Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinnon

Hyväksytty: Kyamk pedagoginen johtotiimi 12.9.2013; Kyamk- Mamk pedagoginen ohjausryhmä 23.9.2013. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinnon TUTKINTORAKENTEEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN PE- RUSTEET 2014 2015

2 SISÄLLYS 1 Tutkintorakenneuudistuksen ja opetussuunnitelmatyön lähtökohdat... 3 2 Tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmatyön viitekehys... 3 3 tutkintorakenne- ja opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet... 5 4 Osaamisperustainen opetussuunnitelma... 5 Tutkintokohtaiset kompetenssit, ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen... 6 5 AMK-tutkinnon tavoitteet ja tutkintorakenne... 6 Tutkinnon rakenne... 7 6 Opetussuunnitelma... 8 Opetussuunnitelman rakenteen reunaehdot... 9 Opintojen mitoitus... 10 Lähteet... 11 Liite 1 Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit... 12 Liite 2 Digitaalinen tiedon hallinta ja palvelujen osaaminen Mamkin AMK-tutkinnoissa.. 13 Liite 3 Uudistuksen aikataulu... 14

3 1 TUTKINTORAKENNEUUDISTUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT Ammattikorkeakoululaki muuttuu 1.1.2014 alkaen. Jatkossa ammattikorkeakoulun toimiluvassa määritellään sen koulutustehtävä, joka koostuu 1) koulutusvastuusta eli siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa, tarvittaessa toimiluvassa voidaan myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta 2) toimiluvassa määritellystä oikeudesta antaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä, 3) opetus- ja tutkintokielestä (suomi tai ruotsi) sekä 4) oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta. (OKM, Asetusmuistio 12.3.2013, AMK-lain muutos 485/2013). Ammattikorkeakouluasetuksen muutokset (546/2013) lisäävät ammattikorkeakoulujen tutkintoja ja opetussuunnitelmia koskevaa autonomiaa. Muun muassa koulutusalaluokittelu ja koulutusohjelmakäsite jäävät asetuksesta pois ja opetussuunnitelmia sekä opintoja koskevia säädöksiä on väljennetty. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut järjestävät AMK-tutkintoihin johtavaa koulutusta. Opetussuunnitelmat tehdään tutkintoon johtavaan koulutukseen ja kuvataan tutkintoohjelmina. Käsitettä koulutusohjelma ei käytetä tutkintojen rakenteessa ja kuvauksissa. Uusi tutkintorakenne ja uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön seuraavasti: - Kyamkissa elokuussa 2014 - Mamkissa tammikuussa 2015. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opetussuunnitelmien perusteissa 2014-2015 huomioidaan - Valtioneuvoston uusi asetus ammattikorkeakouluista 4.7.2013/546 - Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia 2010-2015 - Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia 2017 - Kyamk - Mamk- yhteistyön tavoitteet. Opetussuunnitelma on julkinen ja arkistoitava dokumentti. Ammattikorkeakoulukohtaiset ohjeet täydentävät tätä asiakirjaa. 2 TUTKINTORAKENTEEN JA OPETUSSUUNNITELMATYÖN VIITEKEHYS Opetussuunnitelmatyön viitekehyksenä käytetään EQF:n (European Qualification Framework, suom. eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys) ja NQF:n (National Qualifications Framework, suom. kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. EQF ja NQF mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja tutkintorakenteiden joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan korkeakoulualueella (EQF) Taso 6 Tiedot Taidot Pätevyydet 4 Bachelor -taso Keskeiset oppimistulokset Hyvät oman koulutustai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden kriittiseen tarkasteluun. Hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työ - tai opintoalan monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun ottaminen yksilöiden ja ryhmien ammatillisen kehittymisen johtamisesta. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason 6 kuvaus kansallisen viitekehyksen (NQF) luonnoksessa: Tieto: Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Työskentelytapa ja soveltaminen (taito): Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Vastuu, johtaminen, yrittäjyys: Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Arviointi: Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. (Opetusministeriö 2009)

5 3 TUTKINTORAKENNE- JA OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAVOIT- TEET Opiskelijalähtöisyys, taloudellisuus ja työelämän osaamistarpeet sekä laatu, liikkuvuus ja vaikuttavuus toimivat opetussuunnitelmatyön reunaehtoina. Opiskelijoiden näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on 1. tutkintorakenne, joka mahdollistaa opiskelijoiden uratavoitteiden mukaiset yksilölliset valinnat molempien ammattikorkeakoulujen tarjonnasta, 2. vahvistaa opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta ja 3. lisätä mahdollisuuksia opiskella kesälukukaudella. 4 OSAAMISPERUSTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Osaamisperustainen opetussuunnitelma on opiskelijan ammatillista kasvua tukeva opintojen kokonaissuunnitelma, joka perustuu edellisessä luvussa kuvatulle EQF:n ja NQF:n osaamistasolle 6 kuvion 2 jäsentämällä tavalla. Osaamisperustainen opetussuunnitelma perustuu oppimisprosessija osaamistavoiteperustaiseen orientaatioon. Opetussuunnitelman tulee tehdä opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi, eli sen tulee kuvata opiskelijoiden suunniteltua ammatillista kasvua kohti tutkinnon määriteltyjä osaamistavoitteita. Osaamisperustainen opetussuunnitelma kuvaa tutkinto-, moduuli- ja opintojaksotasolla ydin- ja täydentävän osaamisen rakentumista. KUVIO 1. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kokonaisuus Osaamisperustaisen opetussuunnitelman lähtökohtana ovat EQF:n ja NQF:n lisäksi kunkin tutkinnon tutkintokohtaiset kompetenssit ja tutkinnon ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen. Mo-

duulien ja opintojaksojen osaamistavoitteet konkretisoivat koko tutkinnon tavoitteena olevaa osaamista. Oppimisprosessin vaiheistumista selkiytetään ammatillisen kasvun etenemistä kuvaavilla vuositeemoilla ja osaamismatriisilla, joka jäsentää tutkinnon tavoitteena olevat kompetenssit opetussuunnitelman rakenteessa ja opintojen toteutusaikataulussa. Osaamisen arviointi kuvataan opetussuunnitelmissa moduuli- ja opintojaksokuvauksissa EQF- NQF tasolla 6 (tiedot, taidot, pätevyydet). Moduulin tuottaman osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan prosessin etenemisen aikana ja prosessin päätyttyä tapahtuvaa laadullista, toimintaa ja oppimista ohjaavaa ja kehittävää arviointia. Opintojakso arvioidaan tutkintosäännössä esitetyllä tavalla. 6 Tutkintokohtaiset kompetenssit, ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen Tutkintokohtaiset kompetenssit ovat tutkinnon ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen määrittelyn lähtökohtana. Tutkintokohtaiset kompetenssit sisältävät Arenen ry:n suosituksen (23.2.2010) mukaiset ammattikorkeakoulujen yhteiset kompetenssit moduulien osaamistavoitteina. Yhteiset kompetenssit on kuvattu liitteessä 1. Moduulien yhteiset kompetenssit sisältävät osaamistavoitteet kuvataan opetussuunnitelmassa. Ydinosaaminen (must know) on ne tiedot, taidot ja pätevyys, joita uusien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä työelämä edellyttävät tutkinnon suorittaneelta. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon suorittavat opiskelijat hallitsevat tämän osaamisen. Ydinosaaminen sisältyy tutkinnon perus- ja ammattiopintoihin, harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Ydinosaamisen laajuus on 90-180 opintopistettä 210 opintopisteen tutkinnosta ja 120-180 opintopistettä 240 opintopisteen tutkinnosta. Täydentävä osaaminen (should know) syventää tai laajentaa tutkinnon ydinosaamista. Täydentävä osaaminen kuvataan tutkintorakenteessa vaihtoehtoisina ammatti- ja vapaasti valittavina opintoina sekä harjoitteluna, jonka tavoitteena on syventää ammattialan ydinosaamista. Opiskelija voi valita HOPS:n mukaisesti täydentävää osaamista tukevia opintoja kaikesta ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Täydentävän osaamisen laajuus on 30-120 opintopistettä 210 opintopisteen tutkinnossa ja 60-120 opintopistettä 240 opintopisteen tutkinnosta. 5 AMK-TUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINTORAKENNE Ammattikorkeakoulututkintojen rakenne noudattaa Valtioneuvoston 1.1.2014 voimaan tulevaa asetusta (546/2013). Asetuksen (546/2013, 4 ) mukaisesti ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. Lisäksi asetus määrittää ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet siten, että tutkinnon suorittaneella on

7 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (7 ) Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva ammattialansa asemasta ja merkityksestä sekä perehdyttää opiskelija ammattialansa yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään ja antaa hänelle riittävä viestintä- ja kielitaito sekä valmiudet kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattialansa tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee työskentelemään itsenäisesti asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työnsä ja työyhteisön kehittämiseen. Osa ammattiopinnoista voi olla vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä hänen omien tavoitteidensa mukaisesti. Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija oppii soveltamaan tietojaan ja taitojaan sekä saa valmiuksia kehittää työelämää. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattialaansa liittyvässä käytännön asiantuntija- ja kehittämistehtävässä. Tutkinnon rakenne Ammattikorkeakoulututkinto muodostuu kyseisen tutkinnon ydin- ja täydentävästä osaamisesta. Tutkinnon ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen jäsennetään moduuleiksi, jotka koostuvat opintojaksoista. Moduuliperustainen tutkintorakenne on pedagogiselta tasoltaan opintojaksoperusteista korkeatasoisempi. Yksittäisten opintojaksojen tietoinen ja harkittu kytkeminen laajemmiksi osaamisalueiksi auttaa opiskelijaa kokonaisuuksien hallinnassa ja ohjaa siten ymmärtävään oppimiseen. Opintojen oikea mitoittaminen on tällaisessa mallissa usein helpompaa kuin opintojaksoperusteisessa mallissa. Moduuli sisältää enemmän kuin yhden opintojakson. Moduulien sisällä opintojaksoille on yleensä mielekästä määritellä myös suoritusjärjestys. (Karjalainen 2003.) Moduulien ja opintojaksojen suunnittelun lähtökohtana ovat tutkintokohtaiset kompetenssit, ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen sekä opiskelijan oppimisprosessi ja sen tukeminen.

8 KUVIO 2. Ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen moduulit tutkinnossa Kuvio 2 kuvaa moduulimallia, joka rakentuu koko tutkinnon ajan ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen opintopoluista. Ydinosaamisen opintopolku on laajimmillaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tällöin keskitytään luomaan opiskelijan ammatillisen kasvun perusta, jolle myöhempi täydentävä osaaminen rakentuu. Tämä tarkoittaa tutkinnon alkuvaiheessa enemmän ydinosaamisen moduuleja suhteessa täydentävän osaamisen moduuleihin. Tutkinnon tavoitevuosien edetessä täydentävän osaamisen moduulien määrä kasvaa, kunnes tutkinnon viimeisinä vuosina täydentävän osaamisen opetustarjonta ja opiskelijan valinnanmahdollisuudet ovat laajimmillaan. Ammattikorkeakoulun pedagogisten tavoitteiden mukaisesti teoriaopinnot ja käytännön työskentely muodostavat yhdessä oppimista tukevan kokonaisuuden. 6 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kirjoitettua opetussuunnitelmaa, joka dokumentoidaan SoleOPSiin. Opetussuunnitelmien tulee mahdollistaa erilaisten opiskelijakohtaisten opintopolkujen toteutuminen sekä vahvistaa Kyamkin ja Mamkin synergiaa sekä profiloitumista vahvuusalueillaan. Ydin- ja täydentävä osaaminen kuvataan opetussuunnitelmassa perus-, ammatti- ja vaihtoehtoisten opintojen moduuleina, opintojaksoina, harjoitteluna sekä opinnäytetyönä (kuvio 3).

9 KUVIO 3. Tutkinto- ja opetussuunnitelmarakenne Opetussuunnitelmakuvaus sisältää - tutkintokohtaiset kompetenssit - tutkinnon ydinosaamisen ja täydentävä osaamisen - vuositeemat ja osaamismatriisin - moduulit - opintojaksot - opintojen toteutusaikataulu lukuvuosille/lukukausille - osaamisen arvioinnin. Tutkinnon pedagoginen lähestymistapa ja menetelmäratkaisut kuvataan opetussuunnitelmassa tutkinto-, moduuli- ja opintojaksotasoilla. Lisäksi opetussuunnitelma voi sisältää ammattikorkeakoulukohtaisesti sovittuja erilliskuvauksia. Opetussuunnitelman rakenteen reunaehdot Opinnot toteutetaan moduuleina ja opintojaksoina. Moduuli koostuu opintojaksoista. Moduulien minimilaajuus on 15 op ja opintojakson 5 op. Erityisissä erikseen määriteltävissä tapauksissa moduulin laajuus voi olla 10 op (tutkinnon osina tarjottavat erillistarjonnan moduulit ja opintojaksot, kuten avoin AMK, palvelutoiminnan koulutukset, erikoistumiskoulutuksen osat). Moduulin laajuus on aina 5:llä jaollinen. Moduulit sijoitetaan lukukausille, ml. kesälukukausi. Moduulit voivat ajallisesti sijoittua maksimissaan yhdelle lukukaudelle. Joissakin erityistapauksissa on mahdollista sijoittaa moduuli pidemmälle ajalle. Erillistarjonnan moduuleita (min 10 op) voidaan tarjota koko lukuvuoden ajan.

Vaihtoehtoiset ammattiopinnot ja vapaasti valittavat opinnot muodostavat 15 opintopisteen laajuisia moduuleja. Venäjä- sekä yrittäjyys- ja innovaatio-opinnot ovat tarjolla kaikille opiskelijoille. Harjoittelu on laajuudeltaan vähintään 30 op (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 4.7.2013/546, 5 ). Jokainen tutkinto määrittelee itse harjoittelun laajuuden. Vapaasti valittavat opinnot sisältyvät opiskelijan HOPS:iin. Vapaasti valittavina opintoina tarjotaan tutkintojen näkökulmasta perusteltuja opintoja. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) sovelletaan ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Vieraskielistä opetustarjontaa on suomenkielisissä koulutuksissa vähintään 15 op. Verkko-opetuksella tarkoitetaan tässä ensisijaisesti tietoverkkojen kautta annettavaa, paikasta riippumatonta opetustarjontaa. Jokaisessa tutkinnossa on amk:n päätösten mukainen määrä verkko-opetusta. Opintojen mitoitus Opintojen mitoitus on osa opetussuunnitelmatyötä ja sen lähtökohtana ovat - tutkintojen kompetenssit. ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen - opetussisällöt - opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmät. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän opiskelijatyömäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos on 1 600 tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä. Lukuvuodessa on keskimäärin 40 opiskeluviikkoa, jolloin viikoittainen opiskelutuntimäärä on n. 40 tuntia/ viikko. Yhden opintopisteen laskennallinen työtuntimäärä on n. 27 tuntia 1. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 4.7.2013/546) 10 1 Osaamiskokonaisuuksien/ opintojaksojen kuormittavuus arvioidaan ja laaditaan kuormituslaskelma. Opiskelijan työmäärä osoitetaan toteutuksen kuvauksen yhteydessä (Kyamk) ja opintojaksokuvauksessa (Mamk). (Opintopisteen kuormittavuusanalyysista ks. OPMITKU Opintojen mitoitus ja kuormittavuus.)

11 LÄHTEET ARENE ry. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Verkossa: http://www.haagahelia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/arenen_suositus.pdf Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. 23.4.2008. Verkossa: http://ec.europa.eu/education/pub/pdf/general/eqf/broch_fi.pdf Karjalainen, A. (toim.) 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Verkossa: http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf Kokonaisstrategia - Kymenlaakson ammattikorkeakoulun strategia 2010-2015. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. 2010. Korkeakoulukokonaisuuden visio, strategiset tavoitteet ja toimenpideohjelma vuosille 2010-2015. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. 2010. Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusmuistio 12.3.2013. Verkossa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkea koulu_uudistus/aineistot/liitteet/okm_liite_asetusmuistio.pdf Opetusministeriö. 2009. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Verkossa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/tr24.pdf OPMITKU Opintojen mitoitus ja kuormittavuus. Verkossa: http://opmitku.turkuamk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=11&itemid=24 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 4.7.2013/546. Verkossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2013/

12 LIITE 1 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. 2012-2013 opetussuunnitelmissa käytetään Arenen ry:n suositusta (23.2.2010) ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. OPPIMISEN TAIDOT - osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta EETTINEN OSAAMINEN - kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista - osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti - osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään - osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita - osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita - kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN - osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia - osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä - omaa valmiuksia yrittäjyyteen INNOVAATIO-OSAAMINEN - kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen - osaa työskennellä projekteissa - osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN - omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia

13 LIITE 2 DIGITAALINEN TIEDON HALLINTA JA PALVELUJEN OSAAMINEN MAMKIN AMK-TUTKINNOISSA Mikkelin kaupungin ja Mamkin strategia (MAMK 2017) mukaisesti tavoitteena on vahvistaa Mamkin tutkintojen rakenteita ja sisältöjä siten, että Mamkin tietojenkäsittelyn sekä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kehittämistyö ja osaaminen vahvistavat eri aloilla tarvittavaa digitaalisen tiedon hallinnan ja palvelujen osaamista alakohtaisesti sovellettuna. Mamkin strategian 2017 mukaisen tutkintorakenne- ja opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä toteutetaan seuraavat toimenpiteet: 1. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Tutkinnon ydinosaamisessa vahvistetaan sähköistä tiedonhallintaa ja sähköisten palvelujen toteuttamista. 2. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), liiketalous Tutkinnon ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen määrittelyn yhteydessä vahvistetaan sähköisen liiketoiminnan ja tallennettuun tietoon pohjautuvan yritystoiminnan sisältöjä. 3. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration Tutkinnon ydinosaaminen fokusoituu sähköiseen liiketoimintaan. Avoimen ammattikorkeakoulun kansainväliseen verkko-opintotarjontaan kehitetään digitaalisen tiedon hallinnan ja palveluiden sekä sähköisen liiketoiminnan moduuli (min 15 op). 4. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Information Technology, Bachelor of Engineering Tutkinnon ydinosaaminen profiloituu infraratkaisuihin, jotka palvelevat erityisesti suurten tietomäärien tallennusta ja käsittelyä. 5. Tutkintorakenne- ja opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vahvistetaan kaikkien tutkintojen sisällöissä alakohtaista soveltavaa digitaalisen tiedon hallinnan ja palvelujen osaamista, mm. teknologian soveltaminen osana hyvinvointipalveluja, sähköiset ruokapalvelut, älykkäät materiaalit ja energiaratkaisut, käyttäjälähtöiset sähköiset palvelut, käytettävyys, tuotteistaminen, kaupallistaminen, liiketoimintamallit digitaalisissa tuotteissa, sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. 6. Kaikkien tutkintojen opiskelijoiden valittavaksi kehitetään verkko-opintotarjontaan soveltava digitaalisen tiedon hallinnan ja palveluosaamisen moduuli (min 15 op).

14 LIITE 3 UUDISTUKSEN AIKATAULU SYKSYLLÄ 2013 2013 Toimenpide/ vaihe vastuu valmis OPS:ien arviointi Koulutusjohtajat 7.6.2013 Tutkintorakenteen ja OPS-perusteiden käsittely ja hyväksyntä (yhteiset perusteet) OPS-arvioinnin tulosten käsittely OPSien analysointi, workshopit Tutkintokohtaiset kompetenssit, tutkinnon ydinosaaminen, tutkinnon täydentävä osaaminen ja laajuudet Tutkintorakenne: Moduulit Koulutustiimi Opetusjohtaja, opetuksen ja henkilöstön kehittämispäällikkö OPS-vastaavat OPS-vastaavat Koulutustiimi 17.9.2013 Lokakuu 13.12.2013 13.12.2013