Vantaa Kaupunkisuunnittelu 63 Viertola Tikkurilantie 68 Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 31.5.2010 päivättyä, 25.10.2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002045.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 1/24 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kaupunginosa 63 Viertola Osa korttelia 63107 ja katualuetta. Tonttijako Osa korttelia 63107 Tonttijaon muutos Osa korttelia 63107 Vireille tulo 10.9.2009 Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.5.2010 Kaupunginhallitus 25.10.2010 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viertolassa Kaislatien ja Sarakujan välissä Tikkurilantien eteläpuolella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kiinteistö Oy Tikkurilantie 68 (Lasimyynti Juvonen Oy) on hakenut kaavamuutosta kesäkuussa 2008. Nykyistä tonttia laajennetaan liikerakennuksen laajentamisen takia itään päin Sarakujan katualueelle. Laajennusosaan on tarkoitus rakentaa n. 700 krs-m 2 liike- ja toimistotiloja.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 2/24 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo ja osallistuminen 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.5 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Katualueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.7 Nimistö 6 Asemakaavan toteutus 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7. Kaavamuutostyöhön osallistuneet 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomakkeet 2. Asemakaavanmuutos 1:2000 / Asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. Vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 3/24 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Poikkeuslupa nro 87059 (YM 23.6.1987). Tikkurilan kehityskuva, Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2006. Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Kulttuurimaisemaselvitys, Laura Muukka, Anne Mäkynen 22.3.2005, Kaupunkisuunnittelu C7:2005; Kaupsu 4/2005 K2 Vantaa 2005, selvitys kaupunkibulevardin ideoimisesta Tikkurilantielle (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen, 2002) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kiinteistö Oy Tikkurilantie 68 (Lasimyynti Juvonen Oy) on hakenut asemakaavan muutosta kesäkuussa 2008. Työ otettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä 2008. Kaavamuutosta koskeva kuuleminen tehtiin 10.9.2008 lähetetyllä kirjeellä. Vastaukseksi saatiin 9 mielipidettä. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaava-alue käsittää korttelin 63107 tontin 1, tilan 421-12-419 ja Sarakujan katualuetta. Asemakaavamuutoksella muodostetaan tontti nro 10. Tontti osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä ympäristöä häiritsemättömiä teollisuus- ja varastotiloja. Rakennusoikeudesta enintään 800 k-m 2 saa käyttää ympäristöä häiritsemättömiä teollisuus- ja varastotiloja varten, mikä on 935 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Toisaalta toimistotiloja saa rakentaa vastaavasti 935 k-m 2 enemmän. Alueen kokonaisrakennusoikeus 2990 k-m 2 ei muutu, vaikka korttelialueen pinta-ala kasvaa. Rakennusten kerrosten lukumäärä kasvaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna II:sta III:een. Korttelialueella sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Asuintontteja vastaan tulee rakentaa aita ja istuttaa puita ja pensaita. Kaavamuutosalueen liittymä on Kaislatieltä, muilta osin korttelialueelle on liittymäkielto. Kaavamuutosalueella Sarakuja on jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta, jonka eteläosassa noin 20 metrin matkalta on myös tonteille ajo sallittu. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Hankkeen toteutetaan kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 4/24 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueen lähiympäristö koostuu pääasiassa eri-ikäisistä asuinrakennuksista. Tikkurilantien varrella on myös liikerakennuksia sekä mm. Viertolan koulu. Lasiliike Juvonen sijaitsee Kaislatien ja Tikkurilantien kulmauksessa asuinpientalojen alueen reunassa. Kaislatien länsipuolella on vasta rakennettu asuinkerrostalojen alue.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 5/24 3.1.2 Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Alue sijaitsee paksulla pehmeiköllä. Ylimpänä luonnonmaakerroksena rakennettujen täyttömaakerrosten alla on noin yhden metrin paksuinen saven kuivakuorikerros. Tämän alapuolella on noin 13 metrin paksuinen, kuormitettaessa voimakkaasti kokoonpuristuva savikerros. Saven alapuolella maakerrokset vaihettuvat siltin ja hiekan kautta moreeniksi. Kalliopinnan syvyyttä ei ole tutkittu. Pohjaveden painetaso on noin +10,5...+11,0 eli noin 2,5-3,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Saven kuivakuorikerroksessa esiintyy ajoittain orsivettä. Rakennukset perustetaan paaluilla kovaan pohjaan paalupituuden ollessa noin 15-17 metriä. Pihojen ja putkijohtojen perustaminen saattaa edellyttää pohjanvahvistustoimenpiteitä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Tikkurilantien varsi Kylmäojan ja Talvikkitien välillä on asuntovaltaista ja pääosin kaksikerroksista rakentamista lukuun ottamatta entisen saippuatehtaan paikalle rakentuvaa asuinkerrostalojen aluetta, jonka rakennukset ovat Tikkurilantien varrella kuusikerroksisia ja joen varressa kaksikerroksisia. Kylmäojan varsi ja Keravanjoen varsi ovat laajempia puistoalueita, kun taas asuinalueen keskiosissa puistot ovat hyvin pieniä. Suunnittelualueen rakennuksen julkisivussa on erisävyisiä beigejä pintoja ja pihaa käytetään varastointiin, eikä se täten nykyisellään kohenna Tikkurilantien kaupunkikuvaa. Kaavan laatimisen aikaan julkisivuja on ryhdytty korjaamaan.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 6/24 Kaupunkirakenne Palvelut Lähimmät kaupalliset ja julkiset palvelut ovat Tikkurilassa. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Jokirannan ja Viertolan koulut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueelle sijoittuu Lasiliike Juvosen lisäksi 18 muun yrityksen työpaikat. Virkistys Keravanjoen varressa on paikallinen, kaupunginosia yhdistävä ulkoilureitti sekä puistoja. Liikenne Kaavamuutosalueelta on hyvät yhteydet Kaislatien kautta Tikkurilantielle ja edelleen Tikkurilaan, Kehä III:lle ja Tuusulanväylälle. Tikkurilantie on juuri parannettu, sen molemmille laidoille on rakennettu jalankulku- ja polkupyörätiet, kadun ylitykseen keskikorokkeelliset suojatiet ja Kaislatien liittymään liikennevalot. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Lasimyynti Juvonen Oy:n vuonna 1978 rakennettu liikerakennus on arvotettu Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 inventointiraportissa luokkaan B kuuluvaksi. Liikerakennusta on laajennettu 1987. "B-kohteissa on usein jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle". Tämän kaavamuutoksen valmistelun aikana metallipintaisia julkisivumateriaaleja on jo ryhdytty uusimaan. Tikkurilantie on osa Suurta Rantatietä eli Kuninkaantietä, joka on johtanut Turusta Viipuriin 1300-luvulta lähtien.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 7/24 Vesihuolto 3.1.4 Maanomistus Vedenjakelu Kaava-aluetta palveleva vedenjakeluverkko on rakennettu ja se kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Simonkylässä. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +85.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Jätevesiviemäriverkko on myös rakennettu. Jätevedet johdetaan Helsinkiin Suutarilan jätevesipumppaamolle ja sieltä Helsingin verkostossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Hulevesiviemäröinti Kaava-alueen hulevedet johdetaan rakennetuissa putkiviemäreissä Keravanjokeen Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tikkurilantien liikennemelu on vuoden 2030 ennusteen mukaan 50-64 db. Kaava-alueen omistaa Kiinteistö Oy Kuriiritie 68, Lasimyynti Juvonen Oy ja Vantaan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Tavoitteiden mukaisuus on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.2. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 8/24 Maakuntakaava Maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä. Tikkurilantie on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Yleiskaavassa (Kv 17.12.2007) alue on matalaa ja tiivistä asuntoaluetta (A2), jonne saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Alueelle voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Hanke on yleiskaavan mukainen.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 9/24 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 001034 (YM 20.3.1992). Voimassa oleva asemakaavassa alue on liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta (KT-2) ja katualuetta. Rakennusoikeudesta (2 990 k-m 2 ) saa teollisuus- ja varastotiloiksi käyttää 1 735 k-m 2 ja toimisto- ja liiketiloiksi 1 255 k-m 2. Rakennusoikeudesta on käytetty 2487 k-m 2 (Vampatti), josta on arvioitu teollisuus- ja varastotiloiksi käytetyn 795 k-m 2, liiketiloiksi (I kerroksessa) 677 k-m 2, toimistotiloiksi (II ja III kerroksessa) 1 015 k-m 2. Rakennusoikeutta on käyttämättä 552 k-m 2. Alueen eteläreunalle on osoitettu rakennettavaksi aita. Rakennuksen kerrosluku poikkeaa asemakaavasta (poikkeuslupa 1987), muuten alue on asemakaavan mukainen. Poikkeuslupaa ei ole kuitenkaan otettu huomioon aikaisemmin tehtyä asemakaavamuutosta nro 001034 laadittaessa. Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutos alue on tonttina, katuna ja tilana kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 10/24 Rakennuskiellot Kiinteistön 421 12:419 alueella on rakennuskielto MRL 81 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Muutoin alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Poikkeuslupa (YM 23.6.1987) Ympäristöministeriö on myöntänyt poikkeusluvan 23.6.1987 rakennuksen laajennukselle siten, että tontille saa rakentaa asemakaavasta poiketen III-kerroksisen enintään 10 metriä korkean rakennuksen. Tikkurilan kehityskuva Raportissa Tikkurilantien eteläpuoli on arvotettu kehityskelpoiseksi ympäristöksi ja pohjoispuoli kehitettäväksi ympäristöksi. Henkelin saippuatehtaan alue oli merkitty korjattavaksi ympäristöksi, mutta raportin laatimisen jälkeen ko. alue on kokenut muodonmuutoksen asuinalueeksi. Tikkurilantie on esitetty kehitettäväksi tiemaisemaksi. Vantaa moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 Inventointiraportin mukaan Lasimyynti Juvonen Oy:n vuonna 1978 rakennettu liikerakennus on arvioitu luokkaan B kuuluvaksi. (Vantaan kaupunki, Amanda Eskola: Vantaa moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Inventointiraportti, 2002) K2 Vantaa 2005, selvitys kaupunkibulevardin ideoimisesta Tikkurilantielle Tikkurilantien reunaa tiivistetään rakentamalla niin, että siitä muodostuu elävä Tikkurilan keskustan ja lentoaseman seudun yhdistävä kaupunkibulevardi. Bulevardia pitkin sukkuloisi raitiovaunuliikenne Tikkurilasta Aviapolikseen. (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen, 2002). 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Tikkurilantie 68 (Lasimyynti Juvonen Oy) haki kaavamuutosta kesäkuussa 2008. Hakija ehdotti, että nykyistä liikerakennusta laajennettaisiin itään päin Sarakujan katualueelle. Laajennusosaan on tarkoitus rakentaa n. 700 krs-m 2 liikeja toimistotiloja. Vantaan kaupunki on käynyt vuosien 2009-2010 aikana neuvotteluja kaavaratkaisusta ja maakaupoista hakijan kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija, kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset sekä ne, jotka katsovat olevansa osallisia.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 11/24 Kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus). Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muut viranomaiset ja yhteisöt: HSY, HSL, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne. 4.3.2 Vireilletulo ja osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 10.9.2008. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 14.9.2008. Mielipiteitä saatiin 9 kpl. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena on laajentaa nykyistä toimintaa sekä saada lisää muille yrityksille vuokrattavia tiloja. Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen on laatinut alustavat suunnitelmat Lasimyynti Juvonen Oy:n olemassa olevan toimitilan laajentamisesta. Alustavan suunnitelman asemapiirros, Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen Vantaan kaupungin tavoitteena on ohjata kaavamuutoksella paremman ja laadukkaamman ympäristön rakentamiseen ja taata riittävät autopaikkojen määrät. Tontin ainut liittymä on Kaislatien puolelta, mikä vähentää liikennettä Kaislatien kautta Sarakujalle. Tontin kohdalla Sarakuja on jalankululle ja pyöräilylle varattua katua. Muina tavoitteina on alueen kaupunkikuvan kohentuminen sekä työpaikkojen ja palvelujen lisääminen. K2-vision toteutumista edistetään lisäämällä liiketiloja Tikkurilantien varteen. Mielipiteissä käy ilmi osallisten tavoitteita.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 12/24 4.5 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen YTV huomautti Tikkurilantien kevyen liikenteen alikulun tarpeellisuudesta ja muistutti, että hyvät kevyen liikenteen väylät on taattava. Vantaan kaupungin liikennesuunnittelu huomautti, että tontin autopaikat eivät tule riittämään. Vantaan Energia Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan maakaapelin sijainti. Kaukolämpöverkosta ei ole huomautettavaa. As Oy Sarakuja 2 (sekä Toivonen, Mirjami ja Reijo) vastustaa asemakaavamuutosta ja huomautti mm., että - kaavamuutosalue on roskainen, alueen toiminnot tuottavat meteliä ja rakennus on huonossa maalissa, - kiinteistön vuokralaisten toiminta ja kiinteistön huolto aiheuttaa meluhaittoja, - kiinteistön laajennus ja samalla vuokralaisten lisääminen aiheuttaa liikenne ja pysäköinti ongelmia Sarakujan puolelle. Asiakkaat pysäköivät Sarakuja 2:n kohdalle tukkien pääsyn tontille, - asiakkaiden liikennöinti haittaa myös Sarakujan kevyttä liikennettä. - Minne johdetaan moottoripyörien, autojen ja asuntovaunujen pesuvedet? Mauri Isorinne muistuttaa, että olemassa olevan kiinteistön julkisivut tulisi modernisoida samanlaiseksi kun uuden tulevan laajennuksen julkisivut, jolloin vältyttäisiin "tilkkutäkki"-efektiltä. Leea Antila on huolissaan Kaislatien turvallisuudesta sen lisääntyvän liikenteen ja siellä ajavien autojen suurista nopeuksista. Kuulemisvaiheen mielipiteet on otettu huomioon kaavaa laadittaessa seuraavasti: - Sarakuja on merkitty Tikkurilantieltä noin 20 metrin matkalta jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, joten kevyt liikenne pääsee vaivatta Viertolanrannasta Sarakujan kautta Tikkurilantielle, jolla on jalkakäytävät molemmin puolin tietä. Tikkurilantiellä kulkee myös julkinen liikenne. - Autopaikkamäärät on mitoitettu nykyvaatimusten mukaisesti. Kaavamuutoksessa on annettu mahdollisuus rakentaa autopaikkoja myös maan alle. - Maakaapelit sijoittuvat kaavan mukaiselle katualueelle. - Jätesäiliöt sijoitetaan jätesuojiin. - Naapuritontteihin rajautuvilla tontin osilla tulee olla vähintään 1,7 m korkea aita, joka tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealuokkainen ja moderni. - KOy Tikkurilantie 68:lle (Lasiliike Juvonen) on osoitettu tonttiliittymä vain Kaislatieltä. Sarakuja 2:n tonttiliittymä on edelleen sallittu Sarakujalle. Työpaikkojen lisäys ei näin kasvata Sarakujan liikennemäärää. - Räystäslinjan yläpuolelle tulevat tekniset tilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. - Asemakaavamuutoksessa kiinnitetään huomiota mainoslaitteiden esteettiseen sijoittumiseen julkisivussa.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 13/24 Nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 11.8. - 9.9.2010, minä aikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja pyydettiin 4 kpl ja saatiin 3 kpl. Lausunnot eivät annan aihetta toimenpiteisiin. 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.5.2010. - Ehdotus asetettiin nähtäville ja pyydettiin lausunnot. Kaupunginhallitus 25.10.2010. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella saadaan jatkettua Tikkurilantien varressa olevaa rakennusta, joka toimii samalla liikenteen melumuurina asuinalueelle päin. Samalla järjestetään lisää työpaikkoja.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 14/24 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen rakennusoikeus on 2 990 k-m 2. Rakennukset saa rakentaa kolmekerroksisiksi. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat liiketiloille 1 ap/35 k-m 2, toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 ja teollisuus- ja varastotilat 1 ap/120 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1 pp/100 k-m 2. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Katualueet 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksessa on arkkitehtuuria koskevia määräyksiä, joissa määrätään esim., että rakennusten, rakennelmien ja aitojen tulee olla korkealuokkaisia ja moderneja sekä määritellään teknisten laitteiden ja mainoslaitteiden sijainnista. Myös naapureita rajaavalle aidalle on laatumääräyksiä. Kaavamuutosalue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja ja 800 k-m 2 rakennusoikeudesta saa käyttää ympäristöä häiritsemättömiä teollisuus- ja varastotiloja varten. Teknisiä tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen, eivätkä ne näin mitoita autopaikkoja. Ulkovarastointi on alueella kielletty, ja myös jätesäiliöt tulee sijoittaa jätesuojiin. Autopaikkoja saa sijoittaa maan alle. Uudisrakennuksen tulee sijoittua Tikkurilantien ja Kaislatien reunaan rajaamaan katutilaa. Toimistojen ja työhuoneiden tulee olla ääneneristävyydeltään 30 db tieliikennemelua vastaan. Korttelin rajalla Sarakujan ja Tikkurilantien reunassa on liittymäkielto. Tontin eteläreunaan on merkitty istutettava alueenosa, ja tontin rajalle on rakennettava vähintään 1,7 metriä korkea aita. Sarakuja on jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta, jonka eteläosassa noin 20 metrin matkalta on myös tonteille ajo sallittu. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Arvioinnissa on myös tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Kaupunkikuva Nykytilanteessa alueen kaupunkikuva on keskeneräinen. Tontilla sijaitsee vuonna 1978 rakennettu ja 1987 laajennettu, kaksi-kolmikerroksinen toimitilarakennus. Sarakujan katualue on tontin kohdalta hoitamatonta pusikkoa. Voimassa olevassa kaavassa alueella olisi kaksikerroksinen liike-, toimisto- tai teollisuusrakennus. Pysäköinti on maantasopysäköintiä.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 15/24 Kaavamuutoksen toteuduttua alueelle tulee liike-, toimisto sekä ympäristöä häiritsemättömiä teollisuus- ja varastotiloja. Tikkurilantien alitse suunniteltu ramppivaraus poistuu, koska korttelialue laajenee nykyisen Sarakujan puolelle. Osa pysäköintipaikoista on maan alla. Rakennuksen julkisivut ja pihapiiri siistiytyvät. Sarakuja rakennetaan valmiiksi kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkikuvan kehittyminen on VAT:n mukainen. Palvelut, työpaikat Nykytilanteessa rakennuksessa toimii noin 19 yritystä, joissa on yhteensä noin 50 työntekijää. Voimassa olevassa kaavan mukaan alueella voi olla teollisuuden sekä toimisto- ja liikealojen työpaikkoja. Kaavamuutoksen toteuduttua etenkin toimisto- ja liikealojen työpaikkojen ja palvelujen määrä alueella lisääntyy. Teollisuustiloja ei voi rakentaa lisää. Tältä osin kaavamuutos tukee K2-bulevardin syntymistä. Palvelujen kehitys kaava-alueella on VAT:n mukainen. Rakennettu kulttuuriympäristö Nykytilanteessa tontin 63-107-1 rakennus on Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 -inventointiraportissa arvotettu paikalliseksi B-luokan kohteeksi. Voimassa olevassa kaavassa ei ole esitetty rakennuksille tai ympäristölle erityisiä kulttuuriarvoja. Kaavamuutoksen toteuduttua nykyinen toimitilarakennus voidaan jopa kokonaan korvata uudella rakennuksella. Jos rakennus puretaan, se tulee ensin dokumentoida esimerkiksi valokuvaten. Koska inventoinnissa arvotettu rakennus ei ole valtakunnallisesti merkittävä kohde, ei sitä ole tarpeen pitää suunnittelun lähtökohtana (VAT). Liikenne Nykytilanteessa alueen katuverkko on rakennettu. Voimassa olevassa kaavassa on varauduttu rakennetun tilanteen lisäksi kevyen liikenteen yhteyteen myös Tikkurilantien alitse Sarakujalta Koiruohontielle. Pysäköinti järjestetään tontilla. KOy Tikkurilantie 68 voi liittyä katuverkkoon sekä Kaislatien että Sarakujan puolelta. Kaavamuutoksessa poistuu Sarakujan päästä levennys, joka oli tarkoitettu Tikkurilantien alikulkua varten, koska tämä tilavaraus ei täytä nykyisiä alikulun mitoitusperiaatteita. Sarakujan leveys tontin kohdalla on 5 m ja se on jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, jolla osalla on myös tonteille ajo sallittu. Pysäköinti on mahdollista järjestää sekä maan päälle että alle. Liikenneratkaisujen kehittyminen on VAT:n mukainen.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 16/24 Tekninen huolto Nykytilanteessa alueen kunnallistekniikka on rakennettu voimassa olevassa kaavassa esitetyn maankäytön mukaisesti. Se on selostettu kohdassa 3.1.3 Rakennettu ympäristö /Tekninen huolto. Kaavamuutos ei tuo muutoksia kunnallistekniikan tarpeisiin. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutos mahdollistaa nykytilanteeseen verrattuna korkeatasoisemman ympäristön rakentamisen, joka edistää sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta seuraavasti: - Alueesta syntyy kauniimpi ja viihtyisämpi kokonaisuus, jossa on hyvä elää. Katutilaan syntyy mahdollisesti uuria liiketiloja ja samalla kaupunkielämää. - Liikenneratkaisut luovat turvallisuuden tunnetta. - Alue voi tukeutua joukkoliikenteeseen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemakuva paranee vesakkoisen Sarakujan katualueen levennyksen rakentuessa ja siistiytyessä. Toisaalta kasvilajien määrä niukkenee. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.7 Nimistö Tikkurilantien liikenne melu aiheuttaa meluhaittaa. Vuonna 2005 mallinnetun tilanteen mukaan 65-100 db ja ennusteen 2030 mukaan 65-100 db. Kaavassa on toimistotiloille ja muille vastaaville työhuoneille annettu ääneneristävyys vaatimus L 30 db. Jalankululle ja pyöräilylle varattu katualueen osa on saman niminen kuin katualuekin, Sarakuja. 6 Asemakaavan toteutus 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Vedenjakelu Asemakaava-aluetta palveleva vedenjakeluverkko on rakennettu. Verkoston kuvaus ja painetasot on selostettu kohdassa 3.1.3 Jätevesiviemäröinti Asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu (ks. kohta 3.1.3). Hulevesiviemäröinti Asemakaava-aluetta palveleva hulevesiviemäriverkko on rakennettu (ks. kohta 3.1.3). Sarakujan osalta hulevesiviemäriverkkoa täydennetään hieman. Hanke voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 17/24 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet Aluearkkitehti Elli Maalismaa Asemakaavasuunnittelija Merja Häsänen Kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala Maisema-arkkitehti Marika Bremer Suunnitteluavustaja Sari Vesanen Liikennesuunnittelija Jarmo Pajunen Liikennesuunnittelija Jaana Virtanen Teknisen huollon insinööri Keijo Ikonen Ympäristöinsinööri Krister Höglund Maankäyttöinsinööri Teemu Jääskeläinen Lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas Rakennustutkija Jaana Moberg Geotekniikan insinööri Matti Holtari Tilaajan konsultti Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen Vantaalla 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. Elli Maalismaa Aluearkkitehti Merja Häsänen Arkkitehti Anna-Liisa Vanhala Kaavoitusteknikko
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 18/24
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 19/24
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 20/24
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 21/24
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 22/24
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 002045, 31.5.2010, 25.10.2010 tarkistettu. 23/24