KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Tila: 322-495-5-54 Työ: E26021.30.00 Turku, 21.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu
KEMIÖNSAARI DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 0. JOHDANTO Rantaosayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee 16.1.2013 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Alueelle on laadittu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998. Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue sijaitsee Stora Änges nin saareen länsilaidalla. Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää muutettavan kaavan mukainen rakentamaton rakennuspaikka kiinteistön alueella rakentamisen ja luonnonarvojen kannalta parempaan paikkaan. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 1. PERUSTIEDOT 1.1 Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Kemiönsaaren alueen seutu- ja maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Alueella on voimassa vaiheittain laadittu seutukaava: Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1, vahvistettu 21.2.1985 Varsinais-Suomen seutukaava 2, vahvistettu 3.4.1986 Varsinais-Suomen taajamaseutukaava, vahvistettu 7.10.1988
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 3 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 Varsinais-Suomen täydennysseutukaava, vahvistettu 17.7.1991 Varsinais-Suomen seutukaavoissa ei kaava-alueelle ole osoitettu aluevarauksia. Seutukaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. Kuva 2: Ote seutukaavojen yhdistelmästä 1.2 Yleiskaavoitus Alueelle on laadittu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998. Yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa ( RA ) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M-1). Kuva 3: Muutettava rantaosayleiskaava
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 4 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 1.3 Asemakaavoitus (rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 1.4 Ranta-asemakaavoitus (rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 1.5 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009 Se korvasi Dragsfjärdin kunnan 25.9.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Rakennuspaikan tulee sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään olla tarkoitukseen sopiva. Sen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m², itsenäinen kiinteistö joka on muodostettu ennen kuin tämä rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, joka on pienempi kuin 3000 m2, mutta kuitenkin vähintään 2000 m2, voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi jos se muuten täyttää tässä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikalle asetetut ehdot. Vahvistetussa kaavassa vaatimus rakennuspaikan koosta voi olla tästä poikkeava. Rakennuspaikka joka on tarkoitettu muuhun kuin asumiseen, on sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään sovelluttava tarkoitukseensa. Rakennuspaikan vähimmäiskokoa koskee asuinrakennusta koskevat määräykset. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämä pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Loma-asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, vierasmajan 25 m2, saunan 25 m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 240 k-m2. Kerrosluku ja kerrosala lasketaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asemakaavaalueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennus tulee sijoittaa siten, että se ei riko rannan luonnollista ääriviivaa ja siten että jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maasto tulee säilyttää luonnonmukaisessa tilassa. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla yleensä vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee yleensä olla vähintään 10 metriä, ei kuitenkaan lähempänä kuin että saunan jätevedet voidaan hyväksytyllä tavalla johtaa ja käsitellä. Katettu terassi saa olla, 1/3 rakennuksen kerrosalasta, rakennuksissa jotka ovat alle 60 m2 katettu terassi saa olla 20 m2. Venevajan rakentaminen on sallittua yksittäisissä tapauksissa, kun se on elinkeinon tai ammatinharjoittamisen vuoksi perusteltua ja pysyvän asunnon yhteyteen olemassa olevalle kyläalueelle ja
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 5 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 jossa perinteisesti on sijainnut venevajoja. Rakentaminen on myös sallittua silloin kun muita erityisiä syitä on olemassa. 1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.7 Päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutos lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajien aloitteesta alustavilla keskusteluilla kunnan edustajan kanssa. 1.8 Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen maastokartta mittakaavassa 1:10 000 TIF-muodossa kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. 1.9 Kantakiinteistöt, kiinteistöjako ja maanomistus Rantaosayleiskaavan kantakiinteistövuosi on 1969. Kaavan muutos tehdään nykyinen kiinteistöjako huomioiden. Kaavan muutos koskee kiinteistöä 322-495-5-54. Kiinteistön omistavat Martti Lehtinen ja Leena Salmi-Lehtinen. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 Luontoselvitys Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen seutukaavoissa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu kaavan muutoksen laadinnan alussa kaava-alueella tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Em. selvitys on tehty syksyllä 2012. 3. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4.1 Kokonaisrakenne ja maankäyttö Kiinteistöllä on yksi lomarakennus. Rakennus sijaitsee voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisella kiinteistön pohjoisemmalla rakennuspaikalla. Voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen toinen rakennuspaikka on rakentamaton. 4.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Taalintehtaan palveluihin. 4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueella ei ole varsinaista vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti. 4.4 Liikenne Kaava-alue sijaitsee saaressa, jossa ei ole tiestöä ja johon ei kulje yhteysalusta.
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 6 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 5. LUONNONYMPÄRISTÖ Dragsfjärdin saaristo kuuluu Varsinais-Suomen saaristoon, joka yhdessä Ahvenanmaan alueen kanssa muodostaa maailman suurimman sisävesisaariston. Kaava-alue sijaitsee Stora Ängesönin saareen länsilaidalla. Muutettavassa rantaosayleiskaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkittäviä ympäristöarvoja. Kaava-alueen itäpuolella noin 200 metriä kaava-alueen reunasta sijaitsee Gammelbergetin luonnonsuojelualue. 6. TAVOITTEET 6.1 Mitoitus ja yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1.1 Itäisen rantaosayleiskaavan vapaa-ajan asutuksen mitoitusperusteet Kaavamuutoksella ei muuteta itäisen saariston rantaosayleiskaavan mitoitusta eikä mitoitusperusteita. Loma-asutuksen mitoitus perustuu seutukaavan aluejakoon. Itäisen saariston rantaosayleiskaavassa loma-asutus on mitoitettu jokaiselle mitoitusalueelle (A-D) eri mitoitusnormien mukaan siten, että omarantaisille loma-asunnoille ilmoitetaan maksimitiheys. Rakentamattoman rantaviivan osuus kokonaisrantaviivasta on määritelty seutukaavan mukaan erikseen jokaiselle osa-alueelle (108-116). Isommilla saarilla tilojen rakennusmahdollisuudet määräytyvät niiden rantaviivojen pituuksien perusteella tai rantaviivojen ja tilojen pinta-alojen keskiarvon perusteella. Rakentamismahdollisuudet tarkastellaan tilakohtaisesti siten, että naapuritilan maankäyttö, kun tilat eivät muodosta samaa maanomitusyksikköä, ei vaikuta mitoitukseen. Käytettynä rakennusoikeutena huomioidaan kuitenkin erotetut lomarakennuspaikat, rakennetut loma-asunnot, myönnetyt rakennus tai poikkeusluvat loma-asunnoille itse tilalla tai erottamattomilla rakennuspaikoilla sekä juridisesti sitovat ennen 30.5.1985 päivätyt luovutusasiakirjat erottamattomille rakennuspaikoille. Sellainen asutus, joka mitoituksen mukaan sijoittuisi luonnoltaan tai maisemaltaan erikoisen arvokkaalle alueelle, siirretään saman maanomistusyksikön sisällä vähemmän aroille alueille. Mitoituksen perusteen oleva rantaviiva lasketaan yleispiirteisesti 1: 10 000 mittakaavailta maastokartalta 100 m:n murtoviivaa käyttäen (1 cm kartalla) noudattaen samoja periaatteita kuin Varsinais-Suomen liitto. 6.1.2 Tavoitteet Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus osoitetaan seuraavasti: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m2 vierasmajan, yhden enintään 25 k-m2 saunan ja talous- rakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m2.
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 7 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 Tavoitteena on siirtää rakentamaton rakennuspaikka pois jyrkänteen alapuolelta hyvin kosteapohjaisesta ja tiheäpuustoisesta notkelmasta rakennettavuuden, maiseman, valoisuuden, näköalan ja rakennuspaikalle rantautumisen kannalta parempaan paikkaan. Rakennuspaikkojen sijaintia ja sijoittelua tarkennetaan niin että, rakentamiseen osoitettu pinta-ala ja rantaviivan määrä pysyy samana tai pienenee verrattuna muutettavaan kaavaan. Alueelta tehty luontoarvojen selvitys ja sen tulokset huomioidaan kaavan muutoksen laadinnassa. Luontoselvityksen mukaan rakentamaton muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka on luontoarvoiltaan huomattavasti maanomistajan suunnittelemaa uutta rakennuspaikkaa arvokkaampi. 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavan muutos perustuu itäisen saariston rantaosayleiskaavan mitoitukseen ja mitoitusperusteisiin. Kaavan muutoksella siirretään muutettavan kaavan mukainen rakentamaton rakennuspaikka pois jyrkänteen alapuolelta hyvin kosteapohjaisesta ja tiheäpuustoisesta notkelmasta saman kiinteistön alueella rakennettavuuden, maiseman, valoisuuden, näköalan ja rakennuspaikalle rantautumisen kannalta parempaan paikkaan. Rakennuspaikan siirron myötä vapaan rannan määrä ei vähene. Luontoselvityksen mukaan rakentamaton muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka on luontoarvoiltaan huomattavasti kaavan muutoksella osoitettua rakennuspaikkaa arvokkaampi. Näin ollen rakennuspaikan siirto on luontoarvojen perusteella perusteltua. Siirron myötä säästetään paikallisia luontoarvoja merkittävästi. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on osoitettu siten, että kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m2 vieras-majan, yhden enintään 25 k-m2 saunan ja talous- rakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m2. 7.2 Maanomistus Kaavan muutos ei vaikuta naapurikiinteistöjen rakennuspaikkojen viihtyvyyteen tai maisemaan. Rakennuspaikan siirtäminen on tehty niin, että kaava-alueen rakennuspaikat säilyvät samalla maanomistusyksiköllä, kiinteistöllä ja palstalla. 7.3 Kokonaismitoitus Seutukaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. Itäisen saariston rantaosayleiskaavassa kaava-alue kuuluu mitoitusalueeseen B ja osa-alueeseen 109. Vapaan rantaviivan tulee osa-alueella olla 50% kokonaisrantaviivasta. Yli 4 ha kokoisilla saarilla mitoitusperusteena on rantaviivanormin 5 loma-asuntoa / rantakilometri ja pinta-alanormin 1 / 3 ha saaripinta-alaa keskiarvo.
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 8 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 7.4 Maankäyttö Em. mitoitusta ei muuteta kaavamuutoksella. 7.4.1 Loma-asuntoalueet Loma-asutusta varten on kaavassa osoitettu RA-merkinnällä yksi rakennettu rakennuspaikkaa nykyisen kaavan mukaisesti sekä yksi rakentamaton rakennuspaikka, joka on siirretty muutettavaan kaavaan nähden loma-asumisen ja luonnonarvojen kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m2 vieras-majan, yhden enintään 25 k-m2 saunan ja talous- rakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen pihapiiri siten, että rakennukset sijoittuvat enintään 40 m:n päähän toisistaan. Enintään 25 kerrosneliömetrin suuruisen saunan voi erityisistä maastollisista syistä sijoittaa myös kauemmaksi pihapiiristä. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 m:n päähän rantaviivasta. Enintään 25 kerrosneliömetrin suuruisen sauna- tai varastorakennuksen saa maaston ja kasvillisuuden salliessa rakentaa lähemmäksi, kuitenkin vähintään 10 m:n päähän rantaviivasta. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. Poikkeusmääräyksiä: Maastollisista tai muuten perustelluista syistä voi RA-alueen 200 k-m2 kokonaisrakennusoikeuteen laskettavan erillisen saunan ja vierasmajan toteuttaa myös yhtenä enintään 45 kerrosm2:n suuruisena rakennuksena. Erityisistä syistä voidaan erottamatonta rakennuspaikkaa kuitenkin suurentaa RA-alueen ulkopuolelle sisämaahan päin M-1 tai M-2 -alueelle, kuitenkin siten, että kokonaisrakennusoikeus sekä rakennuspaikan rannanpuoleinen raja säilyvät muuttumattomina. Rakennusten tulee silloinkin muodostaa yksi yhtenäinen pihapiiri. Rakennuspaikkaa myöhemmin maanmittaustoimituksella erotettaessa itsenäiseksi tilaksi, siihen on sisällytettävä kaavassa osoitettua RA-aluetta. 7.4.2 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M-1) on osoitettu alue jolle ei saa rakentaa loma-asuntoja Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan muuhun elinkeinotoimintaan liittyviä rakennuksia hajaasutusrakentamisoikeuden puitteissa..
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 9 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 Alueen mahdollinen loma-asuntorakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti RAalueille. 7.5 Alueelle kulkeminen Rantaosayleiskaava-alueen rakennuspaikoille kuljetaan rakennuspaikkakohtaisten venevalkamien kautta. 7.6 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat palvelut ovat Taalintehtaalla. 7.7 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kiinteän jätteen osalta noudatetaan Kemiönsaaren kunnan jätehuoltomääräyksiä jätteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. 7.8 Luonnonympäristö Kaavan muutos perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin sekä kaavan muutoksen laadinnan alussa tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Luontoselvityksen mukaan rakentamaton muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka on luontoarvoiltaan huomattavasti kaavan muutoksella osoitettua rakennuspaikkaa arvokkaampi. Näin ollen rakennuspaikan siirto on luontoarvojen perusteella perusteltua. Siirron myötä säästetään paikallisia luontoarvoja merkittävästi. Muutettavan kaavan mukaista rakennuspaikan rakennusoikeutta nostetaan vastaamaan nykyisen loma-asumisen tarpeita. Vapaan rannan määrä ei vähene. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen pihapiiri siten, että rakennukset sijoittuvat enintään 40 m:n päähän toisistaan. Enintään 25 kerrosneliömetrin suuruisen saunan voi erityisistä maastollisista syistä sijoittaa myös kauemmaksi pihapiiristä. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 m:n päähän rantaviivasta. Enintään 25 kerrosneliömetrin suuruisen sauna- tai varastorakennuksen saa maaston ja kasvillisuuden salliessa rakentaa lähemmäksi, kuitenkin vähintään 10 m:n päähän rantaviivasta. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. 7.9 Toteuttaminen Alueen rakentaminen jatkuu rantaosayleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman maanomistajan omalla aikataululla.
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 10 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 8. ARVIO RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSISTA 8.1. Ympäristövaikutukset Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny. Muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka siirretään paikkaan, jossa rakennukset voidaan sovittaa huolellisesti maastoon ja maisemaan. Siirrettävät rakennuspaikat eivät ole naapurikiinteistöjen rakennuspaikkojen vaikutusalueella. Kaavan mukainen rakennuspaikan rakennusoikeus voidaan sijoittaa rakennuspaikalle niin, että ympäristössä ei tapahdu muutoksia verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikka siirretään luontoarvoiltaan vähempiarvoiseen paikkaan verrattuna muutettavan kaavan mukaiseen rakennuspaikkaan. 8.2 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia, koska rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny eikä rakennuspaikkoja siirretä naapurikiinteistöjen vaikutusalueelle. 9. SUUNNITTELUVAIHEET 9.1. Luonnosvaihe - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 16.1.2013 Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin..2013 ELYkeskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - maanomistajat hyväksyivät luonnoksen kuussa 2013 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta..2013 (arvio helmikuu 2013) - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla..2013. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville....2013 väliseksi ajaksi (arvio helmikuu 2013) 9.2 Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville..2013 (arvio helmi-/maaliskuu 2013) - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..2013 (arvio maaliskuu 2013) - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2013 (arvio huhtikuu 2013) 9.3 Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2013, (arvio huhti-/toukokuu 2013) - Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2013, (arvio huhti-/toukokuu 2013)
KEMIÖNSAARI, DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON AIRIX Ympäristö Oy 11 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2013 Turussa, 21.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri LIITTEET: Liite 1 : Liite 2 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoarvojen perusselvitys
KEMIÖNSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rantaosayleiskaavan muutos laaditaan MRL 42 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 1 Alue ja suunnittelun kohde Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue sijaitsee Stora Ängesönin saareen länsilaidalla. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Kemiönsaaren alueen seutu- ja maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Alueella on voimassa vaiheittain laadittu seutukaava: Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1, vahvistettu 21.2.1985 Varsinais-Suomen seutukaava 2, vahvistettu 3.4.1986 Varsinais-Suomen taajamaseutukaava, vahvistettu 7.10.1988 Varsinais-Suomen täydennysseutukaava, vahvistettu 17.7.1991
Varsinais-Suomen seutukaavoissa ei kaava-alueelle ole osoitettu aluevarauksia. Yleiskaavoitus Alueelle on laadittu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998. Yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa ( RA ) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M-1). Kuva 2: Muutettava rantaosayleiskaava Asemakaavoitus (aiemmin rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Ranta-asemakaavoitus (aiemmin rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavan muutos koskee kiinteistöä 322-495-5-54. Kiinteistön omistavat Martti Lehtinen ja Leena Salmi-Lehtinen. 2.3 Rakentamistilanne Kiinteistöllä on yksi lomarakennus. Rakennus sijaitsee voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisella kiinteistön pohjoisemmalla rakennuspaikalla. 2.4 Tehdyt perusselvitykset Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen seutukaavoissa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu kaavan muutoksen laadinnan alussa kaava-alueella tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Em. selvitys on tehty syksyllä 2012. 2.5 Rakennusoikeuden mitoittaminen ranta-alueilla Rakennusoikeuden mitoittaminen on tehty aiemmalla rantaosayleiskaavalla. Kaavan muutoksella muutetaan aiemman kaavan rakennuspaikkojen sijoittelua. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu.
3 Alustavat tavoitteet Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus osoitetaan seuraavasti: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m2 vierasmajan, yhden enintään 25 k-m2 saunan ja talous- rakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m2. Tavoitteena on siirtää rakentamaton rakennuspaikka pois jyrkänteen alapuolelta hyvin kosteapohjaisesta ja tiheäpuustoisesta notkelmasta rakennettavuuden, maiseman, valoisuuden, näköalan ja rakennuspaikalle rantautumisen kannalta parempaan paikkaan. Rakennuspaikkojen sijaintia ja sijoittelua tarkennetaan niin että, rakentamiseen osoitettu pinta-ala ja rantaviivan määrä pysyy samana tai pienenee verrattuna muutettavaan kaavaan. Alueelta tehty luontoarvojen selvitys ja sen tulokset huomioidaan kaavan muutoksen laadinnassa. Luontoselvityksen mukaan rakentamaton muutettavan kaavan mukainen rakennuspaikka on luontoarvoiltaan huomattavasti maanomistajan suunnittelemaa uutta rakennuspaikkaa arvokkaampi. 4 Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia luonnosvaihtoehtoja ei laadita kaava-alueen suppeudesta johtuen. 5 Arvioitavat vaikutukset 6 Osalliset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat - taloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - ympäristövaikutukset (luonto, maisema, maaperä, vesialueet) Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaavoitettavan alueen maanomistajat - lähialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa.
7 Työvaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Luonnosvaihe - MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin..2013 ELYkeskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 16.1.2013 - maanomistajat hyväksyivät luonnoksen kuussa 2013 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta..2013 (arvio helmikuu 2013) - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla..2013. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville....2013 väliseksi ajaksi (arvio helmikuu 2013) Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä. -..2013 (arvio maaliskuu 2013) - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2013 (arvio huhtikuu 2013) Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2013, (arvio huhti-/toukokuu 2013) - Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2013, (arvio huhti-/toukokuu 2013) 8 Lisätiedot Lisätietoja rantaosayleiskaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg puhelin (02) 4260 880 faksi (02) 426 0185 sähköposti ake.lindeberg@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, 25700 KEMIÖ Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy Maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin 010 2414 407 faksi 010 2414 401 sähköposti petri.hautala@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) 20701 Turku Turussa 16.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri
KIMITOÖNS KOMMUN ÄNDRING AV DRAGSFJÄRDS ÖSTRA SKÄRGÅRDS STRANDDELGENERALPLAN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Stranddelgeneralplanändringen utarbetas enligt MBL 42 som en rättsverkande generalplan. 1 Område och planeringsobjekt Området som stranddelgeneralplanändringen (nedan benämnd planen) gäller är beläget på Stora Ängesöns västra sida. Bild 1: Planområdets läge 2 Planläggningens utgångspunkter 2.1 Planläggningssituation Landskapsplanläggning (regionplanläggning) För Kimitoöns region- och landskapsplanläggning ansvarar Egentliga Finlands förbund. På området gäller en etappvis utarbetad regionplan: Egentliga Finlands etapplan 1, fastställd 21.2.1985 Egentliga Finlands etapplan 2, fastställd 3.4.1986 Egentliga Finlands tätortsregionplan, fastställd 7.10.1988 Egentliga Finlands kompletterande regionplan, fastställd 17.7.1991
I Egentliga Finlands regionplaner har inga områdesreservationer gjorts för planläggningsområdet. Generalplanläggning För området har utarbetats Dragsfjärds östra skärgårds stranddelgeneralplan, som Sydvästra Finlands miljöcentral fastställt den 24.4.1998. I generalplanen har inom området anvisats två byggnadsplatser för fritidsbostäder (RA) samt jord- och skogsbruksområde (M- 1). Bild 2: Stranddelgeneralplan som ändras Detaljplanläggning (tidigare byggnadsplanläggning) För planområdet har inga detaljplaner utarbetats. Stranddetaljplanläggning (tidigare strandplanläggning) För planområdet har inga stranddetaljplaner utarbetats. 2.2 Markägoförhållanden Planändringen berör fastighet 322-495-5-54. Fastigheten ägs av Martti Lehtinen och Leena Salmi-Lehtinen. 2.3 Byggnadssituation På fastigheten finns en fritidsbostad. Byggnaden är enligt i kraft varande stranddelgeneralplan belägen på fastighetens norra byggnadsplats. 2.4 Utförda basutredningar De viktigaste naturskyddsområdena och objekten är utredda i Egentliga Finlands regionplaner. Förutom detta baseras planändringen på en, i planberedningens inledning, utförd basutredning gällande planområdets naturvärden. Nämnda utredning gjordes under hösten 2012. 2.5 Dimensionering av byggnadsrätt på strandområden
Dimensionering av byggnadsrätt har utförts i och med beredningen av den tidigare stranddelgeneralplanen. I och med planändringen ändras byggnadsplatsers lägen jämfört med den tidigare planen. Antalet byggnadsplatser ändras inte. 3 Preliminära målsättningar Vid placering av byggnadsplatserna eftersträvas att, byggnadsplatsernas byggbarhet samt den landskapsmässiga och den fria strandens enhetlighet iakttas i möjligaste mån. Byggnadsplatsernas byggnadsrätt anvisas enligt följande: På vardera byggnadsplatsen får byggas en högst 150 v-m2 fritidsbostad, en högst 25 v-m2 gäststuga, en högst 25 v- m2 bastu och ekonomibyggnader. Byggnadernas sammanräknade maximala våningsyta får uppgå till 200 v-m2. Målsättningen är att flytta den obebyggda byggnadsplatsen bort från en blötbottnad och tätbevuxen svacka, nedan om en brant, till en plats som är bättre med avseende på byggbarhet, landskap, ljusförhållanden och landstigning till byggplatsen. Byggplatsernas placering och inbördes förhållande preciseras så att, yta anvisad för byggnation och mängden strandlinje bibehålls eller minskar i jämförelse med planen som ändras. Utredningen gällande områdets naturvärden och dess resultat iakttas vid planändringen. Enligt naturutredningen är den obebyggda byggnadsplatsen, enligt planen som ändras, betydligt värdefullare än den nya byggnadsplatsen som markägaren planerat ta i bruk. 4 Alternativ Separata utkastsalternativ utarbetas inte på grund av planområdets ringa storlek. 5 Konsekvensbedömning I samband med planläggningen bedöms konsekvenser till följd av planen enligt - ekonomiska konsekvenser - trafikmässiga konsekvenser - miljökonsekvenser (natur, landskap, markgrund, vattenområden) 6 Intressenter På basen av preliminär granskning utgörs intressenter av Markägare och invånare - planläggningsområdets markägare - närområdens markägare Kommunens förvaltningsorganisation - byggnads- och miljönämnden - tekniska nämnden - miljönämnden - skärgårdsnämnden Myndigheter - Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentral (områdesanvändning, naturskydd) - Egentliga Finlands förbund (landskapsplanläggning)
Förteckningen över intressenter kompletteras vid behov. 7 Arbetskeden, deltagande och växelverkan Utkastsskede - Myndighetssammanträde enligt MBL 66 och 77 hölls den..2013 mellan representanter för NMT-centralen (Kaipiainen), kommunen (Lindeberg) och planläggningskonsulten (Hautala) - planutkast och program för deltagande och bedömning färdigställdes den 16.1.2013 - markägarna godkände utkastet i 2013 - kommunens tekniska nämnd tog beslut om planens anhängiggörelse den..2013 (uppskattn. februari 2013) - kungörelse gällande planens anhängiggörelse publicerades på kommunens anslagstavla den..2013. I samband med detta ställdes programmet för deltagande och bedömning samt planutkastet ut till allmänhetens påseende. - det s.k. beredningsskedets hörande (MBL 62 ) skedde genom att ställ ut planutkastet till allmänhetens påseende under tidperioden....2013 (uppskattn. februari 2013) Förslagsskede - tekniska nämnden tog beslut om att ställa ut planen till allmänhetens påseende - erforderliga utlåtande från nämnder och myndigheter - planförslag till påseende under tidsperioden. -..2013 (uppskattn. mars 2013) - tekniska nämnden godkände planförslaget och beslöt den..2013 att förorda stranddetaljplanens godkännande för kommunstyrelsen (uppskattn. april 2013) Godkännande - Kimitoöns kommunstyrelse godkände stranddelgeneralplanändringen den..2013, (uppskattn. april/maj 2013) - Kimitoöns kommunfullmäktige godkände stranddelgeneralplanändringen den..2013, (uppskattn. april/maj 2013) 8 Tilläggsuppgifter Tilläggsuppgifter gällande beredningen av stranddelgeneralplanen ges av Kimitoöns kommun Åke Lindeberg telefon (02) 4260 880 fax (02) 426 0185 e-post ake.lindeberg@kimitoon.fi adress Vretavägen 19, 25700 KIMITO Planläggningskonsult: - AIRIX Miljö Ab Lantmäteriingenjör Petri Hautala telefon 010 2414 407 fax 010 2414 401 e-post petri.hautala@airix.fi adress PB 669 (Nylandsgatan 19 A) 20701 ÅBO
I Åbo den 16.1.2013 AIRIX Miljö Ab Petri Hautala lantmäteriingenjör
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Vanhalla rakennuspaikalla kasvava mattokuusi Suomen Luontotieto Oy 39/2012 Jyrki Matikainen
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1. Kohteiden yleiskuvaus... 4 4. Yhteenveto... 5 5. Lähteet ja kirjallisuus... 6 6. Liitteet... 7 2
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 1.Johdanto Martti Lehtinen tilasi syksyllä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Työn tarkoituksena oli selvittää alueelle osoitetun rakennuspaikan ja sille vaihtoehdoksi esitetyn rakennuspaikan luontoarvot. Työn taustalla oli epäilys siitä, että vanha suunniteltu rakennuspaikka osuisi luontoarvoiltaan merkittävään paikkaan. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun ja erityisesti mahdollisen kaavamuutoksen tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Selvitysalue käsitti tontinpaikat lähiympäristöineen. Selvityksen maastotyöt tehtiin 2.11.2012. Lämpimän syksyn ansioista alueen kasvillisuudesta sai vielä hyvän kuvan. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on saatettu inventoida ainakin osayleiskaavatyön aikana (Nieminen ym, 2010) Vanha rakennuspaikka ylhäältä päin nähtynä 3
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 3. Tulokset 3.1. Kohteiden yleiskuvaus Vanha suunniteltu rakennuspaikka: Rantaosayleiskaavaan merkitty rakennuspaikka sijaitsee jyrkänteen alapuolisessa hyvin kosteapohjaisessa, tiheäpuustoisessa notkelmassa. Puusto koostuu männyistä (Pinus sylvestris) ja kuusista (Picea abies). Rakennuspaikan eteläreunalla rantaa reunustaa kapea tervaleppäreunus (Alnus glutinosa). Pensaskerros koostuu puiden taimista ja noin kymmenestä kookkaasta pähkinäpensaasta (Corylus avellana), jotka varjostuksen vuoksi ovat kasvaneet pitkiksi. Aivan suunnitellun rakennuspaikan keskellä on kausikostea notkelma, jonka reunoilla kasvaa virpapajua (Salix aurita). Kohteen metsätyyppi on tuoretta mustikkatyypin kangasta, jossa valtalajisto muodostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus) ja metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Alueella on melko runsaasti lahopuuta mm. tuulenkaatoina ja lahoavana pienpuuna. Kohteen luontoarvoja lisää rannan tuntumassa kasvava poikkeuksellisen laajalle levinnyt mattokuusi, joka on lähinnä saaristossa kasvava kuusen yksi erikoismuoto. Varsinainen rantavyöhyke tontin edustalla on vain muutaman metrin levyinen. Vanhan rakennuspaikan kosteikko 4
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Uusi suunniteltu rakennuspaikka Uusi suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee vanhalta suunnitellulta rakennuspaikalta etelänsuuntaan. Rakennuspaikka on kallioista, mäntyä kasvavaa kanervatyypin kuivaa kangasta ja osa rakennuspaikasta on kalliota. Aluskasvillisuus on niukkalajista ja koostuu puolukasta (Vaccinium vitis-idaeus), kanervasta (Calluna vulgaris), variksenmarjasta (Empetrum nigrum) ja metsälauhasta. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu niukkana kasvava kataja (Juniperus communis). Rakennuspaikka sijoittuu kauemmas rantaviivasta ja suunniteltu rakennus jäisi osittain kallion taakse näkö- ja tuulensuojaan mereltä. Rantaviiva suunnitellun rakennuspaikan edustalla on kallioinen ja avokallio päätyy näillä kohdin melko jyrkästi mereen. Uusi suunniteltu rakennuspaikka 4. Yhteenveto Kummallakaan rakennuspaikalla ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään esiinny Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Inventoidun alueen putkilokasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Alueella ei havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteilla ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Kummankin rakennuspaikan itäpuolella sijaitsee noin 300 m päässä Gammelbergetin luonnonsuojelualue. Alueella ei esiinny liito-oravia. Alueella ei ole sammakoille soveltuvia makeavesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. Alueella ei ole myöskään lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja. Alueen mahdollinen maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. Vanha rantaosayleiskaavaan merkitty rakennuspaikka on luontoarvoiltaan huomattavasti uutta rakennuspaikkaa arvokkaampi. Kohteella esiintyvät pähkinäpensaat sekä kosteikko ja mattokuusi lisäävät vanhan rakennuspaikan luontoarvoja huomattavasti. Uusi rakennuspaikka sijoittuu luontoarvoltaan huomattavasti vähempiarvoiseen paikkaan. Luontoarvojen perusteella rakennuspaikan siirto on perusteltua ja sillä säästetään paikallisia luontoarvoja merkittävästi. 5
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 5. Lähteet ja kirjallisuus Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010. Marko Nieminen...[et al.]. Faunatica 2010. 101 s. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R. 2012 (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki 6
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 6. Liitteet Karttaliitteet Karttaliite 1. Nykyinen rantaosayleiskaava 7
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Ängisholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Karttaliite 2. Rakennuspaikan siirtoehdotus RAK1 RAK2 RAK2 siirto 8