EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. maaliskuuta 2004 (19.03) (OR. en) 7498/1/04 REV 1 LIMITE COMEM 2 COMAG 3 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 7477/04 COMEM 1 COMAG 2 Asia: Väliraportti EU:n strategisesta kumppanuudesta Välimeren ja Lähi-idän maiden kanssa 1. Pysyvien edustajien komiteassa 16.3.2004 käytyjen keskustelujen pohjalta neuvoston pääsihteeristö toimittaa ohessa puheenjohtajavaltion puolesta tarkistetun ehdotuksen väliraportiksi EU:n strategisesta kumppanuudesta Välimeren ja Lähi-idän maiden kanssa. 2. Ehdotus neuvoston päätelmiksi tästä aiheesta on asiakirjassa 7477/04 COMEM 1 COMAG 2. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 1
LIITE Väliraportti EU:n strategisesta kumppanuudesta Välimeren ja Lähi-idän maiden kanssa 1. JOHDANTO Toimeksianto Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa 2003 puheenjohtajavaltiota ja korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä esittämään yhteistyössä komission kanssa konkreettisia ehdotuksia Lähi-idän alueen strategiaksi. Tässä asiakirjassa käsitellään kyseistä asiaa ja siihen liittyvää Eurooppa-neuvoston toimeksiantoa suhteiden kehittämisestä arabimaiden kanssa. Tämän raportin tarkoitus Tällä väliraportilla on kolme tarkoitusta: luoda yleiskatsaus strategiasta käytyjen keskustelujen nykytilanteeseen selvittää, miten EU on tällä hetkellä sitoutunut Välimeren/Lähi-idän alueen kehitykseen ja arvioida ennakolta tulevan kehityksen tärkeimpiä seikkoja ehdottaa keskeisiä osia EU:n kumppanuutta alueen kanssa koskevaan strategiaan, asettaa aikataulu EU:n neuvonpidolle alueen kumppaneiden kanssa ja ohjata keskusteluja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tulevina kolmena kuukautena. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 2
Tähänastinen edistyminen Ensimmäisenä vaiheena EU:n strategian kehittämisessä on ollut ennen kaikkea tutkia EUkumppaneiden näkemyksiä asiaan. Joulukuusta lähtien on ollut kahdeksan merkittävää keskustelua, joita ovat käyneet työryhmät (COMAG/COMEM), poliittisten osastojen päälliköt, poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, Coreper sekä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto 23.2.2004. Neljätoista EU-kumppania on esittänyt virallisia asiakirjoja. Lisäksi komissio ja korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ovat osallistuneet keskusteluun. Seuraavassa vaiheessa (huhti kesäkuu 2004) EU aikoo ensisijaisesti kuulla kumppaneitaan alueella. Tämä asia on keskeinen. EU on rakentanut suhteet kumppaneihinsa alueella neuvonpidon varaan. Alueella esiintyy näkemystä, että alueen näkökulmia ei ole otettu täysin huomioon nykyisen aloitteen kehittämisessä. EU on jo ollut yhteydessä kumppaneihinsa alueella sekä virallisesti että poliittisesti, mutta jäljellä oleva aika kesäkuussa 2004 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen on ratkaisevan tärkeä alueen maiden aktiiviselle kuulemiselle. Tässä asiakirjassa ehdotetaan eräitä tavoitteita ja työohjelmien kehittämistä alueen maiden kuulemisen mahdolliseksi perustaksi. Viime kuukausina alueen osalta on tapahtunut paljon merkittävää, muun muassa tämän strategian kehittäminen, naapuruuspolitiikan luominen, Napolin Euro Välimeri-ministerikokouksen toimeksianto, muut EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden tekemät ehdotukset ja Yhdysvaltojen laajaa Lähi-itää koskeva aloite. Euroopan unionin olisi hyödynnettävä käytettävissä oleva aikansa pyrkimällä tekemään selväksi strategiansa tavoitteet ja mahdollisuudet ja sen aikaansaamiseen, että sen kumppanit alueella kokevat strategian omakseen. Tämän kuulemisvaiheen jälkeen on tarkoitus, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy kesäkuussa 2004 EU:n strategian ja sen täytäntöönpanokeinot. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 3
2. EU-KUMPPANIT KESKINÄINEN YHTEISYMMÄRRYS Eurooppaa ja Välimeren/Lähi-idän aluetta yhdistävät historialliset ja maantieteelliset tekijät. Välimeri on mahdollistanut kansojemme yhteydet vuosisatojen ajan. Yhä useammalla EUkansalaisella on juuria alueen maissa. Rauhan, vaurauden ja edistyksen yhteisen alueen luominen vastaa yhteistä etuamme. Euroopan unioni ja sen kumppanit alueella ovat yhtä mieltä kahdesta pääperiaatteesta ehdotetun strategian osalta: Alueen maita on todella kuultava strategisen kumppanuuden osalta, jotta kyseinen kumppanuus olisi uskottava. Kumppanuuden menestys riippuu ensi sijassa maista itsestään, joiden on koettava aloite omakseen. Hallitusten, Arabiliiton, alueellisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan on kaikkien oltava mukana tässä yhteisessä ponnistelussa. Strategiseen kumppanuuteen on myös kuuluttava luja sitoutuminen arabien ja israelilaisten välisen konfliktin ratkaisemiseen, missä yhteydessä EU:n on toistettava painokkaasti olevansa edelleen täysin sitoutunut tämän kysymyksen ratkaisemiseen. Tähänastisissa keskusteluissa on lisäksi käynyt ilmi muita yhteisiä näkemyksiä ehdotetusta EU:n strategiasta, muun muassa seuraavaa: kumppanuuden olisi oltava strategian kulmakivi strateginen kumppanuus on tarkoitus kohdistaa ensisijaisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin strategiassa olisi otettava huomioon alueen yksittäisten maiden erityispiirteet ja vaatimukset lähestymistapa ei voi olla sellainen, että kaikkien strategian osien on sovittava kaikille strategiassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Irakin kysymys, kun käsitellään alueen huolenaiheita strategiassa olisi pyrittävä hyödyntämään jo valmiita rakenteita, milloin niitä on olemassa Euro-Välimeri-kumppanuutta, yhteistyötä Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston kanssa jne. ja tarvittaessa olisi pohdittava uusia järjestelyjä niiden maiden osalta, joiden kanssa ei ole luotu kahdenvälisiä tai alueellisia puitteita 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 4
on yhteisiä turvallisuutta koskevia huolenaiheita, joita olisi käsiteltävä kumppanuuden hengessä; turvallisuus olisi käsitettävä laajasti, niin että siihen kuuluu alueen maiden sisäpoliittisia huolenaiheita kuten työttömyys ja taloudellinen kehittymättömyys strategiassa olisi kannustettava edistymään demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen suuntaan Euroopassa on huomattavasti väestöä, jolla on juuria alueella tämä on tärkeä tekijä suhteissamme tarvitaan pitkän aikavälin yhtenäistä sitoutumista ja sen käytännönläheistä täytäntöönpanoa. 3. ALUEEN MAIHIN KOHDISTUVAT HAASTEET Eri mailla on eri ongelmia, mutta tietyt haasteet kohdistuvat enemmistöön alueen maista. Nämä haasteet tunnetaan hyvin ja niitä on selvitetty laajasti muualla, muun muassa asiaan liittyvissä YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen raporteissa. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Tällaisia uudistuksia ei voida määrätä ulkopuolelta. Niiden on alettava yhteiskunnan sisältä. Niiden sysäämisessä liikkeelle keskeinen merkitys on väestön enemmistön muodostavien nuorten suurilla odotuksilla yli puolet alueen väestöstä on alle 18-vuotiaita. He tarvitsevat koulutusta ja työpaikkoja. Poliittinen vakaus edellyttää, että kyseiset nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Tässä onnistuminen on olennainen haaste alueen hallituksille. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 5
4. MILLAISET OVAT EU:n TÄMÄNHETKISET SITOUMUKSET ALUEELLA? Vaikka Euroopan unionilla on yhteinen strategia Välimeren alueesta, tällä hetkellä ei ole olemassa yleistavoitteita, jotka ohjaisivat EU:n suhteita kaikkiin niihin maihin, joita tämä raportti koskee. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että olisi käsiteltävä erikseen Välimeren maita, joiden kanssa EU:lla on vakiintunutta ja merkittävää yhteistyötä, ja alueen muita osia, esimerkiksi Jordanian itäpuolista aluetta, missä suhteet ovat yleisesti vaatimattomammalla pohjalla. Meidän olisi edettävä rinnakkaisia toimintatapoja käyttäen ja pyrittävä niveltämään toimemme alueella toisiinsa milloin mahdollista. Kehittämällä aluetta koskeva EU:n strateginen kumppanuus olisi saatava aikaan tavoitteet ja periaatteet, joiden avulla jäljempänä hahmoteltua kehitystä alueen maiden osalta voidaan viedä eteenpäin. Lähi-idän rauhanprosessi Lähi-idän rauhanprosessi on myös EU:n ulkosuhdepolitiikan keskeinen huolenaihe. EU:n turvallisuusstrategiassa korostetaan sitoumusta tämän konfliktin ratkaisemiseen. Unioni etsii aktiivisesti rauhanomaista ratkaisua muun muassa osallistumalla kvartettiryhmään ja monenlaisille muille foorumeille. Neuvosto on nimittänyt EU:n erityisedustajan Lähi-idän rauhanprosessia varten tehostaakseen osallistumistaan konfliktin ratkaisemiseen. EU toistaa olevansa sitoutunut alueen talouden jälleenrakentamiseen. Edistyminen Lähi-idän rauhanprosessissa ei voi olla ennakkoedellytys alueen maihin kohdistuviin kiireellisiin uudistushaasteisiin vastaamiselle, eikä päinvastoin. Mutta on selvää, että ei ole mahdollista rakentaa rauhan, vaurauden ja edistyksen yhteistä aluetta, ellei tähän konfliktiin ole saatu oikeudenmukaista ja pysyvää ratkaisua. Selvien rauhannäkymien puuttuminen vaikeuttaa jo uudistajien työtä alueella. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 6
Euro Välimeri-kumppanuusmaat Euroopan naapurit Euroopan vanhat yhteydet välittömiin naapureihinsa (Marokko, Algeria, Tunisia, Jordania, Egypti, Israel, Turkki, Syyria, Libanon, palestiinalaishallinto ja unioniin pian liittyvät maat Kypros ja Malta) saivat uuden ilmenemismuodon vuonna 1995 perustetussa Euro Välimeri-kumppanuudessa. Euro Välimeri-kumppanuus kattava kehys Lähi-idän rauhanprosessin myönteisen kehityksen seurauksena perustetun Euro Välimerikumppanuuden tavoitteisiin kuuluu edistää suhteita, jotka kattavat politiikan ja turvallisuuden aloilla käytävän vuoropuhelun, taloussuhteet vapaakauppa-alueen luominen mukaan luettuna sekä sosiaaliset ja inhimilliset suhteet. Euro Välimeri-kumppanuuden puitteissa käytävä poliittinen vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden keskustella joukkotuhoaseista, terrorismista ja ihmisoikeuksista, ja EU on viime vuosina kehittänyt politiikkoja näiden keskustelujen käymiseksi. Euro Välimeri-kumppanuus on tällä hetkellä ainoa foorumi, jossa Israel, Syyria, Libanon ja palestiinalaishallinto (sekä Libya tarkkailijana tällä hetkellä) kokoontuvat yhdessä. Vapaakauppa-alueen luominen yhdessä modernisointiin annettavan huomattavan rahoitustuen kanssa ovat Euro Välimeri-kumppanuuden keskeisiä ulottuvuuksia. EU on nyt allekirjoittanut assosiaatiosopimukset yhtä lukuun ottamatta kaikkien Välimeren kumppaneiden kanssa. Kun kaikki assosiaatiosopimukset ovat voimassa, pohjoisen ja etelän välillä on olemassa vapaakauppakehys. Assosiaatiosopimuksilla perustetut suhteet ovat myös auttaneet maita edistymään merkittävästi talousuudistuksen alalla. Tähän sisältyy verouudistuksen ja alakohtaisten uudistusten hyväksyminen (liikenne, rahoituspalvelut ja televiestintä), tehdasteollisuuden kehittäminen sekä alueellisen yhdentymisen edistäminen hyväksymällä yhteiset alkuperäsäännöt. On suunniteltu jatkaa työtä alueen sisäisen etelä etelä-yhdentymisen edistämiseksi esimerkiksi äskettäin allekirjoitetun Agadirin sopimuksen avulla. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 7
EU on merkittävin alueellinen taloudellinen toimija ja hallitseva kauppakumppani alueella. Lisäksi EU osallistuu vuosittain 800 miljoonalla 1 miljardilla eurolla Meda-ohjelmaan ja muihin tukitoimiin. Euroopan investointipankin lainat mukaan lukien EU:n rahoitusapu alueelle on vuosittain lähes 3 miljardia euroa. EU:n eri rahoitusvälineiden koordinoinnilla lisätään niiden tehokkuutta rahojen ja teknisen avun liikkuessa nopeammin ja tehokkaammin. Naapuruuspolitiikka Euro Välimeri-kumppanuuden syventäminen EU:n naapuruuspolitiikka syventää suhteita Euro Välimeri-kumppanuusmaihin ja on arvokas väline unionin jatkuvassa sitoutumisessa kyseisiin kumppaneihin. Sen avulla EU voi tarjota tiiviimpää poliittista vuoropuhelua ja paremman mahdollisuuden osallistua EU:n ohjelmiin ja politiikkoihin, sisämarkkinat mukaan lukien, samoin kuin tehostettua yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa. Tällaiset tiiviit ja yhteistyöhön perustuvat suhteet edellyttävät turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden parempaa keskinäistä ymmärtämistä ja entistä vahvempaa sitoutumista yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin. On tärkeää keskustella sellaisista kysymyksistä kuin positiivinen ehdollisuus ja kannustimet, koska naapuruuspolitiikan puitteissa kaavaillut toimintasuunnitelmat laaditaan tulevana kautena. Pitäen yhteyttä alueella oleviin kumppaneihimme meidän olisi kytkettävä naapuruuteen liittyvät toimintasuunnitelmat selvästi osaksi Barcelonan prosessin vahvistamista. Maakohtaisten erojen huomioon ottamiseen perustuva politiikka on strategisen kumppanuuden täytäntöönpanon tukipylväs Välimeren maihin liittyen. Napolin ministerikonferenssin jatkotoimet: Euro Välimeri-kumppanuuden pohdinta Euro Välimeri-kumppanuutta pohditaan edelleen ministerien Napolin ministerikonferenssissa esittämän toimeksiannon mukaisesti. Myös siinä on tavoitteena kumppanuuden tehokkuuden lisääminen. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 8
Libya Libyan viime joulukuisen joukkotuhoaseita koskevan ilmoituksen johdosta suhteiden siihen odotetaan paranevan (erityisesti, jos voidaan edistyä vielä avoinna olevien kysymysten ratkaisemisessa yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa), ja Libyan mahdollinen jäsenyys Euro Välimeri-kumppanuudessa toivottavasti toteutuu. Mauritania Mauritania on Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liiton jäsen. Tämä liitto on merkittävä alueellinen järjestö aloitteen maantieteellisiä ulottuvuuksia ajatellen, ja useat muut Euro Välimerikumppanuusmaat ovat sen jäseniä. Mauritania sisällytetään tähän aloitteeseen ottaen samalla täysin huomioon nykyiset välineet, esimerkiksi Cotonoun sopimuksen ja siihen perustuvat rakenteet. Persianlahden yhteistyöneuvoston maat EU:n Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden (Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Oman ja Qatar) kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin perustuvissa suhteissa keskitytään tällä hetkellä ensisijaisesti kauppaan ja taloudellisiin kysymyksiin. Vapaakauppa-aluetta koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Tarvitaan selvästi laajempaa asialistaa. Yhteistyösopimus on mahdollistanut rajoitetun poliittisen vuoropuhelun, mutta siinä ei ole otettu huomioon mukana olevien maiden strategista merkitystä. Vuoropuhelua olisi laajennettava, syvennettävä ja lisättävä sen vuorovaikutteisuutta. Tarvitaan myös vuoropuhelun lisäämistä yksittäisten Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden kanssa. Jemen Jemenin kanssa on jo olemassa kauppa- ja yhteistyösopimus, ja virallinen poliittinen vuoropuhelu aloitetaan todennäköisesti tänä vuonna. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 9
Iran Iranin kanssa on odotettavissa neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja rinnakkaisesta poliittisesta sopimuksesta. EU on myös aloittanut kokonaisvaltaisen vuoropuhelun ja ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun Iranin kanssa. Irak Irakiin ei ole virallisia suhteita, vaikka parhaillaan valmistellaan keskipitkän aikavälin strategiaa, jossa tehdään ehdotuksia tulevista suhteista Irakin suvereeniin hallitukseen. EU tukee osaltaan jälleenrakentamista erityisesti Maailmapankin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kautta. 5. MITÄ YLEISTAVOITTEITA EU:LLA TULISI ALUEELLA OLLA? EU:n yleistä sitoutumista voitaisiin vahvistaa joukolla yleistavoitteita ja periaatteita muun muassa Euroopan unionin turvallisuusstrategian mukaisesti. Näissä olisi otettava huomioon alueen ja itse unionin turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet. Unionin 11 tavoitetta ja periaatetta Unionin strategisiin päätavoitteisiin ja periaatteisiin voisi kuulua muun muassa seuraavaa: 1. Ensisijaisena tavoitteena on edistää kumppanuuden avulla yhteisen rauhan, vaurauden ja edistyksen alueen kehittämistä. Päämääränä on aikaansaada tiiviit ja yhteistyöhön perustuvat suhteet, jotka vastaavat mahdollisimman pitkälti alueen omiin tarpeisiin. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 10
2. Kumppanuusstrategiaan kuuluvat ensisijaisesti EU:n ja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden väliset suhteet. 3. Strategisena painopisteenä on arabien ja israelilaisten välisen vastakkainasettelun purkaminen. Edistyminen Lähi-idän rauhanprosessissa ja alueen uudistaminen eivät saisi olla toistensa ennakkoedellytyksenä. Molemmat ovat tavoiteltavia itsessään, ja niihin olisi pyrittävä yhdessä yhtä päättäväisesti. 4. Kumppanuuteen tulisi kuulua pitkän aikavälin kestävä sitoutuminen. 5. Kumppanuus edellyttää unionin poliittisen vuoropuhelun vahvistamista alueella. 6. EU käyttää hyväkseen kumppanuuden puitteissa käydyn vuoropuhelun tarjoamia mahdollisuuksia edistääkseen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä näkökantojaan. 7. EU käyttää hyväkseen alueen maiden kanssa perustetun kumppanuuden tarjoamia mahdollisuuksia edistääkseen terrorismia, joukkotuhoaseita ja asesulkua koskevaa toimintaa ja yhteistyötä. 8. EU toimii kumppanuussuhteessa tukeakseen sisäisiä taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia uudistuksia yhteistyössä valtion ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja ottaen huomioon YK:n kehitysohjelman inhimillistä kehitystä koskevat raportit osaamisen (koulutus), vapauksien (hallinto) ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä. 9. EU edistää vahvistettua turvallisuuspoliittista vuoropuhelua alueen kanssa muun muassa sen omien, ETPP:n piiriin kuuluvien Välimeren alueen kumppaneita koskevien aloitteiden kautta ja vaihtamalla näkemyksiä foorumeilla, joilla Nato ja EU toimivat yhdessä. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 11
10. EU edistää alueen maiden WTO-jäsenyyttä ja helpottaa liiketoimintaympäristön parannuksia, sääntely-ympäristön uudistamista ja tuonnin ja viennin vapauttamista. 11. EU toimii myös läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen, YK:n ja muiden ulkoisten toimijoiden kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. EU panee täytäntöön aluetta koskevan strategiansa ensisijaisesti nykyisin välinein ja tarpeen mukaan uusin välinein. Pääasiallinen tavoite on lujittaa niitä olemassa olevia välineitä, joihin kumppanuutemme Välimeren ja Lähi-idän alueen kanssa perustuu, toimien yhteistyössä alueen maiden kanssa ja niin, että asianosaiset EU:n instituutiot laativat kumppanuuteen osallistuville maille työohjelmat, jotka kattavat poliittiset, turvallisuuspoliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Välimeren maita koskevan työohjelman tulisi perustua EU:n naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoon. EU aikoo tutkia sitä, miten aiempaa kunnianhimoisemmat aluetta koskevat tavoitteemme voisivat vaikuttaa nykyisiin taloudellisiin ja inhimillisiin voimavaroihin. Yhteydenpito alueen kanssa Suunnitteilla on, että tulevina kuukausina olemme aktiivisesti yhteydessä alueella oleviin kumppaneihimme sopiaksemme kumppanuustoimiemme yhteisistä tavoitteista ja periaatteista ja näiden toteuttamiseksi laadittavien työohjelmien eri osa-alueista. Puheenjohtajan, korkean edustajan ja komission olisi käytettävä suhteitaan arabimaiden kumppaneihin, muun muassa Arabiliiton huippukokouksessa Tunisissa 29. 30. maaliskuuta 2004, esittääkseen visiomme ja kannustaakseen paikallista lähestymistapaa tämän strategian kysymysten osalta. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 12
Meidän olisi hyödynnettävä tarkoin kahdenvälisiä mahdollisuuksiamme tämän vuoropuhelun tiivistämiseksi tulevina kuukausina muun muassa Euro Välimeri-kumppanuuteen kuuluvassa ministeritason välikokouksessa 5. 6. toukokuuta 2004 ja EU:n ja Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston GCC:n ministerikokouksessa 18. toukokuuta 2004. 6. MITEN VARMISTAMME, ETTÄ TOIMINTAMME TÄYDENTÄÄ MUIDEN ULKOPUOLISTEN TOIMIJOIDEN PYRKIMYKSIÄ ALUEELLA? Laajaa Lähi-itää koskeva aloite Yhdysvallat on viimeisten kahden vuoden ajan vienyt eteenpäin aluetta koskevaa aloitetta, erityisesti presidentti Bushin ja muiden johtavien hallintovirkamiesten linjapuheissa. Yhdysvaltojen ehdotukset koskevat Lähi-itää laajemmin käsitettynä (Pakistan ja Afganistan mukaan luettuina) ja niissä keskitytään erityisesti demokratisoitumisprosessiin, talousuudistuksiin ja koulutukseen ohjelmapainotteisesti. Yhdysvallat on ehdottanut yhteisiä aluetta koskevia julkilausumia annettavaksi kolmessa tärkeässä kesäkuisessa huippukokouksessa (Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokous, G8-maiden huippukokous ja Naton huippukokous). EU:n vastaus Vaikka unionin onkin jatkettava oman erillisen strategiansa toteuttamista, meidän on otettava vastaan mahdollisuus työskennellä yhdessä ja koordinoida työtämme Yhdysvaltojen kanssa osana transatlanttista kumppanuutta. Unionin olisi määriteltävä tähän kysymykseen täydentävä mutta erillinen toimintatapa, joka olisi ennakoiva. Puheenjohtajan, korkean edustajan ja komission olisi oltava aktiivisesti yhteydessä Yhdysvaltoihin ennen kesäkuuta. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 13
G8-maiden huippukokous (Sea Island, 8. 10. kesäkuuta 2004) G8-prosessissa on ehdotettu julkilausumaa yhteisestä tulevaisuudesta. On suunniteltu, että tämä julkislausuma voisi olla vastaus Tunisissa Arabiliiton huippukokouksessa annettavaan julkilausumaan. On myös hahmoteltu, että G8-ryhmään kuuluvat EU:n jäsenet, komissio ja puheenjohtajavaltio laatisivat asiakirjan. EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous (26. kesäkuuta 2004) EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa molemmat osapuolet voivat tuoda esiin yhteisen halunsa avustaa alueen maita niiden pyrkimyksissä poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Me voimme tuoda tässä yhteydessä esiin omien ponnistustemme laajuuden ja painottaa, että aiomme päättäväisesti tehdä yhteistyötä, myös alueen maiden kanssa samanaikaisesti käymämme vuoropuhelun kautta. Naton huippukokous (Istanbul, 28. 29. kesäkuuta 2004) Naton huippukokouksessa Nato todennäköisesti esittelee joukon aloitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa sen Välimeren alueen kanssa käymää vuoropuhelua ja tarjota Lähi-idän alueen maille turvallisuuspoliittisia ehdotuksia. Huippukokous voisi pyytää EU:ta ja Natoa käymään kummankin osapuolen aloitteita koskevaa vuoropuhelua asiaankuuluvilla foorumeilla (Pohjois-Atlantin neuvostossa ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa). 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 14
7. LOPUKSI EU:n on sitouduttava toimimaan alueella aiempaa aktiivisemmin, sillä alue on Euroopalle strategisesti äärimmäisen tärkeä. Alueella on edessään vakavia haasteita, jotka edellyttävät poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Alueen on kuitenkin itse osoitettava halua vastata näihin haasteisiin ja toteuttaa tarvittavat uudistukset ja tehtävä tämänsuuntainen aloite. Unionin on toimittava kumppanuussuhteessa alueen kanssa näihin haasteisiin vastaamiseksi. Meidän tavoitteenamme tulisi olla rauhan, vaurauden ja edistyksen alueen aikaansaaminen. Unionin on esitettävä toimintansa johtavat periaatteet ja toteutettava niitä käytännössä ensisijaisesti kohdentamalla tehokkaammin nykyisiä välineitään ja varmistamalla, että ne ovat keskenään johdonmukaisia. Tässä pyrkimyksessä onnistuminen hyödyttää niin Eurooppaa kuin kyseenä olevaa aluettakin. 7498/1/04 REV 1 pm,mas,eho,nh/jpo,pm/pk 15