METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke Investointihanke (EAKR) Kehittämishanke (ESR) - Hankkeiden kesto 2011-2013 ja budjetti yhteensä ~ 1 000 000 Päätoteuttaja PKKY (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) Osatoteuttajat Karelia AMK ja Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopiston vastuu hankkeessa: tiedon tuottaminen Pioneerina alan koulutuksen käynnistäminen 2013 - Koneenkuljettajille (PKKY / Valtimo) - Metsätalousinsinööreille (Karelia AMK / Joensuu)
Uuden menetelmän tutkimus mielenkiintoista! (Kitkentä ja koneellinen taimikonperkaus) Kiinnostuksen kohteena metsänhoidon näkökulmat Metsänhoidon laadun asettamat reunaehdot Menetelmän kasvuvaikutukset, aiheutetut vauriot Kiinnostuksen kohteena työtutkimus Työn tuottavuus, tehokkaat työmallit, kustannukset, vaikutukset myöhempiin kustannuksiin Tiedon hankkiminen Aiemmat tutkimukset, mitä tutkimusta meneillään Uusien tutkimuksien perustaminen tiedon tuottamiseksi Verkostoituminen eri tasoilla: alan asiantuntijat, menetelmän kehittäjät/toteuttajaorganisaatiot, laitevalmistajat, lopputuotteen käyttäjät
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi
Kitkentäperkaus - menetelmän tutkimusta
Perinteisen varhaisperkauksen ongelmia Katkaisumenetelmien ongelmana vesominen: - Nopeakasvuisia vesoja keskimäärin 2,6 kpl / kanto - Myöhempi taimikonhoito työläs ja kallis toimenpide - Suositus tehdä keskikesän aikaan 6 viikkoa on lyhyt kausi Metsurityön nousevat kustannukset Metsurityövoiman pula etenkin tulevaisuudessa - Kesällä metsureista pula ja samalla hakkuukoneet seisoo
Kitkentäperkaus Mahdollisuus työllistää hakkuukone sulan maan kaudeksi Koneyrittäjälle liikevaihtoon n.100 000 /v lisää Kitkennän kilpailukyky riippuu toisen taimikonhoidon tarpeesta Hieman kalliimpi kuin tavallinen varhaisperkaus Kitkennän jälkeinen kehitys ratkaisevaa laajentamisessa
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa
Kuusen kitkentäperkauksen laatu Piiskatuksi tulevat kuuset
Kuusen kitkentäperkauksen laatu Alakynteen jäävät kuuset
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa
Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta
Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus 2008-2009 kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 = harveikko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 = harveikko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea
Kitkentä ja raivaussaha kustannusvertailu? vs. =?
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana 1400 1200 1000 800 Taimikonhoito 600 500 1200 Kitkentä Varhaisperkaus 97 400 200 370 460 460 0 Normaali metsurityö Rästikohde Kitkentä Epätarkka kitkentä
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan pysyvästi - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään KERRALLA TARKASTI - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan eikä uutta vesakkoa tule - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään kerralla tarkasti - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Kitkentäperkaus menetelmänä tulee laajenemaan nopeasti - Huomattava metsänhoidon kehitysharppaus vesakon katkaisuun verrattuna - Työvoimaresurssin tarve alenee - Menetelmä sopii hyvin joukkokäsittelyteknologian kehitykseen ja hyvän tukkipuun kasvatukseen - Uusia koneyrittäjiä tarvitaan useita
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa
Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun
Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Varhaisperkauksen vaikutus: Kuusen kasvu kiihtyy voimakkaasti 2-3 vuodessa varhaisperkauksen jälkeen Kuusen vieressä olevat lehtipuut ovat haitallisimpia Raivaussahatyön kannoista nouseva uusi vesakko rajoittaa kasvun kiihtymistä (tätä ei kitkennässä)
Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kasvuvaikutusten 4 kasvukauden keskiarvo (Raivaussahatyö=100) 140 120 100 80 60 Raivaussahatyö Epätarkka kitkentä Tarkka kitkentä 40 20 0 Kantoläpimitta Rinnankorkeusläpimitta Pituuskasvu
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Männyn taimikon kitkennällä kustannustehokasta laatukasvatusta: Kitkennässä tavoitellaan tasaista 3 000 4 000 kpl/ha kasvatustiheyttä Sekä ali- Taimikonhoitotutkimusta että ylitiheyttä pyritään välttämään hankkeen aikana Yksittäin kasvavia mäntyjä tulee olla tasaisesti jakautuneena 2 000 3 500 kpl/ha Kokonaistiheydessä yksi mäntypari vastaa yhtä runkoa Mäntypareja tulisi olla tasaisesti jakautuneena korkeintaan 1 000kpl/ha Laatukasvatustiheys 3000-4000 kpl/ha hyvä laatu & hyvä ensiharvennuskertymä
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Taimikon tila ennen taimikonhoitoa: 1 800 kuusta 15 000 koivua
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Tavoitetiheyden mittaus / tasainen tilajärjestys 3,99m säde yleistyskerroin 200
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Ajolinjan teko keskiraskaalla hakkuukoneella Koneen leveys 2,8 m Ajolinjan leveys 3,5 m
Taimikonhoitotutkimusta Kuva 3 hankkeen n aikana
Ajolinja Taimikonhoitotutkimusta 17,5 Kuva % pinta-alasta 3 Menetetään hankkeen 315 aikana kuusta/ha Jäävä puusto 1 685 kpl/ha (1485 kuusta ja 200 koivua)
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Lisäkasvua hyödyntävä reunavyöhyke 3 metriä Lisäpuita ei tule jättää vyöhykkeen ulkopuolelle
Lisäpuita Taimikonhoitotutkimusta jätetään Kuva 4ajolinjan varrelle hankkeen 1-3 kpl ryhmissä aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Reunapuusto on riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon tavoitetiheys täyttyy ajolinjan keskeltä mitatulla 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla.
Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Lisäksi taimikonhoidon tavoitetiheys mitataan linjavälin keskeltä 3,99 m säteisellä ympyräkoealalla
Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Tähän pystytään koneen leveydestä riippumatta Ajolinjan leveyttä eikä -väliä tällöin välttämättä tarvitse mitata erikseen Kaikille laajennettavissa oleva toimintamalli, jossa metsänhoidolliset näkökulmat on huomioitu Näin toimittaessa oikea-aikaisella koneellisella taimikonhoidolla ei aiheuteta kasvutappiovaikutuksia käyttöpuuhun Yhtenäinen toimintamalli tuo selkeyttä, vähentää uuden menetelmän vastustusta ja helpottaa koneellisen taimikonhoidon markkinointia Kuljettaja voi helpottaa reunapuuston määrän kontrollointia tekemällä puomiin merkinnän 5,64 metrin kohdalle
Kiitos.