NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA 1. Koulutusjärjestelmä 2. Lainsäädäntö 3. Henkilökohtaistamista ohjaava määräys 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1
1. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 2
Ammatillisten tutkintojen jatkoopintokelpoisuus Yliopistolaki 558/2009 37 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 3
Yliopistolaki 558/2009 37. Yliopisto voi edellyttää, että 3 momentissa tarkoitettuihin ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettu henkilö suorittaa enintään yhden vuoden opintoja edellyttävän määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi..
2. AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN JÄRJESTELMÄ Ohjaava lainsäädäntö Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/ 1998) (viitaussääntöjä lakiin ammatillisesta koulutuksesta, esim. 10 ) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) 5
Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestelmä. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 1 Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. 6
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Ko. tehtävään haettavissa OPH avustuksia Arviointi tehty vuonna 2010; Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 35 www. edev.fi 7
2. Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. 8
3 Yhteydet työelämään Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. KOLMIKANTA, tarkempi oheistus näyttötutkinto-oppaassa (josta uusi versio tulossa 2010/2011) 9
7 Tutkintotoimikunnat Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä 4 :ssä tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen. Tutkintotoimikunnan tulee tehdä sopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille säilyvät kohtuullisina 10
12 Näyttötutkinnot Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto sijoittuvat ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1097/2007) 6 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle pätevyystasolle ja erikoisammattitutkinto 3 kohdassa tarkoitetulle tasolle. ( Ks. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24, HE esitys eduskunnalle 2/2010) 11
13 Opetusministeriön asetuksella säädetään tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintoina. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet. Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista. 12
Ammatilliset perustutkinnot ovat joko ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavia tutkintoja tai ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia näyttötutkintoja (arviointi, hyväksytty 1-3 /hylätty) Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinnot) voidaan suorittaa vain näyttötutkintoina (arviointi, hyväksytty /hylätty) 13
OPH päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain tutkintojen perusteista, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä järjestää valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjä päättää valmistavan koulutuksen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon järjestämisestä Tutkinnon järjestämisen oikeuden myöntää ko. tutkinnon tutkintotoimikunta. 14
Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet v. 1995-2007 (OPH tilasto) 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 alku 15
Yhteenvetoa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. ARVIOINTI KOHDISTUU OSAAMISEEN (EI KOULUTUKSEN SUORITTAMISEEN) Näyttötutkinnossa ammattitaito ja tutkinnon edellyttämä osaaminen suoritetaan ammatin tyypillisissä työtehtävissä aidossa työympäristössä. Arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa vaadittuihin ammattitaitovaatimuksiin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja sen osoittaminen. Näyttötutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti koulutuksessa, joka valmistaa tutkintojen suorittamiseen. Se, jolla on kuitenkin riittävät taidot ja valmiudet, voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. 16
Yhteenvetoa Kolmikantayhteistyö ja henkilökohtaistaminen on oleellinen osa toteutusta Työnantajatahojen, työntekijätahojen ja opetusalan tiivis yhteistyö tutkintorakenteesta päätettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa sekä näyttötutkintoja suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessa Näyttötutkinnon suorittaminen tulee ainahenkilökohtaistaa eli suunnitella ja toteuttaa opiskelija- /asiakaslähtöisesti. 17
3. HENKILÖKOHTAISTAMINEN 8 Henkilökohtaistaminen Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen - hakeutumisen - tutkinnon suorittamisen - tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä. 18
Henkilökohtaistamismääräys Opetushallitus on antanut määräyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä. Dno 43/011/2006 / 28.11.2006 Voimassaoloaika 1.3.2007 alkaen toistaiseksi Määräyksen antamiseen perustuu L 631/1998 8 3 mom 19
Henkilökohtaistamismääräys 1 Henkilökohtaistamisen periaatteet Koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän,tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työpaikkojen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Koulutuksen järjestäjän on kerättävä palautetta henkilökohtaistamisesta ja kehitettävä henkilökohtaistamista yhteistyössä siihen osallistuvien kanssa. 20
Henkilökohtaistamismääräys 2 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Koulutuksen järjestäjän on selvitettävä hakeutujan esittämien luotettavien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa. Mikäli yhteisesti todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle tasollisesti soveltuva, hakeutujaa tulee ohjata hänelle soveltuvaan tutkintoon. Osaaminen on tunnistettava käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Tämän jälkeen tulee myös päättää miltä osin hakeutujan esittämien asiakirjojen pohjalta jo osoitettu osaaminen voidaan ehdottaa tunnustettavaksi. Osaamisen tunnistamisen perusteella on lisäksi arvioitava, miltä osin hakeutuja voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai hakeutuja on ohjattava tarvittavan lisäammattitaidon hankkimiseen. 21
Henkilökohtaistamismääräys 2 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen.. Tällöin on hakeutujalle myös selvitettävä ne erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, ja yhteisesti arvioitava niiden sopivuus hakeutujalle. Samalla tulee selvittää hänelle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. 22
Henkilökohtaistamismääräys 3 Tutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa on aina noudatettava tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintotilaisuuksien aikataulut ja käytännön järjestelyt tulee suunnitella mahdollisimman hyvin tutkintoa suorittavan tilanteeseen soveltuviksi. 23
Henkilökohtaistamismääräys 4 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssäoppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava opiskelijalle soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet. 24
Henkilökohtaistamismääräys 5 Dokumentointi Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumentointi kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Tutkinnon suorittajan sekä koulutuksen järjestäjän ja tarvittaessa tutkinnon hankkijan tulee allekirjoittaa tämä asiakirja ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Henkilökohtaistamisen toteutumista on arvioitava tutkinnonsuorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla. Asiakirjaan ei saa sisällyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. 25
Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen Selvitetään hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto, koulutustarpeet ja toiveet Selvitetään rahoitusmuoto Selvitetään tutkinnon suorittajan aikaisempi osaaminen (osoitettu ja saavutettu osaaminen) Tarvittaessa ohjataan ammattitaidon hankkimiseen 26
Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Noudatettava tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä Suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa hänelle soveltuvat tutkintosuoritusten järjestelyt Neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa Otetaan huomioon mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat tai lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvistä vaikeuksista johtuvat erityisjärjestelyt 27
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tutkinnon suorittaja perehdytetään itseensä oppijana Ammattitaidon hankkimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon esim. tutkinnon suorittajan elämäntilanne aikaisemmin hankittu osaaminen todetut oppimistarpeet maahanmuuttaja erityistarpeet (esim. oppimisen vaikeudet) 28
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Suunnitellaan opiskelijan kanssa hänelle soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimisjärjestelyjä suunnitellaan työssäoppimisen mahdollisuudet 29
Henkilökohtaistamisen kolmivaiheinen prosessi Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen selvitetään hakijan tilanne, tutkinto tai osa, koulutustarpeet ja -toiveet selvitetään ohjauksen ja tukitoimien tarve selvitetään hakijan aikaisemmin osoitettu osaaminen selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen ja ohjataan näyttötutkintoon tehdään johtopäätös ja esitys näyttötutkinnon arvioijille ja huolehditaan päätöksenteon etenemisestä tarvittaessa ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen noudatettava tutkinnon perusteita päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa hänelle soveltuvat tutkintosuoritusten järjestelyt neuvontaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet ja lähtökohdat tutkintosuoritusten järjestelyissä otetaan huomioon mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat erityisjärjestelyt perehdytetään opiskelija itseensä oppijana tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia monipuolisia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimisjärjestelyjä ohjataan opiskelijaa hänelle soveltuvien joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja opiskeluvalinnoissa ohjataan opiskelua, neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin 30
Muita näyttötutkintotoimintaan liittyviä määräyksiä ja ohjeita Todistusmääräys Määräys näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittämisestä Näyttötutkintojen järjestämissopimusohje NÄYTTÖTUTKINTO-OPAS 2007 (ei nettiversiota) Ohje näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioista Ks Opetushallitus - Määräykset, ohjeet ja lomakkeet 31
4. OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PROSESSI Osaamisen tunnistaminen saavutettu osaaminen suorittamiseen osoitettu osaaminen tutkintotoimikunnalle ohjaus suoraan tutkinnon kolmikantainen esitys tarvittava osaaminen suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta Osaamisen tunnustaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa kolmikantainen arvioijaryhmä tekee esityksen tutkintotoimikunnalle tutkintotoimikunta tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta 32
33
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen hakeutumisvaiheessa 1. Selvitetään tutkinnon suorittajan aikaisemmin osoitettu osaaminen luotettavien dokumenttien pohjalta esim. Todistus tutkinnon osan/tutkinnon osien suorittamisesta Opintorekisteriote ammatillisesta peruskoulutuksesta ( jos keskeyttänyt ja pyrkimys suorittaa tutkinto loppuun näyttötutkintona Muut luotettavat dokumentit (jotka ko. tutkintotoimikunta yleensä määrittelee) KOLMIKANNAN ARVIOINTIESITYS (työnantaja, työtekijä, opetusalan/tutkinnon järjestäjän arvioijat) tutkintotoimikunnalle HUOM! Yksi näyttötutkintomestari! OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN TUTKINTOTOIMIKUNNASSA 34
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen hakeutumisvaiheessa 2. Selvitetään (tunnistetaan) tutkinnon suorittajan aikaisemmin saavuttama osaaminen http://www.osaan.fi Tarkoittaa kaikkea muuta aiemmin hankittua osaamista, esim. Luottamushenkilönä toimiminen, työkokemus, harrastukset, erilliset opintosuoritukset Muut osaamista osoittavat dokumentit Jos tutkinnon suorittajalla on riittävästi saavutettua osaamista, voidaan hänet ohjata suoraan tutkinnon/ tutkinnon osan suorittamiseen ilman että hänen tarvitsee hankkia lisää ammattitaitoa TUTKINTOTILAISUUS KOLMIKANNAN ARVIOINTIESITYS OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN TUTKINTOTOIMIKUNNASSA 35
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 3. Tarvittaessa tutkinnon suorittaja ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman, miten tarvittava ammattitaito hankitaan = tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheen henkilökohtaistaminen TUTKINTOTILAISUUS KOLMIKANNAN ARVIOINTIESITYS OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN TUTKINTOTOIMIKUNNASSA 36
Tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissopimuksen liitteenä on tutkinnon järjestämissuunnitelma, jossa tutkinnon järjestäjä kuvaa hakeutumisvaiheen ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen sekä ohjauksen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tarvittavan ammattitaidon hankkimista, sisältöä, laajuutta ja toteutustapaa ei tarvitse kuvata järjestämissuunnitelmassa. Pääosin tutkinnot suoritetaan osallistumalla tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheeseen (=valmistava koulutus). 37
Osaamisen tunnistamisessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä Haastattelu Testit Työnäytteet/portfoliot Itsearvioinnit Kokeet /testit Lausunnot /todistukset Ryhmäkeskustelut ym
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Haasteena dokumenttien luotettavuuden arviointi, esim. Onko dokumentti voimassa, kuvaako nykyistä osaamista? Kenen vastuulla dokumentin luotettavuuden arviointi? Löytyykö ammattitaitovaatimus / tutkinnon osa voimassa olevista tutkinnon perusteista? Onko dokumentti aito; esim. työkokemus? Vaatiiko esitetty dokumentti lisäselvityksiä, esim. työnantajalta 39
Mitä uutta henkilökohtaistamisessa? Henkilökohtaistaminen= ohjauksellisen työtavan käyttäminen? Osaamisen tunnistaminen (AHOT) ammattikorkeakouluissa Osaamisen tunnustaminen (vrt. hyväksiluku) ammatillisessa peruskoulutuksessa 40
ASETUS AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA 12 a (21.7.2005/603) Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA 14 (10.12.2009/1045) Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Mitä uutta henkilökohtaistamisessa Henkilökohtaistaminen tutkinnon suorittamisen toimintamallina on yksi näkökulma opiskelun kokonaisvaltaisesta henkilökohtaistamisesta ja henkilökohtaistumisesta. (vaikka onkin lakiin kirjattu Suomessa). Toimintamallit ja rakenteet koulutuksen järjestämisessä ei tue henkilökohtaistamisen toteutumista, esim. organisaatiorakenne, rahoitusmallit ym.
Mitä henkilökohtaistamisen toteutus vaatii koulutusorganisaatiolta /tutkinnon järjestäjältä? Resurssit? Organisaatio /rakenteet Henkilöstö Osaaminen? Organisaatio Henkilöstö Miten toteutuu työelämälähtöisyys?