Tuottavuutta edistävät uudistukset kuntarakenteissa

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tuottavuutta edistävät uudistukset kuntarakenteissa Kouvolan kaupunki Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1

Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen uudistuminen Metsäteollisuuden raju rakennemuutos, julkisten palvelujen supistuminen Kaupan ja matkailun merkityksen kasvu Julkisen talouden haasteet Ikääntyvä väestö, muuttoliike, sote-palvelujen kasvava kysyntä, kiristyvä kuntatalous Kuntarakenteen uudistuminen ja alueellisen työnjaon muuttuminen Kuntien vapaaehtoinen yhdistyminen (Anjalankoski, Kouvola, Kuusankoski, Elimäki, Valkeala, Jaala), samalla kolme kuntayhtymää purettiin 88 000 asukkaan vahva peruskunta, pinta-ala 2800 km2 Muuttaa Kaakkois-Suomen keskusten työnjakoa ja kilpailuasemaa Metropolien lähestyminen Nopeutuvat liikenneyhteydet, saavutettavuus, Allegro Vetovoimainen ympäristö ja luonto Pinta-ala, luonnon monimuotoisuus, vapaa-ajan asutuksen kasvava merkitys T A U S T A A 2

Työpaikkamenetykset heikentäneet kunnallisten palvelujen rahoituspohjaa Suomen teollisen historian mittavin rakennemuutos UPM:n Voikkaan paperitehtaan lakkautus UPM Kymin tuotannon leikkaus ja muut tehostustoimet Stora Enson Anjalankosken leikkaukset Myllykosken paperitehtaan lakkautus Metsäteollisuuden alihankkijat, logistiikka, raaka-ainehuolto Välilliset vaikutukset muuhun alihankintaan ja palveluihin suorat ja välilliset työpaikkamenetykset n. 4 000 tp v. 2005 jälkeen Kouvolan seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueena 2012 loppuun asti Valtionhallinnon palvelujen tulevaisuus Kouvolassa? Kouvolan hätäkeskuksen lakkautus, tilalle kansalaisen yleisneuvontapalvelu? Hovi- ja hallinto-oikeus Kuopioon Puolustusvoimauudistus: Itä-Suomen sotilasläänin lakkautus 2014, KarPr:n ja Utin varuskunnan vahvistuminen ELY:n, TE-toimistoverkon, poliisin, verohallinnon ja KELA:n supistukset, ym. Viisumipalvelukeskus Kouvolaan 2012 (pilottikokeilu) PORA III: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan uuden poliisilaitoksen pääpoliisiasema Kouvolaan, poliisin tekniikkakeskuksen toimintojen ulkoistaminen? T A U S T A A 3

Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla (indeksi) 110 105 Indeksi (2007=100) 100 95 90 85 80 2007/4 2008/4 2009/4 2010/4 2011/4 Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Kaupunkitutkimus TA TAUSTAA 4

Kouvolan väestökehitys ikäluokittain 190 170 150 130 110 90 70 50 2010* 2015 2020 2025 2030 1-6 -vuotiaat 100 97 95 93 89 7-18 --vuotiaat 100 89 85 84 82 Työikäiset (17-64) 100 92 86 82 78 65-74 -vuotiaat 100 122 132 123 119 Yli 74 - -vuotiaat 100 111 126 157 178 Väestö 100 98 96 95 94 Lähde:Tilastokeskus 2010* 2 015 2 020 2 025 2 030 alle 1 -vuotiaat 628 754 737 708 679 1-6-vuotiaat 4 873 4 726 4 625 4 514 4 342 7-18-vuotiaat 11 691 10 425 9 968 9 808 9 645 Työikäiset (17-64 v) 54 597 50 291 47 053 44 537 42 611 65-74-vuotiaat 9 919 12 052 13 055 12 209 11 758 Yli 74-vuotiaat 8 639 9 577 10 909 13 588 15 393 Kaikki 88 094 85 951 84 663 83 681 82 770 *Väestön ennakkotieto 24.10.2010, Kouvolan kaupunki 7.11.2012 Kaupunginjohtaja Lauri Lammminmäki TAUSTAA 5

Väestöllinen huoltosuhde 2010-2030 Alle 17- ja yli 64 -vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) 1,1 Kouvola Koko maa Kymenlaakso 0,9 0,7 0,5 0,3 2 010 2 015 2 020 2 025 2 030 Kouvola 0,61 0,71 0,80 0,88 0,94 Koko maa 0,57 0,65 2 010 0,71 2 015 2 020,76 2 025 0,802 030 Kymenlaakso 0,62 0,71 0,79 0,86 0,91 Lähde:Tilastokeskus TAUSTAA 6

Väestö ikääntyy, palvelutarpeet muuttuvat 200 180 Vanhuspalvelut 136 M? 160 140 120 100 80 60 Vanhuspalvelut 76 M Vanhuspalvelut 96 M? 2010 2015 2020 2025 2030 Päivähoito ja esiopetus 100 97 95 93 89 Perusopetus 100 92 89 87 86 Lukio (amm. koulutus) 100 83 76 75 74 Vanhusten hoito 100 111 126 157 178 Perusterv.huolto, avoh. 100 100 100 101 102 Erikoissairaanhoito 100 100 100 98 97 Muut tehtävät 100 98 96 95 94 - Kasvu v. 2010-2030 n. 60 M - Veroprosentin korotuspaine 4,6 % - Yksi veroprosentti tuottaa 13 M - Mikäli väestö vähenee ja/tai eläköityy, verotuotto laskee - Miten valtionosuudet kehittyvät? - Asiakasmaksut? - Tuottavuus? - Vanhuspalvelulaki? Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. Muut tehtävät luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. T A U S T A A 7

Vanhustenhuollon henkilöstötarve kasvaa, kuntaliitos ei ratkaise ongelmaa 1400 1200 1000 800 Arvioitu henkilöstötarve 600 400 Käytettävissä oleva henkilöstö (nykyinen - eläköityvät) 200 0 2007 2012 2017 2025 HENKILÖSTÖ 8

Kouvolan rakenteet uudistuvat (1) Organisaatiouudistuksen 2. vaihe käynnissä, siirtyminen uuden sukupolven prosessiorganisaatioon 2013 Hallinnon, tukipalvelujen sekä teknisen toimialan henkilöstö on vähentynyt Sivistyksen henkilöstömäärän kehitys on sidottu pääosin palveluverkkoihin (koulut, kirjastot, museot, liikuntahallit,.) Perusturvan, erityisesti vanhuspalvelujen henkilöstön kasvu ylittää kääntää kokonaissaldon kasvun puolelle Maapoliittinen ohjelma hyväksytty, yhdyskuntarakenne tiivistyy Joukkoliikenteen asiakasmäärässä 25-35 %:n kasvu Energia-, asunto- ja elinkeinoyhtiöiden rakennejärjestelyillä lisätty tuottavuutta ja vapautettu pääomia elinkeino- ja palvelurakenteen uudistamiseen Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyillä (mm. taloushallinto, ict) merkittävä tuottavuuden kasvu RAKENTEET JA JOHTAMINEN 9

Kouvolan rakenteet uudistuvat (2) Taloushallinto aluksi talouspalvelukeskukseen, joka TAITOA:lle 2012 alussa ICT-palvelut yhtiöitetty, Taitoa Kaakkois-Suomen Tiedon osakkaaksi Maaseudun kehittämispanokset kaksinkertaistuneet (vesihuolto, laajakaista, yksityistiet, joukkoliikenne ) SOTE-integraatio etenee, Kuusankosken aluesairaala siirtyi sairaanhoitopiiriltä kaupungin organisaatioon vuoden 2011 alussa Terveydenhuollon palveluverkosto uudistuu, uuden RATAMO-keskuksen suunnittelu käynnistynyt Vanhustenhuollon palvelurakenne kevenee Perusopetuksen ja 2. asteen kouluverkot tiivistyvät, 13 opetuspistettä lakkaa, kampusratkaisuilla haetaan tuottavuutta Kansalaisopisto tuottaa pienemmällä hallinnolla enemmän palveluja Museo-, kirjasto- ja liikuntapaikkaverkostot tiivistyvät RAKENTEET JA JOHTAMINEN 10

Kunnallinen demokratia ja omistajaohjaus 2007 2013 Kunnat 6 1 Lautakunnat 47 8 Luottamushenkilöpaikat n. 700 n. 160 Kuntayhtymät 9 4 Tytäryhtiöt 40 20 7.11.2012 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki RAKENTEET JA JOHTAMINEN 11

Energiayhtiöiden rakennejärjestelyllä resursseja kehitystyöhön Kuntien yhdistyessä uuden Kouvolan omistukseen kuusi 100 % omistettua energiayhtiötä: Anjalankosken Energia Oy, Korian Aluelämpö Oy, KSS Energia Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy, Valkeakaasu Oy ja Vari Oy. KPMG Oy:n selvitys vaihtoehtoisista omistusjärjestelyistä Energiayhtiöiden rakennejärjestely toteutettiin uuden Kouvolan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Neljä lämpö- ja kaasuyhtiötä (Anjalankosken Energia Oy, Korian aluelämpö Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy ja Valkeakaasu Oy) sulautuivat Vari Oy:ön ja Vari Oy:n osakekanta myytiin KSS Energia Oy:lle. Tavoitteena turvata liiketoiminnan edellytykset, omistajatuloutus ja kilpailukykyinen energiahinnoittelu Järjestelyn yhteydessä kaupungille (pääomarahastoon) tuloutui 35 M, josta puolet lainana takaisin KSS Energia Oy:lle Yhdistymisen tuloksena henkilöstö väheni 5 henkilöllä ja lisäksi sisäisiä järjestelyjä siirtyneen henkilöstön tehtävissä Vuositasolla synergiaedut n. 1,5 M UUDISTUVAT UUDISTUVAT 12

Yrityspalveluissa kuntien keskinäisestä kilpailusta resurssien vahvistamiseen Lähtötilanne v. 2008: kuntayhtymän elinkeinotoimi, Kuusankosken Kehitys Oy, Kouvolan Yritysmagneetti Oy ja kunnat; (henkilöstö: 15 vakituista +19 määräaikaista = 34 h.) Kunnat kilpailivat keskenään samoista yrityksistä, vaikka tosiasiallisesti kilpailijoina toiset alueet ja kaupunkiseudut Kv 15.6.2009 tavoite: resurssien yhdistäminen, yksi elinkeinoyhtiö Nykytilanne v. 2012: elinkeinotoimen tilaajaorganisaatio in house elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy + tytäryhtiö resurssit yhteensä n. 50 h., budjetti n. 10 M (ml. maaseutupalvelut) Kaupunki ostaa yrityspalvelut palvelusopimuksella Kaupungilla lisäksi 80 % omistus EBICK Oy:stä Tavoite edelleen: vain yksi elinkeinoyhtiö ja laajoissa kehittämishankkeissa yhteistyön tiivistäminen seutujen kesken UUDISTUVAT 13

Vesihuoltolaitosten fuusiosta merkittävät synergiahyödyt Liikelaitos Kouvolan Vesi aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Liikelaitokseen siirtyivät Jaalan, Elimäen, Kouvolan ja Kuusankosken vesihuoltolaitokset Perustamisessa hyödynnettiin aikaisempia yhteistyöselvityksiä Tavoitteena on turvata toimintakyky, vesihuollon palvelut korkeatasoisina, vakaa omistajatuloutus sekä kilpailukykyiset vesihuoltopalvelut Henkilöstö 61, liikevaihto 12,5 M, Veden myynti 3,9 milj. M3, jäteveden puhdistus 10 milj. m3 Yhdistymisvaiheessa henkilöstö väheni 5 henkilöllä (n.10 %) Veden hinta on 20 suurimman kunnan keskitasolla Kaupungin sijoittamalle peruspääomalle korvaus 2012 alkaen 6 % pääomasta (n. 1,3 M ), lisäksi haittakorvaus verkostoista katualueella n. 0,25 M Omavaraisuusaste laski 13 %, nyt n. 70 % Saavutettavat synergiaedut vuodessa n. 0,8 M (puhdistamoiden yhdistäminen, yhtenäinen asiakaspalvelujärjestelmä, automaatiojärjestelmien yhtenäistäminen) Yhtiöittämistä koskeva KPMG:n tekemä selvitys pöydällä UUDISTUVAT 14

Vuokra-asuntoyhtiöiden toiminnan tuottavuus parantunut Lähtötilanne v. 2008: 13 yhtiötä, n. 4350 asuntoa, henkilöstöä 42 12 yhtiötä sulautettiin Kouvolan Asunnot Oy:öön Tavoitteena toiminnan tehostaminen ja vuokrauksen keskittäminen Nykytila v. 2012: 1 vuokrataloyhtiö, n. 4350 asuntoa, henkilöstöä 37 Vuokraustoimintojen ja tuottavuuden kehitys (muutos 2010 -> 2011: käyttöaste 92 % -> 96,5 %, liikevaihto 20,0 M -> 21,0 M ) Kiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen ammattimaisuus toteutuu Kehittämistarpeet kiinteistöjen ylläpidossa (huolto- ja korjaustoiminnot, energiatalous) sekä kiinteistökannan koon hallinnassa (kaupungin laitamien tyhjät asunnot) UUDISTUVAT 15

Yhdyskuntarakenne tiivistyy, rakennetun infran käyttö tehostuu Ennen kuntaliitosta maapolitiikkaa ohjasi kuntien välinen asukaskilpailu, jonka seurauksena seudulla on paljon pientaloalueita Nykyisen maapoliittisen ohjelman toiminta-ajatuksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi Maankäyttöä ohjataan kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän sekä asumisen tarpeet yhteen sovittavalla rakennesuunnittelulla Alueita, joita ei tarvita maapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, myydään tai niitä käytetään vaihtokohteina, maaomaisuutta on realisoitu noin 180 ha Kaupunkimaisen asumisen edellytyksiä parannetaan Kouvolan ja Kuusankosken keskusten tuntumassa Kehittämisen painopisteet VT6:n liittymäalueella (Korjala - Tervaskangas) sekä ydinkeskustassa Mittavia kaupan investointeja (yli 100.000 k-m2) toteutettu (mm. Veturi); myös muita investointeja suunnitteilla Elinkeinorakenne uudistuu ja elinvoima vahvistuu UUDISTUVAT 16

Joukkoliikenteen kehittämisestä kansallinen menestystarina Uudessa Kouvolassa toteutettiin laaja-alainen, toimialarajat ylittävä hanke joukkoliikenteen kehittämiseksi Uusi 43 euron hintainen kaupunkilippu koko kaupungin alueelle Kaupungin tuki joukkoliikenteen kehittämiselle oli 1,4 M vuonna 2011 ja 1,5 M vuonna 2012 Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut noin 200 000 matkalla eli yli 20 % Kuukausilipuilla matkustavien määrä kasvanut yli 35 % Henkilöliikennesuoritetta on siirtynyt joukkoliikenteeseen noin 3 milj. km CO2- päästöt ovat vähentyneet n. 300 tn vuodessa Kustannustehokkuuden ja maaseutualueiden joukkoliikenteen tarjonnan parantumisen seurauksena vuoroja on lisätty, palvelut ovat parantuneet Koulukuljetusten linja-autoreitit on avattu kaikille käyttäjille UUDISTUVAT 17

Talous- ja henkilöstöpalvelut Kuntaliitos mahdollisti seudun kuntien talouspalveluiden keskittämisen Talous- ja henkilöstöpalvelukeskus aloitti 1.1.2009 Alkuvaiheessa painopiste prosessien yhtenäistämisessä ja sähköisen tiedonsiirron kehittämisessä Henkilöresurssit yhdistymisvaiheessa n. 80, nyt n. 70 Kustannussäästöt n.1,6 M /v. = 23%/v. Talous- ja henkilöstöpalvelukeskus siirtyi 1.1.2012 osaksi valtakunnallista Kunnan Taitoa Oy:tä. Tavoitteena on raportoinnin ja prosessien kehittäminen sekä kustannustehokkuuden kasvattaminen UUDISTUVAT 18

Tietohallinto Tilaajan (tietohallinto) ja tuottajan (Kaakkois-Suomen Tieto Oy) erottaminen Lähtötilanne: 6 kuntaa, 3 kuntayhtymää. V. 2006 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä seitsemästä potilastietojärjestelmästä yhteen aluetietojärjestelmään (Kaapo-Effica). Nykytilanne: Tietojärjestelmät harmonisoitu, päällekkäisyydet lähes poistettu. V. 2011 säästöarvio 200 000 300 000 euroa. Investoinnit keskitetysti tietohallinnon ohjauksessa, näin turvataan yhteentoimivuus ja estetään päällekkäisyydet. Palvelinympäristö virtualisoitu, n. 6300 työasemaa. Haasteet: Vuonna 2010 tiukalla aikataululla Pohjois-Kymen Sairaalan käyttöönotto osaksi Kouvolan kaupunkia. Muutostilanteessa tuettava palvelurakenteen muutoksia ja esim. sähköistä asiointia sekä saman aikaisesti turvattava olemassa oleva tuotanto (esimerkiksi potilastietojärjestelmät). Tulevaisuuden haasteena integraatioarkkitehtuuri. Muuta: Tietohallinto/IT henkilöstö määrässä ei kasvua. Hankittu merkittävä osaamispääoma suuriin ICT muutoksiin ja niiden läpivientiin. UUDISTUVAT 19

Ratamo-keskus (sote integraatio) Terveydenhuollon kansallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus Kytkeytyy terveyspalveluverkon uudistamiseen (kv:n verkkopäätös 3/2012) Tavoitteena perusterveydenhuollon, perustason erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen toiminnallinen yhdistäminen saman katon alle Yhteiset tukipalvelut (laboratorio, röntgen, ravinto, apuväline, välinehuolto) Integraatio vanhusten palveluasumiseen Palvelukokonaisuuden integroiminen kaupunkirakenteeseen Modernit ict- ja logistiikkaratkaisut, langaton sairaala Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluiden sijoittelu samaan kokonaisuuteen Alustava mitoitus n. 200 vuodepaikkaa, investointikustannus n. 100 M Varovasti arvioitu tuottavuushyöty 4-6 M /v. Kaupunginvaltuuston hankepäätös 11/2011 Sote-aluekokeilu: perusturvan palveluiden suurkuluttajien haltuunotto UUDISTUVAT 20

Sivistyksen palvelurakenteet Vuoden 2009 aikana laajat selvitykset koulutuksen palveluverkoista Valtuuston päätös 22.2.2010: vuonna 2012 kahdeksan perusopetuksen yksikköä lakkautetaan (48 => 40) vuonna 2014 kaksi (40=>38) yksikköä uusia investointeja mm. Mansikka-ahon koulu 10 M, päiväkotihankkeita Taustalla vähenevä oppilasmäärä, tavoitteena opetuksen laadun turvaaminen Ammatillinen koulutus keskitetään seitsemästä toimipisteestä yhdelle kampusalueelle Tornionmäen kampuksen investoinnit 2012-2015 yhteensä n. 25 M Museo- ja kirjastoverkot tiivistyvät Verkkoratkaisujen tuottavuustavoite 6 M /v. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisen holding-yhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1/2012 Yhtiölle vastuu strategisista tehtävistä ja tavoitteiden yhteensovittamisesta UUDISTUVAT 21

Vanhustenhuollon palvelurakenteet Palveluverkon I vaihe toteutettu 2009-2012 Muodostettu varhaisen tuen palvelut, yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito TK:n pitkäaikaisvuodeosastot vanhuspalveluihin,14 paikkaisen akuuttiyksikön perustaminen Laitospaikkojen vähentäminen (-111), tehostetun palveluasumisen lisääminen (+165) Palveluverkon II vaihe 2012 2015 Pitkäaikaisten laitospaikkojen edelleen vähentäminen (-317), osan lyhytaikaispaikoiksi (+60) Tehostetun palveluasumisen lisääminen (+267) Varhaisen tuen palvelujen, kotihoidon ja omaishoidon edelleen kehittäminen Kustannuslisäys 2012-2014 ilman muutosta 9,1 M, muutoksen myötä 2,7 M Palveluverkon III vaihe Palveluiden järjestämistavat monipuolistuvat, yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa kasvaa Asiakkaan valinnanvapaus ja omavastuu kasvavat Kehittyvän teknologian hyödyntäminen (asiakkaat ja henkilöstö) Vanhuspalvelulaki? UUDISTUVAT 22

Tuotteistaminen tukee tuottavuuskehitystä Laaja palvelujen tuotteistamisprosessi käyntiin kuntien yhdistymisen jälkeen Tuotteistamisessa palveluprosessi kuvataan ja toimintolaskentaa hyödyntäen lasketaan palvelulle kustannus Vuonna 2011 omasta tuotannosta on tuotteistettu noin 124,3 M (38,7 %) Palveluyksikkötasolla tuotteistaminen on ennen kaikkea kehittämisen väline Tuotteistaminen mahdollistaa oman ja ostopalvelun vertailun Johdon ja päätöksentekijöiden näkökulmasta antaa toiminta- ja kustannustietoa mm. palveluverkkoratkaisuihin Syksyllä 2012 johtaja- ja esimiestasolle suunnatun arviointikyselyn perusteella 71 % vastaajista uskoo, että tulevaisuudessa tuotteistaminen lisää tuottavuutta ja hillitsee kustannuskehitystä Uuden organisaation myötä tuotteistetut palvelut kootaan ydinprosessien mukaisesti Hyödyntäminen taloussuunnittelussa, tuotepohjainen budjetointi UUDISTUVAT 23

Hankintojen strateginen johtaminen tarkasteluun Vuonna 2011 palvelujen ostot 194,2 M (35,8 % toimintakuluista) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 38,4 M (7,1 %) Nykytilanne: Hankinnan strateginen kehittäminen jäänyt muun kehittämisen jalkoihin Pienen hankintayksikön resurssit kuluneet operatiiviseen hankintatoimeen Hankintaresursseja myös toimialoilla, mutta osaamisessa paranettavaa Kehittämiskohteet toimittajaverkoston hallinta, strategiset kumppanuudet kilpailuttamisen ja sopimusohjaamisen (laatu vs. hinta) osaamisen lisääminen hankintaorganisaation rakenne ja toimintaprosessit toimintaa tukevat tietojärjestelmät Mahdollisuus merkittävään tuottavuuden kasvuun UUDISTUVAT 24

Kuntaliitos ei ole ratkaisu, vaan mahdollisuus Kuntaliitos onnistuu, jos sen mahdollistamia rakenteellisia uudistuksia saadaan liikkeelle ja läpiviedyksi (strateginen vs. mekaaninen kuntaliitos) Tuottavuutta voidaan parantaa organisaatiota ja palveluverkostoja uudistamalla, uusilla toimintatavoilla, himmeleitä purkamalla, henkilöstön eläköitymistä hyödyntämällä, osaamista kehittämällä, tilojen käyttöä tehostamalla,. Ts. samoja arkisia päätöksiä kuin muissakin kunnissa, mutta päätöksenteon puitteet ovat väljemmät ja mittakaavaedut antavat mahdollisuuden järkeviin ratkaisuihin Kuntaliitos on myös keino siirtää ikäviä päätöksiä toisten tehtäväksi Yhdistymissopimusten kirjauksilla luodaan suoja-aikoja, sementoidaan palveluja, tehdään turhia investointeja, säätiöidään yhteisiä varoja,. Alkuvaiheessa kustannukset lisääntyvät, hyödyt tulevat pitemmällä aikavälillä Selkeillä sopimuksilla, sopimuksiin kirjatuilla tavoitteilla sekä hyvällä ja määrätietoisella johtamisella kuntaliitos tuottaa tavoiteltuja hyötyjä! Ratkaisujen tekeminen edellyttää vahvaa poliittista johtajuutta - kaikilla päätöksenteon tasoilla Julkisen talouden haasteet kasvavat - toimiiko kunnallinen johtamisjärjestelmä? UUDISTUVAT 25

7.11.2012 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26