SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi
Käsiteltäviä teemoja Osaavan kansa määrittelyä Tutkimus ja tutkijankoulutus osaamisen korkeimpana muotona Osaamisen tutkimus Pohdintaa ja yhteenveto
Osaavan kansan määrittelyä: ihmiset osaavat rakentaa hyviä teitä ja taloja joihin ei tule hometta kasvattaa ja opettaa omia ja muiden lapsia huolehtia vanhuksista ja sairaista työskennellä yrityksissä jotka tekevät vientituotteita palvella asiakkaita kaupoissa, hotelleissa ja virastoissa äänestää ja kuluttaa järkevästi ilmaista itseään monipuolisesti äidinkielellään ja joillakin vierailla kielillä suhtautua hyväksyvästi ihmisiin jotka ovat erilaisia kuin he elää niin että etteivät aiheuta vahinkoa itselleen, yhteiskunnalle tai luonnolle Ja tehdä korkeatasoista tutkimusta
Osaavan kansan määrittelyä: yritykset Yritykset (mukaan lukien palveluala) osaavat muun ohella hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja tekevät sen avulla oivaltavia ratkaisuja ja tuotteita (= knowledge based economy) Tieto voi koskea uusia materiaaleja nanoteknologian mahdollisuuksia liitetoimintaosaamista ihmisten käyttäytymisen motiiveja kuluttajien kulttuurieroja jne.
Osaavan kansan määrittelyä: julkinen sektori Julkinen sektori (eduskunta, kuntasektori, oikeuslaitos, koululaitos, terveydenhuolto jne.) käyttää hyödyksi päätöksenteossa kaikkea tarjolla olevaa tietoa (= knowledge based society) Tieto voi liittyä kaksikielisyyden vaikutukseen lapsen kehitykseen maapallon lämpenemiseen uuteen matematiikan opetusmetodiin syövän hoitomuotojen kehittymiseen terveyden ja elintapojen väliseen suhteeseen julkisen päätöksenteon prosesseihin jne.
1. Tuotanto-orientoituneet innovaatiot Esimerkkejä: uusi kaivurin kauhamalli, indeksointi-menetelmä, hotellin palvelukonsepti, netin kautta jaettava oppimateriaali, tietokonepeli Miten vaikuttaa: kuluttajille uusia tuotteita + työpaikkoja ja verotuloja taloudellinen varaus voidaan ostaa hyvinvointia Reunaehtoja: helppokäyttöisyys, käyttäjien asenteet, design, trendikkyys, yhteensopivuus, investointi-kustannukset, kysyntä, lainsäädäntö
2. Tutkimusorientoituneet tuotannolliset innovaatiot Esimerkkejä: funktionaalinen elintarvike, akun käyttöikää lisäävä kemikaali, sairauden diagnostisointimenetelmä, projektityökalu Miten vaikuttaa: kuluttajille uusia tuotteita + työpaikkoja ja verotuloja taloudellinen varaus voidaan ostaa hyvinvointia Reunaehtoja: mekanismi jonka avulla tieto siirtyy tutkijoilta tiedon hyödyntäjille + samat tuotteistamisen ehdot kuin kohdassa 1
3. Tutkimukseen perustuva yhteiskunnallinen innovaatio Esimerkkejä: asbestin vaarallisuuden osoittaminen, hallintoprosesseja kehittävä sovellus, uusi tieto päivähoidon tai väkivaltaviihteen vaikutuksesta Miten vaikuttaa: päätöksenteko ja toimintamallit parantuvat parempi elämä ihmisille, paremmat olosuhteet yritystoiminnalle, luonnon ja ympäristön varjelu Reunaehtoja: tiedon siirto tutkijoilta sen käyttäjille, yleinen mielipide, poliittinen tahto, ihmisten asenteet (konservatismi), talouden lait
4. Ihmisten maailmankuvaa täydentävä tutkimustieto Esimerkkejä: mustan aukon syntyhistorian selkiytyminen, suomettumisen ajan politiikan tarkempi analyysi, vuorovaikutustaitoihin liittyvä tutkimustieto, tieto perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisten kehittymiseen Miten vaikuttaa: ihmisen maailmankuvan täydentyminen käyttäytyminen ja toiminta yksilönä, päättäjänä ja työntekijänä Reunaehtoja: tiedon siirto tutkijoille ja muut kohdassa 3 mainitut
Yleinen edellytys innovaatioille Tarvitaan ihminen jolla lamppu syttyy oikealla hetkellä jolla on välineitä ratkaista ongelmia ja kehittää uusia toimintamalleja joka osaa hyödyntää muiden tuottamaa uusinta tietoa joka ymmärtää innovaation arvon Taustalla luontainen kyky ja/tai opittu taito Tutkijankoulutus tähtää tällaisten ihmisten kouluttamiseen
Millaista tutkimusta tarvitaan Kaikkien alojen korkeatasoisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan osaamiseen liittyvää tutkimusta
SA: ihmiskunnan ja Suomen suuret haasteet pohjoinen ilmasto ja ympäristö kestävä energia kulttuurien vuoropuhelu terve arki kaikille oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa väestön ja yksilön ikääntyminen
Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa Nuorten uudenlaiset toimintatavat (internetin laaja käyttö, tekstiviestit yms.) ja koulun merkityksen pieneneminen oppimisen ja tiedon lähteenä muuttavat nopeassa tahdissa nuorten oppimisprosesseja, osaamisprofiilia ja mahdollisesti myös aivojen toimintaa suuri merkitys tulevan yhteiskunnan toimintatapoihin: millaisia työntekijöitä yritykset ja julkinen sektoria saavat, miten kansalaisiin kohdistuva tiedottaminen järjestetään jne.
Osaamisen tutkimus ( innovaatiojärjestelmä ) Miten tieto siirtyy tiedon tuottajilta tiedonkäyttäjille ja miksi se ei siirry? Miten toimii tutkijoiden välinen vuoropuhelu? Millainen tutkimus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa? Mitkä muuta seikat kuin tutkimuksen korkea taso vaikuttavat tiedonsiirtoon? Media tieteellisen tiedon levittäjänä ja hämärtäjänä Miten markkinavoimat edistävät tai estävät uuden tiedon hyödyntämistä? Miten turvata nuorten kiinnostus tieteeseen, erityisesti luonnontieteisiin?
Pohdintaa Korkeatasoinen tutkimus ja siihen liittyvä tutkijankoulutus on osaamisen korkein ilmentymä. Tutkimuksen yleinen korkea taso ja kansainvälinen näkyvyys ei ole vain pisara PISAkansan maineen jatkona vaan keskeinen tekijä kun maat, instituutiot ja yksilöt miettivät, kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä
Yhteenveto Maailman osaavin kansa tarvitsee maailman parasta tutkimusta koska muuten se ei ole maailman osaavin kansa