Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/



Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingfors stad Protokoll 9/ (6) Stadsfullmäktige Kj/

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa Tiina Timonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

Antimikrobinen kupari. terveytemme ja hyvinvointimme suojana

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

MAALIT JA PINNOITTEET JULKISTEN TILOJEN HYGIENIAN HALLINTAAN EI SAA KOSKEA!

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

ATP-TUTKIMUSTULOKSIA NELJÄSSÄ HUS-SAIRAALAN TEHOVALVONNASSA HYGIENIAHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Moniresistentit bakteerit

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

POTILAAN HYGIENIAOPAS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA PIETARSAARI

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

C.difficile alueellisena haasteena

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (8) Terveyslautakunta Tja/

Hyvät toimintakäytännöt välinehuollossa

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

ANTIBAKTEERISET ANTIGERM-PAINIKKEET Kun käsihygienia ei pelkästään riitä

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Pia Turunen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Transkriptio:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: "Sairaalainfektiot ovat tartuntatauteja, jotka ilmaantuvat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen. Muun hoitoon liittyvän infektion voi saada myös sairaalan ulkopuolella. Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat leikkausalueen infektiot, virtsatieinfektiot, keuhkokuume ja vaikeat yleisinfektiot. Kasvavana hoitolaitosten ongelmana ovat useille antibiooteille vastuskykyiset MRSA-, ESBL- ja VRE -bakteereiden aiheuttamat infektiot. Kuparin ja sen seosten antibakteerisesta vaikutuksesta on olemassa tutkimuksia. Myös sovelluksia terveydenhuoltoon ja muihin vastaaviin toimintaympäristöihin on tutkittu. Tavoitteena on ollut kuparin ominaisuuden hyödyntäminen suojaamaan potilaita ja myös henkilöstöä erilaisilta tartunnoilta ja sairauksilta. Yhdysvaltalainen tutkimus, jossa kuparin ja infektioiden vähenemisen välinen yhteys osoitettiin, toteutettiin kolmen sairaalan teho-osastoympäristössä eikä näin ollen ole yleistettävissä kaikkiin laitosympäristöihin. Johtavissa suomenkielisissä lääketieteellisissä aikakauslehdissä asiaa ei ole käsitelty. Kuparin ja sen seosten käytön hyödyt liittyvät erityisesti erilaisiin kosketuspintoihin. Näitä ovat esimerkiksi sairaalavuoteen laidat, potilaiden yöpöydät, kaiteet, hissit, kädensijat, katkaisijat, saniteettitilat ym. eli pinnat ja kohdat, joita potilaat ja henkilöstö usein koskettavat. Kosketuspinnat ovat alttiina kontaminoitumiselle ja siten bakteerit ja virukset leviävät seuraavan kosketuksen kautta. Kuparin hyöty on kuparissa itsessään oleva ominaisuus, joka tuhoaa pinnalle joutuvia mikrobeja. Ei-kuparinen kosketuspinta edellyttää siivousta ja mekaanista työtä ja toistoa useammin, jotta pinta pysyy puhtaana. Kuparin käyttö ei kuitenkaan poista pinnan tavanomaista siivouksen tai puhdistamisen tarvetta. Jotta kuparin antibakteerinen vaikutus voi toimia, kuparipinnan tulee olla riittävän puhdas, joten säästöjä siivouksesta ei juurikaan syntyisi. Kuparipinnan avulla voidaan kuitenkin tehostaa ja parantaa erityisesti kosketuspintojen puhtautta tavanomaisen siivouksen ohella. Kustannussäästöjä voisi olla terveysk@hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 2 (6) saavutettavissa, kun kuparipinnan avulla vahvistetaan kosketuspintojen puhtautta ja ehkäistään infektioiden ja tartuntoja leviämistä. Tavallisia painikkeita runsaammin kuparia sisältävät antiikkipronssiset painikkeet ovat 5-10 euroa vastaavia perustuotteita kalliimpia. On olemassa myös antibakteerista hopeaa sisältäviä painikkeita. Nämä ovat 30 % perustuotteita kalliimpia. Tieto kustannusvaikuttavuudesta infektioiden ehkäisyssä puuttuu. Suurimman osan sairaalainfektioista aiheuttavat bakteerit, jotka ovat peräisin potilaan oman ihon tai limakalvon kasvustosta. Pienessä osassa infektioita mikrobi tulee elimistön ulkopuolelta toisista potilaista, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Näin ollen esimerkiksi erilaisten pinnoitteiden valinnalla on vain rajallinen merkitys infektioiden ehkäisyssä. Esimerkiksi päiväkotiympäristössä pintojen materiaalin valinnalla ei ole suurta merkitystä infektioiden ehkäisyssä. Ylivoimaisesti tärkein keino torjua hoitoon liittyviä infektioita on hyvä käsihygienia ja aseptiset toimintatavat. Myös erilaisten eritteiden välitön poistaminen ja desinfektio on tärkeä keino infektioiden leviämisen ehkäisyssä. Mikrobit lisääntyvät elävässä kudoksessa, eivät ympäristön pinnoilla. Joissakin tapauksissa tartunnan välittäjänä voi toimia myös kosketuspinta, mutta kaiken kaikkiaan ympäristön merkitys ei ole läheskään niin oleellinen kuin käsihygienia ja ihmisten toimintatavat. Terveydenhuollon toimintaympäristössä myös puhtaanapidolla ja siivouksella estetään infektioiden leviämistä. Siivouksessa henkilöstön ammattitaito, oikeat puhdistusaineet ja siivousmenetelmät, aseptinen työjärjestys, käsihygienia ja puhtaat siivousvälineet takaavat laadukkaan siivouksen. Siivouksen vaikutuksia infektioiden ehkäisyyn on tutkittu toistaiseksi vähän. Tämän suuntainen hanke on toteutettu vuosina 2010 ja 2011 terveyskeskuksen joidenkin sairaaloiden vuodeosastoilla. Hankkeessa mitattiin erilaisilla laboratoriomenetelmillä siivouksen lopputulosta eli erilaisten pintojen kokonaismikrobimäärää siivouksen jälkeen. Tuloksissa todettiin, että siivouksella on merkitystä ja siivouksella voidaan vaikuttaa mikrobikasvuston esiintymiseen potilaiden hoitoympäristössä. Infektioiden lisääntymisen seurauksena terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa siivousta on tehostettu lisäämällä ns. infektiosiivousta erityisesti päivystävissä sairaaloissa ja vahvistamalla koko laitoshuollon henkilöstön ammattitaitoa. Helsingin terveyskeskuksen hygieniatoimikunta, jossa on myös sosiaaliviraston edustus, seuraa ongelmamikrobitilannetta, hoitoon liittyviä infektioita ja sairaalaepidemioita. Hygieniatoimikunta suunnittelee, kehittää ja johtaa hygieniatyötä. Hygieniatoimikunta voi terveysk@hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 3 (6) antaa suosituksia myös pinnoitteiden valinnasta sikäli kuin uutta tietoa kertyy. Kuten edellä olevasta käy ilmi, sairaalainfektioiden torjunta on laajaalaista toimintaa, jossa yksittäinen toimenpide, kuten pinnoitteen valinta, ei ole keskeistä. pitää kuitenkin aiheellisena harkita kuparia yhtenä vaihtoehtoisena kosketuspintojen materiaalina peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä niissä hoitolaitoksissa, joissa pintojen kautta välittyvien bakteeri-infektioiden riski on selvästi kohonnut. Mikäli asiasta kertyy lisää tutkimustietoa, asiaa on syytä tarkastella uudestaan. Terveysvaikutusten arviointi Sairaalainfektioiden torjunta on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Sairaalainfektioiden kansanterveydellinen merkitys on erittäin suuri. Osa niistä on ehkäistävissä ja torjuntatyöhön on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa. Esittelijä Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Toivola Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305 jukka.pellinen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: "Sairaalainfektiot ovat tartuntatauteja, jotka ilmaantuvat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen. Muun hoitoon liittyvän infektion voi saada myös sairaalan ulkopuolella. Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat leikkausalueen infektiot, virtsatieinfektiot, keuhkokuume ja vaikeat yleisinfektiot. Kasvavana hoitolaitosten ongelmana ovat useille antibiooteille vastuskykyiset MRSA-, ESBL- ja VRE -bakteereiden aiheuttamat infektiot. Kuparin ja sen seosten antibakteerisesta vaikutuksesta on olemassa tutkimuksia. Myös sovelluksia terveydenhuoltoon ja muihin vastaaviin toimintaympäristöihin on tutkittu. Tavoitteena on ollut kuparin ominaisuuden hyödyntäminen suojaamaan potilaita ja myös henkilöstöä erilaisilta tartunnoilta ja sairauksilta. Yhdysvaltalainen tutkimus, jossa kuparin ja infektioiden vähenemisen välinen yhteys osoitettiin, toteutettiin kolmen sairaalan teho-osastoympäristössä eikä näin ollen ole yleistettävissä kaikkiin laitosympäristöihin. Johtavissa terveysk@hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 4 (6) suomenkielisissä lääketieteellisissä aikakauslehdissä asiaa ei ole käsitelty. Kuparin ja sen seosten käytön hyödyt liittyvät erityisesti erilaisiin kosketuspintoihin. Näitä ovat esimerkiksi sairaalavuoteen laidat, potilaiden yöpöydät, kaiteet, hissit, kädensijat, katkaisijat, saniteettitilat ym. eli pinnat ja kohdat, joita potilaat ja henkilöstö usein koskettavat. Kosketuspinnat ovat alttiina kontaminoitumiselle ja siten bakteerit ja virukset leviävät seuraavan kosketuksen kautta. Kuparin hyöty on kuparissa itsessään oleva ominaisuus, joka tuhoaa pinnalle joutuvia mikrobeja. Ei-kuparinen kosketuspinta edellyttää siivousta ja mekaanista työtä ja toistoa useammin, jotta pinta pysyy puhtaana. Kuparin käyttö ei kuitenkaan poista pinnan tavanomaista siivouksen tai puhdistamisen tarvetta. Jotta kuparin antibakteerinen vaikutus voi toimia, kuparipinnan tulee olla riittävän puhdas, joten säästöjä siivouksesta ei juurikaan syntyisi. Kuparipinnan avulla voidaan kuitenkin tehostaa ja parantaa erityisesti kosketuspintojen puhtautta tavanomaisen siivouksen ohella. Kustannussäästöjä voisi olla saavutettavissa, kun kuparipinnan avulla vahvistetaan kosketuspintojen puhtautta ja ehkäistään infektioiden ja tartuntoja leviämistä. Tavallisia painikkeita runsaammin kuparia sisältävät antiikkipronssiset painikkeet ovat 5-10 euroa vastaavia perustuotteita kalliimpia. On olemassa myös antibakteerista hopeaa sisältäviä painikkeita. Nämä ovat 30 % perustuotteita kalliimpia. Tieto kustannusvaikuttavuudesta infektioiden ehkäisyssä puuttuu. Suurimman osan sairaalainfektioista aiheuttavat bakteerit, jotka ovat peräisin potilaan oman ihon tai limakalvon kasvustosta. Pienessä osassa infektioita mikrobi tulee elimistön ulkopuolelta toisista potilaista, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Näin ollen esimerkiksi erilaisten pinnoitteiden valinnalla on vain rajallinen merkitys infektioiden ehkäisyssä. Esimerkiksi päiväkotiympäristössä pintojen materiaalin valinnalla ei ole suurta merkitystä infektioiden ehkäisyssä. Ylivoimaisesti tärkein keino torjua hoitoon liittyviä infektioita on hyvä käsihygienia ja aseptiset toimintatavat. Myös erilaisten eritteiden välitön poistaminen ja desinfektio on tärkeä keino infektioiden leviämisen ehkäisyssä. Mikrobit lisääntyvät elävässä kudoksessa, eivät ympäristön pinnoilla. Joissakin tapauksissa tartunnan välittäjänä voi toimia myös kosketuspinta, mutta kaiken kaikkiaan ympäristön merkitys ei ole läheskään niin oleellinen kuin käsihygienia ja ihmisten toimintatavat. Terveydenhuollon toimintaympäristössä myös puhtaanapidolla ja siivouksella estetään infektioiden leviämistä. Siivouksessa henkilöstön ammattitaito, oikeat puhdistusaineet ja siivousmenetelmät, aseptinen terveysk@hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 5 (6) Esittelijä työjärjestys, käsihygienia ja puhtaat siivousvälineet takaavat laadukkaan siivouksen. Siivouksen vaikutuksia infektioiden ehkäisyyn on tutkittu toistaiseksi vähän. Tämän suuntainen hanke on toteutettu vuosina 2010 ja 2011 terveyskeskuksen joidenkin sairaaloiden vuodeosastoilla. Hankkeessa mitattiin erilaisilla laboratoriomenetelmillä siivouksen lopputulosta eli erilaisten pintojen kokonaismikrobimäärää siivouksen jälkeen. Tuloksissa todettiin, että siivouksella on merkitystä ja siivouksella voidaan vaikuttaa mikrobikasvuston esiintymiseen potilaiden hoitoympäristössä. Infektioiden lisääntymisen seurauksena terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa siivousta on tehostettu lisäämällä ns. infektiosiivousta erityisesti päivystävissä sairaaloissa ja vahvistamalla koko laitoshuollon henkilöstön ammattitaitoa. Helsingin terveyskeskuksen hygieniatoimikunta, jossa on myös sosiaaliviraston edustus, seuraa ongelmamikrobitilannetta, hoitoon liittyviä infektioita ja sairaalaepidemioita. Hygieniatoimikunta suunnittelee, kehittää ja johtaa hygieniatyötä. Hygieniatoimikunta voi antaa suosituksia myös pinnoitteiden valinnasta sikäli kuin uutta tietoa kertyy. Kuten edellä olevasta käy ilmi, sairaalainfektioiden torjunta on laajaalaista toimintaa, jossa yksittäinen toimenpide, kuten pinnoitteen valinta, ei ole keskeistä. pitää kuitenkin aiheellisena harkita kuparia yhtenä vaihtoehtoisena kosketuspintojen materiaalina peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä niissä hoitolaitoksissa, joissa pintojen kautta välittyvien bakteeri-infektioiden riski on selvästi kohonnut. Mikäli asiasta kertyy lisää tutkimustietoa, asiaa on syytä tarkastella uudestaan. Terveysvaikutusten arviointi Sairaalainfektioiden torjunta on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Sairaalainfektioiden kansanterveydellinen merkitys on erittäin suuri. Osa niistä on ehkäistävissä ja torjuntatyöhön on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa. Valtuutettu Essi Kuikka ja kahdeksan muuta valtuutettua ovat tehneet 9.11.2011 seuraavan valtuustoaloitteen: "Helsingin Sanomat uutisoi lokakuussa kuparisten ovenkahvojen, kaiteiden, avauskytkimien ja muiden kosketuspintojen olevan antibakteerisia ja estävän erittäin tehokkaasti esimerkiksi MRSAsairaalabakteerin leviämistä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kuparisten kosketuspintojen laaja käyttäminen vähensi infektioita terveysk@hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 6 (6) sairaalassa jopa 70 %. Kuparisten kosketuspintojen käyttäminen voisi tuoda Helsingissä merkittäviä säästöjä ja vähentää infektioita, infektioista johtuvaa antibioottien käyttöä ja jopa sairaalabakteerin aiheuttamia kuolemia. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupungin sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päiväkodeissa, vanhusten palvelukeskuksissa ja muissa sopivissa kohteissa siirrytään vähitellen kuparisiin kosketuspintoihin." Aloitteesta on pyydetty terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle 1.3.2012 mennessä. Lausunto on pyydetty myös sosiaalilautakunnalta, rakennuslautakunnalta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta. Esittelijä Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Toivola Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305 jukka.pellinen(a)hel.fi terveysk@hel.fi