja toisinpäin)! Tässä kuvassa kuluttaja siirtyy ruuan hinnan muuttuessa pisteestä A pisteeseen B. Tulovaikutus F 2 F 1 on suurempi kuin substituutiovaikutus EF 2. Käytännössä Giffen-hyödykkeitä on ollut lähes mahdoton löytää (ks. kuitenkin Jensen ja Miller, 2008, AER)
Kuluttajan valinnan kertausta Kuluttajan valinnan teoria perustuu yksinkertaisiin aksioomiin Preferenssijärjestys => indifferenssikäyrät ja hyötyfunktio Budjettisuora ja indifferenssikäyrät => kysyntäfunktio Paljon keskeisiä käsitteitä muistettavaksi