DEMONSTRANT DEMONSTRANT DEMONSTRANT - kevätvehnä UUTUUS! Erittäin satoisa myllyvehnä Zebran aikaisuus ja laonkestävyys Korkea hlp Hyvä taudinkestävyys Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi. Demonstrantin laonkestävyys ja kasvuaika ovat samaa luokkaa kuin Zebrassa. Hehtolitrapaino on Zebraakin parempi. Demonstrant soveltuu tehokkaaseen kevätvehnänviljelyyn I - II vyöhykkeille. Maan ph-suositus on yli 6,2. Demonstrantin tähkä on ilmava, mistä on hyötyä etenkin sateisina syksyinä. Siemenkoko on hieman Zebraa pienempi. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kuivaus- ja siemenkustannusten kannalta. Demonstrantin valkuaispitoisuus on ollut virallisissa kokeissa ja käytännön viljelyssä Zebraa korkeampi. Kun otetaan huomioon, että Demonstrant on 5 satoisampi kuin Zebra, niin kokonaisvalkuaissato nousee 6 Zebraa korkeammaksi. Demonstrant sopii mylly- ja rehuvehnäksi. Demonstrant on todettu leivontakokeissa harvinaislaatuisen laadukkaaksi Suomessa tuotetuksi myllyvehnäksi. Lajike Suosit. viljelyvyöhyke Sadon suhdeluku Pituus Tjp Hlp k Sakoluku 1 vyöhykkeet 1 2 3 maalajit Karkeat kiv.maat Savimaat Liejusavi Kasvitautien määrä Lehtilaikkutaudit yht. DEMONSTRANT 1-2 100 104,0 1019 10 78 37,4 80,4 13,0 296 100 100 100 100 100 100 4,2 ANNIINA 1-3 91 98,7 968 6 79 34,1 80,2 15,0 290 82 86 94 88 91 9,9 WANAMO 1-3 88 100,5 982 16 78 34,6 78,3 14,2 346 89 89 87 96 87 91 7,8 BJARNE 1-3 87 101,5 994 6 67 34,4 78,1 14,2 320 83 91 91 88 87 86 7,3 QUARNA 1-2 92 101,6 987 12 75 37,3 79,5 15,0 301 93 95 81 80 92 93 7,8 KRUUNU 1-2 95 101,7 994 14 84 36,4 77 12,9 311 96 97 91 88 96 95 8,2 WELLAMO 1-2 98 103,1 1008 13 83 35,4 80,2 13,6 277 100 95 97 105 97 100 5,9 ZEBRA 1-2 97 103,6 1019 10 85 39,6 80,1 12,8 289 95 104 94 103 96 93 3,3 MARBLE 1 97 104,3 1024 9 79 39,5 80,3 12,9 288 98 97 92 94 97 95 6,6 AMARETTO 1 107 105,2 1031 18 84 39,2 79,7 12,0 270 107 107 104 104 109 96 5,7 SERTORI 1 97 105,3 1036 6 72 41,1 81,4 13,7 299 99 94 95 97 95 2,5 PUNTARI 1 107 105,5 1037 10 77 37,0 80,7 11,9 215 107 108 103 107 108 98 6,4 EPOS 1 100 106,2 1041 6 81 37,5 77,2 13,0 306 99 105 97 90 102 93 3,4
PUNTARI BJARNE ZEBRA PUNTARI BJARNE ZEBRA PUNTARI - kevätvehnä UUTUUS! Kova sato ja vahva korsi Melko myöhäinen myllyvehnä Korkea hehtolitrapaino Hyvät leivontaominaisuudet BJARNE - kevätvehnä Lujakortisin kevätvehnä Huippulaatuinen myllyvehnä Aikainen Korkea valkuaispitoisuus Puntari on kasvuajaltaan kaksi päivää Zebraa myöhäisempi. Puntari on erittäin satoisa. Puntarin hehtolitrapaino on korkea, jyväkoko suhteellisen pieni. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kuivaus- ja siemenkustannusten kannalta etenkin myöhäisessä lajikkeessa. Puntari on härmän- ja keltaruosteen kestävä, lehtilaikkutautien kestävyys on suhteellisen hyvä. Puntari soveltuu karkeille kivennäismaille ja savimaille. Puntaria suositellaan I - II vyöhykkeille. Puntari vaatii kasvuaikansa ja satotasonsa mukaisen runsaan typpilannoituksen. Maitotuleentumisvaiheessa annettu lisätyppilannoitus nostaa sadon valkuaista. Puntari soveltuu sekä mylly- että rehuvehnäksi. Bjarne on aikainen ja sadoltaan kilpailukykyinen etenkin pohjoisimmilla vehnänviljelyvyöhykkeillä. Bjarnen hehtolitrapaino on hyvä. Sen valkuaispitoisuus, sakoluku ja leivontalaatu ovat erinomaisia. Bjarne on melko lyhyt, Zebraa lähes 20 lyhyempi, ja kevätvehnälajikkeista lujakortisin. Bjarne menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, mutta poutivia lohkoja on syytä välttää. Bjarnen resepti huipputuloksiin on riittävästi vettä ja typpeä. Bjarne on härmänkestävä ja sen lehtilaikkutautien kestävyys on kohtalaisen hyvä. ZEBRA - kevätvehnä Satoisa ja laadukas myllyvehnä Taudinkestävä Hehtolitrapaino ja jyväkoko erinomainen Sakolukuominaisuudet erittäin hyvät Zebra on osoittanut viljelyvarmuutensa tuottamalla myllykelpoista laatua hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa. Zebran valkuaispitoisuus on satoon suhteutettuna korkea. Zebran hehtolitrapaino ja sakoluku ovat erinomaisia. Zebra on hyvin tähkäidäntää kestävä lajike. Sitä voidaan viljellä kaikilla maalajeilla. Zebra on kestävä härmää ja keltaruostetta vastaan sekä kohtalaisen kestävä lehtilaikkutauteja vastaan. Tautitorjuntaan suositellaan strobiluriinivalmistetta seoksena, koska tautisuojan lisäksi se parantaa kasvuston yleistä stressinsietokykyä. Zebra vaatii satotasonsa mukaisen typpilannoituksen. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
BRAGE BRAGE BRAGE - monitahoinen ohra UUTUUS! Satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brae on jopa 10 Vildeäkin satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Braen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Braen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brae soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brae menestyy myös happamilla mailla. Braen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brae on taudinkestävä lajike, etenkin kesto renaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal korrensäädekäsittely (0.5 1.0 l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Braen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. Lajike Tähkätyyppi Suosit. viljelyvyöhyke Sadon suhdeluku Pituus Tjp Hlp k vyöhykkeet 1 2 3 4 Karkeat kiv.maat maalajit Hapan maa Savimaat Multamaat Kasvitautien määrä Lehtilaikkutaudit yht. VILDE mt 1-4 100 89,2 867 8 73 41,4 63,6 12,4 100 100 100 100 100 100 100 100 7,3 VOITTO mt 1-4 92 84,6 823 22 77 40,9 62,9 12,5 93 98 85 94 94 88 93 83 TIRIL mt 1-4 97 86,1 836 17 76 40,0 63,7 12,8 102 103 90 98 99 94 96 105 BRAGE mt 1-4 110 89,4 869 14 78 39,7 65,3 11,8 121 117 101 111 108 110 114 98 EINAR mt 1-3 106 90,2 879 11 77 40,8 65,2 11,6 108 113 99 106 105 105 108 103 5,1 ELMERI mt 1-3 106 90,6 882 11 72 42,4 64,2 11,4 112 122 98 100 101 103 117 117 4,1 EDEL mt 1-3 100 91,5 894 9 81 40,8 64,9 11,5 111 101 97 94 93 102 106 86 10,1 SAANA 2 1-3 87 91,7 896 20 67 47,0 66,3 12,5 96 90 81 84 88 88 76 EDVIN mt 1-3 107 91,9 898 22 79 41,0 64,3 11,1 114 117 101 104 106 106 112 57 6,6 SCARLETT 2 1-3 94 92,2 902 26 67 45,1 68,4 12,3 106 96 87 94 94 91 37 SW MITJA 2 1-3 110 93,9 928 15 70 49,0 69,2 11,6 124 111 108 110 112 73 4,8 XANADU 2 1-3 98 94,6 931 16 68 47,8 67,4 12,3 107 105 89 104 97 99 72 MAAREN 2 1-3 97 95,0 933 20 69 46,8 67,6 12,0 109 93 92 87 98 38 ANNABELL 2 1-2 100 95,5 944 20 70 43,7 66,2 11,5 114 99 94 91 103 93 51 13,7 HARBINGER 2 1-2 102 95,8 951 13 67 48,3 68,1 11,5 114 108 93 106 103 75 6,4 AMBER 2 1-2 103 95,8 948 20 70 49,1 67,9 11,5 114 107 95 103 103 59 NFC TIPPLE 2 1-2 106 97,7 968 16 67 53,1 67,0 10,8 119 107 99 103 107 53
VILDE TIRIL VILDE TIRIL VILDE - monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra Huippusatoisa Lujakortisin ohralajike Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla Suuri jyvä Vilde on monitahoinen huippusatoisa ohralajike, joka oli Suomen eniten viljelty ohra vuonna 2011. Vilde on melko aikainen, sen kasvuaika on Tiriliä kolme päivää myöhäisempi. Vilde sopii viljelyyn vyöhykkeille I - IV. Vilden jyväkoko on monitahoisten suurimpia. Hehtolitrapainoltaan ja valkuaispitoisuudeltaan Vilde on keskimääräinen. Vilde on ollut tasaisen vahva kaikilla maalajeilla. Myös multamaat ja karjanlannan käyttö sopivat hyvin Vildelle. Vilde kestää hyvin myös maan happamuutta. Vilden typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. Vilde on erittäin terve lajike. Vilde on renaslaikun- ja härmänkestävä ja sen verkkolaikun kestävyys on hyvä. Hyvissä kasvustoissa sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on suositeltavaa. Vilden korsi on keskimittainen ja se on kaikista ohralajikkeista lujakortisin. Kuitenkin multavilla mailla korrensääteen käyttö lisää viljelyvarmuutta. TIRIL - monitahoinen rehuohra Aikainen Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikaisuusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajikkeeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mailla se on erityisen vahva. Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin renaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolaikun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
SW MITJA MAAREN SW MITJA MAAREN SW MITJA - 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra UUTUUS! Erinomainen satoisuus Aikainen kaksitahoinen ohra Suuri ja tasakokoinen jyvä Korkea hehtolitrapaino SW Mitja nostaa aikaisten kaksitahoisten ohralajikkeiden satotason uusiin lukemiin. Mitjan kasvuaika on pari päivää Saanaa myöhäisempi eli 2-tahoisten ohrien aikaisimpia, mutta se on myöhäistä NFC Tippleä satoisampi. Mitja on suurijyväinen ja hehtolitrapainoltaan korkea. Sekä valkuais- että tärkkelyspitoisuus ovat hyviä. Mitjan korrenlujuus on kaksitahoisten parhaimmistoa. Kookkaan ja painavan tähkän vuoksi suositellaan laontorjuntaa. Mitjan verkkolaikun ja lentonoen kestävyys on hyvä. Korkean satopotentiaalin hyödyntämiseksi lehtilaikkutautien torjuntaa suositellaan. MAAREN - 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Erittäin laadukas tärkkelysohra Melko aikainen 2-tahoiseksi Maaren on viljelyvarma ja satoisa lajike I - II -vyöhykkeille ja III -vyöhykkeen suotuisille kasvupaikoille. Maaren on Altian tärkkelysohralistalla ja on osoittautunut vastaanotossa erittäin laadukkaaksi. Maaren on laadultaan erinomainen, sen jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino hyvä. Myös valkuaispitoisuus on korkeaan tärkkelyspitoisuuteen nähden hyvä. Maaren soveltuu kaikille maalajeille. Muiden kaksitahoisten ohrien tapaan happamia maita on kuitenkin syytä välttää. Maarenin satotaso on kenttä- kokeissa ollut vuodesta toiseen tasaisen korkea. Myös käytännön viljelyssä lajike on osoittautunut erittäin viljelyvarmaksi. Maarenin korrenlujuus on kaksitahoisten parhaita. Maaren on erittäin kestävä viirutaudille ja härmälle ja hyvin kestävä verkkolaikulle. Hyvä kasvusto kannattaa kuitenkin aina suojata sekä taudeilta että laolta. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
XANADU XANADU XANADU - 2-tahoinen mallasohra Suuri jyvä ja hyvä hehtolitrapaino Lujakortinen Melko aikainen Satoisa mallasohra Xanadu on saksalaisen Nordsaatin jalostama mallasohra. Xanadu sai virallisen mallasohrahyväksynnän vuonna 2009. Lajike on laajassa viljelyssä erityisesti itäisessä Euroopassa. Xanadu on todettu viljelyvarmaksi ja se tuottaa mallaslaatuista satoa Suomessa. Xanadu on lujakortinen, jyväkooltaan suuri ja hehtolitrapainoltaan korkea. Xanadun valkuaispitoisuus on keskimääräinen. Mallasohran viljelyssä kannattaa kuitenkin muistaa maltillinen typpilannoitus. Xanadu on mallasohrien nykylajikkeistossa aikainen. Maalajeista Xanadu on pärjännyt suhteellisesti paremmin karkeilla kivennäismailla ja multamailla kuin puhtailla savimailla. Verrattuna muihin mallasohralajikkeisiin Xanadu sietää paremmin maan happamuutta. Xanadu on erittäin kestävä härmää, verkko- ja renaslaikkua sekä viirutautia vastaan. Tasaisen kasvuunlähdön varmistamiseksi suositellaan kylvösiemenen peittausta. Viljelyohjelman mukaisilla toimenpiteillä on saatu merkittäviä sadonlisiä ja paremmin mallaslaadun vaatimukset täyttävää satoa Hauholla 2010 ja 2011 kokeissa. Lajike Tähkätyyppi Suosit. viljelyvyöhyke Sadon suhdeluku Pituus Tjp Hlp k vyöhykkeet 1 2 3 4 Karkeat kiv.maat maalajit Hapan maa Savimaat Multamaat Kasvitautien määrä Lehtilaikkutaudit yht. VILDE mt 1-4 100 89,2 867 8 73 41,4 63,6 12,4 100 100 100 100 100 100 100 100 7,3 VOITTO mt 1-4 92 84,6 823 22 77 40,9 62,9 12,5 93 98 85 94 94 88 93 83 TIRIL mt 1-4 97 86,1 836 17 76 40,0 63,7 12,8 102 103 90 98 99 94 96 105 BRAGE mt 1-4 110 89,4 869 14 78 39,7 65,3 11,8 121 117 101 111 108 110 114 98 EINAR mt 1-3 106 90,2 879 11 77 40,8 65,2 11,6 108 113 99 106 105 105 108 103 5,1 ELMERI mt 1-3 106 90,6 882 11 72 42,4 64,2 11,4 112 122 98 100 101 103 117 117 4,1 EDEL mt 1-3 100 91,5 894 9 81 40,8 64,9 11,5 111 101 97 94 93 102 106 86 10,1 SAANA 2 1-3 87 91,7 896 20 67 47,0 66,3 12,5 96 90 81 84 88 88 76 EDVIN mt 1-3 107 91,9 898 22 79 41,0 64,3 11,1 114 117 101 104 106 106 112 57 6,6 SCARLETT 2 1-3 94 92,2 902 26 67 45,1 68,4 12,3 106 96 87 94 94 91 37 SW MITJA 2 1-3 110 93,9 928 15 70 49,0 69,2 11,6 124 111 108 110 112 73 4,8 XANADU 2 1-3 98 94,6 931 16 68 47,8 67,4 12,3 107 105 89 104 97 99 72 MAAREN 2 1-3 97 95,0 933 20 69 46,8 67,6 12,0 109 93 92 87 98 38 ANNABELL 2 1-2 100 95,5 944 20 70 43,7 66,2 11,5 114 99 94 91 103 93 51 13,7 HARBINGER 2 1-2 102 95,8 951 13 67 48,3 68,1 11,5 114 108 93 106 103 75 6,4 AMBER 2 1-2 103 95,8 948 20 70 49,1 67,9 11,5 114 107 95 103 103 59 NFC TIPPLE 2 1-2 106 97,7 968 16 67 53,1 67,0 10,8 119 107 99 103 107 53
MARIKA MARIKA MARIKA - suurimokaura Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino Satoisa aikainen kaura Valkokuorinen Hyvä lehtilaikunkestävyys Marika on aikainen ja satoisa laatukaura. Marika on Fiiaa hieman aikaisempi ja Vaasaa päivän myöhäisempi. Marika soveltuu erinomaisesti suurimokauraksi ja vientiin suurehkon ja tasakokoisen jyvän vuoksi. Marikalla on korkea hehtolitrapaino ja sen tuhannen jyvän paino on aikaisista kauroista korkein, myöhäisen Belindan tasoa. Marika on valkokuorinen. Marikan satotaso on erityisen korkea karkeilla kivennäismailla sekä lieju- ja savimailla. Marikan korrenlujuus on hyvä. Lajike Suosit. viljelyvyöhyke Pituus Tjp Hlp k Kuori- vyöhykkeet 1 2 3 4 Karkeat kiv.maat maalajit RINGSAKER 1-4 100 98,9 947 38 91 34,8 54,4 12,6 22,5 4696 100 100 100 100 100 100 100 100 3,8 EEMELI 1-4 85 93,9 897 23 87 37,9 54,2 14,3 23,7 3952 86 87 88 80 82 88 86 87 9,6 ASLAK 1-4 91 94,7 907 34 88 34,0 54,5 14,9 21,5 4309 92 92 93 84 84 97 90 9,6 VELI 1-4 84 95,5 911 52 100 35,0 54,6 14,5 23,0 3913 83 84 88 80 80 86 87 82 9,1 AKSELI 1-4 98 95,9 919 20 88 34,2 55,2 13,7 23,1 4547 99 101 98 93 92 101 98 105 3,4 SW VAASA 1-4 89 96,4 919 34 93 35,7 52,9 13,4 24,2 4096 89 88 93 87 85 90 93 87 5,7 VENLA 1-4 90 96,5 924 37 94 36,4 54,9 14,9 23,4 4157 88 89 92 87 86 91 91 90 6,8 PEPPI 1-4 87 97,1 930 31 85 36,4 55,8 14,3 23,1 4042 91 87 89 80 80 90 89 95 9,5 MARIKA 1-4 92 97,2 927 35 90 39,2 54,5 13,1 23,8 4240 97 93 90 90 90 93 91 97 4,4 FIIA 1-4 90 97,4 934 29 90 34,8 54,5 13,9 23,2 4176 93 89 92 86 85 94 91 88 3,9 VIVIANA 1-2 104 102,1 984 31 88 39,0 53,3 12,0 24,4 4742 108 105 101 91 107 108 110 4,1 BETTINA 1-2 104 103,4 1000 28 90 39,3 53,7 11,9 23,9 4803 111 104 101 93 109 103 115 3,2 IIRIS 1-2 101 103,6 1000 20 85 42,0 54,3 12,3 22,8 4722 105 103 99 93 105 102 106 2,8 SW INGEBORG 1-2 99 104,2 1000 44 87 41,9 54,4 12,1 23,8 4554 105 101 95 94 102 100 104 2,1 IVORY 1-2 92 104,2 994 41 90 47,2 53,7 12,2 22,3 4303 98 93 86 99 84 94 93 96 4,3 BELINDA 1-2 102 104,4 1004 31 89 39,4 53,2 12,0 23,8 4728 108 105 99 94 107 102 108 2,8 Liejusavi Kasvitautien määrä Sadon suhdeluku Ydinsato Savimaat Multamaat Lehtilaikkutaudit yht.
BETTINA SW INGEBORG BETTINA SW INGEBORG BETTINA - kaura UUTUUS! Huippusatoisa Eriomainen korrenlujuus Valkokuorinen Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino Bettina on Suomen oloihin valittu uutuuskaura SW Seediltä Ruotsista. Bettina on lajikekokeiden perusteella päivän Belindaa aikaisempi. Satoisuudeltaan Bettina on lajikelistan paras. Bettina soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeillä I - II. Bettinan korrenlujuus, hehtolitrapaino ja sato ovat Belindaa paremmat. Bettina on päässyt Suomen kasvilajikeluetteloon vuonna 2010. Tuota laatukauraa tilakäyttöön, kotimaan teollisuuteen tai vientiin - valitse Bettina. SW INGEBORG - kaura Hyvä hehtolitrapaino Suuri jyvä Valkokuorinen Erinomainen lehtilaikun kestävyys Inebor on kauralajikkeista satoisimpia. Inebor on kasvuajaltaan myöhäinen kaura, hieman Belindaa aikaisempi. Inebor soveltuu viljeltäväksi parhaiten I - II vyöhykkeillä. Ineborin hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat merkittävästi Belindaa paremmat. Sato ja kuoripitoisuus ovat Belindan tasoa. Laadukkaana valkokuorisena kaurana se soveltuu vientikauraksi ja suurimokäyttöön. Inebor on Belindaa lyhyempi. Korrenlujuudesta on ristiriitaisia tuloksia. Ruotsin ja Norjan virallisissa kokeissa Inebor on ollut Belindaa lujakortisempi, samoin K-maatalouden koetilan omissa kokeissa, mutta Suomen virallisissa lajikekokeissa Inebor on ollut Belindaa hieman heikkokortisempi. Inebor on kestävin lajike kauran lehtilaikkua vastaan. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
RINGSAKER MARIKA RINGSAKER MARIKA RINGSAKER - vienti- ja rehukaura Huippusatoisa Pieni kuoripitoisuus erittäin suuri ydinsato Melko aikainen Valkokuorinen Rinsaker on Fiiaa n. 10 -yksikköä satoisampi eli lähes Belindan tasolla. Rinsakerin kasvuaika on vain noin päivän Fiiaa myöhäisempi. Rinsakerin hehtolitrapaino on korkea ja jyvä on melko pienikokoinen. Kuoripitoisuus on pieni. Valkuaispitoisuus on satotasoon nähden hyvä. Rinsakerin satotaso on aikaisuuteen nähden korkea ja se on erityisen satoisa karkeilla kivennäismailla. Rinsaker on virallisissa kokeissa menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Sen korrenlujuus on keskimääräinen. Taudinkestävyys on hyvä. MARIKA - kaura Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino Satoisa aikainen kaura Valkokuorinen Hyvä lehtilaikunkestävyys Marika on aikainen ja satoisa laatukaura. Marika on Fiiaa hieman aikaisempi ja Vaasaa päivän myöhäisempi. Marika soveltuu erinomaisesti suurimokauraksi ja vientiin suurehkon ja tasakokoisen jyvän vuoksi. Marikalla on korkea hehtolitrapaino ja sen tuhannen jyvän paino on aikaisista kauroista korkein, myöhäisen Belindan tasoa. Marika on valkokuorinen. Marikan satotaso on erityisen korkea karkeilla kivennäismailla sekä lieju- ja savimailla. Marikan korrenlujuus on hyvä. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
SW VAASA SW VAASA SW VAASA - rehukaura Lujakortinen Aikainen ja viljelyvarma Parhaimmillaan eloperäisillä mailla ja karjatiloilla Valkokuorinen Vaasa on aikainen kaura Keski- ja Pohjois-Suomeen. Vaasa on Marikaa päivän aikaisempi. Vaasa on aikaisuusluokassaan satoisa. Sato on ollut korkea erityisesti IV-vyöhykkeellä. Vaasan jyvä on keskikokoinen. Hehtolitrapaino on matalahko ja valkuaispitoisuus keskimääräinen. Vaasan korsi on luja ja siksi sitä voi lannoittaa suositusten ylärajojen mukaisesti. Myös karjanlannan käyttö sopii Vaasalle. Lajiketta voi suositella myös eloperäisille maille, poutivia lohkoja on syytä välttää. Vaasan lehtilaikun kestävyys on hyvä. Lajike Suosit. viljelyvyöhyke Pituus Tjp Hlp k Kuori- vyöhykkeet 1 2 3 4 Karkeat kiv.maat maalajit Liejusavi Sadon suhdeluku Ydinsato Savimaat Multamaat Kasvitautien määrä Lehtilaikkutaudit yht. RINGSAKER 1-4 100 98,9 947 38 91 34,8 54,4 12,6 22,5 4696 100 100 100 100 100 100 100 100 3,8 EEMELI 1-4 85 93,9 897 23 87 37,9 54,2 14,3 23,7 3952 86 87 88 80 82 88 86 87 9,6 ASLAK 1-4 91 94,7 907 34 88 34,0 54,5 14,9 21,5 4309 92 92 93 84 84 97 90 9,6 VELI 1-4 84 95,5 911 52 100 35,0 54,6 14,5 23,0 3913 83 84 88 80 80 86 87 82 9,1 AKSELI 1-4 98 95,9 919 20 88 34,2 55,2 13,7 23,1 4547 99 101 98 93 92 101 98 105 3,4 SW VAASA 1-4 89 96,4 919 34 93 35,7 52,9 13,4 24,2 4096 89 88 93 87 85 90 93 87 5,7 VENLA 1-4 90 96,5 924 37 94 36,4 54,9 14,9 23,4 4157 88 89 92 87 86 91 91 90 6,8 PEPPI 1-4 87 97,1 930 31 85 36,4 55,8 14,3 23,1 4042 91 87 89 80 80 90 89 95 9,5 MARIKA 1-4 92 97,2 927 35 90 39,2 54,5 13,1 23,8 4240 97 93 90 90 90 93 91 97 4,4 FIIA 1-4 90 97,4 934 29 90 34,8 54,5 13,9 23,2 4176 93 89 92 86 85 94 91 88 3,9 VIVIANA 1-2 104 102,1 984 31 88 39,0 53,3 12,0 24,4 4742 108 105 101 91 107 108 110 4,1 BETTINA 1-2 104 103,4 1000 28 90 39,3 53,7 11,9 23,9 4803 111 104 101 93 109 103 115 3,2 IIRIS 1-2 101 103,6 1000 20 85 42,0 54,3 12,3 22,8 4722 105 103 99 93 105 102 106 2,8 SW INGEBORG 1-2 99 104,2 1000 44 87 41,9 54,4 12,1 23,8 4554 105 101 95 94 102 100 104 2,1 IVORY 1-2 92 104,2 994 41 90 47,2 53,7 12,2 22,3 4303 98 93 86 99 84 94 93 96 4,3 BELINDA 1-2 102 104,4 1004 31 89 39,4 53,2 12,0 23,8 4728 108 105 99 94 107 102 108 2,8
ILVES TAMARIN ILVES TAMARIN ILVES - kevätrapsi Aikainen an nähden erittäin satoisa Korkea öljypitoisuus Valkuaissato hyvä Ilves on valittu ruotsalaisesta lajikemateriaalista Suomen kasvuoloihin. Ilves on Marie-rapsia 9 satoisampi ja kasvuajaltaan sama. Sen öljypitoisuus on korkea ja valkuaispitoisuus hyvä, siksi öljy- ja valkuaissato ovat hyviä. Virallisissa lajikekokeissa lako on ollut 37. Kasvusto ei kuitenkaan lakoonnu maata vasten. Siemen on pienikokoinen. Ilves sopii vaihtoehdoksi rypsille I -vyöhykkeellä ja II -vyöhykkeen suotuisilla alueilla. TAMARIN - kevätrapsi Huippusatoisa kevätrapsi Korkea öljypitoisuus sama kuin Sheikillä Lujavartinen Tamarinissa yhdistyy korkea öljypitoisuus ja sato: tavanomaisena lajikkeena se yltää hybridilajikkeiden satotasoon. Tamarinilla on luja varsi ja riittävä aikaisuus. Tamarin on ollut kasvuajaltaan Sheikin luokkaa ja on sitä selvästi satoisampi. K-maatalouden koetilan kokeissa Tamarinin varrenlujuus on osoittautunut erinomaiseksi, etenkin vuonna 2007, jolloin muilla lajikkeilla lakoa oli paljon. Tamarinilla on virallissa lajikekokeissa alhaisin lakoprosentti. Lajike Tyyppi vyöhykkeet 1 2 Pituus Tsp Kukinnan alku MARIE 100 100 112,6 1148 26 88 3,9 24,7 48,0 42,3 17,6 HIGHLIGHT 100 103 111,4 1139 33 90 3,7 23,8 46,8 42,6 13,3 TRAPPER Hybridi 117 115 112,6 1145 26 94 4,0 23,7 45,4 42,3 12,8 ILVES 107 110 112,6 1149 37 91 3,9 24,1 48,1 43,0 15,7 BELINDA Hybridi 123 118 113,1 1162 29 95 4,3 23,6 47,0 44,0 17,0 CAMPINO 120 110 114,4 1159 21 95 4,3 22,0 48,0 42,4 32,3 BRANDO Hybridi 131 117 114,9 1166 23 103 4,3 23,1 50,1 42,9 18,4 MAJONG Hybridi 133 132 115,2 1172 22 101 4,6 23,1 48,8 44,8 16,0 TAMARIN 124 111 115,4 1167 21 97 4,3 23,8 49,4 42,2 16,6 Öljy Lehtivihreä ppm
MAJONG BRANDO MAJONG BRANDO MAJONG - kevätrapsi UUTUUS! Hybridi Satoisin kevätrapsi Korkein öljypitoisuus Hyvä laonkestävyys Majon on ollut virallisten lajikekokeiden satoisin kevätrapsi. Sillä on myös merkittävästi vanhoja lajikkeita parempi öljypitoisuus. Majon on pärjännyt kokeissa vakuuttavasti sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 viljelyvyöhykkeillä 1 ja 2. Majonin kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Majon pääsi Suomen lajikeluetteloon 2012. BRANDO - kevätrapsi Satoisa hybridi Nopea taimettumaan Suuri öljy- ja valkuaissato Hyvä laonkestävyys Brando on erittäin satoisa hybridilajike. Hybridilajikkeena Brandon erikoisominaisuus on nopea kasvuun lähtö keväällä ja hyvä sadontuottokyky myös vaikeissa kasvuoloissa, kuten vuonna 2010. Brandon kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Satotasot ovat korkeat etenkin I -vyöhykkeellä, mutta Brando on tuottanut populaatiolajikkeita paremmat sadot myös II -vyöhykkeellä. Brando on lujavartinen. Hybridi. Mikä, miksi ja miten? Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, joka saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Tästä tuotantotekniikasta johtuu myös hybridilajikkeiden siemenen tavanomaisia lajikkeita kalliimpi hinta. Hybridilajikkeiden erikoisominaisuus on nopea kasvuunlähtö keväällä. Se peittää maan nopeasti ja kerää aurinon eneriaa, mistä on apua kilpailussa rikkaruohoja ja kirppoja vastaan. Hybridit ovat lujatekoisia lajikkeita eli ne tuntuvat kestävän huonojakin olosuhteita hyvin. Hybridirapsi myydään ns. kylvöyksikköinä. Yhdessä yksikössä on 2,1 milj. itävää siementä eli se riittää 1,1-1,4 hehtaarille. Hybridillä käytetään kylvömääränä 150-190 kpl/m 2, mikä on vähemmän kuin tavanomaisille kevätrapseille suositellaan (200-300 kpl/m 2 ), siksi myös siemenkustannus ei nouse merkittävästi tavanomaista korkeammaksi. Hybridilajikkeita viljellessä käytä aina vain ostosiementä. Katso virallisten lajikekokeiden taulukko esitteen kääntöpuolelta.
SW PETITA SW PETITA SW PETITA - kevätrypsi Korkein öljypitoisuus Satoisa Luja varsi Öljyntuottajan suosikki Petita on satoisa kevätrypsi, jonka öljypitoisuus on osoittautunut myös käytännön viljelyssä ylivoimaiseksi. Petita soveltuu viljelyvyöhykkeille I - III. Petita on osittain keltasiemeninen ja siemen on suurikokoinen. Varrenlujuuden ansiosta Petita sopii keskimääräistä paremmin runsasmultaisille maille. Pitkään pystyssä pysyvä kasvusto vastustaa kosteudesta hyötyvää pahkahometta ja muita sadon laatua heikentäviä homeita. Suuresta siemenestä, korkeasta öljypitoisuudesta ja ohuehkosta kuoresta johtuen täysin tuleentunut kasvusto on puitava hellävaraisesti. Teollisuuden vastaanotossa Petitan öljypitoisuuden on havaittu olevan kasvukauden sääoloista riippumatta lähes prosenttiyksikön suurempi kuin muiden lajikkeiden keskimäärin. Rypsin viralliset kokeet 2004-2011, suoravertailuna Lajike Viljelyvyöhyke SW PETITA 1-3 103,2 1027 43 98 2,8 22,7 42,4 10,3 AUREA CL* 1-3 100,9 1003 47 94 2,5 23,7 39,1 9,4 APOLLO 1-3 102,8 1025 52 101 2,7 23,1 40,9 7,9 EOS 1-3 103,0 1026 45 102 2,8 23,3 41,6 9,7 JULIET 1-3 103,0 1029 47 101 2,6 23,1 41,9 10,2 CORDELIA 1-3 103,3 1033 45 103 2,7 23,2 41,6 8,7 *Clearfield tuotantoon. Rypsi sato, luokittelu vuosittain virallisissa kokeissa 2004-2011, suoravertailuna Lajike *Clearfield tuotantoon. vuodet Pituus Tsp Öljy Lehtivihreä ppm vyöhykkeet 2008 2009 2010 2011 1 2 3 maalajit Karkeat kiv.maat SW PETITA 100 100 100 100 100 100 100 100 100 AUREA CL* 96 87 91 89 94 91 92 92 92 APOLLO 100 94 98 98 103 96 100 EOS 106 95 95 102 98 103 100 101 JULIET 107 98 99 93 102 101 108 106 103 CORDELIA 106 95 94 102 103 100 106 103 103 Savimaat
BANJO LARGO BANJO LARGO BANJO - syysrapsi hybridi Suuri satopotentiaali Hyvä viljelykierrossa Pieni kylvösiemenmäärä Nopea alkukehitys syksyllä Syysrapsi on uusi viljelykasvi Suomen oloihin. Käytännön viljelykokemusta on vielä vähän. Syysrypsin ja -rapsin esikasviarvo on hyvä, vaikka talvehtiminen ei onnistuisikaan. Onnistuessaan se tuottaa jopa kaksinkertaisen sadon kevätöljykasveihin verrattuna. Kylvöajaksi suositellaan elokuun alkua - puoliväliä. Syysrapsi kestää talvimärkyyttä paremmin kuin syysrypsi. Kasvusto kelpaa etanoille ja sorkkaeläimille, jonka vuoksi perustamista nurmen jälkeen tai syrjäisille lohkoille ei suositella. Kasvukaudella suositellaan pahkahomeen ja kuoriaisten torjuntaa. Kirpat eivät ole syysrapsilla paha onelma, mutta niitä kannattaa tarkkailla. Kylvösiemenmäärä syysrapsilla on syysrypsiä alhaisempi 60 kpl/m 2. LARGO - syysrypsi Lujavartinen syysrypsi Markkinoiden ainoa syysrypsi Suuri siemen Hyvä viljelykierrossa Syysrypsi kylvetään elokuun alussa - puolivälissä. Kylvömääräksi suositellaan 100 kpl/m 2. Syysrypsin kasvupiste on matalalla ja siksi ohutkin lumikerros suojaa sitä pakkaselta. Syksyllä pakkanen tappaa lähes kaikki vihreät lehdet ja kasvu lähtee keväällä uudelleen käyntiin kasvupisteestä. Syysrypsi on varmempi talvehtija kuin syysrapsi ja sopii siten paremmin sisämaahan.
CASPIAN REETTA KIER CASPIAN REETTA KIER CASPIAN - hybridisyysruis UUTUUS! Erittäin satoisa Lyhyt ja lujakortinen Sakoluku hyvä Pieni siemenmäärä REETTA - syysruis UUTUUS! Satoisa ruis Talvenkestävä Lujakortinen Pienijyväinen Caspian on satoisa ruotsalainen SW Seedin jalostama hybridiruis. Hybridirukiiden siemen tulee uusia vuosittain. Caspian on ollut virallisissa kokeissa Suomessa satovuodesta 2011. Talvituho oli kokeissa Evolon luokkaa. K-maatalouden koetilan omissa kokeissa lajiketta on testattu vuodesta 2008 asti. Caspian on Reetta on kotimainen Borealin jalostama perinteinen populaatiolajike. Reetta on erittäin satoisa ja talvenkestävä. Korrenpituudeltaan Reetta on Elviä lyhyempi ja korrenlujuudeltaan selvästi ollut keskimäärin 15 Kaskelottia satoisampi. Sen jyväkoko on suuri. Se on lyhyt- ja lujakortinen. Sen kasvuaika on Reetan luokkaa. Valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ovat kohtalaisia. Sakoluku on ollut Kaskelottia parempi. Myös talvenkestävyys Hauholla on ollut selvästi Kaskelottia parempi. Katso lisää koetuloksia parempi. Reetalla on hyvä hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus. Reettaa suositellaan koko rukiin viljelyalueelle. Se soveltuu sekä kivennäis- että savimaille. KIER - syysruis Populaatiolajike Lujakortisin Suurijyväinen Lyhyt Kier on puolalainen ruislajike kuten Amilokin. Tyypillistä näille lajikkeille on lyhyt ja luja korsi sekä suuri jyväkoko. Kier on vapaasti pölyttyvä nk. populaatiolajike. Luja korsi varmentaa sadon laatua sääoloiltaan vaikeina vuosina. Kier on ollut erityisen satoisa Etelä-Suomessa. Kier on pärjännyt suhteessa paremmin savimailla kuin kivennäismailla. Kier on Amiloa talvenkestävämpi. Myös lumihometta on ollut vähemmän kuin Amilossa. Kierin jyväkoko ja valkuaispitoisuus ovat Amilon luokkaa. Sakolukuominaisuudet ovat keskimääräisiä. Lajike Tyyppi Sadon suhdeluku Talvituho Pituus Tjp Hlp k Sakoluku 1 Etelä- Suomi vyöhykkeet Länsi- Suomi Sisä- Suomi maalajit Karkeat kiv.maat CASPIAN Hybridi 100 19,7 337,3 920 37 116 35,9 73,1 9,2 169 100 100 100 100 100 REETTA 88 13,9 336,5 917 36 129 31,9 74,2 11,2 161 89 80 91 90 87 KIER 81 24,4 336,7 919 27 117 35,6 73,3 10,8 160 88 75 75 72 83 ELVI 79 25,2 337,3 923 48 136 35,2 73,2 11,2 134 78 75 82 81 78 EVOLO Hybridi 106 17,3 338,3 939 46 111 37,2 74,1 9,6 209 104 102 108 109 105 Katso lisää koetuloksia Savimaat
SW MAGNIFIK SW MAGNIFIK SW MAGNIFIK Satoisa Hyvä talvenkestävyys Korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Koetulosten ja käytännön kokemusten mukaan Manifik on tasapainoinen yhdistelmä satoisuutta, viljelyvarmuutta ja laatua. Manifik on talvenkestävyydeltään hyvä. Sen hehtolitrapaino on korkea, vaikka jyväkoko on pieni. Satoon suhteutettuna lajikkeen valkuaispitoisuus on hyvä ja sakoluku on keskimääräinen. Manifik kelpaa mylly- ja rehuvehnäksi. Manifikin korsi on keskipitkä ja korrenlujuus erinomainen. Se on härmän- ja haisunoenkestävä ja lehtilaikkutauteja (ruskolaikku ja DTR) on esiintynyt keskimääräistä vähemmän. Manifik sopii viljelyvyöhykkeille I - II. Lajike Sadon suhdeluku Talvituho Kaikki koealat Karkeat kivenn.maat Savimaat Pituus Tjp Hlp k Sakoluku 1 SW MAGNIFIK 100 100 100 24 333,9 946 12 76 38,4 79,7 12,1 265 URHO 91 86 93 21 331,4 917 25 90 41,1 77,4 13,0 325 REHTI 90 74 93 30 332,9 938 37 92 41,8 77,7 12,4 218 PAPAGENO 85-86 41 333,1 930 9 70 41,1 79,3 12,8 290 KUBAN 89-91 28 333,3 951 19 65 42,8 78,0 12,9 306 ELLVIS 87-91 40 333,6 943 Ei arvoa 67 39,7 74,7 12,1 320 ARKTIKA 93-95 19 334,1 946 34 94 39,4 79,3 12,2 266 OLIVIN 98 88 100 37 335 961 14 75 40,4 80,0 12,6 293 GUNBO 98 82 100 27 335,9 971 11 82 42,3 79,9 12,0 283 Lähde: MTT, viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot.